Kaupunginhallitus Liite Henkilöstöpalvelut 2016
|
|
- Kimmo Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaupunginhallitus Liite Henkilöstöpalvelut 2016 YT-neuvottelukunta Työsuojelutoimikunta Kaupunginhallitus
2 1 Sisällys Mikkelin kaupungin varhaisen ja tehostetun tuen sekä uudelleensijoituksen ohje Hälytysmerkit Puheeksiottaminen Esimiehen muistilista, puheeksioton valmistelu Puheeksiotossa sovitun seuranta Sairauspoissaolo Työhön paluun tuki, yhteydenpito sairauspoissaolon aikana Työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen Työkyvyn tehostettu tuki Työterveyshuollon rooli tehostetun tuen seurannassa Työkyvyn arviointi ja päivän rajat Työterveysneuvottelu Uudelleensijoitus Uudelleensijoittamisen periaatteet Uudelleensijoituksen vaiheet Ammatillinen kuntoutus Työkokeilu Kouluttautuminen Työntekijän irtisanominen... 9 Liitteet: Liite 1 Puheeksiottokeskusteluun valmistautuminen esimiehelle puheeksiottokeskustelu I Liite 2 Puheeksiottokeskusteluun valmistautuminen esimiehelle II Liite 3 Työntekijälle puheeksiottokeskusteluun valmistautuminen Liite 4 Puheeksiottokeskustelujen muistiopohja ja sovitut toimenpiteet (käytetään samaa lomakepohjaa)
3 2 Tämä ohje kumoaa Aktiivinen varhainen välittäminen ja uudelleensijoitus - ohjeen (kh ). Varhainen ja tehostettu tuki, uudelleensijoitusohje on voimassa lukien. 1. Mikkelin kaupungin varhaisen ja tehostetun tuen sekä uudelleensijoituksen ohje Ohje on tarkoitettu jokaiselle Mikkelin kaupungin esimiehelle ja työntekijälle käsikirjaksi liittyen varhaisen ja tehostetun tuen tarpeeseen sekä uudelleen sijoitukseen. Varhainen tukeminen tarkoittaa, että toimitaan mahdollisimman pian kun havaitaan työkyvyssä tai tehtävissä suoriutumisessa häiriöitä, kun hälytysmerkit käyvät ilmeisiksi tai muutoin tunnistetaan työkyvyn alenemisen uhka. Varhaisen tuen toimenpiteet tehdään pääsääntöisesti esimiehen ja työntekijän toimesta. Tehostettu tukeminen tarkoittaa, että varhaisen tukemisen toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, eikä työntekijä pysty palaamaan omaan työtehtäväänsä ilman erityisiä työnantajan toimenpiteitä, tai palaaminen omaan työtehtävään ei ole lainkaan mahdollista. Tehostetun tuen toimenpiteissä on mukana työnantajan (esimies, henkilöstöpalvelut) ja työntekijän lisäksi aktiivisesti myös työterveyshuolto ja työsuojelu. 2. Hälytysmerkit Työkyvyssä ja tehtävissä suoriutumisen häiriöiden hälytysmerkkeinä ovat esimerkiksi: toistuvat poissaolot poissaoloihin puuttumisen kriteerit täyttyvät kun; yhtäjaksoisesti 15 päivää tai 3 kertaa 1-5 päivää kestäneitä poissaolokertoja 3 kuukaudessa tai kumulatiivisesti 30 vrk 12 kk aikana alentunut työkyky, jaksamisongelmat, osaamisen ongelmat (työkyky ei vastaa työn vaatimuksia, uupumus) heikentynyt työsuoritus, työtehon lasku tai työn laadun heikkeneminen (vahingot ja virheet työssä) työajanhallinnan ongelmat (työaikojen laiminlyönti tai pidentyneet työpäivät, myöhästelyt) muutokset käyttäytymisessä (eristäytyminen, velvoitteiden, määräysten ja työn suorittamisperiaatteiden laiminlyönti, henkilöstön, työpaikan omaisuuden, asiakassuhteiden tai asiakasturvallisuuden vaarantaminen) epäasiallinen käytös, häirintä, syrjintä (kielteinen asiakaspalaute, työtoverit valittavat työntekijästä) käyttäytyminen viittaa päihdeongelmaan (päihdeohjelma) Kun esimiehelle tulee huoli työntekijän työkyvyn, työhyvinvoinnin, jaksamisen tai työtehtävissä suoriutumisen suhteen, on esimiehen otettava tämä puheeksi työntekijän kanssa mahdollisimman pian. Mitä varhaisemmin työssä suoriutumisen häiriöt havaitaan, sitä helpommilla tukitoimenpiteillä pääs-
4 3 tään sekä yksilön että työpaikan kannalta onnistuneisiin ratkaisuihin. Pitkittyneet epätyydyttävät tilanteet johtavat usein monisyisiin ja energiaa kuluttaviin selvittelyihin. Poissaloihin liittyvät hälytysrajat ja niihin liittyvät puheeksiottokuittaukset Populuksesta tulevat myös tiedoksi henkilöstöpalveluihin. Muihin tilanteisiin liittyvien puheeksiottokeskustelujen määrää seurataan henkilöstöpalveluissa erikseen suoritettavilla kyselyillä määräajoin. 3. Puheeksiottaminen Esimiehen tulee puuttua työkyvyssä ja tehtävissä ilmeneviin häiriöihin, kun joku tai jotkut yllä olevista hälytysmerkeistä niin edellyttävät. Sairauspoissaolorajan ylitykseen on aina puututtava. Puuttuminen tapahtuu työntekijän kanssa keskustelemalla, eli puheeksiotolla. Puuttuminen on esimiehen keino välittää huolestuneisuutensa työntekijästään ja työyhteisöstä. Työntekijän työkyvyn heikkenemiseen tulee reagoida. Työntekijä voi itse ottaa asian esimiehen kanssa puheeksi tai työkaveri voi ilmaista asiasta huolestumisensa esimiehelle. Työntekijän tulee ensisijaisesti kääntyä lähiesimiehensä puoleen silloin kun hänellä on tuen tarve työssä selviytymisessä. Työssä selviytymisen ongelmiin voi hakea apua myös työterveyshuollosta tai työsuojeluvaltuutetulta, tästä olisi hyvä informoida myös esimiestä. Esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijällä ilmenee häiriöitä työmotivaation tai työssä suoriutumisen kanssa, on asia otettava puheeksi mahdollisimman varhain. Alentunut työkyky ilmenee siten, ettei työntekijä pysty fyysisistä syistä johtuen suoriutumaan kaikista aikaisemmin mahdollisista työtehtävistä (valvominen, nostot, tarkkoja aistihavaintoja edellyttävät tehtävät tms.) tai ei suoriudu riittävästi työn psykososiaalisista vaatimuksista (asiakaspalvelu, yhteistyö, johtaminen tms.). Kun esimiehelle tulee huoli työntekijästä joko hälytysmerkkien kautta tai muutoin, aloitetaan toimenpiteet esimiehen ja työntekijän välisellä keskustelulla, puheeksi ottamisella. Keskustelu kirjataan keskustelulomakkeelle (liite), johon tulee yhdessä sovitut ratkaisutoimenpiteet Esimiehen muistilista, puheeksioton valmistelu keskusteluaika sovitaan henkilökohtaisesti, jolloin kerrotaan keskustelun aihe keskustelulle varataan aikaa ja rauhallinen paikka keskustelun pohjana ovat tosiasioihin perustuvat havainnot työkyvystä keskustelun painopiste on siinä, kuinka jatketaan eteenpäin kirjataan sovitut, ratkaisuun tähtäävät, toimenpiteet kirjataan, kuinka toteutumista seurataan (n. kolmen kuukauden kuluttua) kirjataan onko tarpeellista kertoa asiasta työyhteisössä, sovitaan kuka kertoo ja mitä jos keskustelu on vaikea toteuttaa kahden kesken, saat apua henkilöstöpalvelujen asiantuntijoilta kolmannen osapuolen keskusteluun osallistumisesta on sovittava aina ensin työntekijän kanssa. Työntekijällä on oikeus pyytää keskusteluun tukihenkilö.
5 Puheeksiotossa sovitun seuranta Puheeksiottokeskustelussa sovitut seurantakeskustelut varmistavat sovittujen toimenpiteiden toteutumisen, jotta työkyvyn palautumista tavoitetasoon voidaan arvioida. Seurantakeskusteluja järjestetään tarpeen mukaan kunnes tavoite on saavutettu. Tavoitteiden toteutuminen on riippuvainen työkyvyn määrittelystä ja se arvioidaan tapauskohtaisesti. 4. Sairauspoissaolo Työntekijän on ilmoitettava sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä esimiehelleen Mikkelin kaupungin sairauspoissaolo-ohjeen mukaisesti. Ohje mahdollistaa työntekijän sairauspoissaolon, infektiosairauksissa, esimiehen harkinnan mukaan 1-3 päivän jaksoina korkeintaan 5 kalenteripäivän ajan. Kuudennesta sairauspäivästä alkaen on oltava lääkärintodistus. Muista sairauksista tulee toimitta lääkärin tai työterveyshoitajan todistus heti ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä alkaen. Sairauslomalta (1-5 pv) palattuaan työntekijä täyttää lomakkeen Sairauspoissaolo esimiehen luvalla tai toimittaa sairauslomatodistuksen esimiehelleen ja kirjaa sairauspoissaolon Populus järjestelmään. Esimies toimittaa Sairauspoissaolo esimiehen luvalla -lomakkeen tai muun kuin työterveyslääkärin kirjoittaman lääkärintodistuksen työterveyteen tilastointia varten Työhön paluun tuki, yhteydenpito sairauspoissaolon aikana Sairauspoissaolon aikainen yhteydenpito helpottaa työhön paluuta. Työhön paluun tuen tarkoituksena on ryhtyä suunnittelemaan työhön paluuta jo silloin, kun sairauspoissaolo alkaa. Tällä varmistetaan, että poissaolevan henkilön yhteys työpaikkaan säilyy. Esimiehen tulee olla aktiivisesti yhteydessä työntekijään tämän sairauspoissaolon aikana. Yhteydenpitotavoista sovitaan silloin, kun henkilö jää sairauslomalle. Suositus yhteydenpidosta viimeistään kahden viikon sairauspoissaolon jälkeen. Myös työntekijän on hyvä pitää yhteyttä esimieheen ja työkavereihin vaikka sairauslomalla on oleellista keskittyä toipumiseen. Yhteydenpito esimieheen ja työkavereihin helpottaa työhön paluuta Työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen Työhön paluun onnistuminen vaatii kaikilta osapuolilta yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista. On järkevää palata töihin heti, kun voimavarat sallivat, vaikka työkyky ei vielä olisi täysin palautunut. Esimiehen tuki ja työhön uudelleenperehdyttäminen vaikuttaa paluun onnistumiseen. Työntekijän omaa tehtävänkuvaa, työtehtäviä, työvuoroja ja työaikaa saatetaan joutua muokkaamaan määräaikaisesti tai jopa pysyvästi. Työtehtävän muokkaaminen sairauslomalta paluun tukemiseksi on esimiehen tehtävä. Esimiehen tehtävä on myös varmistaa, että palaajaa kohdellaan asiallisesti ja häntä tuetaan. Työjärjestelyistä tulee työyhteisössä keskustella avoimesti, mutta työtekijän sairauspoissaolon syystä tai diagnooseista ei saa puhua, ellei siihen ole henkilön lupaa. Esimiehen on tärkeää olla paikalla sinä päivänä kun työntekijä palaa. Vaikka työjärjestelyjä ei olisi tarvittu, voi perehdytys tai ainakin alkukeskustelu olla paikallaan. Tarvittaessa työterveyslääkäri arvioi millä edellytyksillä työntekijä voi palata työhön ja esimies arvioi, voiko kyseisillä edellytyksillä tehtävää työtä työntekijälle omassa työyksikössä järjestää. Paluun tueksi
6 5 saattaa olla mahdollista käyttää esimerkiksi osa-aikaista sairauspoissaoloa ja osasairauspäivärahaa (Kela). 5. Työkyvyn tehostettu tuki Työkyvyn tehostettu tuki käynnistyy, kun a) varhaisen tuen ohjeen mukaisessa seurantapalaverissa todetaan jo tehtyjen toimenpiteiden olevan riittämättömiä b) työntekijä sairastuu tai loukkaantuu tapaturmaisesti, eikä voi palata omaan työhönsä. Tällöin työntekijä hakeutuu itse tai esimies lähettää hänet työterveyshuoltoon työkyvyn arviointiin c) työntekijän sairauspoissaolot ylittävät hälytysrajat tai sairausloma pitkittyy ja tarvitaan tehostettua tukea työhön paluuseen Ennen työkyvyn tehostetun tuen toimenpiteiden aloittamista - varmistetaan että varhaisen tuen prosessi on käyty läpi - työterveyslääkäri on todennut työkyvyn alenneen siten, ettei henkilö pysty jatkamaan aiemmissa tehtävissään työpaikalla tehdyistä järjestelyistä huolimatta (rajoitelausunto) - kun työkyvyn tehostettu tuki katsotaan tarpeelliseksi, järjestetään työterveysneuvottelu 5.1. Työterveyshuollon rooli tehostetun tuen seurannassa Työterveyshoitajat seuraavat pitkittyneitä sairauslomia ja täyttävät näiden henkilöiden osalta seurantalomaketta, jossa huomioidaan erilaiset tukitoimet ja niiden toteutuminen. Seuranta toteutetaan 3-4 kuukauden välein, jolloin pitkittyneillä sairauslomilla olevien työntekijöiden tilanne tarkastellaan henkilöstöpalvelujen asiantuntijoiden toimesta. Tarkastelun perusteella työterveyshoitaja ottaa yhteyttä työntekijään ja esimieheen, ja käynnistää tarvittaessa työterveysneuvottelun. Esimies velvoitetaan seuraamaan poissaoloja Populuksen hälytysrajailmoituksen avulla ja olemaan aktiivinen terveysneuvottelujen käynnistämisessä Työkyvyn arviointi ja päivän rajat (määrittely perustuu Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakiin) 30 päivää - Työntekijälle on kertynyt 30 päivän sairauslomakertymä kalenterivuoden sisällä. Kertymään lasketaan myös esimiehen luvalla pidetyt sairauspoissaolot. - Esimies ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. - Työterveyshoitaja selvittää tilannetta, tilaa tarvittaessa terveystietoja ja keskustelee lääkärin kanssa. - Työterveyshoitaja kutsuu työntekijän terveystarkastukseen, jonka perusteella suunnitellaan tarvittaessa lisätutkimukset, hoito tai kuntoutus. 60 päivää - Työntekijä saa Kelalta ilmoituksen 60 päivän rajan täyttymisestä ja on velvollinen informoimaan tästä esimiestä. - Jos sairausloma jatkuu, työntekijä varaa ajan omalle työterveyshoitajalle.
7 6 - Työntekijän tulee toimittaa sairauspoissaolotodistus työnantajalle välittömästi sen saatuaan. - Ennen 90 päivän täyttymistä tulee järjestää työterveysneuvottelu jossa laaditaan kuntoutussuunnitelma sekä selvitetään työtehtävät ja työjärjestelyt suhteessa henkilön työkykyyn. Kutsun työterveysneuvotteluun laittaa työterveyshoitaja. 90 päivää - Ennen 90 päivän täyttymistä tulee kuntoutussuunnitelma olla tehtynä. - Työterveyslääkäri tekee lausunnon, joka on edellytys sairauspäivärahan maksamiselle 90 päivän jälkeen. - Työterveyshuolto toimittaa 90 päivän lausunnon Kelaan. Työntekijän luvalla työterveyshuolto laittaa lausunnon/tiedon myös Kevaan. Työterveys tilastoi Mikkelin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolotiedot järjestelmäänsä. Tästä johtuen, muualta kuin työterveydestä kirjoitetut, sairauslomatodistukset ja esimiehen lupaan perustuvat todistukset tulee toimittaa työterveyteen. Sairauspoissaoloista johtuvat seurantakeskustelut käydään säännöllisesti kukin toimialan työterveyshoitajan ja esimiehen ja henkilöstöpalveluiden asiantuntijan kesken. Alkuperäiset sairauslomaa varten kirjoitetut lääkärintodistukset lähetetään Taitoaan. Sairauslomatodistusten kopiot säilytetään asianmukaisesti työyksikössä Työterveysneuvottelu Kun esimiehen ja työntekijän välillä on käyty keskustelu työntekijän työkyvystä ja työtehtävistä (puheeksiottokeskustelu 2), harkitaan työterveysneuvottelun järjestämistä. Mikäli työterveysneuvottelun järjestäminen nähdään tarpeelliseksi, toimii koollekutsujana työterveyshoitaja. Neuvottelun järjestämistä voi pyytää esimies, työntekijä, tai pyyntö voi tulla työterveyden puolelta. Neuvottelussa henkilön itsensä lisäksi ovat asiantuntijoina mm. työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työnantajan puolelta esimies sekä henkilöstöpalveluista palvelussuhdepäällikkö ja henkilöstökoordinaattori tai henkilöstöpalvelusihteeri sekä muut tarvittavat työnantajan edustajat. Työntekijällä on mahdollisuus pyytää neuvotteluun mukaan valitsemansa tukihenkilö, esim. työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies, työkaveri. Työterveysneuvottelut järjestetään aina Mikkelin kaupungille työterveyspalveluita tuottavan toimijan Mikkelin toimipisteessä. 6. Uudelleensijoitus 6.1. Uudelleensijoittamisen periaatteet Uudelleensijoittaminen perustuu työntekijän muuttuneisiin terveydellisiin tekijöihin. Terveydellisten tekijöiden toteaminen tapahtuu aina asiantuntijan, työterveyshuollon toimesta. Mikäli työterveydessä tehdyn työkyvynarvion perusteella työntekijällä todetaan rajoite omaan tehtävään, on ensisijainen sijoituspaikka oma työyksikkö/tulosalue, jossa työtä tai työolosuhteita pyritään järjestelemään mahdollisuuksien mukaan. Jos omalta tulosalueelta ei sijoituspaikkaa löydy, on tarkasteltava mahdollisuuksia koko kaupunkikonsernin sisällä.
8 Uudelleensijoituksen vaiheet Työntekijän sijoittamista toiseen tehtävään tarkastellaan silloin, kun hän ei työkyvyn varhaisen tuen toimintaohjeen mukaisista toimenpiteistä huolimatta kykene terveydellisistä syistä työskentelemään omassa tehtävässään. Esimiehen ja työntekijän on hyvä käydä keskustelu työntekijän työkykyyn vaikuttavista seikoista ennen työterveysneuvottelua. Tämän jälkeen esimies on yhteydessä henkilöstöpalvelujen asiantuntijaan ja selvittää käymänsä keskustelun perusteella onko työntekijän sijoittuminen omaan tehtävään tai oman toimialan muuhun tehtävään mahdollista. Mikäli sijoittuminen omalle toimialalle ei näyttäisi olevan mahdollista, selvittävät henkilöstöpalvelujen asiantuntijat, onko Mikkelin kaupungilla sellaista tehtävää, joka sopisi työntekijälle kelpoisuuden ja työkyvyn osalta. Työntekijän työkyky uuteen tehtävään selvitetään ammatillisen kuntoutuksen (työkokeilu/keva) avulla. Henkilöstöpalvelujen asiantuntijat ovat Keva-yhteyshenkilöitä. Etelä-Savon työterveys Oy toimittaa kaikki työterveyshuollossa kirjoitetut 90 päivän työkykylausunnot automaattisesti myös Kevalle. Lääkäri informoi tästä työntekijää lausuntoa kirjoittaessaan. 7. Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen yhteistyötaho Mikkelin kaupungille on Keva. Ammatillisen kuntoutuksen tarkoitus on tukea työntekijän työssä jatkamista. Se on tarkoitettu työntekijöille, joilla on työkyvyn menettämisen uhka. Kevan ammatillinen kuntoutus mahdollistaa joko työkokeilun tai kouluttautumisen Työkokeilu a) Mikäli työterveysneuvottelussa päädytään työkokeiluun, selvittää henkilöstöpalveluiden asiantuntija sen mahdollisuutta Kevasta. Selvityksessä huomioidaan työntekijän työkyky ja tehtävään asetettu kelpoisuus sekä palkanmaksu tai rahoitusjärjestely. b) Tehdään suunnitelma työkokeilusta ja sovitaan sen konkreettiset tavoitteet ja toteutumisen seuranta. Suunnitelman tekemiseen osallistuvat työkokeilupaikan esimies, työntekijä ja henkilöstöpalveluiden asiantuntija. c) Esimies seuraa koko työkokeilun tavoitteiden toteutumista. Työkokeilu alkaa ja päättyy aina seurantapalaveriin. Näissä arvioidaan työkokeilun edistymistä ja sovitaan jatkotoimista. Työkokeilun loppupuolella täytetään Kevan työntekijälle toimittamat arviointilomakkeet työkokeilun onnistumisesta. d) Työkokeilu todetaan päättyneeksi ja todetaan työntekijän työhönsijoittuminen (uudelleensijoitus). Kun työntekijän uudelleensijoittuminen on todettu, henkilöstöpalveluiden asiantuntija kirjaa toteuman seurannan vuoksi Pause-järjestelmään.
9 Kouluttautuminen Kevan ammatillinen kuntoutus voi tarkoittaa myös koulutuslupausta, mikäli uudelleensijoittuminen omalle työnantajalle, ilman uuteen ammattiin kouluttautumista, ei näytä mahdolliselta.
10 9 8. Työntekijän irtisanominen Uudelleensijoittumiskerroille ei voida asettaa tiukkaa rajaa, koska kukin tilanne vaatii tarkastelua erikseen. Työnantajalla on aina selvittämisvelvollisuus tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole työkykyä omaan tehtävään. Työnantajan on selvitettävä onko työnantajan tehtävissä sellaista työtä, johon työntekijä voi siirtyä työskentelemään. Kahden epäonnistuneen työkokeilun jälkeen on tarkkaan mietittävä, onko kolmas työkokeilu sellainen, minkä järjestäminen antaa aiempia paremman lopputuloksen. Kun työnantajalla ei ole enää mahdollisuutta sijoittaa työntekijää toisiin tehtäviin, työntekijä irtisanotaan (työsopimuslain nro 55/2001, 7 luvun 2 pykälä Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet ja viranhaltijoiden osalta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain nro 34/2003 pykälä 35, Viranhaltijasta johtuvat irtisanomisperusteet). Työntekijä, joka ei voi jatkaa työsopimuksensa mukaisessa tai sitä vastaavassa työssä, on velvollinen tarvittaessa vastaanottamaan sellaisiakin tehtäviä, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Kieltäytyminen tällaisista tehtävistä voi johtaa irtisanomiseen. Edellä mainitun lisäksi, jos sairaus heikentää työkykyä pitkäaikaisesti ja oleellisesti, voi työnantajalla olla peruste irtisanomiseen. Tähän tarvitaan lääkärin arvio kuntoutumismahdollisuuksista. Yleensä noin vuoden kestänyt työkyvyttömyys ja arvio tilan pysyvyydestä on irtisanomisperuste.
11 10 Puheeksiottokeskusteluun valmistautuminen Liite 1 Hyvän keskustelun edellytykset - Keskustelun tavoitteena on yhteinen näkemys työsuoritusta ja työhyvinvointia haittaavien tekijöiden poistamisesta ja siihen tähtäävistä toimenpiteistä. - Keskustelun aluksi esimies tuo esille havainnot, jotka huolestuttavat työntekijän työstä suoriutumisesta. - Keskustelun osapuolet eivät tunne olevansa syytettynä. - Keskustelulle varataan molemmille sopiva aika ja rauhallinen paikka. - Molemmat valmistutuvat keskusteluun. Valmistautumisen tukena tai keskustelun kuluessa on mahdollista käyttää asiantuntijoina työsuojeluvaltuutettua ja luottamusmiestä. - Kumpikaan keskustelun osapuolista ei ole liian väsynyt tai kiireinen käydäkseen rakentavaa keskustelua. Esimiehen valmistautuminen: puheeksiottokeskustelu I - Mene työntekijän luokse ja kerro, että teidän on keskusteltava yhdessä. Kerro mistä aiheesta: Olen huolissani - Sovi työntekijän kanssa tarkka neuvotteluaika ja paikka. Sopikaa sellainen aika, että se sopii hyvin työntekijän työvuoroihin, työyhteisön ja omaan aikatauluusi, kuitenkin aikaisintaan seuraavana päivänä, jotta työntekijä ehtii valmistautua asiaan ja viimeistään kolmen päivän kuluttua. - Varaa rauhallinen tila, jossa voi keskustella ilman keskeytyksiä. Kummankin tulee keskustelun aikana pitää puhelin suljettuna. - Varaa riittävästi aikaa. - Ole rauhallinen ja ystävällinen, katso silmiin. - Puhu minä muodossa ja kerro selvästi tapaamisen aihe: Haluan keskustella kanssasi - Puhu arvostavasti ja selkeästi pysyen tosiasioissa. Älä esitä syytöksiä. Älä kiirehdi. - Pidä keskustelu sovitussa työhön liittyvässä aiheessa, kerro huolesi työntekijän työssä selviytymisestä. - Kerro havaintosi työntekijän työssä suoriutumisesta, sairauspoissaoloista tai ylitöistä. - Rohkaise ja kannusta työntekijää puhumaan sanattoman viestinnän (katsekontakti, liikkeet, äänensävy, tilankäyttö) ja sanallisen viestinnän (ymmärryksen ilmaisut, kehotukset kertoa lisää, avoimet kysymykset, kiittäminen) keinoin. - Neuvottele työssä mahdollisesti tarvittavista muutoksista. - Mikäli keskustelu ei suju, sopikaa uusi tapaaminen ja miettikää, millä keinoin pääsette seuraavalla kerralla eteenpäin. Onko keskusteluun tarpeen kutsua muita tukitahoja, työsuojeluvaltuutettu ja/tai luottamusmies tai työterveyshuollon edustaja (tarvitaanko työkyvynarviota = lausuntoa terveystarkastuksesta). - Sovi seurantatapaaminen (enintään kolmen kuukauden kuluttua). - Todetkaa keskustelun tulos yhdessä ja kirjatkaa se käytettävissä olevaan lomakkeeseen kummankin hyväksynnällä (liite 4).
12 11 Esimiehen valmistautuminen: puheeksiottokeskustelu II Liite 2 - Työntekijän työhyvinvoinnin heikkeneminen näkyy edelleen työntekijän työssä tai työkäyttäytymisessä. - Valmistaudu kertomaan havaintosi työntekijälle työlähtöisesti, henkilöä arvostaen. - Liittyvätkö työntekijän poissaolot tiettyyn ajankohtaan? - Onko työ ammattitaitoon ja osaamiseen nähden liian vaikeaa tai liian helppoa/ yksipuolista? - Onko työ ruumiillisesti tai henkisesti liian raskasta? - Onko työpaikan olosuhteissa tai ergonomiassa korjaamista (työtila, työasennot, valaistus, veto, pöly, melu, työvälineet)? - Onko työyhteisön ilmapiiri hyvä, vai - onko työyhteisössä ongelmia, - ilmeneekö työpaikka häirintää, - voinko esimiehenä tehdä jotain toisin? - Onko työssä muita tekijöitä, jotka tuottavat ongelmia? - Voidaanko työoloja muuttamalla tai muilla uudelleenjärjestelyllä korjata tilanne ja parantaa työntekijän jaksamista? - Tarvitaanko yhteydenottoa työterveyshuoltoon? - Mistä asioista voisimme nyt sopia? - Miten sopimuksen toteutumista olisi mielekästä seurata? - Kirjatkaa asiat toimenpidesuunnitelmaksi lomakkeelle (liite 4)
13 12 Liite 3 Työntekijän valmistautuminen puheeksiottokeskusteluun - Mikä on keskeisin syy työsuorituksesi heikkenemiseen, työkäyttäytymisen muutokseen, poissaolojen lisääntymiseen, työhyvinvointisi heikkenemiseen? - Liittyvätkö poissaolosi tiettyyn ajankohtaan? Jos liittyvät, niin miksi? - Onko työ ammattitaitoosi ja osaamiseesi nähden liian vaikeaa tai liian helppoa/ yksipuolista? - Onko työsi ruumiillisesti tai henkisesti liian raskasta? - Olisiko työajan tai työmäärän uudelleen järjestelyllä merkitystä työssä jaksamiseesi? - Onko työpaikan olosuhteissa tai ergonomiassa korjaamista esim. työtila, työasennot, valaistus, veto, pöly, melu, työvälineet. - Onko työyhteisösi ilmapiiri hyvä, vai - ilmeneekö työpaikkahäirintää, - onko työyhteisössä ongelmia, - voisiko esimies tehdä jotain toisin? - Voisinko itse muuttaa omaa käyttäytymistäni, - millä tavalla? - Onko työssäsi muita tekijöitä, jotka vaikuttavat työhyvinvointiisi? - Voidaanko työoloja muuttamalla vähentää ongelmia? - Tarvitaanko yhteydenottoa muihin yhteistyötahoihin? - Miten seuranta olisi mielestäsi hyvä toteuttaa?
14 13 Liite 4 Puheeksiottokeskustelu esimiehen ja työntekijän kesken Toimenpidesuunnitelma Työkykyyn/työhyvinvointiin vaikuttava tekijä, jota tässä neuvottelussa käsiteltiin Keskustelussamme totesimme seuraavien asioiden vaikuttavan työkykyyn/hyvinvointiin Sovitut asiat ongelman korjaamiseksi, työkyvyn korjaamiseksi, työhyvinvoinnin edistämiseksi Aikataulu Esimiehen vastuu Työntekijän vastuu Toteuttamisen seuranta Pvm / 20 Allekirjoitukset
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotSiilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli
Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli Kuvat Pekka Ruuskasen sarjakuvista Yt-toimikunta 23.1.2012 Kirkkoneuvosto 21.2.2012 1 1. YLEISTÄ TYÖKYVYSTÄ Työkyky on monitahoinen käsite, joka on
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotAKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN
AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN Sisältö 3. Aktiivisen välittämisen tavoitteet 4. Hyvän työyhteisön perusteet 5. Aktiivisen välittämisen vaiheet 6. Varhaisen tuen ennakoivat ja edistävät toimet
LisätiedotProsessin nimi Varhaisen tuen prosessi
1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotAktiivisen tuen toimintamalli
Aktiivisen tuen toimintamalli Ruokolahden kunnan työpaikoille Hyväksytty KH 21.9.2015 / 246 2 SISÄLTÖ 1. Yleistä 2. Aktiivinen tuki mitä se on 3. Aktiivisen tuen toimintamalli 3.1 Varhainen tuki 3.1.1
LisätiedotAKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA
yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin
LisätiedotMASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI
MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyöhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna
Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä
LisätiedotVARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotLakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:
1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyökyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi
Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.
LisätiedotJatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö,
HAKEMUS / PÄÄTÖS SOVELLETUN TYÖN TUKIRAHASTA 1 (3) Ensihakemus Jatkohakemus Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies Työntekijä, jonka sovelletun työn tukemiseksi tukirahaa haetaan LIITE 4 Nimi
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotKainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö
Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,
LisätiedotVarhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa
Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNNAN VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI
LAPINLAHDEN KUNNAN VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI 1 Perustuu sairasvakuutuslakiin 1.1.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI Varhaisen välittämisen mallin tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen
LisätiedotTurun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila
Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus
LisätiedotVälittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa
Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa 3.12.2007 519 Inarin kunnan varhaisen välittämisen malli Työkyky ja terveydentila voivat muuttua työuran
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotTyöhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi
Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotKyhallitus 19.1.2012 14 VARHAISEN TUEN MALLI. Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi
Kyhallitus 19.1.2012 14 VARHAISEN TUEN MALLI Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi SISÄLTÖ sivu 1. Johdanto 1 2. Työntekijän huolenpito työkyvystään 1 3. Varhainen tuki luo hyvinvointia ja säästää kustannuksia
LisätiedotTyökyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa
Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen
LisätiedotVarhainen tuki toimintamalli
Varhainen tuki toimintamalli tammikuu 2009 2 SISÄLTÖ 1. VARHAISEN TUEN MERKITYS..3 2. VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI...4 3. TUNNISTAMINEN..5 4. ALOITE KESKUSTELUUN...6 LOMAKKEET PUHEEKSI OTTAMINEN 8 YHTEINEN
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotTYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho
RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta 10.10.2016 Hallintolautakunta 22.11.2016 SISÄLTÖ
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
LisätiedotAKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 henkilöstöyksikkö. Yhteistoimintaryhmä 4.5.
Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 Dnro 411/01.04.00/2016 AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA Yhteistoimintaryhmä 4.5.2018 Henkilöstöjaosto 16.5.2018 Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA
TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 26.9.2011 1/12 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Sauvon kunnan työpaikoissa
LisätiedotHARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA
HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 02 HENKILÖSTÖASIAT TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA - Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Taustaa
LisätiedotSairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla
Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla Kyselytutkimus keväällä 2017 Vastaajia 320 1.1.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Osasto/Laatija, www.teamliitto.fi 1 Kysely sairausloman omailmoituksen
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
LisätiedotVälittäminen on puuttumistakin
Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi
LisätiedotValon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014
8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki
SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen
LisätiedotSisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja
Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotHyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.
Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
LisätiedotVarhainen välittäminen Valossa
arjen 25.3.2015 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona.
LisätiedotAKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 henkilöstöyksikkö. Yhteistoimintaryhmä 5.5.
Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 Dnro 411/01.04.00/2016 AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA Yhteistoimintaryhmä 5.5.2017 Henkilöstöjaosto 17.5.2017 Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli
LisätiedotMiten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014
Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI
1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotKh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI
TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Työsuojelutoimikunta 04/2006 TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI Tätä
LisätiedotVARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on
LisätiedotVARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA
1/8 VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA Työntekijät ovat Mänttä-Vilppulan kaupungin tärkein voimavara, josta työnantaja haluaa pitää huolta. Työhyvinvoinnin edistäminen niin työyhteisö- kuin
LisätiedotAktiivisen tuen toimintamalli
Jämsän kaupunki Aktiivisen tuen toimintamalli 1 Aktiivisen tuen toimintamalli Käsitelty yhteistyötoimikunnassa 23.3.2017 Hyväksytty kaupunginhallituksessa 3.4.2017 Voimassa 15.5.2017 alkaen Jämsän kaupunki
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ
Sääntökokoelma B 16 XII 2003 Ykn 15.12.2003 Mitätöi lehden VII - 98 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ Yleistä Päihteiden väärinkäyttö aiheuttaa huomattavaa terveydellistä,
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotAKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN
AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut
LisätiedotONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU
ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotVarhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1
Varhaisen tuen malli Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Mitä varhainen tuki tarkoittaa? Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämistä Heikentyneen työkyvyn uhkan
LisätiedotUUSI MAA JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS JA OMAILMOITUSMENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTO
Elinkeino ja työmarkkinatiedote 21/2018 25.5.2018 1 MK/TO UUSI MAA JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS JA OMAILMOITUSMENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTO Työehtosopimusmuutokset Elinkeino ja työmarkkinatiedotteessa
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotMITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN
MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN Marja Mäkiniemi työhyvinvointisuunnittelija, työkykykoordinaattori, THM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17.9.2015 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Henkilöstö 2014:
LisätiedotAktu - Aktiivisen tuen toimintamalli Järvenpäässä
Aktu - Aktiivisen tuen toimintamalli Järvenpäässä Hei, K ädessäsi on Aktu - Aktiivisen tuen toimintamalli. Tämä ohje on laadittu esimiehille ja työntekijöille avuksi tunnistamaan mahdollisimman varhain
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KUMPPANIKSI RY:SSÄ. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki
TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KUMPPANIKSI RY:SSÄ Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Sisällysluettelo: Sisällys Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Kumppaniksi ry:ssä... 1 Sairauspoissaolojen
LisätiedotVARHAINEN VÄLITTÄMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ
1 VARHAINEN VÄLITTÄMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ Toimintamalli puheeksiottamisesta Siikalatvan kunnan työpaikoissa Tavoitteet Tämän oppaan tehtävänä on tukea esimiestä ongelmien varhaisessa tunnistamisessa työyhteisössä
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotMiten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista
Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu
LisätiedotTyökyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011
Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!
LisätiedotTOIMINTAMALLI TYÖKYVYN HEIKETESSÄ
TOIMINTAMALLI TYÖKYVYN HEIKETESSÄ Varhainen välittäminen kannattaa KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Työsuojelu SISÄLLYS 1. Työhyvinvoinnin edistäminen Kemijärven kaupungissa...4 2. Pitkäaikaisterveys...5 3. Varhainen
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
Lisätiedot1 (21) TYÖKYVYN TUEN TOIMINTAMALLI. Sisällys
Ytmk 19.4.2018 Khall 7.5.2018 1 (21) Sisällys 1. TAVOITE... 2 2. TYÖKYKY VOI HEIKETÄ... 3 3. TYÖKYKYONGELMAN HAVAITSEMIEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN... 3 4. PUHEEKSIOTTAMINEN... 6 5. TYÖTERVEYSNEUVOTTELU
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotHAVAHU Havaitse varhain ja pidä huolta
Henkilöstöpalvelut Luonnos Työhyvinvointipalvelut 24.2.2017 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAPERIAATE HAVAHU Havaitse varhain ja pidä huolta Välittäminen koskee jokaista Siun soten palveluksessa olevaa ammatista
LisätiedotTERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINTA. Lapinlahden kunnan työpaikoilla
LAPINLAHDEN KUNTA 12.02.2016 TYÖSUOJELU TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINTA Lapinlahden kunnan työpaikoilla Tällä työpaikalla häirintää ja epäasiallista kohtelua hallitaan
Lisätiedot