Potilaiden ja asiakkaiden haasteellinen käytös työturvallisuuskysymyksenä - perusoikeusnäkökulmia. Eeva Nykänen Johtava asiantuntija

Transkriptio

1 Potilaiden ja asiakkaiden haasteellinen käytös työturvallisuuskysymyksenä - perusoikeusnäkökulmia Eeva Nykänen Johtava asiantuntija

2 Aluksi Perustuslaissa turvataan jokaisen myös työntekijöiden oikeus koskemattomuuteen ja työturvallisuus. Perustuslaissa turvataan jokaisen myös asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus. Miten ristiriita näiden välillä ratkaistaan mitä jos työntekijöiden koskemattomuus ja asiakkaan itsemääräämisoikeus asettuvat vastakkain? Esim. suora hyökkäys tai ympäristöä vaarantava rauhaton käytös. 2

3 Työssä kohdattu väkivalta on erityinen haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa Jo v. 2009: 23 % sote-henkilöstöstä oli viimeisen vuoden aikana joutunut uhkailun tai fyysisen väkivallan kohteeksi työssä tai työmatkalla. kaikista palkansaajista vain noin 7 % raportoi vastaavista kokemuksista. Ilmenneet tilanteet useimmiten lyömistä, tönimistä ja potkimista, tavaroiden heittelemistä ja paikkojen rikkomista sekä sanallista uhkailua. 3

4 Raportoitujen tapausten määrä nousussa: Väkivaltaa esiintyy enemmän (päihteiden sekakäyttö ym.) Tietoisuus ja raportointi lisääntyneet? Väkivallan toleranssi laskenut? Ensihoito, päivystys, mielenterveys- ja päihdepalvelut mutta myös muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, viranomaispäätösten teko, erityinen ongelma kotiin annettava palvelut. Päivi Nurmi-Koikkalainen 4

5 Hoidon ja hoivan lähtökohtana on potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen: Ketään ei saa hoitaa vasten tahtoa. Hoito ja hoiva tulee toteuttaa ilman pakkoa yhteisymmärryksessä asiakkaan/potilaan kanssa. Aina tämä ei onnistu: Jos asiakas/potilas ei esim. päihtymyksen tai vamman vuoksi kykene muodostamaan tai ilmaisemaan aitoa tahtoaan. Jos asiakas/potilas käyttäytyy tavalla, joka muodostaa uhan hoitohenkilökunnan koskemattomuudelle tai ympäristölle. 5

6 Tällöin voi tulla vastaan tilanne, jossa asiakkaaseen/potilaaseen tulee kohdistaa pakkoa: Hoidon/hoivan toteuttamiseksi Asiakkaan/potilaan rauhoittamiseksi Hoitohenkilökunnan ja ympäristön suojelemiseksi aina kun näin tehdään, on kyseessä asiakkaan/potilaan itsemääräämisoikeuden rajoitus, johon voidaan ryhtyä vain kriteerien täyttyessä 6

7 Itsemääräämisoikeus perusoikeutena Asiakkaan/potilaan itsemääräämisoikeus perustuu ihmis- ja perusoikeuksiin. Ihmis- ja perusoikeudet ovat kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja kansallisessa perustuslaissa tunnustettuja perustavanlaatuisia oikeuksia. Ne kuuluvat jokaiselle ja ovat luovuttamattomat ja jakamattomat. Ne sitovat oikeudellisesti viranomaisia ja muita lain soveltajia. oikeudellisia velvoitteita, ei vain arvoja 7

8 Oikeuksia voi rajoittaa vain jos rajoitus perustuu lakiin ja se on välttämätöntä toisen oikeuden suojelemiseksi eikä suojeleminen onnistu lievemmällä keinolla. Vain harva oikeus on absoluuttinen oikeuksien välinen punninta on sallittua ja välttämätöntä. Eri oikeuksien ollessa ristiriidassa keskenään on pyrittävä löytämään ratkaisu, joka mahdollisimman pitkälle toteuttaa ne kaikki. Oikeudet usein enemmän tai vähemmän, ei joko tai. Lievät rajoitukset sallittuja ja välttämättömiä. 8

9 Itsemääräämisoikeus ei ole itsenäinen ihmis- tai perusoikeus Useilla oikeuksilla on itsemääräämisoikeuteen liittyviä ulottuvuuksia ja se on muiden oikeuksien käyttämisen edellytys.

10 Ihmisarvo (PL 1.2 ): Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuus (PL 6): kaikkia ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esim. terveydentilan vuoksi muk. luk. omaa elämää koskevia valintoja tehtäessä 10

11 Oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kielto (PL 7): vapausperusoikeus suojaa fyysisen vapauden ohella tahdonvapautta ja itsemääräämisoikeutta. oikeus koskemattomuuteen antaa suojaa pakolla toteutettavia lääketieteellisiä ja vastaavia toimia kohtaan (kiinni pitämistä, eristämistä jne.) Yksityiselämän suoja (PL 10): sisältää oikeuden päättää itse yksityiselämästään ja osana sitä tehdä esim. terveyteensä vaikuttavia valintoja myös huonoja 11

12 Itsemääräämisoikeuden rajoista Oikeus elämään (PL 7) oikeus saada elämää ylläpitävää hoitoa, vaikkei sitä ymmärrä/pysty pyytämään heitteillejätön kielto lähtökohtaisesti velvollisuus hoitaa, vaikka asiakas/potilas käyttäytyy uhkaavasti Kuitenkin: elämää ylläpitävästä hoidosta saa kieltäytyä. Oikeus välttämättömään huolenpitoon (PL 19) oikeus saada hoitoa ja huolenpitoa vaikkei sitä ymmärrä/pysty pyytämään heitteillejätön kielto lähtökohtaisesti velvollisuus hoitaa, vaikka asiakas/potilas käyttäytyy uhkaavasti Kuitenkin: hoidosta saa kieltäytyä. 12

13 Oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen (PL 7) Hoito/hoiva tulee toteuttaa siten, että hoitohenkilökunnan ja muiden ihmisten (esim. muut potilaat ja asiakkaat) fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta kunnioitetaan. Muiden suojelu saattaa oikeuttaa itsemääräämisoikeuden rajoituksen. 13

14 Oikeus koskemattomuuteen ja työvoiman suojelu perusoikeutena PL 7 : Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Hoito- ja hoivahenkilökunnan oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen on perusoikeus. Jokaisella on oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen työssään. Päivi Nurmi-Koikkalainen 14

15 PL 18 : Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Työntekijöillä on oikeus turvallisiin ja terveellisiin työoloihin. Tämä pitää sisällään suojan fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden loukkauksia vastaan. Julkisen vallan on huolehdittava työolojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Tämän perusoikeuden toteutuminen turvataan työturvallisuutta koskevalla sääntelyllä. Päivi Nurmi-Koikkalainen 15

16 Työturvallisuus lainsäädännössä Työturvallisuudesta säädetään työturvallisuuslaissa. Työturvallisuus ymmärretty laajasti: työn henkinen ja fyysinen kuormitus, työperäiset riskit, kuten vaaralliset aineet ja laitteet, myös työssä uhkaava väkivalta. Työnantaja on velvollinen tarpeellisilla toimenpiteillä huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. 16

17 Työnantajan velvollisuus ehkäistä väkivaltaa: Väkivalta työssä tulee pyrkiä estämään ennakolta rikosoikeudellinen jälkiselvittely ei riitä. Väkivallan ehkäiseminen edellyttää jatkuvaa työtä, seurantaa ja suunnittelua. Keinot ovat kiinni työn luonteesta, työn tekemisen paikasta, henkilöstörakenteesta ja osaamisesta ja muista työoloista ne tulee räätälöidä kuhunkin tilanteeseen sopiviksi. Ei hinnalla millä hyvänsä: asiakkaiden/potilaiden itsemääräämisoikeutta pitää kunnioittaa/edistää Kummatkin perusoikeudet huomioon! 17

18 Työ ja työolosuhteet tulee suunnitella, mitoittaa ja toteuttaa siten, että vaaratilanteiden syntyminen ehkäistään. Vaaratilanteita varten tulee olla määritelty toimintatavat. Keinot: Riskien tunnistaminen, ennakointi ja reagointi Henkilöstömitoitukset ym. Järjestelyt Henkilöstön osaaminen, koulutus ja ohjeistus Työtilat, kalusteet, poistumistiet, hälytyslaitteet, mahdollisuus avun saamiseen Kirjalliset ohjeet väkivaltatilanteiden varalta 18

19 Työntekijän velvollisuudet: Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava omasta ja muiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on osallistuttava työnantajan antamaan koulutukseen ja perehdyttävä annettuihin ohjeisiin ja noudatettava niitä. Työntekijän on varmistettava, että hän tuntee työpaikan hälytysjärjestelmät ym. ja osaa käyttää niitä. Työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle havaitsemistaan työturvallisuusriskeistä. 19

20 Jos väkivaltaa esiintyy Jos väkivaltaa esiintyy työssä ennakoinnista huolimatta, työntekijään kohdistunutta väkivaltaa käsitellään työtapaturmana. Kyse on siis aina sekä uhriksi joutuneen työntekijän ja väkivallan tekijän että uhriksi joutuneen työntekijän ja työnantajan suhteesta. Arvioitavaksi tulee sekä väkivallan tekijän että työnantajan (ja uhriksi joutuneen työntekijän) menettely 20

21 Lievätkin pahoinpitelyt ovat virallisen syytteen alaisia silloin, kun ne kohdistuvat henkilöön, joka suorittaa työtehtäviään joko työpaikalla tai esimerkiksi hoivatyössä asiakkaan kotona, eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Työnantajan tulee huolehtia rikosilmoituksen tekemisestä, kun työntekijä joutuu väkivallan kohteeksi tällaisissa olosuhteissa. Väkivallan tekijän toiminta tulee arvioitavaksi rikosoikeudellisen sääntelyn valossa. Pahoinpitely, virkamiehen väkivaltainen vastustaminen (liityntä virkatoimeen) huom. syyntakeisuus 21

22 Työntekijään kohdistuva väkivalta on aina työhön ja työolosuhteisiin liittyvä työsuojeluasia, vaikka väkivallan tekijä voi joutua teon johdosta rikosoikeudelliseen vastuuseen. Jos työnantajan puolella havaitaan laiminlyönti, kyseessä voi olla työsuojelurikkomus/työsuojelurikos riippumatta siitä, todetaanko myös väkivallan tekijän syyllistyneen rikokseen. yksi väkivallanteko voi johtaa kahden eri tahon rangaistukseen Päivi Nurmi-Koikkalainen 22

23 Puolustautuminen väkivaltaa vastaan Soita poliisille! Väkivaltaa vastaan on oikeus puolustautua/suojautua. Tällöin tilannetta arvioidaan pakkotilaa ja hätävarjelua koskevan sääntelyn valossa (RL) teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön, mutta ei ole oikeudenvastainen, sillä sille on hyväksyttävä peruste. Aina yksittäistapaukseen liittyvää - ei yleistä mandaattia. Pakon käyttämisen oltava suhteellisuusperiaatteen mukaista. Vain äärimmäisissä tilanteissa, aina tilannekohtainen arvio. Myös lääketieteellinen arvio (Lahti). 23

24 Hätävarjelu: oikeus puolustautua voimakeinoin oikeudellisesti suojattuun etuun kohdistuvaa jo aloitettua tai välittömästi uhkaavaa oikeudetonta hyökkäystä vastaan. Esim. kiinnipitäminen väkivaltaisen hyökkäyksen estämiseksi, hyökkäyksessä käytetyn esineen haltuunotto, eristäminen tms. 24

25 Teon oltava kokonaisuudessa arvioituna puolustettavissa ottaen huomioon suojeltava etu, uhan välittömyys ja vakavuus, väkivallan tekijän ominaisuudet ja muut olosuhteet. Puolustettavat edut: henki, terveys, koskemattomuus, omaisuus. Itseen, toiseen ihmiseen tai omaisuuteen kohdistuva hyökkäys. Punnitaan suojattavaa etua suhteessa siihen kohdistuvaan vääryyteen. Päivi Nurmi-Koikkalainen 25

26 Pakkotila: Oikeudellisesti suojattuun etuun kohdistuvan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko silloin kun vaara aiheutuu muusta syystä kuin oikeudettomasta hyökkäyksestä. Esim. välttämättömästä hoidosta ymmärtämättömyyttään kieltäytyvän henkilön lääkitseminen rauhoittamistarkoituksessa, jotta hoidon antaminen olisi mahdollista. 26

27 Teon oltava kokonaisuutena arvioitua hyväksyttävä ottaen huomioon teolla suojattu etu ja aiheutettu haitta. Edellyttää etujen välistä punnintaa kumpi etu on painavampi Päivi Nurmi-Koikkalainen 27

28 Hoitohenkilökuntaan kohdistuvalta väkivallalta suojautuminen tavalla, johon liittyy voimankäyttöä, tulee tavallisesti arvioitavaksi hätävarjeluna. Kyse on punninnasta, jossa arvioidaan väkivallan uhan välittömyyttä ja vakavuutta suhteessa väkivallalta puolustautumiseksi toteutettujen toimien vakavuutta: Onko toiminta oikein mitoitettua, oikeasuhtaista? 28

29 Jos väkivallan estämisessä syyllistytään sallitun voiman ylittämiseen, on teko rangaistava, nk. hätävarjelun liioitteluna. Vaikka kyse olisi hätävarjelun liioittelusta, tekijä on rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, että tekijältä/puolustautujalta ei kohtuudella voitu odottaa muunlaista suhtautumista (hyökkäyksen vaarallisuus, yllätyksellisyys ja muut olosuhteet) Päivi Nurmi-Koikkalainen 29

30 5. Esimerkkejä käytännöstä: HO : Virkamiehen väkivaltainen uhkaaminen: "jos lapsi lähtee, tulee EK eli elinkautinen, eli jos lapsi lähtee, lähtee yksi viranomainen" Jos kysymys olisi ollut vain yksittäisistä, spontaaneista viranomaisiin kohdistetuista lausumista, voisi olla perusteltua arvioida kyse olleen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehdystä tekomuodosta. Koska uhkaaminen oli ollut toistuvaa ja pidemmälle ajanjaksolle jakautunutta ja se oli sisältänyt viittauksia hengen menetystä koskevaan uhkaan, ei lieventävien asianhaarojen käsilläoloa voitu pitää perusteltuna eikä oikeuskäytännön mukaisena. Tyytymättömyys lastensuojeluviranomaisten tekemiin ratkaisuihin ei oikeuttanut menettelemään siten kuin nyt oli tehty, vaan asianosaisen tuli silloin käyttää hallinnollisia muutoksenhakukeinoja. vankeutta 5,4 kk ja 6 kk 30

31 HO : laiton uhkaus Vastaajan, joka oli uhannut sosiaalityöntekijää rikoksella lähettämällä sosiaalityöntekijälle tekstiviestin, jossa vastaaja oli uhannut tappaa sosiaalityöntekijän omin käsin ja halventanut sosiaalityöntekijää nimittelemällä tätä "saatanan lutkaksi" ja "helvetin lutkaksi", tuomittiin laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta 65 päiväsakon rangaistukseen ja suorittamaan sosiaalityöntekijälle korvausta henkisestä kärsimyksestä 800 euroa. Päivi Nurmi-Koikkalainen 31

32 HO HO totesi, että säännösten suojeluobjektit olivat erilaiset. Laitonta uhkausta koskevan säännöksen tarkoituksena on suojata ihmisten turvallisuudentunnetta henkilön ja omaisuuden suhteen. Virkamiehen väkivaltaista vastustamista koskevat säännökset suojaavat ensi sijassa valtiovallan auktoriteettia. (Sosiaalityöntekijää ja tämän perhettä uhannut henkilö tuomittiin 7 kk:n vankeusrangaustukseen) Päivi Nurmi-Koikkalainen 32

33 HO HO katsoi, että vastaaja, joka oli kieltäytynyt lähtemästä hoitohenkilökunnan mukaan ja oli ottanut käteensä puukon tehostaakseen hoitohenkilökunnalle antamaansa kehotusta poistua hänen asunnostaan, oli syyllistynyt kolmeen laittomaan uhkaukseen. Lisäksi suhteessa poliisiin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Vastaaja tuomittiin 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Päivi Nurmi-Koikkalainen 33

34 Lopuksi: Eduskunnan oikeusasiamies: Potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen hätävarjelun ja pakkotilan nojalla on erittäin ongelmallista sekä potilaan että henkilökunnan oikeusturvan kannalta. Nyt lainsäädäntö loppuu siihen, mistä vaikeudet todella alkavat (työturvallisuusls. Itsemääräämisoikeutta koskeva ls) Tarvitaan täsmällisempää lainsäädäntöä v eduskunnan käsiteltävänä oli HE 108/2014 vp laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä (itsemääräämisoikeuslaki) HE raukesi perustuslaillisten ongelmien vuoksi 34

35 Täsmällisempää lainsäädäntöä tarvitaan sekä asiakkaiden/potilaiden ja että hoitohenkilökunnan oikeusturvan varmistamiseksi. Hätävarjelua ja pakkotilaa koskeva sääntely liian tulkinnanvaraista. Tarvitaan säännökset mm. kiinnipitämisestä ja eristämisestä väkivallan uhan tilanteissa (kriteerit ja menettelyt). Tarvitaan säännökset järjestyksenvalvojien ja vartijoiden mahdollisuuksista auttaa rajoitustoimien toteuttamisessa. 35

36 Lainsäädäntö ei kuitenkaan pysty ratkaisemaan kaikkia ongelmia, sillä etujen ja uhkien punninta on aina osa rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Viime kädessä kyse aina yksittäistapaukseen liittyvästä punninnasta. Asiasta on vaikea säätää siten, että sääntely täyttää perustuslain vaatimukset (merkittävä julkisen vallan käyttö, perusoikeusrajoitusten tarkkarajaisuus, oikeussuojakeinot jne.). Päivi Nurmi-Koikkalainen 36

37 Riippumatta tuleeko uusi itsemääräämisoikeuslaki, myös tulevaisuudessa painopiste haastavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä mm. Haastavien tilanteiden ennakointi Tila- ja muut tekniset ratkaisut Osaavan henkilökunnan riittävyys Jatkuva koulutus Muut työturvallisuutta ja itsemääräämisoikeutta vahvistavat toimet Soita poliisille! 37

38 Kiitos! 38