LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseututoimi, Bäckasinkuja 1 A, Liljendal

Transkriptio

1 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta AIKA klo 18:30-20:50 PAIKKA Maaseututoimi, Bäckasinkuja 1 A, Liljendal LÄSNÄ Karlsson Mikael puheenjohtaja jäävi 44 Hovi Tapani varapuheenjohtaja jäävi 44 Björkell Jan-Eric jäsen Kronvall Synnöve jäsen Noroviita Timo jäsen jäävi 42 Sjögård Carolina jäsen Stenvall Miriam jäsen puheenjohtaja 44 Weckman Torolf jäsen Pekkola Janne varajäsen Uotisen varajäsen MUUT Vickholm Sam sihteeri Lemmelä Jukka maaseutuasiamies POISSA Klaucke Eija jäsen Kurki Thomas jäsen Uotinen Päivi jäsen Isotalo Arja kh:puheenjohtaja Länsipuro Janne Kh:n edustaja ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Mikael Karlsson Sam Vickholm KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Liljendal Synnöve Kronvall Carolina Sjögård PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVILLÄ Maaseututoimi, Bäckasinkuja 1 A, Liljendal Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa Liljendal

2 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Sivu 37 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 38 Pöytäkirjantarkastajat 4 39 Aloite jatkuvasta metsänkasvatuksesta 5 40 Hakkuut ja metsänhoito Metsänhoidossa käytettyjen teiden kartoitus 8 42 Itä-Uudenmaan kylät ry:n toimintatukihakemus 9 43 Luettelo hakemuksia käsittelevistä henkilöistä Peltojen vuokraus 12

3 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ML 37 Valmistelija ja esittelijä: Sam Vickholm, Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Pöytäkirjantarkastajat ML 38 Valmistelija ja esittelijä: Sam Vickholm, Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Synnöve Kronvall ja Carolina Sjögård.

5 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Aloite jatkuvasta metsänkasvatuksesta ML 39 Valmistelija ja esittelijä: Sam Vickholm, puh Timo Noroviita on jättänyt päivätyn aloitteen jatkuvan metsän kasvatuksen kokeen aloittami sesta. Koealue olisi noin 50 ha kaupungin ta lousmetsästä. Maaseutulautakunta on tutustunut menetelmään vierailemalla Lapinjärven metsäntutkimuslaitoksen toimipisteen metsänviljelykoealueilla. Nämä ko keet eivät antaneet hyvää kuvaa menetelmästä. Nuoria taimia oli vähän ja ne olivat huonolaatuisia muodostaakseen tuottoisan metsän. Suuret hakkuu kypsät puut olivat kärsi neet pahasti tuhohyönteisistä, ja ne olivat kuolleita tai kuolemaisillaan. Kuolleet puut kelpaavat vain energiapuuksi, jonka hinta on alhainen. Yksittäisistä kokeista ei pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. On kuitenkin selvää, että kuu si hyötyy jatkuvasta metsänkasvatuksesta. Kahtena viime kesänä kuusi on ollut hyvin alttiina tuhohyönteisille, ja kivi set rannikkometsät, jollaisia on suuri osa kaupungin metsistä, ovat hyvin alttiita tyvilaholle. Sopivampi kas vi alueelle on mänty. Alueilla, joita koh dellaan poikkeavasti, on taipumus alentaa puutavaran hintaa. Jatkuvassa metsänkasvatuksessa tuotot tulevat olemaan alhaisempia. Tämä aleneminen on kompensoitava pienemmillä ku luilla tai muilla arvoilla. Jatkuvan metsänkasvatuksen suuri hyöty on se, että puustolle koituvat ulko näkömuutokset ovat pie nempiä kuin perinteisessä metsänhoidossa. Tämä voi olla hyvin tärkeää, kun metsä toimii melutai näköesteenä. Tällaisia paikkoja on lähinnä taaja mien lähellä. Maaseutulautakunta ei hoida taaja mametsiä. Metsänkasvatuskokeiden tekeminen ei kuulu kaupungin ydintehtäviin. Eri tyisalueiden hoito on hanka laa järjestää, koska osaaminen on kapeampaa ja töiden tekijät ovat tottumat tomampia käyttämään menetelmää. Kaupunki ei voi myöskään sitoutua me netelmiin, joita vain yksittäiset yritykset käyttä vät. Kaupunki selvittää mahdollisuutta olla mukana vapaaehtoisessa Met so-ohjelmassa. Ohjelmaan voi tarjota rauhoitettaviksi joitakin herkkiä aluei ta. Sen sijaan että tietty alue rajataan kaavamaisesti jatkuvaan metsänkasvatuk seen, voisi olla tarkoituk senmukaisempaa ottaa vuosittaisen metsätoiminta suunnittelun yhteydessä huomioon joidenkin kuvioiden erityisvaatimukset. Toisissa paikoissa on tärkeää pienentää muutosta vanhan metsän ja metsän uudistamisen välillä. Jatkuva metsänkasvatus voi olla yksi keino tämän to teuttamiseksi,

6 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta mutta monia muitakin muunnelmia on olemassa. Ehdotus: Maaseutulautakunta ei tässä vaiheessa varaa tiettyä aluetta talousmetsässä tehtävää jat kuvan metsänkasvatuksen koetta varten. Vuosittaisessa suunnit telussa ote taan huomioon, että toiset alueet vaativat toisia pehmeämpiä siir tymiä. Tä män toteuttamiseen käytettävästä menetelmästä päätetään kuvioit tain. Hyväksyttiin.

7 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Hakkuut ja metsänhoito 2012 ML 40 Valmistelija ja esittelijä: Sam Vickholm, puh Hakkuita on keskitetty maantieteellisesti viimevuotista enemmän metsäyh tiöiden toiveiden mukaisesti. Hakkuita tehdään Määrlahdessa, Atomitien varrella ja Saaristotien varrella. Puutavarakertymä on noin m³, josta noin m³ saadaan harven nushakkuista ja noin m³ päätehakkuista. Päätehakkuiden pinta-ala on 19,5 ha eli noin 0,8 prosenttia talousmetsän pinta-alasta. Suunniteltu rai vausalue on noin 50 ha. Tarjouspyyntö tehdään viime vuoden mallin mukaan. Metsänhoitotöiden osalta kaupungin tulisi vaatia, että yrittäjä suorittaa itse laaduntarkkailun, josta raportoidaan kaupungille. Liite 4. Ehdotus: Maaseutulautakunta hyväksyy liitteenä olevan kuvioluettelon alueista, joilla tehdään hakkuita tai metsänhoitotöitä. Tarjouspyyntö tehdään viime vuoden mallin mukaan, mutta yritykseltä vaaditaan, että se suorit taa itse laaduntarkkailun, jonka tuloksesta raportoidaan kau pungille. Ehdotus hyväksyttiin seuraavalla lisäyksellä: Kuvioilla 232 ja 235 tehdään harvennushakkuuta joissa puusto valmennetaan mahdolliseen tulevaan luontaiseen uudistamiseen.

8 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Metsänhoidossa käytettyjen teiden kartoitus ML 41 Valmistelija ja esittelijä: Sam Vickholm, Rannikon metsäkeskus on suorittanut kartoituksen maaseutulautakunnan tilauksesta. Kartoituksessa tiet jaetaan luokkiin kuntonsa mukaan ja annetaan ylläpito- ja perusparannussuosituksia. Osa teistä on kaupungin omia. Niiden osalta kaupunki voi itsenäisesti päättää toimenpiteistä. Joillakin teillä on tien hoidosta huolehtiva tiekunta. Näiden teiden osalta tiekunta päättää hoidosta ja kustannukset jaetaan tieyksiköittäin. Kartoituksen alkusanoissa todetaan tieverkoston nykyisessä tilassaan luultavasti alentavan hintoja, mitä metsäyhtiöt ovat halukkaita maksamaan puutavarasta. Tieverkostoon panostaminen ei ole ainoastaan kustannuksia, panostus saadaan takaisin korotetuin puutavarahinnoin. Ehdotetaan myös, että kaupunki selvittää mahdollisuutta oman moreenimateriaalin murskaamisesta kustannusten pienentämiseksi. Hyvin ylläpidetty tieverkosto parantaa virkistysmahdollisuutta. Monien teiden sijainti on sellainen, että ne voivat toimia pyöräilytai vaellusreitteinä. Nykypäivänä monet sienestäjät ja marjastajat liikkuvat ainoastaan teiden lähettyvillä. Liite 5. Ehdotus: Maaseutulautakunta hyväksyy liitetyn kartoituksen ja antaa ohjeita jatkoa varten. Kartoitus hyväksyttiin. Tien 27 huonot kohdat korjataan heti yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. Teiden 18, 19 ja 20 peruskorjauksien ja uuden yhdystien suunnittelu voidaan aloittaa.

9 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Itä-Uudenmaan kylät ry:n toimintatukihakemus ML 42 Valmistelija: Risto Nieminen Esittelijä: Sam Vickholm, Itä-Uudenmaan kylät ry on toimittanut jäsenkuntiinsa avustushakemuksen 2-vuotiselle "Kylät kunnossa kunnassa ( )" -nimiselle hankkeelle. Perusteena hakemukselle on se, että Uudenmaan liitto ei ole vuonna 2011 myöntänyt kyseiselle hankkeelle rahoitusta, joka Itä-Uudenmaan liiton aikaisemman päätöksen mukaisesti oletettiin saatavan. Itä-Uudenmaan liitto myönsi hankkeelle rahoitusta vuonna Päätöksen teon siirryttyä uudelle maakannalle teki Uudenmaan liitto kielteisen rahoituspäätöksen yli 5 kuukautta sen jälkeen, kun rahoitushakemus oli sille toimitettu. Liiton mukaan oikea rahoitusviranomainen olisi Uudenmaan ELY-keskus. Hanketoiminnan ollessa aikaisempien päätösten perusteella käynnissä on yhdistykselle aiheutunut vuonna 2011 noin euron tulovaje. Yhdistys anoo sen vuoksi toiminta-alueensa kunnilta vuodelle 2011 toimintatukea Loviisan osuus on Kylät kunnossa kunnassa-hanke alkoi vuonna 2010 kesällä. Hankkeessa keskitytään lähidemokratian haasteisiin uudessa kunta- ja palvelurakenteessa. Hankkeen avulla lisätään kylien omia toimintamahdollisuuksia muuttuvassa kuntakentässä palvelutarpeiden lisääntyessä. Hankkeella on kytkentöjä moniin Itä-Uudenmaan maaseutualueen kehittämishankkeisiin. Yhtenä perusteena vuoden 2011 toimintatuen myöntämiseksi on hankkeen jatkuvuuden takaamisen lisäksi se, että pidettiin Idässä Itää ry - Gro i Öst rf organisaation purkamiskokous. Tilaisuudessa päätettiin suorittaa palautuksina jäsenkunnille (Artjärvi, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Sipoo) yhteensä Palautus tehtiin suhteessa kuntien osuuteen alku- ja ohjelmakauden rahoituksesta. Suurin palautus (vajaat ) tuli Loviisalle, joka sai 4 entisen kunnan osuuden. Lapinjärvi sai runsaat 5 200, Myrskylä noin 5 100, Porvoo runsaat 8 300, Pukkila runsaat ja Sipoo runsaat Suosituksena oli, että palautukset käytetään kunnissa maaseudun hyväksi. Liite 6. Ehdotus: Kunnat hyväksyvät avustettavaksi Itä-Uudenmaan kylät ry:n "Kylät kunnossa kunnassa ( )" -nimistä hanketta vuoden

10 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta osalta esitetyllä summalla ja esitetyillä kuntaosuuksilla. Lisäperusteena on Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon alkukesällä 2011 saama Idässä Itää ry:n lakkauttamisesta saama yhteensä noin :n palautus, joka suositeltiin käytettäväksi alueen maaseudun kehittämiseen. Kunnat edellyttävät kuitenkin, että yhdistyksen on kyettävä järjestämään hankkeen rahoitus vuonna 2012 ilman kuntien ylimääräistä tukea. Hyväksyttiin. Timo Noroviita ilmoitti jääviydestä eikä osallistunut asian käsittelyyn.

11 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Luettelo hakemuksia käsittelevistä henkilöistä ML 43 Valmistelija ja esittelijä: Sam Vickholm, puh Luettelo pohjautuu komission asetukseen EY nro 885/2006, liite I, kohdat 1 B ii, iii, iv ja v. Asetuksessa säädetään, että kunnan tulee laatia lista henkilöistä, jotka käsit televät tukiasioita kunnassa, ja heidän työtehtävistään. Tämä lista voi olla lautakunnan pöytäkirja. Henkilömuutosten ja uusien yhteistyösopimusten vuoksi lista on päivitettä vä. Alla on lueteltu henkilöt, jotka käsittelevät tukia Loviisan kaupungissa ja Lapinjärven kunnassa ja joil le on myönnetty käyttäjäoikeudet iacs-järjestel mään: Arola Mats, maaseutuasiamies, tukien hallinta, päätösvalta Lemmelä Jukka, maaseutuasiamies, tukien hallinta, päätösvalta Rinne Gunnevi, toimistosihteeri, tukien hallinta Vickholm Sam, vastaava maaseutuasiamies, päätösvalta Sjöblom Susanne, hallintosihteeri, Lapinjärvi, tukien hallinta, päätösvalta Seuraavat henkilöt voivat tarvittaessa osallistua tukien hallintaan, ja heille voidaan myöntää käyttäjäoi keudet iacs-järjestelmään: Nieminen Esko, vs. lomituspalvelupäällikkö, tukien hallinta, päätösvalta Sjöholm Birgitta, toimistosihteeri, tukien hallinta, päätösvalta Ehdotus: Maaseutulautakunta vahvistaa listan tukiasioita käsittelevistä henkilöistä. Hyväksyttiin.

12 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maaseutulautakunta Peltojen vuokraus ML 44 Valmistelija ja esittelijä: Sam Vickholm, puh Suuri osa kaupungin vuokrasopimuksista umpeutuu , minkä vuoksi ne on uusittava. Talou den kannalta ja jotta voitaisiin taata maata lous yrittäjien tasaveroinen kohte lu, on vuokra-alueista on parasta pitää tar jous kierros ta saisin väliajoin. Tä män toteuttamiseksi tarvitaan tiettyjä val miste luja, jotta voidaan taata tarjouskierroksen käytännön toteutettavuus ja jotta voidaan optimoida tuotto sekä kaupungille että tuleville viljelijöille. Nämä valmiste lut vaativat joissa kin tapauksissa voimassa olevien sopimus ten neu votte lemista uudelleen. Tärkeimpiä valmistelut ovat niillä alueilla, joilla vuokra taso on jäänyt eni ten jälkeen. Siksi on syytä pidentää kaikkia umpeutuvia vuokra sopimuksia kahdella vuodella. Kaupunki vaatii vasti neeksi, että viljelijä suostuu viljelijäkohtaisiin toimenpiteisiin, joita tarvi taan, jotta kaupunki voisi kilpailuttaa vuokrat, ja että viljelijä suostuu vä himmäisvuokraan, jon ka suuruus on 210 /ha niiltä pelloilta, jot ka ovat täy sin tukikelpoisia. Liite 8. Ehdotus: - Kaikkia umpeutuvia vuokrasopimuksia pidenne tään kahdella vuodella. Kaupunki vaatii, että nykyinen viljelijä suostuu vil jelijäkohtaisiin toimenpiteisiin, joita tarvitaan, jotta kaupunki voisi kilpai luttaa vuokrat. Täysin tukikelpoisten peltojen osalta vähimmäisvuokraksi vahvistetaan 210 /ha. Jos tilalta puuttuu tukikelpoisuus, pienennetään vuokraa 25 tu kea kohden. Kokonaan tukikelvottomista alueista sovitaan erikseen. Jos ny kyi nen vuokra on korkeampi kuin vähimmäisvuokra, vuok ra pysyy samana. - Kaupunki ottaa käyttöön liitteenä olevan yksinkertaistelun vuokrasopi muksen. - Jos nykyinen viljelijä ei hyväksy uutta sopimusta tai ei muusta syystä ole kiinnostunut jatkamaan viljelemistä, vuokrataan pelto jol lekulle toiselle saakka. Vastaava maaseutuasiamies arvioi, hoi detaanko vuok raaminen tarjousmenettelyn kautta vai onko tarkoituksenmu kaista sopia asiasta suoraan lähistön viljelijöiden kanssa. Hyväksyttiin. Mikael Karlsson ja Tapani Hovi ilmoittivat jääviydestä eikä osallistuneet asian käsittelyyn. Puheenjohtajana toimi Miriam Stenvall.