KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä
|
|
- Maarit Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä
2 II SISÄLLYS 1. Johdanto Ydinvoima ja ydinjäte Ydinenergian kaupallinen käyttö Ydinenergiaprosessi Polttoainekierto Käytetty ydinpolttoaine Suomen radioaktiivisten jätteiden ryhmittely Matala- ja keskiaktiiviset jätteet Korkea-aktiiviset jätteet Loppusijoituksen syyt Loppusijoituksen biologiset syyt Lainsäädännölliset syyt Fyysinen toteutus Ydinpolttoaineen loppusijoituksen tulevaisuuden näkymät ja vaihtoehdot Transmutaatio (accelerator transmutation of wastes (ATW)) Johtopäätökset...15 LÄHTEET
3 1 1. Johdanto Harjoitustyön tavoitteena oli perehtyä ydinenergiaprosessien, sekä niiden tutkimukseen ja kehittämiseen suunnattujen laitosten polttoainevirtoihin, sekä selvittää niiden käytön jälkeistä loppusijoittamista. Tarkastelu on pyritty suorittamaan ympäristönäkökulma huomioiden, eli vastaako ydinenergiaprosessi polttoaineiden loppusijoituksen osalta eurooppalaisella tasolla asetettuja vaatimuksia tuottaa energiaa kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Työssä esitetään ydinpolttoaineen turvallisuusriskejä eli varastoinnin motiiveja sekä sitä, miten nämä huomioidaan ydinpolttoaineen erilaisissa loppusijoitusmuodoissa. Lopuksi esitellään ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyviä tulevaisuuden näkymiä.
4 2 2. Ydinvoima ja ydinjäte 2.1 Ydinenergian kaupallinen käyttö Ydinenergialla tuotetaan kaupallisesti sähköä 439 ydinvoimalassa maailmanlaajuisesti. Yhteenlaskettu sähköteho on noin 350 GW. Rakenteilla on lisäksi noin 29 laitosta. Suomessa on käytössä neljä ydinvoimalaitosta, joista kaksi sijaitsee Loviisassa ja kaksi Olkiluodossa. Tutkimuskäytössä on yksi pieni noin 250 kw:n laitos Otaniemessä. Rakenteilla on lisäksi 1600 MW:n laitos Olkiluotoon. 2.2 Ydinenergiaprosessi Lähes kaikkien ydinvoimalaitosten toiminta perustuu fissioreaktioon, joka tapahtuu neutronin osuessa uraaniytimeen (235u) ja sen edelleen halkaistessa ytimen kahdeksi kevyemmäksi ytimeksi. Tässä yhteydessä vapautuu muutama uusi neutroni ja suuri määrä energiaa. Vapautuneet neutronit aiheuttavat uusia halkeamisia mikä osaltaan auttaa ketjureaktion muodostumisessa. Reaktiossa ytimien ja neutronien liike-energia muuttuu lämmöksi niiden törmätessä toisiin atomeihin. Fissioreaktiossa syntyvät aineet eli fissiotuotteet ovat radioaktiivisia eli ne hajoavat toisiksi alkuaineiksi. Ytimet lähettävät hajotessaan säteilyä. Fissio muodostaa radioaktiivisia aineita myös neutronien törmätessä reaktorin rakennemateriaaleissa tai jäähdytysvedessä olevien aineiden ytimiin. 2.3 Polttoainekierto Ydinvoimaloiden polttoaine tuotetaan kallioperästä louhitusta malmista. Uraanimalmi on käsiteltävä ennen kuin se kelpaa polttoaineeksi. Malmi on rikastettava väkevöintilaitoksessa niin että sen U235-pitoisuus on vähintään 3-4 prosenttia. Uraanimalmissa alkuperäinen pitoisuus on noin 1,7 prosenttia. Polttoaineen valmistuksen yhteydessä väkevöity uraanidioksidi puristetaan sylinterimäisiksi napeiksi, jotka kootaan noin yhden senttimetrin paksuisten ja noin kolmen metrin pituisten zirkonisauvojen sisään. Sauvoista kootaan edelleen noin sadan sauvan polttoainenippuja. Olkiluodossa sauvaniput painavat noin 180 kg ja niitä on noin 400 kpl ja Loviisan polttoaineniput painavat noin 120 kg niitä on noin 500 kpl. Vuosittain näistä uusitaan noin neljäsosa. Polttoainenippuja pidetään reaktorissa noin kolme neljä vuotta. Käytön jälkeen ne näyttävät samanlaisilta mutta sisältö on kuitenkin muuttunut. Polttoaineesta yhä 96 prosenttia on uraania ja noin kolme prosenttia on haljennut kevyemmiksi tuotteiksi ja yksi prosentti transuraaniksi. Käytetyn polttoaineen uraani ja halkeamistuotteet ovat
5 3 radioaktiivisia ja hajoavat vähitellen muiksi aineiksi. Lopulta ne menettävät radioaktiivisuutensa ja toisilta aineilta siihen kuluu muutamia sekunteja kun taas toisilla se voi kestää miljardeja vuosia. Käytetyn uraanipolttoaineen radioaktiivisuus vähenee vuodessa noin sadanteen osaan alkuperäisestä. Loppusijoitettaessa eli n. 40 vuotta reaktorista poistamisen jälkeen ydinpolttoaineen radioaktiivisuudesta on jäljellä 1/1000 alkuperäisestä. Voimakkaimmin säteilevien aineiden radioaktiivisuus häviää vähitellen pois ja jäljelle jää pääasiassa sellaisia aineita, jotka ovat myrkyllisiä vain nautittuina tai hengitettyinä. Kuvissa 2.1 ja 2.2 on kuvattu Suomessa toimivien ydinvoimalaitosten vuotuista polttoainemäärää. Kuva 2.1. Avoin polttoainekierto [1] Kuva 2.2. Suljettu polttoainekierto [1]
6 4 2.4 Käytetty ydinpolttoaine Käytännössä Suomessa muodostuu käytettyä ydinpolttoainetta edellä kuvatun mukaisesti Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloissa. Lisäksi pieniä määriä muodostuu Otaniemen koelaitteistolta. Käytetty ydinpolttoaine voidaan huolehtia joko kertakäytöllä tai kierrätyksellä. Kertakäytössä eli avoimessa polttoainekierrossa käytetty polttoaine loppusijoitetaan sellaisenaan kestäviin kapseleihin suljettuna. Kierrätyksessä eli suljetussa polttoainekierrossa käytetty polttoaine prosessoidaan kemiallisesti eli jälleenkäsitellään. Jälleenkäsittelyssä jätteestä erotetaan uraani ja plutonium, sillä nämä voidaan käyttää hyväksi uuden ydinpolttoaineen valmistuksessa. Jäljelle jäänyt runsasaktiivinen jäte loppusijoitetaan. Reaktoreista poistettuja polttoainenippuja jäähdytetään aluksi reaktorirakennuksen vesialtaissa. Muutaman vuoden kuluttua ne siirretään voimalaitoksen alueella sijaitsevaan välivarastoon, missä niput ovat veden alla useita kymmeniä vuosia odottamassa loppusijoitusta. Tänä aikana käytetyn polttoaineen radioaktiivisuus ja lämmöntuotto vähenee loppusijoituksen edellyttämälle tasolle. Suomessa syntyvistä käytetyistä ydinpolttoaineista ja ydinjätteistä on nykyisen lainsäädännön mukaan huolehdittava Suomessa. Keskeisesti vastuu ydinjätehuollon valmistelusta, rahoituksesta ja turvallisesta toteutuksesta on jätteiden tuottajilla eli ydinlaitosten käyttäjillä. Säteilyturvakeskus valvoo ydinjätehuollon turvallisuutta. 2.5 Suomen radioaktiivisten jätteiden ryhmittely Ydinlaitoksilla syntynyt jäte on ydinenergialain alaista ja muussa radioaktiivisten aineiden käytössä syntynyt jäte säteilylain alaista. Nämä pääluokat voidaan edelleen jakaa alla olevan kaaviokuvan mukaisesti alaluokkiin sen mukaan, mikä on jätteen lopullinen määränpää. Kuva 2.3. Suomen radioaktiivisten jätteiden ryhmittely [1]
7 5 Ydinjätteiden loppusijoitus on edennyt toteutusasteelle vasta matala- ja keskiaktiivisten jätteiden osalta, kun taas korkea-aktiivisten jätteiden loppusijoitusta ei ole vielä aloitettu missään. Useilla ydinenergiamailla, Suomi mukaan lukien, on pitkän tähtäyksen tutkimus- ja kehitysohjelma, jonka tavoitteena on korkea-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoituksen toteutus Matala- ja keskiaktiiviset jätteet Ydinvoimalaitoksessa käytetään paljon vettä. Prosessivesien puhdistuksessa radioaktiiviset aineet kertyvät suodattimiin ja käytetyt suodattimet ovat siten radioaktiivista jätettä. Myös huolto- ja korjaustöissä syntyy jätettä, joka saattaa sisältää radioaktiivisia aineita: esimerkiksi metalliromua, eristeitä, suojamuoveja, suojaasusteita ja puhdistustarvikkeita. Edellä luetellut jätteet ovat joko matala- tai keskiaktiivisia niiden radioaktiivisten aineiden sisällön mukaan. Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa tällaista jätettä kertyy yhteensä noin 300 kuutiometriä vuodessa. Kun voimalaitokset aikanaan puretaan, syntyy lisäksi noin kuutiometriä matala- ja keskiaktiivista jätettä. Voimalaitosjätteen määrät sisältävät kiinteyttämätöntä märkää jätettä, kiinteytettyä jätettä ja pakattua kuivaa jätettä. Aktivoitunut metallijäte, pakkaamaton romu ja ilmastointisuodattimet eivät sisälly esitettyihin määriin Korkea-aktiiviset jätteet Voimalaitoksen reaktorista poistettava käytetty ydinpolttoaine säteilee aluksi hyvin voimakkaasti. Juuri reaktorista poistetun käytetyn ydinpolttoaineen lähellä voidaan oleskella, jos säteilysuojana on vähintään muutama metri vettä tai metrin paksuinen betonieste. Ydinjäte tuottaa myös lämpöä, mikä vaikeuttaa osaltaan jätteen käsittelyä. Vaikka käytetyn ydinpolttoaineen aktiivisuus vähenee nopeasti, se säilyy pitkään hyvin vaarallisena. Yhden vuoden jäähtyneessä käytetyssä polttoaineessa aktiivisuuspitoisuus on lähes 100 biljoonaa becquerelia polttoainekiloa kohden (100 terabecquerelia kilossa). Tämä korkea-aktiivinen ydinjäte ei saa joutua kosketuksiin elollisen luonnon kanssa ja on eristettävä siitä sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Käytettyä polttoainetta poistetaan reaktoreista vuosittain. Suomen ydinvoimalaitoksista sitä kertyy 40 käyttövuoden aikana noin 2600 tonnia ja 60 käyttövuoden aikana lähes 4000 tonnia alkuperäisen uraanimäärän mukaan laskettuna. Käytettyä ydinpolttoainetta säilytetään vuotta vesialtaissa valvotuissa varastoissa. Tänä aikana säteily ja lämmöntuotto vähenevät, joten jätteen käsittely helpottuu.[1]
8 6 3. Loppusijoituksen syyt Ionisoivan säteilyn haitat ovat olleet pitkään tiedossa. Aluksi amerikkalainen sähköinsinööri E. Thomson huomasi vuonna 1896 röntgensäteiden aiheuttavan suurilla annoksilla palovammoja. Kesti kuitenkin yli 30 vuotta ennen kuin havaittiin, että ionisoiva säteily aiheuttaa muutoksia geeneissä, ja sitä kautta myös syöpäriskin. Vuonna 1928 perustettu Kansainvälinen säteilysuojelukomissio (ICRP) asetti vuonna 1931 säteilytyölle ensimmäistä kertaa suositukset säteilyrajoista. Siitä lähtien säteilyturvallisuudesta on huolehdittu tieteelliselle yhteistyölle perustuvalla menettelyllä ja nykyisin annosrajat ovat yleensä osa lainsäädäntöä. 3.1 Loppusijoituksen biologiset syyt Käytetty ydinpolttoaine on radioaktiivista, joka säteilee ionisoivaa säteilyä. Ionisoivia säteilymuotoja ovat alfa-, beeta-, gammasäteily sekä harvinaisempi neutronisäteily. Alfa- ja beetasäteily ovat suurienergistä hiukkasmuotoista säteilyä joka ei etene ilmassakaan kuin muutamia senttimetrejä. Gammasäteilyä puolestaan syntyy fissiossa halkeamistuotteena uusien atomiytimien ja lämmön kanssa. Gammasäteily on suurienergistä sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on tyypillisesti alle 10 pm. Ionisoiva säteily on vaarallista biologisille organismeille, koska niiden solukemia häiriintyy liiallisen ionisoitumisen vuoksi.[2] Kuva 3.1. Heliumytimistä koostuvan alfasäteilyn pysäyttää paperiarkki, elektroneista koostuvan betasäteilyn alumiinilevy ja gammasäteily vaimenee väliaineessa [2].
9 7 Radioaktiivisuuden yksikkö on SI-järjestelmässä becquerel (Bq), joka vastaa hajoamista sekuntia kohti. Absorboituneen annoksen yksikkö on grey (J/kg). Säteilyn yksikkönä käytetään sievertiä, joka on gray kerrottuna säteilyn haitallisuuskertoimella. Gammasäteilyn haitallisuuskerroin on yksi.[2] Luonnossa on kaikkialla ionisoivan säteilyn lähteitä, kuten avaruudesta tuleva kosminen taustasäteily ja maaperästä tuleva säteily. Keskimääräinen säteilyannos on noin 2-20 msv vuodessa. Joillakin alueilla voi saada jopa 100 msv/v säteilyannoksen. Säteilysairautta alkaa esiintyä kun kerta-annoksen koko on tuhansia msv:ejä. Sairauden varhaisiin oireisiin kuuluu väsymystä, heikotusta ja yleistä pahoinvointia. Lievään säteilysairauteen ei välttämättä liity muita oireita, vaan se paranee aikanaan ilman hoitoa. Suuremmilla annoksilla varsinainen sairaus ilmenee vasta parin viikon jälkeen altistuksesta, jolloin annoksen suuruudesta riippuen esiintyy infektioita, suolistovaurioita ja luuytimen lamaantumista. Säteilysairautta hoidetaan oireiden mukaisin hoidoin, yleensä nesteytyksellä, verensiirroilla ja mikrobilääkkeillä. Säteilysairaudesta kärsivän ennuste on varsin hyvä, jos annos on jäänyt alle 5000 msv:n. Kuolettava säteilyannos on noin msv.[2] Mikäli radioaktiivinen hiukkanen joutuu elimistöön, se aiheuttaa kudokseen erittäin suuren säteilyannoksen pienelle alueelle. Tällaisessa tapauksessa on todella suuri todennäköisyys sairastua syöpään. Kuva 3.1. Radioaktiivisuuden lasku tonnissa käytettyä ydinpolttoaineetta. Vaakaakselilla vuodet, pystyakselilla aktiivisuus. Vaakasuora viiva esittää uraanimalmin aktiivisuutta [2].
10 8 3.2 Lainsäädännölliset syyt Käytetyn polttoaineen radioaktiivisuus ei saa päästä mitenkään tekemisiin elollisen luonnon kanssa, eikä polttoaine saa päätyä rikollisiin käsiin, koska käytetty polttoaine on käypää pienten toimenpiteiden jälkeen ydinasekäyttöön. Tämän vuoksi on säädetty ydinenergialaki, jonka puitteissa tulee toimia. Voimayhtiöiden tulee vastata asianmukaisesti omista jätteistään, ja ne ovat vastuussa kaikista ydinjätehuollon kustannuksista. Lainsäädäntö edellyttää myös että kaikki ydintekniikassa syntyneet radioaktiiviset jätteet käsitellään, vaikka esimerkiksi rakennus- ja kaivosteollisuudessa tulee suunnilleen yhtä paljon radioaktiivista maaainesta kuin uraanin louhinnassakin. Ydinenergialaki kieltää myös ydinjätteen tuomisen Suomeen. Lainsäädännöllä on keskeinen merkitys ydinenergian käytön ohjeistamisessa. Ydinenergialaki 990/1987 ja Ydinenergia-asetus 161/1988 määrittelevät ne puitteet, joilla valvotaan ydinenergian käyttöä, siihen liittyvää lupamenettelyä, sekä ydinpolttoaineen loppusijoitusta. Laki määrittelee myös polttoaineiden valmistukseen liittyvästä kaivostoiminnasta, kuljettamisesta ja ydinaseiden leviämisen kannalta merkittävien tietojen hallussapidosta. Ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyen on annettu lisäksi Valtioneuvoston päätös VNP 478/1999, joka koskee loppusijoituksen turvallisuutta. [1.] Suomessa ydinjätteiden loppusijoituksen yleisvalvonnasta vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö. Se päättää periaatteet ja aikataulut joita voimayhtiöiden tulee noudattaa. Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo käsittelyn, varastoinnin ja loppusijoituksen turvallisuutta. Lisäksi ydinjätteen tuottajille on asetettu raportointivelvoitteita varmistaakseen loppusijoittamisen asianmukaiset tutkimukset. STUK tarkastaa tutkimukset muiden asiantuntijaorganisaatioiden avustamana. Ydinjätteen loppusijoitusta koskevat myös useat kansainväliset sopimukset ja suositukset, joita organisoivat muun muassa Euratom ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA).
11 9 4. Fyysinen toteutus Ydinvoimalaitoksien energiaprosesseista, käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelystä ja muista lähteistä peräisin oleva ydinjätteen loppusijoituspaikka riippuu vahvasti jätteen aktiivisuudesta. Suomessa käytetään jakoa keski- ja matala-aktiiviseen sekä korkeaaktiiviseen jätteeseen. Loppusijoituspaikan olosuhteiden ja käytettyjen suojausmenetelmien lisäksi tulee huolehtia myös jätteen kuljetuksen turvallisuudesta. Pohjoismaissa ja muualla seismisesti vakailla alueilla loppusijoituslaitostyyppinä suositaan kallioluolastoa. Muita maailmalla käytettyjä vaihtoehtoja ovat muun muassa betonibunkkereihin tai hylättyihin kaivoksiin säilöntä. Käytetyn ydinpolttoaineen matka loppusijoituslaitokselle alkaa kuljetuksella ydinvoimaloiden välivarastoilta, joissa käytetty polttoaine pakataan erikoissäiliöihin. Osa käytetystä polttoaineesta voidaan jälleenkäsitellä uudelleen polttoaineeksi, mutta tässäkin prosessissa syntyy ydinjätettä, joka vaatii loppusijoitusta. Kuljetuksessa käytettävät säiliöt ja henkilöstö ovat viranomaisten ohjeistuksen ja valvonnan alaisia. Säiliöiden tulee kestää kovia mekaanisia ja termisiä rasituksia, joten yleinen valmistusmateriaali on teräs, joka toimii samalla säteilysuojana. Kuljetusajoneuvoina käytetään junia, autoja ja laivoja.[3.] Loppusijoituspaikalle saavuttua käytetty ydinpolttoaine pakataan raskaisiin metalliputkiin eli kapseloidaan. Kuvassa 4.1 vasemmalla on esitetty pelkistetty malli Suomessa käytetyistä kapseleista, joihin käytetty polttoaine pakataan nippuina. Kuva 4.1. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapselit [1].
12 10 Kapselin korkeus on neljästä viiteen metriä, ulkohalkaisija on noin yksi metri ja tyhjän kapselin massa on noin 20 tonnia. Sijoitettavat polttoaineniput ovat esimerkiksi Olkiluodossa noin neljä metriä korkeita ja sisältävät uutena 180 kilogrammaa uraania. Käytettyjä polttoainekapseleita mahtuu tyypilliseen kapseliin 12 kappaletta. Kapselin tulee sietää kovaa mekaanista rasitusta ja korroosiota, joten rakenteessa käytetään kahta materiaalia: ulompi kuparikerros suojaa syöpymiseltä ja sisempi pallografiittirautakerros tuo kestävyyttä. Ennen väli- ja loppusijoitusvarastoon siirtoa polttoaineen sisältävä kapseli hitsataan kiinni vesitiiviyden takaamiseksi. Valmiit kapselit kuljetetaan erikoisajoneuvoilla loppusijoituslaitokseen. Loppusijoituksella tarkoitetaan ydinjätteen lopullista eristämistä elollisesta luonnosta. Suomessa tällaisia loppusijoituslaitoksia on tällä hetkellä Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten alueella ja ne ovat tyypiltään kallioluolastoja. Varastoitava jäte on lyhytikäistä (puoliintumisaika t 1/2 30a) matala- ja keskiaktiivista (aktiivisuus maksimissaan 1 MBq/kg ja 10 GBq/kg) ydinjätettä. Olkiluotoon on suunnitteilla korkea-aktiivisen jätteen säilytyspaikka vuoden 2020 tienoilla. Kalliosijoituksen lisäksi maailmalla on käytössä maanpäällisiä betonibunkkereita (Japani, Tshekki, Espanja) ja maahan hautausta (USA, Iso-Britannia). Kuvassa 4.2 on esitetty periaatteellinen rakenne Olkiluodon kallioluolastosta. Kuva 4.2. Olkiluodon voimalaitosjäteluola [4]. Olkiluodon kalliokompleksi ulottuu noin 500 metrin syvyyteen ja maanpäällinen vaadittava tila on käytön aikana 40 hehtaaria. Kapseloitu ydinjäte varastoidaan metriin, jonne kapselit sijoitetaan kuvan 4.1 mukaisesti pystysuuntaisesti tunneleihin
13 porattuihin reikiin. Reiät tiivistetään savella, jota turpoaa pohjaveden imeytyessä saven huokosiin. Savi suojaa kapselia mahdolliselta kallioperän liikunnalta. Tunnelien haarautuva rakenne muistuttaa kalanruotoa ja niiden yhteispituus on kymmeniä kilometrejä. Kun tunnelinhaaraan on sijoitettu sinne mahtuva kapselimäärä, tunneli täytetään kallio- ja savimurskeella. [3.] Loppusijoitetun ydinjätteen turvallisuudesta huolehtivat tiivis ja kestävä pakkaus kapseleihin sekä kallion tai paksun betonin avulla saavutettu lisäsuoja säteilyä vastaan. Kallioluolaston luonnollisena lisäetuna on jätteen vaikea saavutettavuus sijoituksen jälkeen, mikä vähentää ulkopuolisten kiinnostusta jätteeseen ja mahdollistaa loppusijoitustoiminnan päätyttyä ja päätunneleiden täyttämisen jälkeen alueen turvallisen valvomatta jättämisen. Loppusijoitukseen liittyviä riskejä ovat kapseloinnin vaatima tiivis kuparikannen hitsaus, joka epäonnistuessaan johtaa rakenteen ennenaikaiseen hapettumiseen ja mahdolliseen pohjaveden kontaktiin polttoaineen kanssa. Polttoainetta suojaa pohjavedeltä kuparin lisäksi savi ja kuparikerroksen alainen pallografiittirauta sekä itse polttoainekennon tukirakenne. Kuljetuksiin liittyy varkaus-, onnettomuus- ja säteilyriski. Erityisesti laivakuljetuksissa kuljetussäiliöllä on onnettomuustapauksessa riski joutua veteen, jolloin säiliön tiiviys joutuu koetukselle. Riskejä voidaan pienentää tiukalla valvonnalla ja ohjeilla. 11
14 12 5. Ydinpolttoaineen loppusijoituksen tulevaisuuden näkymät ja vaihtoehdot Maailmalla on tällä hetkellä 439 ydinvoimalaa ja 39 rakenteilla tällä hetkellä joten myös jätettä tulee sen mukaan ja lisäksi jätteitä tuottaa myös aseteollisuus. Mikään maa ei ole vielä päässyt sijoittamaan korkea-aktiivista ja pitkäikäistä jätettä kuten käytettyä polttoainetta loppusijoituskohteeseensa vaan kaikki käytetty ydinpolttoaine on ns. välivarastoissa uraanitonnia vastaava jätemäärä käytettyä polttoainetta odottaakin siis lopullista sijoituspaikkaa. Kuvasta 5.1 näemme että Suomi on ensimmäisten maiden joukossa toteuttamassa korkea-aktiivisten jätteiden loppusijoitusta. Suomessa maksimi loppusijoituskapasiteetiksi on suunniteltu 2600tU joka vastaa 40 vuoden aikana syntyvää jätemäärää suomen ydinvoimaloista. Myöskin uusien voimaloiden ja nykyisten voimaloiden 60 vuoden käyttöiän aiheuttaman lisäkapasiteetin mahdollisuuksia on tutkittu. [1, 6] Kuva 5.1. Korkea-aktiivisten jätteiden loppusijoituspaikkojen rakennussuunnitelmat maittain. [1] Suomessa ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyöstä vastaa Posiva Oy joka tekee tiivistä yhteistyötä Ruotsin ydinjätehuoltoyhtiö SKB:n (Svensk Kärnbränslehantering AB) kanssa kapselointi ja loppusijoitustekniikan kehittämisessä. Posiva on tutkinut jo vuodesta 2003 olkiluodon kallioperän mahdollisuuksia loppusijoitukseen ja nyt rakenteilla on maanalainen tutkimustila ONKALO jonka tarkoituksena on saada tarkkaa tietoa kallioperästä ennen
15 13 loppusijoituspaikan lopullista suunnittelua ja tutkia loppusijoitustekniikoita oikeissa olosuhteissa. Hintaa onkalolle ja tutkimuksille on arvioitu tulevan 60milj euroa. [4] Kuva 5.2. ONKALO [4] Kalliohautausta pidetään tällä hetkellä siis parhaana vaihtoehtona korkea-aktiivisten jätteiden loppukäsittelylle mutta puoliintumisajan ollessa tuhansia, jopa miljoonia vuosia, on mahdotonta ennustaa miten esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa kallioperään ja mahdollisiin luonnonmullistuksiin. Monesti onkin tutkittu mahdollisuutta avata lopullinen sijoituspaikka tulevaisuudessa jos ydinjätteiden hävitystekniikka tekee sen tarkoituksenmukaiseksi. Valtioneuvoston antamissa turvallisuusmääräyksissä loppusijoitustilan tulee olla avattava. Usein puhutaan jätteiden palautettavuudesta. Tällä hetkellä ainut suunniteltu vaihtoehto geologiselle eristämiselle Suomessa on jatkaa jätteiden pitämistä maanpäällisissä välivarastoissa. Tämä kuitenkin tarkoittaa jatkuvaa valvontaa ja huoltoa ja ovat hyvin riippuvaisia tulevaisuuden yhteiskuntamuodoista. Kallioluolaston vaihtoehdoiksi on ehdotettu myös syviä porareikiä ja merisedimenttiä mutta nämä vaihtoehdot ovat lopullisia eli niistä jätteiden palauttaminen olisi lähes mahdotonta. [1]
16 14 Kuva 5.3. Käytetyn polttoaineen loppusijoitusvaihtoehtoja. [1] 5.1 Transmutaatio (accelerator transmutation of wastes (ATW)) Kalliolouhosloppusijoituksen rinnalle on yhtenä vaihtoehtona ehdotettu pitkäikäisten jätteiden erottamista ja niiden haitallisuuden alentamista transmutaatiolla. Transmutaatiossa aktiivinen aine muutettaisiin vakaammaksi, lyhytikäisemmäksi tai halkeavaksi eli fissiiliksi. n käyttökohteina olisi hyvin pitkäikäiset, jopa yli miljoonien vuosien puoliintumisajan omaavat ainesosat kuten jodi 129 ja seleeni 79. Transmutaatio tapahtuu ampumalla ydinjätettä neutroneilla jolloin esim. pitkän puoliintumisajan omaava ja vaikeasti eristettävänä pidettävä teknetium 99-isotoopi muuttuu vakaaksi teknetium 100-isotoopiksi minuuteissa. Lopulliseksi vaihtoehdoksi menetelmästä ei ole mutta se tarjoaa hyvää apua vaikeasti hallittavien ja eristettävien jätteiden käsittelyyn. [5] Yksi suuri ongelma transmutaatiota käytettäessä muodostuu ydinjätteen erottelusta joka on aineiden samankaltaisuuden vuoksi varsin vaikeaa ja myös poliittisesti arvelluttavaa puhtaan plutoniumin takia. Järjestelmä vaatisikin kalliin jälleenkäsittelylaitoksen rakentamista jossa käytetystä polttoaineesta eroteltaisiin transmutaatiolla käsiteltävät osat, loppusijoituskohteeseen suoraan menevät osat ja MOX-polttoaineeksi kierrätettävät osat. Käytetystä ydinpolttoaineesta saadaankin kierrätettyä jopa 95% uusiokäyttöön mutta jälleenkäsittelyn ollessa huomattavan kallista, käytetyn ydinpolttoaineen kierrätys on tällä hetkellä varsin vähäistä. Jälleenkäsittelylaitoksia löytyy tällä hetkellä suurista ydinvoimavaltioista eli Britanniasta, Ranskasta, Venäjältä ja Japanista. Myöskin suuri osa ydinaseista hävitetään muuttamalla se MOX-polttoaineeksi. Tosin MOX-polttoaineen tehokkuutta ja turvallisuutta on kritisoitu paljon. [5, 7, 8]
17 15 Kuva 5.4. Transmutaatio hävitysketjussa. 6. Johtopäätökset Ydinenergiaprosesseja ohjaava lainsäädäntö on todella kattava ja muodostaa keskeisen ohjausvaikutuksen arvioitaessa polttoaineiden loppusijoituksen luotettavuutta. Ydinenergialaki muutettiin vuonna 1994 mm. jätteiden osalta niin, että kaikki Suomessa syntyvä ydinenergiajäte on varastoitava Suomeen. Lisäksi siinä kiellettiin ydinjätteiden tuonti Suomeen. Korkea-aktiivinen ja pitkäikäinen ydinjäte on radioaktiivista ja hengenvaarallista vielä useiden tuhansien vuosien jälkeenkin. Suomessa Loviisan ja Olkiluodon nykyiset ja tulevat loppusijoitustilat ovat peruskalliossa, joka tarjoaa luonnollisen ja vahvarakenteisen sijoitusalustan suomalaiselle ydinjätteelle. Loppusijoituspaikan turvallisuuden lisäksi ydinjätteen loppusijoituksen kriittisiä vaiheita ovat kuljetus säilytyspaikalle sekä jätteen virheetön ja turvallinen kapselointi. Loppusijoitus kallioperään ei poista itse jätettä vaan se eristetään elollisesta maailmasta parhaalla mahdollisella tavalla, mutta tulevaisuutta ja sen luonnonmullistuksia ei voida ennustaa. Vaihtoehtoisesti jo nyt voidaan transmutaation avulla vähentää radioaktiivisuutta ja lyhentää puoliintumisaikoja.
18 16 LÄHTEET [1] [2] [3] Energiateollisuus Ry, Hyvä tietää ydinjätteestä [4] [5] [6] [7] [8]
Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
LisätiedotYdinvoimalaitoksen polttoaine
Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa
LisätiedotSÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota
LisätiedotSTUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.
STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa
LisätiedotIonisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.
Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten
LisätiedotYdinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT
Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -
LisätiedotURAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN
URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN Esko Ruokola, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY YDINPOLTTOAINEKIERRON VAIHEET Polttoainekierron alkupää Uraanin louhinta ja rikastus,
LisätiedotMaanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa
Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,
LisätiedotHyvä tietää ydinjätteestä
Hyvä tietää ydinjätteestä Sisällysluettelo Ydinjätteet voidaan jakaa aktiivisuuden perusteella... 3 Käytetty polttoaine... 6 Polttoaineniput reaktorissa...6 Välivarastointi reaktorista poiston jälkeen...
LisätiedotVoimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella
Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käytöstäpoisto
Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,
LisätiedotLoppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira
Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus
LisätiedotLOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1
2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...
LisätiedotMAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET
MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko
LisätiedotKehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti
Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi KYT2014 puoliväliseminaari 2013-04-17 Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti 2 Kehittyneet Polttoainekierrot (KEPLA-projekti) Kehittyneissä
LisätiedotTyöturvallisuus fysiikan laboratoriossa
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotPOSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA
TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan
LisätiedotPosivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella
Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät
LisätiedotYdinsähköä Olkiluodosta
Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotIonisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016
Tapio Hansson 20. lokakuuta 2016 Milloin säteily on ionisoivaa? Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä. Milloin
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön
LisätiedotSähkö on hyvinvointimme perusta
Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja
LisätiedotOhje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.
LisätiedotYdinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3
OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset
LisätiedotSäteilyn historia ja tulevaisuus
Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotRADIOAKTIIVISET JÄTTEET
7 RADIOAKTIIVISET JÄTTEET Esko Ruokola, Esko Eloranta, Kaisa-Leena Hutri, Jaakko Tikkinen SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Perustietoja radioaktiivisista jätteistä... 270 7.2 Keski- ja matala-aktiiviset jätteet...
LisätiedotHyvinvointia ydinsähköllä
Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia
LisätiedotYdinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä
Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti 21.6.2012 TEM/709/00.04.01/2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Väliraportoinnin tarkoitus ja sisältö Raportoidaan työn edistymisestä elinkeinoministerille
LisätiedotHakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.
Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,
LisätiedotSäteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,
LisätiedotSoklin radiologinen perustila
Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia
Lisätiedottalousvaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2010 vp
M 4/2010 vp SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2010 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 6. päivänä toukokuuta 2010 Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Valtioneuvoston
Lisätiedotyleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten
Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 16 1
POSIVA OY 1 Liite 16 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Ympäristövaikutuksia koskeva ajantasalle saatettu selvitys [Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto Posiva Oy:n YVA-selostuksesta
LisätiedotFY 8: Ydinvoimalat. Tapio Hansson
FY 8: Ydinvoimalat Tapio Hansson Ydinvoimalaitokset Ydinvoimalaitoksissa pyritään tuottamaan lämpöä ydinreaktion avulla. Nykyisin energiantuotantokäytössä on ainoastaan fissioon perustuvia voimalaitoksia.
LisätiedotSäteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.
LisätiedotYdinjätteen loppusijoitus Suomessa
Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa Johdatus ydinenergiatekniikkaan, Posivan projekti 28.3.2019 Aaltonen Ismo 1 Ydinjätehuolto, vaihtoehdot Jälleenkäsittely Varastointi Syvälle Pinnalle Loppusijoitus syvälle
LisätiedotUraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset
Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset
Lisätiedot2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA
SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA
LisätiedotTutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen
Olkiluodon kertomaa: Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Lähes neljän vuosikymmenen ajan käynnissä ollut tutkimustyö on tuottanut kattavasti tietoa, jota hyödynnetään tällä hetkellä käytetyn ydinpolttoaineen
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet
VTT TIEDOTTEITA MEDDELANDEN RESEARCH NOTES 1953 Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet Kari Rasilainen & Seppo Vuori VTT Energia VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO
LisätiedotTehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).
TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte
LisätiedotSäteily on aaltoja ja hiukkasia
BIOS 3 jakso 3 Säteily on aaltoja ja hiukkasia Auringosta tuleva valo- ja lämpösäteily ylläpitää elämää maapallolla Ravintoketjujen tuottajat sitovat auringon valoenergiaa kemialliseksi energiaksi fotosynteesissä
Lisätiedotkäytetyn ydinpolttoaineen siirrot
OHJE ST 5.7 / xx.x.2011 radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirrot 1 Yl e i s t ä 3 2 Laki asettaa kieltoja ja rajoituksia siirroille 3 3 Kaikkiin rajat ylittäviin siirtoihin tarvitaan
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt
LisätiedotTEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT
16X156093 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto Ympäristövaikutusten arviointiohjelma COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014
Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) 3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle HEL 2013-014782 T 11
Lisätiedot2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus
Käytetyn ydinpolttoaineen ja muun radioaktiivisen jätteen huolto Suomessa - Euroopan unionin neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 12 artiklan mukainen kansallinen ohjelma 1 2 Esipuhe... 4 Johdanto...
LisätiedotKapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Kapseleissa kallioon Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa s. 4 s. 6 s. 10 s. 16 s. 20 Johdanto... 4 Vain turvallinen loppusijoitus on mahdollinen... 6 Loppusijoituskapseli Täyttömateriaalit
LisätiedotYdinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa
ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto 1 Hanke ja sen perustelut 1 Hanke ja sen perustelut Suomessa Teollisuuden Voima Oyj:n,
LisätiedotKORKEA-AKTIIVISTEN YDINJÄTTEIDEN HUOLTOSUUNNITELMAT MAAILMALLA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma BH10A0300 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari KORKEA-AKTIIVISTEN YDINJÄTTEIDEN HUOLTOSUUNNITELMAT
LisätiedotYdinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista
Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki
LisätiedotYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 16X156093 Lokakuu 2014 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT. FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto
16X156093 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY & VTT Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland
LisätiedotFennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys
Aarnio, Kojo & Litmanen 6.10.2017 Seminaari ydinjätehuollon yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä Työ- ja elinkeinoministeriö Fennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Miten
Lisätiedotyleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten
Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo
Lisätiedotseminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä.
Suomen geologisen seuran Ydinjätteiden loppusijoitusseminaari Arppeanumissa, Helsingissä 7.4.2011 TONI EEROLA seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Sen tuloksena syntyy korkea-aktiivista
LisätiedotFY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson
FY 2: Energiantuotanto Tapio Hansson Voimalaitokset Suurin osa energiantuotannosta perustuu hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: Pyöritä generaattoria, joka muuttaa liike-energiaa sähköksi. Pyörittäminen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Asia tulee käsitellä 15 Lausunto kaupunginhallitukselle Otaniemen tutkimusreaktorin käytöstä poiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta HEL 2013-014782
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta
MÄÄRÄYS STUK Y/5/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta
LisätiedotSÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön
Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta
/ MARRASKUU 2015 B Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen
LisätiedotYdinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava
Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2 Esipuhe Esipuhe Tämän Olkiluotoon suunnitellun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajennusta
LisätiedotKatsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa
VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2515 Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa Seppo Vuori & Kari Rasilainen ISBN 978-951-38-7544-2 (nid.) ISSN 1235-0605 (nid.) ISBN 978-951-38-7545-9
LisätiedotYdinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö
LisätiedotHyvä tietää ydinvoimasta
Hyvä tietää ydinvoimasta Esipuhe Hyvä tietää esitesarja on ydinvoima-alan yritysten tuottama tietopaketti ydinvoimasta. Esitteen tarkoituksena on antaa tietoa ydinvoiman roolista energiantuotannossa sekä
LisätiedotYMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
LisätiedotA Z X. Ydin ja isotoopit
Ydinfysiikkaa Ydin ja isotoopit A Z X N Ytimet koostuvat protoneista (+) ja neutroneista (0): nukleonit (Huom! nuklidi= tietty ydinlaji ) Ydin pysyy kasassa, koska vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama vetävä
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotUUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN
Tammikuu 2008 Fennovoima Oy UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN Tammikuu 2008 2 (9) 1 JOHDANTO Suomalainen energiayhtiö Fennovoima Oy on aloittanut
LisätiedotAtomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N
Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman
LisätiedotLOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1
LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 SISÄLTÖ Posiva... 4 ONKALO lukuina... 5 Loppusijoitus lukuina... 6 Loppusijoituskapseli... 7 Käytetty polttoaine... 8 Käytetyn ydinpolttoaineen
LisätiedotSÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Kimmo Hilden SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA Työn tarkastajat:
LisätiedotURAANIKAIVOSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
URAANIKAIVOSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Esko Ruokola STUK Kalvo1 SÄTEILYOMINAISUUKSISTA Tavanomaisen kiven uraanipitoisuus on muutama ppm Uraanimalmissa pitoisuus on vähintään 1000 ppm (0,1 %), parhaimmillaan
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 17 1
POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä
MÄÄRÄYS S/2/2019 Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä Annettu Helsingissä 4.4.2019 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti
LisätiedotLAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA
LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotYdinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan
Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Rainer Salomaa Fissio ja fuusio Ydinreaktorisukupolvet Ydinpolttoaineen riittävyys? Milloin fuusio? Fissioreaktio n Neutronit ylläpitävät ketjureaktiota
LisätiedotOlkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden
Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden Lisätietoja Teollisuuden Voima Oyj 27160 Olkiluoto Puhelin 02 83811 Internet www.tvo.fi 01 02 HAKEMUS YDINENERGIA-ASETUKSEN 34 :N EDELLYTTÄMÄT SELVITYKSET
LisätiedotRadioaktiivinen hajoaminen
radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn
LisätiedotYdinvoima puhdasta ja turvallista energiaa
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TFiF:s kväll om kärnenergi, Karin Rantamäki, specialforskare, VTT Sähkön hankinta ja -tuotanto energialähteittäin 2014 Hankinta
LisätiedotTehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).
TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90
LisätiedotSäteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (7) 20 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle HEL 2013-014782 T 11 01 05
LisätiedotPOSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI
POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI Taustaa ja tilannekatsaus luvituksesta ATS-seminaari 27.1.2011 27.1.2011 Ruuska Vesa 1 Tästä lähdettiin Helsingin Sanomat 11.11.1983 27.1.2011 Ruuska
LisätiedotIonisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto
Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä
LisätiedotHyvä tietää uraanista
Hyvä tietää uraanista Sisällysluettelo Uraani energialähteenä...3 Uraani polttoaineena...3 Uraanin käytön historia...3 Uraanin riittävyys...4 Uraani energiaintensiivistä polttoainetta...5 Polttoainekierto...6
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä
Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä 1 Hanke ja sen perustelut Kuva 1. Itämeren alueen maat sekä Rauman ja Olkiluodon
Lisätiedot