Päätös Nro 169/2011/1 Dnro ESAVI/74/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 169/2011/1 Dnro ESAVI/74/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Keilaniemen metrotunnelin poistovesien johtaminen mereen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Espoo. LUVAN HAKIJA Länsimetro Oy PL Espoo TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Metrotunnelin louhinnan aikaisten vesien poisto tunnelista mereen Keilaniemen pohjoispuolelle Laajalahteen Espoon kaupungissa Suomen valtion / Metsähallituksen omistamalla kiinteistöllä Otaniemi ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 1) mukaan toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain 1 luvun 19 :ssä tarkoitetusta toiminnasta, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin kohdan 4) perusteella asiassa toimivaltainen viranomainen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA LAUSUNNOT Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta metro-/raideyhteys välillä Ruoholahti Matinkylä Dnro UUS-2003-R-18, Uudenmaan ympäristökeskuksen antama päätös No YS 1625 ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta tilapäistä melua koskevasta ilmoituksesta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen antama hyväksyntä Karhusaaren työtunnelin rakentamisen aikaisten vesien mereen johtamiselle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella on lainvoimainen metrotunnelin rakentamisen mahdollistava maanalainen asemakaava. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Metrolinjan Keilaniemen louhinnanaikaisten vesien purku sadevesiviemärin kautta mereen sijaitsee Espoon merialueella Karhusaarentien Otaniemensillan pohjoispuolella kiinteistöllä Otaniemi Kiinteistön pintaala on noin 51 hehtaaria. Ympäristön tila ja laatu Laajalahden vesipinta-ala, rajautuen Lehtisaareen, Kuusisaareen, Munkkiniemeen, Laajalahteen ja Tapiolaan, on noin 493 hehtaaria. Helsingin kaupungin ja Espoon kaupungin raja on purkupaikan itäpuolella noin 450 metrin etäisyydellä. Itä-länsisuuntainen Karhusaarentie sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä vesien purkupaikan eteläpuolella. Lähin asutus Keilaniemessä on noin 120 metrin etäisyydellä purkupaikasta. Luonnonsuojelualueet Lähimmät luonnonsuojelualueet tai luonnonsuojelulailla rauhoitettavat kohteet sijoittuvat 1 2 kilometrin päähän tulevasta metrolinjasta. Lähin Natura alue on Espoon kaupungin puolella noin 1,1 kilometrin etäisyydellä purkupaikasta pohjois-luoteeseen sijaitseva Laajalahden lintuvesi (FI ). Alueen kokonaispinta-ala on noin 192 hehtaaria.

3 Purkupaikasta 2 kilometriä itään, Seurasaaressa, sijaitsee kaksi rauhoitettua aluetta. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Koko Laajalahden pinta-ala on noin 5,8 km 2, keskisyvyys on 2,4 metriä ja tilavuus 14,1 milj. m 3. Laajalahti kuuluu Seurasaaren vesimuodostumaan, joka on Suomenlahden sisäsaariston tyyppiä ja jonka ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Veden laatu paranee ulkomeren suuntaan. Vedenlaadun pysyminen välttävänä Laajalahden pohjukassa johtuu pääasiassa aikaisemmin raskaasti kuormitetun alueen pohjasedimentin aiheuttamasta sisäisestä kuormituksesta. Osasyynä Laajalahden pohjukassa ovat myös valumat vanhalta Huopalahden kaatopaikalta. Laajalahden rannalla on sijainnut aikaisemmin useita jätevedenpuhdistamoita. Laajalahteen ei laske suuria jokia ja veden virtaus lahdessa on pieni. Laajalahden veden keskimääräinen typpipitoisuus vuonna 2009 on ollut 720 µg/l. fosforipitoisuus 47 µg/l ja veden ph on vaihdellut välillä 7,1 8,6. Laajalahden länsiosassa sijaitsevan Keilaniemen rannat ovat matalia ja loivapiirteisiä. Poistovesien purkupaikan läheisyydessä syvin kohta on noin 3,7 metriä. Purkupaikka on merialueella, jota käytetään virkistys-, retkeily- ja ulkoilualueena. Keilaniemen alueen merkittäviä käyttömuotoja ovat veneliikenne ja kalastus. Kalasto ja kalastus Espoon edustan merialueen kalataloutta tarkkaillaan Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan sekä Espoon kaupungin Rövargrundetin meriläjitysalueen luvan nojalla. Kalataloustarkkailussa yhtenä osa-alueena on Laajalahden Haukilahden alue, joka kuvaa parhaiten kohdealueen kalastusta. Alueen kalalajisto koostuu tavanomaisista sisävesikaloista ja satunnaisesti merellisimmistä lajeista. Runsaina esiintyviä lajeja ovat ainakin ahven, kuha, monet särkikalat, kuore, salakka ja silakka. Satunnaisesti tavattavia ovat hauki, siika ja meritaimen. Valtaosa kalabiomassasta muodostuu särkikaloista. Taloudellisesti merkittävimmät lajit ovat kuha ja ahven. Alueilla kutevat monet kevätkutuiset kalalajit, kuten ahven, kuha, hauki ja särkikalat. Lahtialueiden kalastus on pääosin virkistyskalastusta. Espoon kaupungin kalastusluvan lunastaneille henkilöille kohdistetun vuotta 2009 käsitelleen kalastustiedustelun tulosten perusteella Laajalahden Haukilahden alue on Espoon merialueen suosituinta kalastusaluetta. Alueella kalastetaan paljon onki- ja pilkkikalastusvälineillä sekä heitto- ja vetouisteluvavoilla. Keilanie- 3

4 men ympäristö on kesäaikaan suosittua kuhan uistelu- ja jigikalastusaluetta. Passiivisista pyydyksistä käytetyimpiä olivat harvat verkot. Laajalahden Haukilahden alueella suurin prosentuaalinen osuus kokonaissaalista vuonna 2007 oli kuhalla, mutta vuonna 2008 lahnan osuus oli lähes yhtä suuri. Vuonna 2009 suurin osuus oli särjellä ja kuhan osuus oli toiseksi suurin. Myös muina vuosina särjen osuus kokonaissaaliista on saattanut olla suurempi, mutta kalastajat eivät ole pitäneet niin sanottujen roskakalojen saaliista yhtä hyvin kirjaa kuin heille tärkeistä kalalajeista. Alueen lähistöllä kalastaa Helsingin kaupungin luvalla kolme ammattikalastajaa, joiden pääasiallinen pyynti on kuhan verkkokalastusta. Espoon edustalla ammattikalastusta harjoittaa yksi kalastaja, joka voi ajoittain pitää verkkojaan alueella. Pohjaveden tila Purkualueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. 4 Liikenne Liikennöinti metron työmaalle ja poistovesien käsittelyalueelle tapahtuu Karhusaarentien kautta. Louhinnan aikana louhetta kuljetetaan Keilaniemen työtunnelista m 3 ktr/d. Louhekuormien määrä on 100 kuormaa päiväaikaan ja 60 kuormaa yöaikaan. POISTOVESIEN MUODOSTUMINEN Louhintatyönaikaiset poistovedet muodostuvat enimmäkseen porauksissa käytettävistä huuhteluvesistä, tunneliin suotautuvista pohjavesistä ja hulevesistä. Porauksissa käytetään huuhteluun vesijohtovettä. Tunneliin suotautuvat vedet ovat alueen pohjavesiä. Hulevedet ovat tunnelin suuaukolta tunneliin virtaavia vesiä. Vedet poistetaan työkohteesta tunnelin suuaukon kautta ja johdetaan selkeytysaltaisiin, joissa on öljynerotus. Louhintatöiden aikana vuorokaudessa tunnelista poistetaan vesiä noin m 3, keskimääräisen vuorokautisen vesimäärän arvioidaan olevan noin 80 m 3 /d. Purkuvesien määrä vaihtelee huomattavasti vuorokaudenkin aikana. Hetkellisen maksimivirtaaman arvioidaan olevan 6 9 l/s. Maksimivirtaus syntyy poraustyövaiheessa, jolloin myös porattavien reikien kautta tunneliin voi päästä eniten suotovettä. Asennustöiden aikana poistovedet muodostuvat tunneliin suotautuvista vesistä. Tunnelin tiiviystavoite on, että vesiä ei suotaudu tunneliin enempää kuin 5 l/min 100 metrin matkalta. Arvion mukaan asennustöiden aikana tunnelista poistetaan vesiä m 3 /d. Muodostuvien poistovesien laatu Louhintatöiden aikana poraustyön yhteydessä veteen sekoittuu soijaa eli porauksessa syntyvää hienojakoista kallioainesta. Räjäytyksistä veteen liukenee lisäksi typpeä, minkä lisäksi injektointi ja betonointi lisäävät vesien

5 emäksisyyttä. Öljyä vesiin voi päästä ainoastaan kuljetus- ja työkalustojen vuodoista. Ennen käsittelyä vesien kiintoainepitoisuus on mg/l ja ph 6 11,5. Normaalitilanteessa vesissä ei ole öljyä. Louhinnan aikana vesien kokonaistyppipitoisuuden arvioidaan Vuoliprojektista (Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rakennuttaminen ) saadun tiedon perusteella olevan mg/l. Asennustöiden aikana rakenteista veteen liukenee aluksi betonista pharvoa nostavia yhdisteitä ja tunnelista poistuu räjähdysaineiden jääminä typpeä. Kiintoainetta vesissä ei enää merkittävästi ole. Poistovesien pharvo voi alkuvaiheessa olla 9 ja typpipitoisuus 50 mg/l sekä kiintoainepitoisuus 30 mg/l. Vesien pitoisuudet muuttuvat ajan myötä vastaamaan alueen pohjavesien arvoja. 5 POISTOVESIEN KÄSITTELY Poistovesien käsittely ja johtaminen jätevesiviemäriin Espoon Vesi on meluilmoituksen kuulemisessa esittänyt, että mahdollisessa vesien johtamisessa jätevesiviemäriin on otettava huomioon sekä jätevesiviemärin että Suomenojan jätevedenpuhdistamon kapasiteetti. HSY (entinen Espoon Vesi) on ilmoittanut sopimuksessa vesihuoltopalvelujen käytön erityisehdoissa, että Keilaniemessä viemäriin saa syöttää vettä maksimissaan 5 l/s. Kun metrotunneleiden louhintavaiheessa poistettavien vesien virtaamaksi on arvioitu enimmillään 9 l/s, johdetaan suurin osa vedestä jätevesiviemäriin, mutta osa on johdettava sadevesiviemärin kautta mereen. Poistovesien käsittely kuuluu urakoitsijoille ja niiden käsittelyprosessi käsittää Otaniementien länsipuolelle Miestentien varrella olevalle työmaaalueelle sijoitettavat vesien selkeytyksen ja öljynerotuksen. Vesien käsittelylle nimetään vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot ilmoitetaan viranomaiselle. Vastuuhenkilö pitää pöytäkirjaa poistoveden käsittelystä ja tarkkailtavista suureista. Urakoitsijalta edellytetään poistettavien vesien määrämittausta, vesien käsittelylaitteiston suojaamista lialta ja pakkaselta sekä käytettävän laitteiston ja menetelmien hyväksyttämistä viranomaisella. Ennen käsittelyä poistoveden kiintoainepitoisuus on mg/l. Kiintoainepitoisuutta pienennetään laskeuttamalla. Vedet pumpataan tunnelin suuaukon kautta tukikohta-alueella oleviin lämpöeristettyihin selkeytysaltaisiin. Altaita on kaksi, tarvittaessa käytetään useampaa. Selkeytysaltaiden tehon on laskettu riittävän, kun niiden pintakuorma on enintään 0,25 m/h. Altaat mitoitetaan 9,2 m 3 /h (220 m 3 /d) maksimivirtaamalle, jolloin niiden pinta-ala on vähintään 36,8 m 2. Mikäli haluttua selkeytystehoa, poistoveden kiintoainepitoisuus enintään 300 mg/l, ei saavuteta, lisätään allaspinta-alaa.

6 Altaiden pohjalle kertynyt kiintoaine poistetaan imuautolla säännöllisesti, niin ettei se vaikuta altaiden selkeytystehoon. Tyhjennystarve riippuu kiintoaineen kertymisnopeudesta ja tyhjennysväli määritetään, kun altaiden pohjalle syntyvän kiintoainekerroksen paksuutta mitataan louhinnan aikana. Mahdolliset öljypäästöt kerätään talteen ensisijaisesti jo tunnelissa. Poistoveden mukana kulkeutuva öljy kerätään saostusaltaiden pinnalta öljynimeytyskankaiden avulla. Kangas levitetään altaan pinnalle ja vaihdetaan altaan tyhjennyksen yhteydessä. Öljypitoisuuden on mitattu olevan louhintakohteessa normaalisti alle 1 mg/l. Selkeytysaltaiden jälkeen vesi johdetaan jakokaivoon, josta vesi ohjataan jätevesiviemäriin siten, että viemäriin johdettavan veden maksimi virtausmäärä on 5 l/s. Poistovesien johtaminen sadevesiviemärin kautta mereen Selkeytysaltaiden jälkeisestä jakokaivosta vesi aina virtaamaan 5 l/s asti ohjataan jätevesiviemäriin ja sen ylittävä virtaaman osa johdetaan sadevesiviemärin kautta mereen. Vesien tasaaminen altaaseen ja niiden juoksuttaminen viemäriin yöllä ei ole mahdollista, koska tasaaminen vaatisi vähintään 600 m 3 tasausallastilavuuden eikä näin suuren altaan rakentamiseen työmaalla ole tilaa. Vesien imeyttäminen maaperään ei ole mahdollista kohteessa syntyvien jätevesien määrän vuoksi. Vesien kuljettaminen autolla jätevedenpuhdistamolle ei ole käytännössä mahdollista eikä myöskään ympäristöllisesti järkevää. Kuorma-auton aiheuttavat muunlaista ympäristökuormaa, melua ja ongelmia liikenteelle. Kuljetuksia jouduttaisiin suorittamaan myös öiseen aikaan. Poistoveden neutralointia sadevesiviemäriin johdettavalle vedelle ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa. Kun poistoveden määrä kasvaa niin suureksi (430 m 3 /d), että se alkaa virrata jakokaivon ylivuotoputkesta sadevesiviemäriin, muodostuvat poistovedet enimmäkseen tunneliin suotuvista pohjavesistä. Tällöin vesien ph on lähellä neutraalia. Lisäksi poistovedet sekoittuvat sadevesiviemärissä suurempaan vesimassaan, mikä osaltaan tasaa niiden ph:ta. Poistovesien ph:n arvon oletetaan olevan korkea ainoastaan ruiskubetonointeja tehtäessä. Tällöin poistettavat vedet ovat määriltään niin vähäisiä, että ne mahtuvat jätevesiviemäriin. Käsiteltyjen ja mereen johdettavien poistovesien laatu Louhintatyövaiheessa muodostuva poistovesimäärä vaihtelee normaalisti välillä m 3 /d, keskiarvon ollessa noin 80 m 3 /d. Pääosa poistovedestä johdetaan jätevesiviemäriin, sadevesiviemärin kautta mereen johdettavan veden määräksi arvioidaan enimmillään 20 % kokonaisvesimäärästä. 6

7 Vesien purkupaikka Huoltotoimenpiteet Kemikaalit ja energian käyttö Lietteen käsittely Mereen johdettavassa vedessä ei normaalitilanteessa esiinny öljyä, poikkeustilanteessa veden öljypitoisuus on maksimissaan 5 mg/l. Veden kiintoainepitoisuus vaihtelee, maksimipitoisuuden arvioidaan olevan 300 mg/l. Veden ph tulee olemaan välillä 6,5 9. Mereen johdettavassa vedessä tulee olemaan typpeä mg/l, keskimääräisen typpipitoisuuden arvioidaan olevan noin 60 mg/l. Asennustyön aikana poistettavien vesien määrän arvioidaan olevan m 3 /d. Vesien ph-arvo on 6 9, typpipitoisuus alle 50 mg/l ja kiintoainepitoisuus alle 30 mg/l. Poistovesien pitoisuudet muuttuvat ajan myötä vastaamaan alueen pohjavesien arvoja. Asennustöiden aikana vedet johdetaan kokonaisuudessaan sadevesiviemäriin, kun siihen on saatu valvovan viranomaisen hyväksyntä. Vedet puretaan selkeytys- ja öljynerotuskäsittelyn jälkeen altaista jakokaivoihin, joiden ylivuoto johtaa sadevesiviemärin kautta mereen. Purkupaikka on Suomenlahdessa, Espoon merialueella Laajalahden Keilaniemen ja Karhusaarentien pohjoispuolella sijaitseva lahti. Poistovesijärjestelmän toimintakuntoa valvoo nimetty vastuuhenkilö. Poistovesien puhdistusjärjestelmän toimintakuntoa tarkkaillaan silmämääräisesti ja järjestelmän toimivuutta seurataan veden laatumittausten perusteella. Tarvittaessa puhdistusta tehostetaan. Laitteita huolletaan valmistajien ohjeiden mukaisesti. Järjestelmän toimivuutta seurataan myös poistoveden laatumittaustulosten kautta, jolloin havaitaan esim. mahdolliset muutostarpeet öljynerotuskankaan vaihtovälissä ja saostusaltaan tyhjennyksessä. Poistovesien käsittelyyn ei käytetä kemikaaleja. Poistoveden pumppaus ja veden käsittelylaitteet toimivat verkkosähköllä Selkeytysaltaiden pohjalle kertynyt kiintoaine poistetaan imuautolla säännöllisesti niin, että altaiden selkeytysteho pysyy riittävänä. Tyhjennystarve riippuu kiintoaineen kertymisnopeudesta ja tyhjennysväli määritetään päivittäisen seurannan yhteydessä. Syntynyt liete käsitellään jätteenä ja toimitetaan asianmukaisiin sijoitusluvan omaaviin vastaanottopaikkoihin. 7

8 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Poistovesien käsittelytekniikka on varmatoiminen, tehokas, teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoinen tapa, jolla voidaan riittävästi vähentää vesistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Kaikki vesien käsittelyssä käytettävät koneet, laitteet ja mittarit ovat vesien käsittelyyn suunniteltuja, kestäviä, hyväkuntoisia ja varmatoimisia. Käsittelyprosessiin käytettävä energiamäärä on kohtuullinen saavutettuun käsittelytulokseen nähden. Tehtäviinsä koulutettu henkilökunta suorittaa säännöllistä käyttötarkkailua ja tekee tarpeelliset huoltotoimenpiteet hakemuksessa esitetyn huoltoohjelman mukaisesti. Ottamalla edellä mainitut tekijät huomioon, voidaan todeta, että vesien johtaminen mereen esitetyn käsittelyn kautta edustaa kokonaisuudessaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja että laitoksen toiminta vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt mereen Valtaosa syntyvistä purkuvesistä johdetaan jätevesiviemäriin. Arvion mukaan sadevesiviemärin kautta mereen johdettava vesimäärä on maksimissaan 20 % kokonaisvesimäärästä. Käytännössä on myös mahdollista, ettei vesiä johdeta sadevesiviemäriin lainkaan. Taulukko 1. Mereen johdettavat päästöt, kun vesimäärä on keskimäärin 80 m 3 /d eli m 3 vuodessa ja siitä johdetaan 20 % mereen. Aine Pitoisuus mg/l Vesimäärä l/d Päästö kg/d Päästö kg/kk Päästö kg/a Kiintoaine , Typpi ,0 29,2 350 Kerrostaloalueilta tulevaan tyypilliseen hulevesien kuormitukseen verrattuna poistovesien merialueelle aiheuttama typpikuormitus vastaa enimmillään puolen neliökilometrin laajuisen kerrostaloalueen vuosittaista kuormitusta ja kiintoainekuormitus vastaa puolestaan hieman yli 8 ha kerrostaloalueelta kulkeutuvaa vuosittaista kiintoainekuormaa. Lahteen tulevan kiintoaineen määrä vuodessa on noin kg eli alle 2 m 3, mitä ei juuri voi erottaa sadevesiviemärin taustakuormituksesta.

9 9 Päästöt maaperään, pohjaveteen ja ilmaan (haju ja melu) Poistovesien käsittelystä ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjavesiin. Käsittely-yksikkö ei sijaitse pohjavesialueella. Käsittely- ja purkualueen ympäristössä ei ole käsittelystä aiheutuvia hajuhaittoja tai muitakaan päästöjä ilmaan. Toiminta ei aiheuta pölypäästöjä ja käsittelyalueella tapahtuva liikennöinti on vähäistä. Poistovesien käsittelyprosessista tai lietteen käsittelystä ei synny sellaista melua tai tärinää, joka aiheuttaisi häiriöitä ympäristössä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Selkeytysaltaista kerätty öljy ja öljyjäte toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Selkeytysaltaista kerätty kiintoaine toimitetaan asianmukaisiin käsittelyluvan omaaviin jätteenkäsittelylaitoksiin. Vesien käsittelyssä syntyy vähäisiä määriä normaalia talousjätettä sekä pakkauksista peräisin olevaa muovi- ja paperijätettä, jotka voidaan lajitella ja toimittaa jatkokäsittelyyn. Syntyvät jätteet kuljetetaan asianmukaiseen jätteenkäsittelylaitokseen. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Mereen johdettavien poistovesien vaikutukset veden laatuun ja kalastoon Perustuotannon minimiravinne purkuvesistössä Veden typpi-fosforisuhde (N/P) ilmentää planktonlevien kasvua rajoittavaa minimiravinnetta vesistössä. Kun kokonaisravinteiden suhde on yli 17, on levätuotantoa rajoittava minimiravinne fosfori. Kun kokonaisravinnesuhde on 10 17, voivat sekä fosfori että typpi olla minimiravinteina. Jos kokonaisravinnesuhde on alle 10, on levien kasvua rajoittavana minimiravinteena typpi. Suomen sisävesissä on fosfori tavallisimmin kasvua rajoittava tekijä, sen sijaan rannikkoalueilla minimiravinteena on usein typpi. Taulukossa 2 on esitetty Keilaniemen purkupaikan merialueen perustuotannon minimitekijät vuoden 2010 ja 2011 kertanäytteisiin (19 kpl) perustuen Laajalahden vuoden 2009 kertanäytteisiin ja Karhusaaren talvella otettuihin kertanäytteisiin.

10 10 Taulukko 2. Kokonaisravinnesuhteet, Laajalahti, näytemäärä 18 kpl, v. 2009, syvyys 3,5 4 m Karhusaari, näytemäärä 19 kpl, v , syvyys 0,5 m P kok µg/l N kok µg/l Kokonaisravinnesuhde N kok /P kok Rajoittava kokonaisravinne P ja N ,7 P ja N Kokonaisravinteita tarkastelemalla voidaan todeta, että purkuvesistö ei ole selvästi typpirajoitteinen. Vaikutukset meriveden laatuun Purkuvesi saattaa samentaa merivettä sadevesiviemärin purkukohdassa lahdessa Keilaniemen pohjoispuolella vesien johtamisen aikana. Kiintoaine on pääasiassa kivestä muodostunutta porasoijaa ja kivipölyä, joka laskeutuu meren pohjaan eikä jää veden pinnalle. Poistovesien arvioidaan kohottavan hetkellisesti typpipitoisuutta purkukohdassa. Tilanne on kuitenkin ohimenevä, kun typpi sekoittuu nopeasti suurempaan vesimassaan, joten purkupaikkaa lähimmissä näytteenottopisteissä ei sen määrä kohoa 5 mg/l enempää. Toiminnan päätyttyä tilanne purkupaikassa normalisoituu nopeasti. Lahtialueiden vesi on sameaa ja näkösyvyys on melko alhainen, joten tunneleiden poistovesillä ei ole erityistä vaikutusta alueen nykyiseen meriveden laatuun. Meriveden typpi- tai kiintoainepitoisuus ei kohoa merkittävästi nykyisestä tasosta. Vaikutukset kalastoon, kalastukseen ja muihin vesieliöihin Purkualueella esiintyvät kalalajit ja muut vesieliöt ovat sopeutuneet sameaan veteen. Tunneleiden poistovesien sisältämän kiintoaineen sameutta lisäävä vaikutus ei tästä syystä tule merkittävästi haittaamaan alueen kalakantoja tai vesieliöitä. Poistovesien sisältämä öljymäärä on niin vähäinen, ettei sillä ole kalakantoja ja vesieliöitä haittaavaa vaikutusta. Koska poistovesien johtamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia merialueen vedenlaatuun tai kalastoon, ei sillä myöskään ole vaikutuksia alueella harjoitettavaan kalastukseen. Tarvittaessa tunneleiden poistovesien aiheuttamia kalataloudellisia vaikutuksia voidaan tarkkailla nykyisen jätevesien laskun tarkkailuohjelman puitteissa lisäämällä määrävuosittain tehtävään kalastustiedusteluun kysymys koskien tunneleiden poistovesien purkualueilla mahdollisesti havaittuja haittoja kalastukselle.

11 11 Vaikutukset merialueen käyttöön Haitat ja niiden korvaaminen Kuormitus merialueelle tulee olemaan niin pientä, ettei poistovesien johtamisesta mereen voida katsoa aiheutuvan sellaista veden laadun heikkenemistä tai rehevöitymistä, jolla olisi vaikutusta merialueen virkistyskäyttökelpoisuuteen tai rantakiinteistöjen virkistyskäyttöarvoon. Kun metrolinja on valmistunut, kuormitus Keilaniemen purkupaikasta mereen vähenee oleellisesti. Poistovesien johtamisesta ei synny korvattavia vahinkoja rantakiinteistöille eikä aiheudu kalataloudelle korvattavaa haittaa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Suuret muutokset poistoveden laadussa voivat aiheutua tunnelissa tapahtuvasta onnettomuustilanteesta, jossa tunneliin pääsee työkoneen rikkoutuessa öljyä. Tällöin poistovedet johdetaan kokonaisuudessaan jätevesiviemäriin. Öljy imeytetään ja kerätään kohteesta. Vesiä johdetaan sadevesiviemäriin vasta kun öljyä ei enää poistovedessä ole. Työajan ulkopuolella, pumppauksen ollessa käynnissä, ei mahdollisia vaaratilanteen aiheuttajia ole tunnelissa. Rakennustöissä noudatetaan vesien ja maaperän suojelua koskevia varotoimenpiteitä. Öljyjen ja polttoaineiden käsittelyssä noudatetaan varovaisuutta. Työmaalla polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippaisia ja ylitäyttösuojalla varustettuja. Tankkauspaikat sijoitetaan tiiviille alustoille. Öljyjen tai muiden haitallisten aineiden päästessä vahinkotapauksessa maahan, pilaantunut maa-aines käsitellään ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Urakkakohteeseen varataan imeytysturvetta tai öljyn imeytykseen tarkoitettua materiaalia, imeytetty aine käsitellään ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Jäteöljyt lajitellaan omiin tiiviisiin, asianmukaisiin merkittyihin astioihinsa ja toimitetaan käsittelyluvan omaavalle yritykselle jatkokäsittelyyn. TARKKAILU Päästöseuranta tunnelin rakennustyön aikana Poistovedestä otetaan ja analysoidaan näytteet viikoittain. Näytteet otetaan öljynerotuksen läpikäyneestä vedestä joko selkeytysaltaan pinnalta tai poistovesiputkesta niin, että näyte edustaa mahdollisimman hyvin mereen johdettavan veden laatua. Näytteenottopisteen tunnus on LU6AP/Keilaniemi.

12 Vaikutustarkkailu Näytteistä analysoidaan kerran viikossa ph, sameus, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi ja mineraaliöljyt menetelmällä, jonka määritystarkkuus on 1 mg/l. Urakoitsija kirjaa päivittäin saostusaltaan kunnon, eli varmistaa vedenkäsittelylaitteiston asianmukaisen toimivuuden, tarkistaa mahdollisen öljykalvon esiintymisen veden pinnalla sekä arvioi kiintoaineen syvyyden saostusaltaan pohjalla. Asennustyön aikana voidaan seurantaohjelmaa muuttaa valvovan viranomaisen hyväksymän menettelyn mukaisesti. Meriveden laatua seurataan Otarannan edustan näytteenottopisteissä kuukausittain. Näytteet otetaan noin 0,5 metrin syvyydeltä paitsi α-klorofyllinäyte, joka otetaan 0 2 metrin kokoomanäytteenä. Näytteenottopisteiden koordinaatit ovat (YKJ): Otaranta_LM1 P: I: Otaranta_LM2 P: I: Näytteistä analysoidaan ph, sameus, väriluku, saliniteetti, kiintoaine, kokonaistyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, sulfaatti, kalium, kalsium, natrium, happipitoisuus, hapen kyllästysaste, α-klorofylli (touko-syyskuun välisenä aikana) ja mineraaliöljyt menetelmällä, jonka määritystarkkuus on 1 mg/l. Lisäksi mitataan veden lämpötila sekä määritetään näkösyvyys. 12 Raportointi Analyysilaboratorio tallentaa tulokset Länsimetron ympäristötietopalveluun ja lähettää pinta- ja poistovesinäytteiden tulokset heti niiden valmistuttua sähköpostitse Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle, Helsingin ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä valvojille ja urakoitsijalle. Analyysitulosten lisäksi lähetetään sähköpostitse kenttäkortit sekä tiedot määritysmenetelmistä ja mittausepävarmuuksista. Vedenlaatutiedot toimitetaan sähköisenä siirtotiedostona puolivuosittain Uudenmaan ELY-keskukseen. Tarkkailutulokset raportoidaan kuukausittain Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Helsingin ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tuloksista raportoidaan viranomaiskokouksissa. Seurantaohjelman muutokset esitetään hyväksyttäväksi tarvittaessa Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualueelle.

13 13 TOIMINNAN ALOITTAMISLUPA JA VAKUUS Länsimetro Oy on hakenut ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa vesien johtaminen mereen ympäristölupapäätöksen mukaisesti muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina on hankkeen valtakunnallinen merkitys ja toisaalta ympäristövaikutusten vähäisyys. Toiminnasta ei aiheudu peruuttamatonta ympäristöhaittaa eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnan muuttaminen sen vuoksi, että lupa ei ole lainvoimainen, aiheuttaisi hakijalle kohtuuttomia kustannuksia ja ongelmia metrotunnelin rakentamisessa. Länsimetro Oy on esittänyt, että vakuudeksi asetetaan pankkitakaus tai summaltaan vastaava muu järjestely mahdollisesti aiheutuvien haittojen korvaamiseksi. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija on esittänyt, että lupa olisi voimassa toistaiseksi ja mereen johdettavan veden raja-arvot olisivat seuraavat: vesimäärä enintään 420 m 3 /d öljypitoisuus enintään 5 mg/l kiintoainepitoisuus enintään 300 mg/l ph-arvo vähintään 6,5 ja enintään 9 typpipitoisuus enintään 200 mg/l LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Espoon ja Helsingin kaupungeissa. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Espoon kaupungilta, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Helsingin kaupungilta, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, HSY -kuntayhtymältä sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta ja elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueen kalatalouspalvelut -ryhmältä. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut lausunnossaan, että Länsimetron Keilaniemen työmaan metrotunnelin poistovesien johtamiselle mereen ja toi-

14 minnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta voidaan myöntää lupa ja lupaan voidaan sisällyttää hakijan esittämät mereen johdettavan veden laadun luparajat. ELY-keskus on katsonut, että sadevesiviemärin purkupaikka on siirrettävä putkella kauemmas rannasta vähintään noin 20 metrin päähän rannasta syvemmälle vesialueelle sinä aikana, kun sadevesiviemäriin johdetaan Länsimetron työnaikaisia vesiä. Tällöin purkuvesien sekoittuminen meriveteen olisi tehokkaampaa, eikä rantaan keräänny porasoijaa. Tällöin myös purku-vesien mahdollisesti aiheuttamat rehevöitymishaitat olisivat pienempiä kuin jos purkuvedet johdettaisiin aivan rantaviivan tuntumaan. Mikäli rantaan kertyy kiintoainesta purkupaikan ulommas viemisestä huolimatta, hakijan on kunnostettava ranta entiselleen töiden päättymisen jälkeen. Keilaniemen työmaan poistovedet on käsiteltävä niin, että mereen pääsevän kiintoaineen määrä on mahdollisimman pieni. Saostusaltaita on oltava riittävä määrä, ja niiden pohjalle kerääntyvää lietettä on poistettava säännöllisesti ja tarpeeksi usein. Saostusaltaiden toimintaa on tarkkailtava työmaalla jatkuvasti. Mereen johdettavan veden ph-arvoa on tarkkailtava jatkuvatoimisesti siten, että voidaan varmistua siitä, että veden ph-arvo pysyy välillä 6 9. Tarkkailu on tehtävä ph-säädön jälkeisestä vedestä. Mittaustulokset on toimitettava ELY-keskukselle ja Helsingin ja Espoon kaupungeille. Poistovesien vaikutuksia merialueella on tarkkailtava kuukausittain vähintään lupahakemuksen liitteenä olevan seurantaohjelman mukaisesti. Tarkkailun havaintopaikat (vähintään 3 paikkaa) on sijoitettava purkupaikan läheisyyteen. Poistovesien vaikutusta purkualueen veden laatuun on seurattava myös pohjan läheisestä vesikerroksesta, jos havaintopaikan syvyys on 2,5 metriä tai enemmän. Uudenmaan ELY-keskukselle on varattava mahdollisuus muuttaa tarkkailun sisältöä tarpeen vaatiessa. Tarkkailun tulokset on raportoitava kuukausittain Uudenmaan ELYkeskukselle ja Helsingin ja Espoon kaupungeille. Tarkkailun tuloksista on laadittava vuosiraportti seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Tarkkailun tulokset on lisäksi toimitettava sähköisinä siirtotiedostoina Uudenmaan ELY-keskukseen kolmen kuukauden välein. Pinta- ja poistoveden seurantaohjelma on päivitettävä siten, että sen liitteenä olevaan karttaan merkitään selvästi purkupaikan sijainti, syvyyskäyrät, mittakaavajana ja vesinäytteenottopaikat. Vedenlaatutarkkailu merialueen havaintopaikoilla on aloitettava hyvissä ajoin ennen metrotunnelien louhimista. 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että hakemuksessa esitettyjen tietojen ja Karhusaaren työtunnelin louhinnan aikaisten analyysitulosten perusteella vaikuttaisi siltä, etteivät poistovesien vaikutukset ainakaan lyhyellä aikavälillä muuta purkuvesistön laatua merkittävästi purkuputken suun välitöntä läheisyyttä lukuun ottamatta. 14

15 Näin ollen hakemuksessa esitettyjen poistovesien johtamista mereen hakemuksessa kuvatun käsittelyn jälkeen voidaan ympäristölautakunnan käsityksen mukaan pitää hyväksyttävänä seuraavin huomioin ja ehdoin: Luvan hakijan on itsekin seurattava purkuvesistön seurantatuloksia ja poistoveden analyysituloksia jatkuvatoimisesti ja ilmoitettava omaaloitteisesti valvoville viranomaisille lupaehdoista poikkeavista tuloksista, perusteltava ne ja esitettävä mahdolliset korjaavat toimenpiteet sen lisäksi, että luvan hakija lähettää tulokset heti niiden valmistuttua valvoville viranomaisille sekä raportoi ne kuukausittain valvoville viranomaisille. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava muistakin lupahakemuksessa sekä ja pinta- ja poistovesien seurantaohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä poikkeamisista valvovalle viranomaiselle jatkotoimenpiteiden arvioimista varten ja varattava viranomaiselle tarkastuksentekomahdollisuus oleellisten muutosten yhteydessä. Purkuvesistön näytteet olisi otettava siitä syvyydestä, missä purkuputki sijaitsee. Hakemuksen mukaan purkuvesistön seurantanäytteet otetaan 0,5 metrin syvyydeltä eli päällysvedestä. Purkuvesistön maksimisyvyydeksi on ilmoitettu 3,7 metriä ja keskisyvyydeksi 2,7 metriä eikä purkuputken syvyys vesistössä käy yksiselitteisesti ilmi hakemuksesta. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen siitä, mihin poistovesien lasketuksessa syntyvä liete toimitetaan, pidettävä tästä kirjaa ja esitettävä kirjanpito pyydettäessä valvovalle viranomaiselle. Jätevesiviemäriin ei saa johtaa öljyistä vettä, jonka öljypitoisuus ylittää HSY:n antamat raja-arvot vaikka hakemuksen mukaan onnettomuustilanteissa, joissa poistoveteen pääsee esim. öljyä, poistovesi on esitetty johdettavaksi kokonaisuudessaan jätevesiviemäriin kunnes öljyä ei enää poistovedessä esiinny. Länsimetro Oy ympäristöluvan hakijana vastaa valvovalle viranomaiselle laitteiston toimivuudesta ja siten purkuveden laadusta siitä huolimatta, että hakemuksen mukaan poistoveden puhdistaminen kuuluu urakoitsijalle, joka osoittaa puhdistamiseen käytettävän laitteisto täyttävän tietyt vaatimukset. Töiden aloittamislupa muutoksenhausta huolimatta voidaan myöntää esitettyä vakuutta vastaan. Ympäristölupapäätös on laitettava tiedoksi myös Helsingin liikuntaviraston merellisen osaston kalastuspäällikölle. 3) Helsingin kaupunginhallitus on viitannut lausunnossaan Helsingin ympäristölautakunnan lausuntoon ja todennut, ettei sillä ole asiaan muuta lausuttavaa. 4) Espoon kaupungin ympäristölautakunta on todennut lausunnossaan, että Länsimetro Oy:lle voidaan myöntää lupa käsiteltyjen poistovesien johtamiseen mereen hakijan esittämin poistoveden raja-arvoin ja lupa töiden aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Poistovesien johtamisen vaikutukset Laajalahteen ovat tilapäisiä ja rajoittuvat purkupaikan läheisyyteen. 15

16 Laajalahti on Espoon puolella suurelta osin luonnonsuojelualuetta sen linnustollisten arvojen takia. Koska poistovesien purkupaikasta on 1,5 km luonnonsuojelualueelle, poistovesillä ei ole haitallista vaikutuksia Laajalahteen lintuvetenä. Ympäristölautakunta on pitänyt erityisen tärkeänä, että luvan saaja velvoitetaan päivittäin tarkastamaan poistovesien käsittely-yksikön asianmukainen toiminta sekä pitämään tarkastuksista ja tehdyistä huolloista yksityiskohtaista päiväkirjaa. Poistovesien vaikutusta purkualueen veden laatuun olisi seurattava pintaveden lisäksi pohjan läheisestä vedestä, jos havaintopaikalla veden syvyys on 2,5 metriä tai enemmän. 5) HSY -kuntayhtymä on todennut lausunnossaan, että sadevesiviemäriin johdettavan veden laadun on oltava sellainen, ettei se aiheuta sadevesiviemärin tukkeutumista eikä viemärin korroosiota. Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksessa ehdotettu kiintoainepitoisuus enintään 300 mg/l ja ph 6,5-9 ovat riittävät. HSY tekee Länsimetro Oy:n kanssa myös erillisen sopimuksen, jossa sovitaan virtausmääristä ja muista ehdoista, joilla vesiä voidaan johtaa sadevesiviemäriin. Lupahakemuksen mukaan poistovesien puhdistaminen kuuluu urakoitsijoille. HSY:n mielestä Länsimetro Oy:n on kuitenkin valvottava, että poistovesien laatu täyttää luvan vaatimukset. Jos laatuvaatimukset eivät täyty, HSY edellyttää, että Länsimetro Oy ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin esikäsittelyn saattamiseksi sellaiseksi, että lupaehdot voidaan täyttää. Lupahakemuksessa mainitaan, että vesien puhdistamiselle nimetään vastuuhenkilö, joka pitää pöytäkirjaa veden puhdistuksesta ja tarkkailtavista suureista. Lisäksi mainitaan, että urakoitsija kirjaa päivittäin saostusaltaan kunnon. HSY esittää, että myös sillä olisi tarvittaessa oikeus pyytää kirjanpito nähtäväkseen. Sadevesiviemäriin johdettavista vesistä tehdyt analyysitulokset on toimitettava: tiedoksi myös HSY:lle. HSY ei ole ottanut lausunnossaan kantaa mahdollisiin vesistövaikutuksiin, koska se on katsonut ympäristöluvan hakijan olevan yksin vastuussa vesien johtamisen ympäristövaikutuksista. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Luvan hakijalle on varattu tilaisuus esittää vastine annetuista lausunnoista. 16

17 17 Länsimetro Oy on todennut vastineessaan muun muassa seuraavaa: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Y-vastuualueen lausunnossa esitettyyn vaatimukseen purkuputken jatkamisesta poistovesien sekoittumisen tehostamiseksi yhtiö toteaa, että poistovedet sekoittuvat jo sadevesiviemärissä muihin alueelta viemäröityihin hule- ja salaojavesiin, joiden määrä on poistovesiä suurempi. Liitoskaivosta on etäisyyttä mereen 200 m, jolla matkalla poistovesien kiintoaine tulee myös osin jäämään viemärin kaivoihin. Näiden kaivojen kunnossa- ja puhtaanapito edellytettäneen yhtiöltä vesihuoltolaitoksen kanssa tehtävässä liitossopimuksessa. Lisäksi suuren putken jatkamisesta ja purkamisesta muodostuu ympäristöhaittaa. Yhtiö esittää, että putkea jatketaan, mikäli seurannassa havaitaan ELY-keskuksen ennakoimia haittoja. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän lausunnosta yhtiö on todennut, että kuntayhtymän esittämä oikeus saada nähdä poistovesien käsittely-yksikön vastuuhenkilön ylläpitämä saostusaltaiden kuntotarkkailun kirjanpito voidaan sisällyttää HSY:n ja yhtiön liittymissopimukseen. Yhtiön näkemyksen mukaan muutenkin kaikki lupamääräysten edellyttämät seurantatulokset ovat julkisia ja kaikkien mahdollisia saada nähtäväkseen. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta, johon myös Helsingin kaupunginhallitus viittaa, yhtiö on todennut yleisesti, että lupahakemuksen liitteenä ollut pinta- ja poistovesien seurantaohjelma on osa koko Länsimetron pinta- ja poistovesien seurantaohjelmaa, joka hyväksytetään viranomaisilla ja jota sittemmin voidaan muuttaa vain viranomaisten päätöksellä. Kokonaisohjelma sisältää poikkeustilanteita koskevat toimintamenettelyt. Siten yhtiön näkemyksen mukaan lupapäätökseen ei ole tarvetta toistaa ehtoja ja viranomaisoikeuksia Espoon kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon yhtiöllä ei ole lisättävää. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Länsimetro Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan Länsimetron Keilaniemen metrotunnelin louhinnanaikaisten poistovesien johtamiseen purkuputkella Keilalahteen Espoon kaupungissa suunnitelman mukaisesti siten tarkennettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee.

18 18 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Poistovesien johtaminen mereen 1. Käsiteltyjä metrotunnelin louhinnanaikaisia poistovesiä voidaan johtaa sadevesiviemärin kautta mereen Laajalahteen tämän päätöksen liitteen 1 osoittamassa purkukohdassa enintään 420 m 3 /d. Poistovesien käsittely ja päästöt mereen 2. Poistovesien käsittely-yksikköä on käytettävä ja hoidettava niin, että sadevesiviemärin kautta mereen johdettavan poistoveden laatu pysyy tasaisena. Käsiteltyjen poistovesien mereen johdettavien päästöjen on täytettävä ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat pitoisuuden raja-arvot: Näytekohtainen Neljännesvuosikeskiarvo, enimmäispitoisuus, mg/l enimmäispitoisuus, mg/l kiintoaine kokonaistyppi, N öljypitoisuus 5 Mereen johdettavan poistoveden ph-arvon on oltava vähintään 6,5 ja enintään 9. Päästöt jätevesiviemäriin 3. Luvan hakijan on tehtävä vesihuoltolaitoksen kanssa sopimus poikkeavien jätevesien johtamisesta vesihuoltolaitoksen viemäriin. Poistovesien käsittely-yksikköä on käytettävä ja hoidettava niin, että jätevesiviemäriin johdettavan poistoveden laatu pysyy tasaisena. Käsiteltyjen poistovesien laadun on täytettävä välisessä teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot. Käsittely-yksikön hoito 4. Käsittely-yksikön hoidosta vastaavalla on oltava tehtävään riittävä ammattitaito. Luvan saajan on ilmoitettava käsittely-yksikön hoidosta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja HSY kuntayhtymälle. Jos vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille ja tahoille.

19 19 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 5. Käsittely-yksikön toiminnassa muodostuvat jätteet, kuten selkeytysaltaista poistettava liete, muut tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet, on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittaa, epäsiisteyttä, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesien pilaantumista, roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. 6. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseessä olevan jätteen vastaanotto on hyväksytty. 7. Jätteiden kuljetus on hoidettava ja kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava siten, ettei jätettä leviä käsittelyalueelle tai sen ulkopuolelle. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon merkitsemisestä. Häiriötilanteet ja poikkeukselliset tilanteet 8. Häiriötilanteissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa aiheutuu tai voi aiheutua poikkeuksellisia päästöjä vesihuoltolaitoksen viemäriin tai ympäristöön, on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja HSY kuntayhtymälle. Mikäli päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, kyseisistä tilanteista on ilmoitettava Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. Tarkkailu ja raportointi 9. Toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Päivitetty käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma ja vaikutustarkkailusuunnitelma on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä Espoon ja Helsingin kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille kuukauden kuluessa päätöksen antamispäivästä. Vaikutustarkkailusuunnitelman on sisällettävä kartta, johon on merkitty näytteenottopaikat, poistovesien purkupaikka, syvyyskäyrät ja mittakaavajana. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa ja vaikutustarkkailusuunnitelmaa on muutettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, käsittely-yksikön käytön ohjaamiseksi tai toiminnan kehittämiseksi on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta.

20 20 Käyttö- ja päästötarkkailu 10. Käsittely-yksikön asianmukainen toimivuus on varmistettava työpäivittäin tarkistamalla saostusaltaan kunto ja mahdollisen öljykalvon esiintymisen veden pinnalla sekä arvioimalla kiintoaineen määrä saostusaltaan pohjalla. Poistoveden määrämittaus on luettava työpäivittäin. Jätevesiviemäriin johdettavaa vettä on tarkkailtava niin kuin on esitetty sopimuksessa poikkeuksellisten jätevesien johtamisesta viemäriin. Johdettaessa vettä sadevesiviemärin kautta mereen, on näyte otettava kaikkien käsittelyvaiheiden jälkeen sinä päivänä, kun vettä alkaa virrata ylivuodon kautta sadevesiviemäriin ja siitä lukien viikon välein. Näytteet on otettava niin, että näyte edustaa mahdollisimman hyvin jätevesiviemäriin ja/tai sadevesiviemärin kautta mereen johdettavan veden laatua. Näytteistä on analysoitava ph, sameus, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja mineraaliöljyt. 11. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Laitoksen käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: saostusaltaan kuntotarkistus arvio kiintoaineen määrästä saostusaltaan pohjalla automaattisten ph:n mittausten tulokset mahdollisen öljykalvon esiintyminen veden pinnalla öljynerotuskankaiden tarkastukset ja vaihdot poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty käsittely-yksikön ja viemäröintiputkien huolto- ja korjaustoimet käsittely-yksikön toimintaan ja päästöihin vaikuttaneet muut tekijät energian kulutus selkeytetyn kiintoainelietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille ja HSY kuntayhtymälle.

21 21 Vaikutustarkkailu 12. Poistovesien johtamisen vaikutusta meriveden laatuun on seurattava kahdessa suunnitelman mukaisessa Laajalahden näytteenottopisteessä kaksi kertaa kuukaudessa. Näytteet on otettava noin 0,5 metrin syvyydeltä, paitsi α-klorofyllinäyte, joka otetaan 0 2 metrin kokoomanäytteenä. Näytteistä on analysoitava ph, sameus, väriluku, saliniteetti, kiintoaine, kokonaistyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, liukoinen fosfori, sulfaatti, kalium, kalsium, natrium, happipitoisuus, hapen kyllästysaste, α-klorofylli (touko-syyskuun välisenä aikana) ja mineraaliöljyt. Lisäksi näytteenottopisteessä on mitattava veden lämpötila sekä määritettävä näkösyvyys. Raportointi 13. Päästötarkkailutulokset on toimitettava puolivuosittain Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sähköisessä rekisteriin liitettävässä muodossa ja Espoon ja Helsingin kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Tarkkailutuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto käsittely-yksikön toiminnasta tutkimushetkellä. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle rekisteriin liitettävässä muodossa ja Espoon ja Helsingin kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten mukaisten raja-arvojen täyttymisestä. 14. Vaikutustarkkailutulokset on toimitettava sähköisesti viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta vedenlaaturekisteriin. Tuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto tuloksista ja mahdollisista haittavaikutuksesta purkualueella sekä toimenpide-ehdotus tilanteen korjaamiseksi. Toiminnan lopettaminen Vaikutustarkkailun raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon ja Helsingin kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiraportissa on esitettävä arvio poistovesien vaikutuksesta purkualueen ja sen ympäristön merialueen tilaan. 15. Luvan saajan on esitettävä aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua, jätehuoltoa ja viemäreiden kunnossapitoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista viimeistään kuusi kuukautta ennen poistovesien johtamisen ja käsittely-yksikön toiminnan lopettamista.

22 22 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesialueen pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. LUPARATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupamääräysten yleiset perustelut Kyseessä on metrotunnelin louhintatyönaikaisten poistovesien käsittely ja niiden johtaminen vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin sekä ajoittain sadevesiviemärin kautta mereen. Poistovesiä johdetaan viemäreihin louhintatöiden ajan, joiden on suunniteltu päättyvän Metrotunnelin louhinnanaikaisten poistovesien käsittely-yksiköllä kyetään luotettavasti käsittelemään sinne johdettavat poistovedet. Käsittelyyksiköllä on esitetyn mitoituksen mukaisesti edellytykset toimia tehokkaasti kuormitusennusteen mukaisessa tilanteessa. Syntyvästä selkeytyslietteestä huolehditaan asianmukaisesti. Käsittely-yksikön jälkeisten poistovesien johtamista sadevesiviemärin kautta mereen tapahtuu vain ajoittain, joten vesien meriveteen sekoittumisen tehostaminen purkuputkea jatkamalla ei ole tarpeen. Oikein käytettynä käsittely-yksikkö täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) edellytykset. Keilaniemen metrotunnelin louhinnanaikaisia poistovesiä johdetaan jätevesiviemäriin vesihuoltolaitoksen kanssa tehtävän liittymissopimuksen mukaisesti. Sadevesiviemärin kautta poistovesiä johdetaan Laajalahteen Suomenlahden rannikkoalueella. Lahti kuuluu Seurasaaren vesimuodostumaan, joka on Suomenlahden sisäsaariston tyyppiä ja sen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan merkittävin kuormituksen vähennystarve koskee maatalouden ja haja-asutuksen jätevesiä ja erityisesti fosforikuormituksen vähentämistä. Teollisuuden osalta on esitetty vaikuttavimpina vesiensuojelun lisätoimenpiteinä toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää häiriöpäästöjä. Suunnitelman mukaisen poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisen myötä poistovesien johtaminen täyttää toimenpideohjelman vaatimukset. Poistovesien päästöjen vaikutus merialueen tilaan on paikallinen ja tilapäinen. Päästöt eivät vaikuta noin 1,1 kilometrin päässä sijaitsevan Natura alueen eikä muiden suojelualueiden tilaan tai luontoarvoihin. Ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta poistovesien johtaminen jätevesiviemäriin ja vesistöön täyttää ympäristönsuojelulaissa sekä sen nojalla annetussa asetuksessa asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

23 Asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei poistovesien johtamisesta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista johtamisen vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat, ja Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma sekä vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Määräys 1. Käsitellyt poistovedet, jotka eivät aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle voidaan johtaa sadevesiviemärissä mereen. Määräys 2. Määräykset ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi. Määräys 3. Määräys on tarpeen vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan mukaisen toiminnan turvaamiseksi. Määräys 4. Käsittely-yksikön asianmukaista hoitoa ja tarkkailua varten on sillä oltava näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. Määräykset Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Määräys 8. Poikkeuksellisia tilanteita koskeva määräys annetaan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja valvontaa varten. Määräykset Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen laitoksen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. Määräys 15. Poistoveden käsittelytoiminnan päätyttyä käsittely-yksikön alue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 23