Viestintäviraston päätös Virtuaalijääkiekon SMkilpailuiden toteuttamisesta ja lähettämisestä Ylen kanavilla

Transkriptio

1 Päätös - julkinen versio 1 (15) Dnro: /931/2016 Yleisradio Oy PL YLEISRADIO Viestintäviraston päätös Virtuaalijääkiekon SMkilpailuiden toteuttamisesta ja lähettämisestä Ylen kanavilla Yritys, jota päätös koskee Asian tausta ja tarkastelun rajaus Yleisradio Oy (y-tunnus ). Suomessa julkisen palvelun yleisradiotoiminta on säädetty Yleisradio Oy:n (jäljempänä Yle) tehtäväksi. Ylen toimintaa ja hallintoa säännellään laissa Yleisradio Oy:stä (1380/1993, jäljempänä myös yleisradiolaki). Yleisradiolaissa on säädetty Ylelle mainonnan ja sponsoroitujen ohjelmien tuottamisen kielto. Kyseisen pykälän noudattamista valvoo Viestintävirasto. Viestintävirastolta tiedusteltiin rikkoiko Yleisradio mainonnan tai sponsoroidun ohjelman tuottamisen kieltoa Ylen televisioimien Virtuaalijääkiekon SM-kilpailujen lähetysten yhteydessä. Kilpailuja on näytetty laajemmin Yle Areenassa, mutta myös televisiossa YLE TV2 -kanavalla klo VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS Viestintävirasto katsoo, että Yle ei ole rikkonut Yleisradio Oy:stä annetun lain 12 :n 2 momentissa säädettyä sponsoroidun ohjelman tuottamisen kieltoa Virtuaalijääkiekon SM-kilpailut - ohjelman yhteydessä. Viestintävirasto katsoo, että Yle ei ole rikkonut Yleisradio Oy:stä annetun lain 12 :n 1 momentissa säädettyä mainonnan lähettämisen kieltoa Virtuaalijääkiekon SM-kilpailut -ohjelman yhteydessä. Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL Helsinki Puhelin Östersjögatan 3A PB 313, FI Helsingfors, Finland Telefon Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI Helsinki, Finland Telephone

2 2 (15) Asian selvittäminen Viestintäviraston selvityspyyntö Yleisradion selvitys Viestintävirasto pyysi Yleltä selvitystä siitä, miten yhtiö katsoo Virtuaalijääkiekon SM-kilpailujen osalta noudattaneensa mainonnan lähettämisen kieltoa, sponsoroidun ohjelman tuottamisen kieltoa ja markkinoinnin selkeän tunnistettavuuden vaatimusta. Selvitystä pyydettiin ensinnäkin siitä, kenen järjestämät Virtuaalijääkiekon SM-kilpailut ovat, mitä sponsoreita tapahtumalla oli ja mikä teki kilpailuista ensimmäiset viralliset SM-kilpailut Suomessa. Yleä pyydettiin myös selvittämään, mitkä tahot ovat osallistuneet ohjelman tuottamiseen ja ohjelman tuottamisen ja lähettämisen rahoittamiseen. Selvitystä pyydettiin toiseksi siitä, miten EASportsin NHL16- pelin ja Microsoftin Xbox-pelikonsolien saama näkyvyys ja käytännössä koko kilpailujen mahdollistaminen suhtautuvat mainonnan ja sponsoroinnin kieltoihin. Selvitystä pyydettiin lisäksi siitä, miten pelitapahtumapaikan lavan taustaseinässä ja ympäristössä muutoinkin näkyvyyttä saaneet yritysten logot suhtautuvat edellä mainittuihin kieltoihin. Viestintävirasto pyysi Yleä myös toimittamaan tallenteen Virtuaalijääkiekon SM-kilpailujen finaalilähetyksestä Samassa yhteydessä Yleä pyydettiin toimittamaan kaikki ohjelman tuotantoa ja lähettämistä koskevat, asiaan liittyvät sopimukset. Tausta Yleisradio kertoo selvityksessään, että Virtuaalijääkiekon SMkisa on ensimmäinen elektronisen jääkiekkopelin SMtapahtuma. Se on myös maailmanlaajuisesti ensimmäinen jääkiekkopelin televisioitu kansallinen mestaruuskilpailu. Tapahtuman televisiointi oli kokeiluluontoinen hanke, jossa tarkoituksena oli mm. kokeilla, miten elektronisen urheilun pelitapahtuma toimii televisiossa. Kokeilun puitteissa arvioidaan myös, miten peleihin sisältyvien logojen ja muiden kaupallisten tunnusten näkyvyyttä on mahdollista kontrolloida mahdollisimman tehokkaasti ja miten tunnusten näkyvyyttä pystytään tarvittaessa rajoittamaan ulkopuolisen tahon järjestämässä tapahtumassa. Ylen mukaan elektronisten pelien kilpailut ovat erityisesti nuoria kiinnostavia, etenkin ulkomailla suuria yleisöjä kerääviä tapahtumia. Ne ovat osa pelikulttuuria sekä Suomessa että kansainvälisesti. Elektronisten pelien kulttuuri on kehittynyt viime vuosina myös Suomessa siten, että pelien pelaamisesta järjestetään kilpailuja. Nämä kilpailut ovat tapahtumia, joissa pelejä pelataan elävän yleisön läsnä ollessa. Kilpailuja välitetään reaaliajassa televisiossa ja netissä. Ulkomaisia elektronisten pelien

3 3 (15) kilpailuja saattaa seurata televisio- tai nettilähetyksen kautta tapahtumaa katselevien lisäksi kymmenien tuhansien katsojien suuruinen pelitapahtumassa läsnä oleva yleisö. Kysymyksessä on kehittyvä ja laajeneva nuorten populaarikulttuurin alue. Myös Suomessa järjestetään suuria elektronisten pelien tapahtumia, kuten vuotuinen Assembly-tapahtuma. Selvityksen mukaan Virtuaalijääkiekon SM-kilpailu oli ensimmäinen jääkiekkopelien SM-kilpailu ja myös ensimmäinen televisioitu jääkiekkopelin kansallinen mestaruuskilpailu maailmassa. Ylen ohjelmatarjonnassa tapahtuma liittyi myös teemaltaan luontevasti Ylen televisioimiin nuorten jääkiekon MM-kilpailuihin. Vastaukset selvityspyynnössä esitettyihin kysymyksiin Ylen selvityksen mukaan Virtuaalijääkiekon SM-kilpailujen järjestäjä oli Malja BTL Oy. Alan valtakunnallinen lajiliitto on Suomen elektronisen urheilun liitto (SEUL ry). SM-kilpailut järjestettiin SEUL ry:n valtuutuksen nojalla ja SEUL ry:n hyväksymien sääntöjen puitteissa. Tämä teki kilpailuista viralliset SMkilpailut. Kilpailun karsinnat järjestettiin syksyn 2015 aikana ja finaali Yle televisioi vain kilpailujen finaalin. Ylen selvityksen mukaan Virtuaalijääkiekon SM-kisat on tapahtumataltiointi, jossa Yle taltioi ja välitti Malja BTL Oy:n järjestämän tapahtuman. Yle ei osallistunut tapahtuman järjestämiseen. Yle sopi tapahtuman taltioinnista ja välitysoikeuksista sekä osapuolten tehtävistä ja vastuista Malja BTL Oy:n kanssa. Ylen mukaan Virtuaalijääkiekon SM-kilpailuista tuotetun ohjelman rakenne vastasi urheilutapahtumien televisioinnin rakennetta. Ohjelmassa oli erillinen Ylen tiloissa toteutettu kisastudio, jossa peliin perehtyneet asiantuntijat taustoittivat ja kommentoivat peliä. Toimittaja selosti reaaliaikaisesti tilaisuuden järjestäjän tiloissa kuvattua kilpailutapahtumaa. Yle toteaa selvityksessään, että Virtuaalijääkiekon SMkilpailujen yhteistyökumppanit ja sponsorit olivat tapahtuman ja sen järjestäjän yhteistyökumppaneita ja sponsoreita. Yle ei selvityksen mukaan ollut yhteistyössä pelitapahtuman yhteistyökumppaneiden kanssa eikä ollut solminut sopimuksia näiden tahojen kanssa virtuaalijääkiekkokilpailun televisioinnista. Pelitapahtuman yhteistyökumppanit olivat Xbox, EASports, 2016 Nuorten Jääkiekon MM-kisat, Livegamers, Scandic ja Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry. Yle toteaa selvityksessään, että ohjelma on Ylen tuottama ja Yle on vastannut kaikista ohjelman tuotanto- ja lähetyskustannuksista [ ]. Selvityksen mukaan pelitapahtuman yhteistyökumppanit ja sponsorit eivät ole osallistuneet Ylen ohjelman tuotannon eivätkä ohjelman välittämisen rahoittamiseen. Ylen selvityksen mukaan EASportsin NHL16-pelin ja Microsoftin Xbox-pelikonsolien näkyvyys tapahtumataltioinnissa ei ollut vältettävissä. Tapahtumassa kilpailtiin NHL16-pelin pelaamisessa. Pelin pelaamiseen käytettiin Xbox-pelikonsolia. Peliä ei voi pelata ilman pelikonsolia. Pelin pelaamisessa kilpailtaessa itse pelin

4 4 (15) näkyminen on välttämätön ja keskeinen osa kilpailutapahtumaa. Jos peliä ei näytettäisi ohjelmassa, kilpailutapahtuma ei näkyisi kuvassa. NHL16-peli on eniten levinnyt virtuaalijääkiekkopeli ja ainoa elektroninen jääkiekkopeli, jonka pelaamisesta järjestetään SM-kilpailuja. Pelin laaja levinneisyys ja suosio ovat todennäköisesti olleet perusteena sille, että juuri NHL16- pelin pelaamisesta järjestettiin SM-kilpailut. Ylellä ei selvityksen mukaan kuitenkaan ole ollut osuutta kilpailussa käytetyn pelin eikä pelikonsolin valintaan eikä myöskään itse kilpailun järjestämiseen. Pelaamisen kasvava suosio ja pelikulttuurin uudet ilmiöt tekivät tapahtumasta kiinnostavan Ylelle erityisesti nuoren yleisön kannalta. Yle on selvityksen mukaan vastannut oman kisastudionsa sisustuksesta. Kilpailupaikka Hotelli Scandic Parkissa oli tapahtuman järjestäjän hankkima ja sisustama tila, jossa pelin loppukilpailu käytiin tapahtumassa läsnä olevan yleisön edessä. Kilpailupaikan sisustus ja yhteistyökumppaneiden logojen sijoittelu kuului kilpailun järjestäjän eli Malja BTL Oy:n päätösvaltaan. Tapahtuman sponsorit ja yhteistyökumppanit näkyivät tapahtumapaikalla siten, että lavan taustalle oli sijoitettu yhteistyökumppaneiden logot ja kilpailutilan seinissä oli lisäksi XBOXONEpelikonsolin logoja. Käytäntö oli verrannollinen urheilutapahtumissa yleisesti noudatetun yhteistyökumppaneiden logojen sijoittelun kanssa. Yle pyrki selvityksen mukaan välttämään käytettävissään olevin keinoin logojen näkymistä televisio-ohjelmassa. Ylellä oli sopimuksen perusteella mahdollisuus vaikuttaa tapahtuman televisioinnissa mm. silmiinpistävästi esille tuleviin logoihin. Tämä toteutettiin urheilutapahtumien televisioinnissa noudatetun käytännön mukaisesti ensi sijassa vaikuttamalla siihen, ettei logoja eikä mainoksia sijoitettu lavalla häiritsevästi kuvan etualalle kameran ja tapahtuman väliin eivätkä logot saaneet olla liian isokokoisia. Yritysten logojen näkyvyyttä pyrittiin vähentämään lisäksi kamerapaikkojen sijoittelulla ja kuvakulmien valinnalla. Ylellä ei kuitenkaan ollut oikeutta kieltää logojen sijoittamista tapahtumapaikalle mm. lavan taustaseinälle ja muualle tapahtumapaikalle. Yle pyrki selvityksen mukaan kiinnittämään erityistä huomiota tapahtumapaikalla olleiden logojen näkyvyyden pitämiseen sallituissa rajoissa kaupallisten tunnusten näkyvyyttä tapahtumataltioinneissa koskevan vastaavien toimittajien antaman ohjeen mukaisesti. Koska kysymys oli kolmannen tahon järjestämästä tapahtumasta, Ylellä ei kuitenkaan ollut oikeutta vaatia tapahtuman yhteistyökumppaneiden logoja poistettavaksi tapahtumapaikalta. Ylen selvityksen mukaan Virtuaalijääkiekon SM-kilpailut järjestettiin Hotelli Scandic Parkissa samoissa tiloissa, joita oli aiemmin käytetty nuorten MM-jääkiekkokilpailuissa pelaajien taukotiloina. Tilojen sisustus oli tehty alun perin MMjääkiekkokilpailujen taukotilatarvetta varten, ei virtuaalijääkiekkokisojen televisioinnin tarpeita silmällä pitäen. Virtuaalijääkie-

5 5 (15) kon tuottaneella Ylen tuotantotiimillä ei ollut mahdollisuutta tutustua tilojen sisustukseen ennen kisapäivää, joten mahdollisuudet vaikuttaa tilojen sisustukseen ja yhteistyökumppaneiden logojen sijoitteluun olivat käytännössä vähäiset. Tilan pienuuden ja tilaisuuden järjestäjän toteuttaman logojen sijoittelun vuoksi logojen näkyvyyttä ei ollut Ylen mukaan mahdollista kokonaan välttää kameroiden sijoittelun ja kuvakulmien valinnan avulla. Yle kertoo selvityksessään hyödyntävänsä ensimmäisestä kokeiluluontoisesta jääkiekkopelin televisioinnista saamiaan kokemuksia muiden elektronisten pelien tapahtumien televisioinnissa. Yle pyrkii selvityksen mukaan tulevaisuudessa huomioimaan kaupallisten tunnusten näkyvyyttä tapahtumataltioinneissa koskevat näkökohdat entistä huolellisemmin. Tässä tarkoituksessa kiinnitämme myös entistä suuremmassa määrin huomiota tapahtumapaikkojen olosuhteisiin tutustumiseen ja televisioinnin ennakkosuunnitteluun. Yle toimitti selvityksensä liitteenä seuraavat asiakirjat: 1) allekirjoitettu Yleisradio Oy:n ja Malja BTL Oy:n välinen NHL16 -pelitapahtuman televisiointia koskeva sopimus. 2) Ohjelman tuotantobudjetti. Päätöksen perustelut Asiaa koskeva lainsäädäntö Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 12 :ssä säädetään mainonnan kiellosta. Pykälän 1 momentin mukaan yhtiö ei saa lähettää mainontaa televisio- tai radio-ohjelmistojensa eikä muiden eri televerkoissa tarjoamiensa julkisen palvelun tehtävään kuuluvien sisältöpalveluiden yhteydessä. Pykälän 2 momentin mukaan yhtiö ei saa tuottaa sponsoroitua ohjelmaa. Tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 3 :n 1 momentin 20 kohdan mukaan sponsoroinnilla tarkoitetaan audiovisuaalisen sisältöpalvelun, audiovisuaalisen ohjelman, radio-ohjelman ja radiotoiminnan rahoitusta sekä muuta taloudellista tukea, jonka tarkoituksena on tuen antajan hyödykkeiden myynnin tai tuen antajan tunnettuuden edistäminen, ja jonka antaja ei harjoita ohjelmien tai radio-ohjelmien tuotantoa eikä sisältöpalvelujen tarjontaa tai radiotoimintaa. Tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 214 :n 1 momentin mukaan markkinoinnin on oltava selkeästi tunnistettavissa. 1 Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 2 1 artiklan i -kohdan mukaan televisiomainonnalla tarkoitetaan kaikenlais- 1 Markkinointi on Suomen oikeusjärjestelmässä vakiintunut käsite, jolla tarkoitetaan kaupallista viestintää, kuten mainontaa.

6 6 (15) ta kauppaan, liike-elämään tai ammattitoimintaan liittyvää ilmoitusta, jonka julkinen tai yksityinen yritys taikka luonnollinen henkilö lähettää joko maksua tai muuta vastiketta vastaan tai omiin myynninedistämistarkoituksiinsa edistääkseen tavaroiden tai palvelujen, mukaan lukien kiinteä omaisuus, oikeudet ja sitoumukset, toimittamista maksua vastaan. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 1 artiklan 1 -kohdan j -alakohdan mukaan piilotetusti toteutetulla audiovisuaalisella kaupallisella viestinnällä tarkoitetaan tavaranvalmistajan tai palveluntarjoajan tavaroiden, palvelujen, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallista tai kuvallista esittämistä ohjelmissa siten, että mediapalvelun tarjoajan tarkoituksena on käyttää tätä esittämistä mainostarkoituksessa ja siten, että se saattaa johtaa yleisöä harhaan esittämisen luonteen suhteen. Tällaista esittämistä pidetään tarkoituksellisena, erityisesti silloin, kun se tehdään maksua tai muuta vastiketta vastaan. Komissio on tulkitsevassa tiedonannossaan (Komission tulkitseva tiedonanto tietyistä televisiomainontaa koskevien "televisio ilman rajoja" -direktiivin säännösten näkökohdista, 2004/C 102/02) ottanut kantaa mm. televisiodirektiivin mainontaa ja sponsorointia koskevien määräysten tulkintaan ja soveltamiseen. Tiedonannossa tuodaan esiin mm. ne periaatteet, joiden mukaan piilomainontaa tulee arvioida. Yleisradio Oy:stä annetun lain (muutossäädös 474/2012) 12 a :n 1 momentin nojalla Viestintäviraston tehtävänä on valvoa lain 12 :ssä asetettua mainonnan ja sponsoroidun ohjelman tuottamisen kieltoa. 12 a :n 3 momentin mukaan, jos yhtiö rikkoo 7 a, 8, 8 a, 12 tai 12 a :n säännöksiä, Viestintävirasto voi velvoittaa yhtiön korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Velvoitteen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai uhka siitä, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään yhtiön kustannuksella. Asian oikeudellinen arviointi / sponsoroidun ohjelman tuottaminen Sponsoroinnin määritelmä Sponsorointi on määritelty tietoyhteiskuntakaaren 3 :n 1 momentin 20 kohdassa. Määritelmä vastaa yksityiskohtaisten perustelujensa (HE 221/2013) mukaan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 2 :n 13 -kohdan määritelmää (HE 87/2009). Sponsorointi määriteltiin alun perin televisio- ja radiotoiminnasta annetussa laissa (744/1998). 3 Tuolloisissa lainkohdan yksi- 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010) audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (ns. AVMS -direktiivi). 3 Sponsoroinnin määritelmän muuttuminen: Laki televisio- ja radiotoiminnasta (744/1998): "kaikenlaista osallistumista televisio- tai radiotoiminnassa lähetettävien ohjelmien rahoitukseen, jos rahoitus tulee sellaiselta julkiselta tai yksityiseltä yritykseltä, joka ei harjoita televisio- tai radiotoimintaa tai audiovisuaalisten teosten tuotantoa, ja tarkoituksena on mainostaa yrityksen nimeä, tavaramerkkiä, mielikuvaa, toimintaa tai tuotteita."

7 7 (15) tyiskohtaisissa perusteluissa (HE 34/1998) todettiin, että määritelmä ei pääsääntöisesti koskisi televisioitavien tai radioitavien tapahtumien sponsorointia, jos kyseinen toiminnan harjoittaja ei saisi lähettämistä varten taloudellista tukea tapahtuman sponsoroijalta. Tietoyhteiskuntakaaren voimassa olevan sponsoroinnin määritelmän yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 221/2013) viitataan televisio- ja radiotoiminnasta annettuun lakiin ja sen perusteluihin (HE 87/2009). Hallituksen esityksessä (HE 87/2009) todettiin silloista sponsoroinnin määritelmää muutettavan siten, että se kattaa ohjelmien lisäksi myös audiovisuaalisten sisältöpalvelujen tai radiotoiminnan sponsoroinnin. Koska televisioitavien tapahtumien sponsoroinnista ei mainita televisio- ja radiotoimintaa koskevan lain muutoksen (306/2010) tai tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) perusteluissa mitään, Viestintävirasto katsoo, että hallituksen esityksen (HE 34/1998) perustelut ovat vielä tältä osin sovellettavissa. Ylen selvitys Ohjelma on Ylen toimittaman selvityksen mukaan Ylen tuottama ja Yle on vastannut kaikista ohjelman tuotanto- ja lähetyskustannuksista. [ ] Selvityksen mukaan pelitapahtuman yhteistyökumppanit ja sponsorit eivät ole osallistuneet Ylen ohjelman tuotannon eivätkä ohjelman välittämisen rahoittamiseen. Johtopäätökset Televisiolähetyksessä ja YLE Areenassa tapahtuman eri yhteistyökumppanit saivat näkyvyyttä mm. lavan taustaseinässä, esim. alla kuvakaappauksissa nro 1 ja 2 näkyvin tavoin. Laki televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (306/2010): "audiovisuaalisten sisältöpalvelujen, audiovisuaalisten ohjelmien taikka radio-ohjelmien tai radiotoiminnan rahoitusta tai muuta taloudellista tukemista, jonka tarkoituksena on tuen antajan hyödykkeiden myynnin tai tuen antajan tunnettuuden edistäminen, jos tuen antaja ei harjoita ohjelmien tai radio-ohjelmien tuotantoa taikka taikka sisältöpalvelujen tarjontaa tai radiotoimintaa." Tietoyhteiskuntakaari (917/2014): "audiovisuaalisen sisältöpalvelun, audiovisuaalisen ohjelman, radio-ohjelman ja radiotoiminnan rahoitusta sekä muuta taloudellista tukea, jonka tarkoituksena on tuen antajan hyödykkeiden myynnin tai tuen antajan tunnettuuden edistäminen, ja jonka antaja ei harjoita ohjelmien tai radio-ohjelmien tuotantoa eikä sisältöpalvelujen tarjontaa tai radiotoimintaa.

8 8 (15) Kuvakaappaus nro 1. Kuvakaappaus nro 2. Viestintävirasto toteaa saamansa selvityksen perusteella, että Virtuaalijääkiekon SM-kilpailut -tapahtumalla on ollut sponsoreita. Näistä kukaan ei Ylen selvityksen perusteella ole kuitenkaan rahoittanut tai muuten taloudellisesti tukenut Ylen kanavilla televisiossa ja internetissä esitettyä Virtuaalijääkiekon SMkilpailut -ohjelman tuotantoa tai lähettämistä. Koska sponsoroinnin määritelmä ei pääsääntöisesti koske televisioitavien tapahtumien sponsorointia, jos kyseinen toiminnan harjoittaja ei saa lähettämistä varten taloudellista tukea tapahtuman sponsoroijalta, Viestintävirasto katsoo, ettei Yle ole tapauksessa syyllistynyt kiellettyyn sponsoroidun ohjelman tuottamiseen. Asian oikeudellinen arviointi / mainonnan kiellon rikkominen Tietoyhteiskuntakaaren 214 :n 1 momentin mukaan markkinoinnin on oltava selkeästi tunnistettavissa. Säännös vastaa pe-

9 9 (15) rustelujensa 4 mukaan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 21 :ää, tarkemmin sanottuna 21 :n 1 momenttia. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain perusteluissa 5 todettiin, että tunnistettavuusvaatimuksesta johtuen piilotetusti toteutettu kaupallinen viestintä on kielletty. Tunnistettavuusvaatimus merkitsee myös alitajunnan kautta vaikuttavan kaupallisen viestinnän olevan kielletty. Komission tiedonanto Komission tiedonannossa (2004/C 102/02) todetaan kohdassa 30, että televisio ilman rajoja -direktiivin 10 artiklan 4 kohdassa kielletään piilomainonta 6. Tiedonannossa todetaan direktiivissä piilomainonnalla tarkoitetun "tavaranvalmistajan tai palvelujen tarjoajan tavaroiden, palveluiden, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallista tai kuvallista esittämistä ohjelmissa niin, että televisioyhtiön tarkoituksena on käyttää kyseistä esitystä mainostarkoituksessa ja kun se saattaa johtaa yleisöä harhaan toiminnan luonteen suhteen. Tällaista esittämistä pidetään tarkoituksellisena, erityisesti kun se tehdään maksua tai muuta vastiketta vastaan." Komission tiedonannossa tuodaan esiin periaatteet, joiden mukaan piilomainontaa tulee arvioida. Jotta kyse on piilomainonnasta, tulee tavaranvalmistajan ja palvelujen tarjoajan tavaroiden, palvelujen, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallisen tai kuvallisen esittämisen televisio-ohjelmissa täyttää seuraavat kolme kriteeriä: 1. sen on oltava televisioyhtiön tarkoituksellisesti tekemää; 2. sen on oltava mainostarkoituksessa tehtyä; 3. siihen on liityttävä riski, että se johtaa yleisöä harhaan toiminnan (esittämisen) luonteen suhteen. Koska piilomainonnan erottaminen voi osoittautua hankalaksi, komissio katsoo asianmukaiseksi soveltaa piilomainontaa arvioitaessa tuotteen, palvelun, tavaramerkin tai yrityksen nimen ns. sopimattoman silmiinpistävyyden perustetta (tiedonannon kohta 33). Sopimattomuus voi johtua erityisesti kyseisen tavaramerkin tai tuotteen tai palvelun toistuvasta esiintymisestä tai tavasta, jolla mainitut tekijät esitetään tai niitä korostetaan. Perustetta käytettäessä on huomioitava myös niiden ohjelmien toimituksellinen sisältö, joihin nämä tekijät sijoittuvat. Tiedonannon kohdan 34 mukaan tuotteen näyttäminen silmiinpistävästi voi olla piilomainontaa esimerkiksi silloin, jos näyttäminen ei ole perusteltua ohjelman toimituksellisten tarpeiden kannalta vaan on seurausta toimitukselliseen sisältöön kohdistuvasta kaupallisesta vaikuttamisesta tai voi johtaa harhaan toiminnan luonteen suhteen. Nämä arviointikriteerit ovat hallituksen esityksen (HE 87/2009, s. 22) mukaan edelleen ajankohtaisia. 4 Hallituksen esitys (HE 221/2013), s Hallituksen esitys (HE 87/2009), s Nykyään kielto on AVMS -direktiivin 9 artiklan 1 kohdan a -alakohdassa.

10 10 (15) Komission tiedonannon soveltuminen tapaukseen Viestintävirasto toteaa, että komission tiedonanto ei sisällä ehdotonta kieltoa jonkin tavaranvalmistajan tai palvelujen tarjoajan nimen sanallisesta tai kuvallisesta esittämisestä televisiossa. Komissio on tulkitsevassa tiedonannossaan ottanut kantaa mm. televisiodirektiivin mainontaa koskevien määräysten tulkintaan ja soveltamiseen. Tiedonannossa tuodaan esiin ne periaatteet, joiden mukaan piilomainontaa tulee arvioida. Tiedonannossa ei ole lähdetty erittelemään sitä, miten piilomainontaa tulisi kussakin ohjelmatyypissä arvioida erikseen vaan siinä on annettu tulkintaohjeita yleisesti kaikkia tapauksia ja ohjelmatyyppejä silmällä pitäen. Kuitenkin tiedonannossa "sopimattoman silmiinpistävyyden" perustetta arvioitaessa todetaan, että kyseistä perustetta sovellettaessa on syytä ottaa huomioon niiden ohjelmien toimituksellinen sisältö, joihin nämä tekijät sijoittuvat (tiedotusohjelmat, pitkät elokuvat jne.). Televisiolähetys Virtuaalijääkiekon SM-kilpailut -ohjelmasta Viestintävirasto on tutustunut Ylen toimittamaan tallenteeseen YLE TV 2:lla esitetystä Virtuaalijääkiekon SMkilpailuiden finaalilähetyksestä. Virtuaalijääkiekon SM-kilpailujen finaalilähetyksessä kaksi pelaajaa pelaa toisiaan vastaan pelikonsoleilla huoneessa, jossa on pelaajien lisäksi peliä seuraavia ihmisiä ja peliä heijastetaan huoneen seinille. Pelin alettua kuvaruudussa näytetään varsinaista peliä eli virtuaalista NHL16-jääkiekkokaukaloa. Pelitapahtuman yhteistyökumppanit olivat Xbox, EASports, 2016 Nuorten Jääkiekon MM-kisat, Livegamers, Scandic ja Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry. Tapahtuman sponsorit ja yhteistyökumppanit näkyvät tapahtumapaikalla siten, että lavan taustalle on sijoitettu yhteistyökumppaneiden logot (kuvakaappaus nro 1) ja kilpailutilan seinissä on lisäksi Xbox-pelikonsolin logoja (kuvakaappaus nro 2). Ylellä on mainitun pelihuoneen lisäksi myös oma kisastudio, jossa Ylen asiantuntijat taustoittavat ja kommentoivat peliä. Studiotilat on kuvattu alla kuvakaappauksessa nro 3. Myös Ylen studiotilojen seiniin on aika ajoin heijastettu EASports NHL 16 - pelin logo. Yleisradion kommentaattorit ja asiantuntijat mainitsevat lisäksi "änäri"-pelin ja Xbox-pelikonsolin nimeltä monessa yhteydessä peliä kommentoidessaan ja selostaessaan.

11 11 (15) Kuvakaappaus nro 3. Piilomainonnan arviointi Yleisradion tarkoitus Jotta piilomainonnan kriteerit täyttyisivät, on tavaranvalmistajan ja palveluiden tarjoajan tavaroiden, palveluiden, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallisen tai kuvallisen esittämisen oltava televisioyhtiön tarkoituksella tekemää. Yle toteaa selvityksessään, että Virtuaalijääkiekon SMkilpailuista tuotetun ohjelman rakenne vastasi urheilutapahtumien televisioinnin rakennetta. Ylen selvityksen mukaan EA- Sportsin NHL16-pelin ja Microsoftin Xbox-pelikonsolien näkyvyys tapahtumataltioinnissa ei ollut vältettävissä, sillä tapahtumassa kilpailtiin NHL16-pelin pelaamisessa ja pelin pelaamiseen käytettiin Xbox-pelikonsolia. Selvityksen mukaan peliä ei voi pelata ilman pelikonsolia. Pelin pelaamisessa kilpailtaessa itse pelin näkyminen on välttämätön ja keskeinen osa kilpailutapahtumaa. Jos peliä ei näytettäisi ohjelmassa, kilpailutapahtuma ei näkyisi kuvassa. Yle pyrki selvityksen mukaan välttämään käytettävissään olevin keinoin logojen näkymistä televisio-ohjelmassa. Ylellä oli sopimuksen perusteella mahdollisuus vaikuttaa tapahtuman televisioinnissa mm. silmiinpistävästi esille tuleviin logoihin. Tämä toteutettiin urheilutapahtumien televisioinnissa noudatetun käytännön mukaisesti ensi sijassa vaikuttamalla siihen, ettei logoja eikä mainoksia sijoitettu lavalla häiritsevästi kuvan etualalle kameran ja tapahtuman väliin eivätkä logot saaneet olla liian isokokoisia. Yritysten logojen näkyvyyttä pyrittiin Ylen mukaan vähentämään lisäksi kamerapaikkojen sijoittelulla ja kuvakulmien valinnalla. Ylellä ei kuitenkaan ollut oikeutta kieltää logojen sijoittamista tapahtumapaikalle mm. lavan taustaseinälle ja muualle tapahtumapaikalle. Viestintävirasto toteaa, että Virtuaalijääkiekon SM-kilpailut - tapahtumalla on ollut yhteistyökumppaneita ja sponsoreita, jotka ovat saaneet tapahtumapaikalla näkyvyyttä. Ylen selvityksen

12 12 (15) perusteella Ylen kanavilla televisiossa ja internetissä esitettyä Virtuaalijääkiekon SM-kilpailut -ohjelman tuotantoa tai lähettämistä ei ole kuitenkaan mikään ulkopuolinen taho rahoittanut tai muuten taloudellisesti tukenut tai maksanut näkyvyydestä ohjelmassa. Viestintävirasto katsoo, että tapahtuman sponsorien logojen näkyvyyttä tapahtumataltioinnissa ei ole tapahtuman luonteen vuoksi voinut täysin välttää. Ohjelmassa pelatun pelin ja pelikonsolin saamaa kohtuullista näkyvyyttä peliä pelattaessa ja etenkin niiden mainitsemista ohjelman selostusten ja juontojen yhteydessä voidaan pitää jopa välttämättömänä, sillä ohjelman toimituksellisen sisällön kannalta on merkitystä sillä, että tapahtumassa kilpailtiin juuri NHL16-pelin pelaamisessa ja pelin pelaamiseen käytettiin Xbox-pelikonsolia. Tapahtumapaikan ja Ylen kisastudion taustaseinissä näkyviä Xboxin (kuvakaappaus nro 2) ja EASports NHL16:n (kuvakaappaus nro 3) logojen näkymistä televisiokuvassa ei sen sijaan voi pitää täysin välttämättömänä. Viestintävirasto katsoo, että pelitapahtuman sponsoreiden sanallinen ja kuvallinen esittäminen televisiotaltioinnissa on ollut Yleisradion tarkoituksella tekemää. Viestintäviraston arvion mukaan Ylen ja tapahtumajärjestäjän välisen sopimuksen mukaisesti Yleisradio olisi voinut vaikuttaa logojen näkyvyyteen tapahtumapaikalla toteutunutta enemmän. Lisäksi sponsorien logoja on näytetty paitsi tapahtumapaikkaa kuvattaessa myös Ylen omassa studiossa, jonka sisustuksesta Yle vastasi itse. Mainostarkoitus Toinen edellytys piilomainonnalle on, että se on televisiotoiminnan harjoittajan mainostarkoituksessa tekemää. Viestintävirasto toteaa, että Virtuaalijääkiekon SM-kilpailut - tapahtumalla on ollut sponsoreita, jotka ovat saaneet tapahtumapaikalla näkyvyyttä. Yle ei saadun selvityksen mukaan ole sopinut tapahtuman sponsoroijien tai tapahtuman järjestäjän kanssa niiden palveluiden, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallisesta tai kuvallisesta esittämisestä Ylen ohjelmassa. Tapahtuman järjestäjän ja Yleisradion välisen sopimuksen mukaan [ ] Mainostarkoitukseen liittyy yleensä myös vastikkeellisuus. Ylen selvityksen perusteella Ylen kanavilla televisiossa ja internetissä esitettyä Virtuaalijääkiekon SM-kilpailut -ohjelman tuotantoa tai lähettämistä ei ole mikään ulkopuolinen taho rahoittanut tai muuten taloudellisesti tukenut tai maksanut näkyvyydestä ohjelmassa. [ ] Viestintävirasto toteaa, että mainonta ei aina edellytä vastikkeellisuutta. AVMS -direktiivin piilotetusti toteutetun kaupallisen viestinnän määritelmässä taas todetaan, että tavaranvalmistajan tai palveluntarjoajan nimen määritelmän mukaista esittämistä pidetään tarkoituksellisena erityisesti silloin, kun se tehdään maksua tai muuta vastiketta vastaan.

13 13 (15) Viestintävirasto toteaa, että virtuaaliurheilu on piilomainonnan näkökulmasta hankala arvioitava. On selvää, että pelattaessa tiettyä peliä tietyn merkkisellä pelikonsolilla, saavat erityisesti peli ja pelikonsoli välttämättä näkyvyyttä. Toisaalta virtuaalijääkiekon SM-kilpailuissa voidaan ajatella olevan kysymys mistä tahansa urheilutapahtumasta, jonka Yleisradio taltioi. Tapahtumalla on tällöin omat yhteistyökumppaninsa, joiden kanssa Yle ei ole sopimussuhteessa ja joiden logojen liialliseen näkyvyyteen televisiotaltioinnissa Yle pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan. Viestintäviraston mukaan tapahtuman sponsoreiden tuotteista erityisesti Xbox-pelikonsoli ja EASports NHL 16-peli saavat ohjelmassa eniten näkyvyyttä. Käytännössä tapahtuman sponsorit ja yhteistyökumppanit näkyvät tapahtumapaikalla siten, että lavan taustalle on sijoitettu yhteistyökumppaneiden logot ja kilpailutilan seinissä on lisäksi Xbox-pelikonsolin logoja. Lisäksi Ylen kisastudion seinään on aika ajoin heijastettu EASports NHL16 -pelin logo. Viestintäviraston arvion mukaan logot ovat kuitenkin olleet merkittävästi korostetummassa roolissa tapahtumassa paikalla olleelle yleisölle ja Yleisradio on kuvakulmilla ja kuvan rajaamisella pyrkinyt vaikuttamaan logojen liialliseen näkyvyyteen televisiotaltioinnissaan. Viestintävirasto katsoo, että Ylen antamasta selvityksestä tai muistakaan seikoista asiaa kokonaisuutena arvioiden ei käy ilmi, että Yle olisi esittänyt pelitapahtuman sponsoreiden nimet tai logot ohjelmassa mainostarkoituksessa. Harhaanjohtavuus Kolmas edellytys piilomainonnalle on esittämiseen liittyvä riski siitä, että se johtaa yleisöä harhaan toiminnan luonteen suhteen. Arvioinnissa tarkastellaan nimenomaan toimintaan liittyvää harhaanjohtavuuden riskiä. Toiminnalta ei edellytetä, että esittämisen todettaisiin johtavan harhaan. Yleisesti on katsottu, että esittämisen harhaanjohtavuutta tulee arvioida katsojan näkökulmasta. Tietoyhteiskuntakaaren 214 :n 1 momentin mukaan markkinoinnin on oltava selkeästi tunnistettavissa. Mikäli mainonta ja muu toimituksellinen aineisto sekoitetaan keskenään, liittyy esittämiseen riski katsojan harhaanjohtamisesta. Kuten edellä on todettu, pelitapahtuman yhteistyökumppanien näkyvyydeltä ohjelmataltioinnissa ei ole voinut kokonaan välttyä. Komission tiedonannon mukaan piilomainontaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös ohjelman toimituksellinen sisältö. Tuotteen näyttäminen silmiinpistävästi voi olla piilomainontaa esimerkiksi silloin, jos näyttäminen ei ole perusteltua ohjelman toimituksellisten tarpeiden kannalta vaan on seurausta toimitukselliseen sisältöön kohdistuvasta kaupallisesta vaikuttamisesta tai voi johtaa harhaan toiminnan luonteen suhteen. Viestintäviraston mukaan urheilutapahtumissa on tyypillisesti yhteistyökumppaneita, jotka saavat myös televisiolähetyksissä

14 14 (15) väkisinkin näkyvyyttä. Virtuaalijääkiekon osalta esimerkiksi juuri pelattavan pelin ja pelikonsolin saamaa näkyvyyttä ei ole voinut kokonaan välttää. Toisaalta näiden saaman kohtuullisen näkyvyyden voidaan ajatella olevan ohjelman toimituksellisten tarpeiden kannalta välttämätöntä. Kysymys ei saadun selvityksen mukaan ole ollut toimitukselliseen sisältöön kohdistuneesta kaupallisesta vaikuttamisesta, eikä yhteistyökumppaneiden saama näkyvyys ole Viestintäviraston arvion mukaan sisältänyt riskiä katsojien harhaanjohtamisesta. Johtopäätökset Viestintävirasto toteaa, että Yleisradio on sisällyttänyt tarkoituksella pelitapahtuman yhteistyökumppaneiden logoja lähetykseensä. Yle ei kuitenkaan Viestintäviraston arvion mukaan ole tapauksessa rikkonut mainonnan kieltoa, koska Ylen antamasta selvityksestä tai muistakaan seikoista asiaa kokonaisuutena arvioiden ei käy ilmi, että Yle olisi esittänyt pelitapahtuman yhteistyökumppaneiden nimiä tai tunnuksia mainostarkoituksessa, eikä toiminta ole Viestintäviraston arvion mukaan sisältänyt riskiä katsojien harhaanjohtamisesta. Lisätiedot Sovelletut lainkohdat Salassapito Muutoksenhaku Lisätietoja päätöksestä antavat lakimies Eliisa Reenpää puh ja päällikkö Päivi Peltola-Ojala, puh Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Laki Yleisradio Oy:stä (1380/1993) 12 ja 12 a, Tietoyhteiskuntakaari (917/2014) 3 :n 1 momentin 20 kohta ja 214 :n 1 momentti, AVMS -direktiivi 1 artikla 1 kohta j -alakohta. Päätös sisältää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 :n 1 momentin 20 kohdan perusteella salassa pidettäväksi katsottavaa tietoa. Salassa pidettävät kohdat on merkitty hakasulkein [...]. Tähän päätökseen voi hakea muutosta Helsingin hallintooikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

15 15 (15) Päällikkö Päivi Peltola-Ojala Lakimies Eliisa Reenpää Liitteet - valitusosoitus