1. TOIMINTAKERTOMUS 1 JOHDON KATSAUS

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS

2 2 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKERTOMUS johdon katsaus vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus (liite 4) TUOTOKSET JA LAADUN HALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstömäärä, henkilöstörakenne ja henkilöstökulut...15 Henkilöstön lukumäärä v Henkilötyövuosien määrä v Vakinaiset ja määräaikaiset v Osa-aikaiset ja kokoaikaiset v Keski-ikä toiminnoittain (miehet/naiset) v Työvoimakustannukset v Työhyvinvointi...17 Työterveyshuollon kustannukset v Työtyytyväisyys v. 2006, 2008 ja Vaihtuvuus v Osaaminen...19 Koulutustaso v Koulutuspäivät v TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma (Liite 1) Tase (Liite 2) SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ALLEKIRJOITUKSET...24 Toimintakertomuksen liitteet: Liite 1, Tuotto- ja kululaskelma Liite 2, Tase Liite 3, Psyykkisen tilan arviointi ns. GAS-asteikko Liite 4, Kustannusvastaavuuslaskelma, maksullinen toiminta Liite 5, Kustannusvastaavuuslaskelma, maksuton toiminta Liite 6, Vanhan Vaasan sairaalan julkaisutoiminta

3 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 JOHDON KATSAUS Vuoden 2010 ajan Vanhan Vaasan sairaalan toiminta on jatkunut vakaana. Tulosjohdon määrittäminen THL:n alaisuuteen on merkittävästi parantanut henkilöstön kokemaa turvallisuutta työnsä jatkuvuudesta. Sairaalan palvelujen kysyntä on ollut tasaista, mutta jonkin verran ennakoitua vähäisempää. Ainoastaan mielentilatutkimuksiin on ollut tarjolla aikaisempaa enemmän tutkittavia henkilöitä. Tämä lisääntynyt kysyntä lienee väliaikaista ja johtunee pääkaupunkiseudun tilapäisistä vaikeuksista tehdä mielentilatutkimuksia. Tutkittavat ovat sikälikin poikenneet tavanomaisista sairaalassa tutkituista henkilöistä, että tänä vuonna tutkittavista on jäänyt vain n. 21 % jatkohoitoon. Tavallisena tutkimusvuonna jopa yli 30 % tutkittavista määrätään hoitoon Vanhan Vaasan sairaalaan. Naistutkittavien määrä on lisääntynyt sairaalan pitkäaikaisstrategian mukaisesti. Sairaalan on tarkoitus hyödyntää erityisosaamistaan naisten väkivaltaisuuden tutkimuksessa ja hoidossa ja tarjota samalla aikaisempaa kattavampi hoitoketju myös naispotilaille. Jonotusajat sairaalaan ovat lyhentyneet, mutta edelleen potilaat ja tutkittavat joutuvat odottamaan joitakin viikkoja sairaalaan pääsyä. Tämä jonotusaika ei välttämättä ole ongelma, sillä joskus on hyväkin, että lähettävä taho tutkii perusteellisesti omat resurssinsa ennen kuin päätyy lähettämään potilaan jatkohoitoon valtion mielisairaalaan. Tarvittaessa sairaala on ottanut yksittäisiä potilaita vastaan jopa päivystysluontoisesti. Psykiatrisen hoidon vaikuttavuuteen ei ole käytössä yleisesti sovittuja mittareita. Yhdessä Niuvanniemen sairaalan kanssa tehty kriminaalipotilaiden seurantatutkimus, ns. After-care -tutkimus, on osoittanut tutkimusryhmän potilaiden selvinneen avohoidossa siten, että kukaan ei ole uusinut henkirikosta, vaikka seuranta-aika ylittää monen potilaan kohdalla kymmenen vuotta. Tämä tulos kannustaa kehittämään maahamme velvoitteista avohoitojärjestelmää. Niuvanniemen sairaalan kanssa on jatkettu ns. benchmarking -toimintaa molempien sairaaloiden hoito- ja johtamiskäytäntöjen kehittämiseksi. Tässä yhteydessä mm. pyritään parantamaan GAF-arvojen luotettavuutta mittarina ja koulutuksen jälkeen sairaalan kaikkien potilaiden GAF-arviot tarkastetaan v aikana. Lisäksi sairaalassa on vuonna 2010 ryhdytty systemaattisesti käyttämään ns. START-mittaria hoitosuunnitelmien tarkastamisen yhteydessä. Jatkossa START voi antaa hyödyllistä tietoa potilaiden väkivaltaisuudesta. Myös erilaisten hoitoisuusluokitusten kehittämistä on seurattu. Lisäksi sairaalan johto on käynyt alustavia neuvotteluja Skotlannin oikeuspsykiatrisen yksikön johdon kanssa yhteisestä benchmarking -toiminnasta. Sairaalassa on edelleen panostettu voimakkaasti koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Psykologi Alice Keski-Valkama julkaisi sairaalassa tehdyn väitöskirjatyönsä, jossa tutkittiin psykiatristen potilaiden eristämistä. Keski-Valkaman työ on herättänyt laajaa keskustelua ja osaltaan se on todennäköisesti vaikuttanut useisiin maassamme käynnistettyihin projekteihin, joiden tarkoitus on parantaa psykiatristen potilaiden asemaa. Lisäksi vuonna 2010 useat sairaalan tutkimusprojektit ovat edenneet, muutama lisäjulkaisuja on hyväksytty ja uusia julkaisuja on lähetetty arvioitaviksi tieteellisiin julkaisusarjoihin. Sairaalassa myös on jatkettu oikeuspsykiatrian erikoislääkäreiden koulutusta Turun yliopiston koulutusohjelman mukaisesti. Tätä toimintakertomusta kirjoitettaessa sairaalassa on neljä lääkäriä oikeuspsykiatrian erikoistumiskoulutuksessa ja kaksi oikeuspsykiatrian erikoislääkäriä on jatkanut erikoislääkärikoulutusta psykiatrian erikoisalalla yhteistyössä Helsingin yliopiston Vaasan yksikön kanssa.

4 4 Sairaalan A-rakennuksen kosteusvaurion vuoksi tehty saneerausprojekti valmistui alkutalvella Alun perin oli tarkoitus, että sairaala lisää paikkalukuaan alkuvuodesta kymmenellä. Tähän työhön tarvittavien virkojen lisääminen varmistui kuitenkin sen verran myöhään, että lisäpaikkojen ottamista käyttöön jouduttiin lykkäämään. Kysynnän perusteella päätettiin, että osastojen määrää ei lisätä, vaikka sairaalan paikkaluku hiukan suurenikin. Laajempaa tilankäyttösuunnitelmaa tehdään yhdessä Senaatti-kiinteistöjen edustajien kanssa. Sairaalassa uusittiin kevään aikana kahden vuoden välein toteutettavaksi suunniteltu työtyytyväisyyskysely. Henkilökunnan palaute sairaalan johdolle on pitkälti vastaavanlainen kuin aikaisemmillakin tutkimuskerroilla. Kyselyn perusteella voidaan arvioida, että henkilökunta on tyytyväisempää työhönsä kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Osaltaan tätä johtopäätöstä tukee tuore kokemus siitä, että myös kuluvan vuoden aikana sairaalassa avoimiin olleisiin pääasiassa hoitohenkilökunnan virkoihin on ollut riittävästi päteviä hakijoita. Sairaalan edustajat osallistuivat v aikana yhdessä Niuvanniemen sairaalan edustajien kanssa THL:n johtamaan potilastietojärjestelmän kehitystyöhön. Työ perusteella on laadittu suunnitelma kehittää valtion sairaaloiden potilastietojärjestelmää yhtenä kokonaisuutena, sen sijaan, että molemmat sairaalat tekisivät kehitystyötä vain omien tarpeidensa mukaan. Tämä yhteistyö parantanee työn laatua ja tuonee jatkossa kustannussäästöjä.

5 5 2 VAIKUTTAVUUS 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Vuonna 2010 on tulossopimuksen mukaisesti vaikuttavuuden mittareina käytetty Väkivaltatapahtumia (SOAS) Potilaiden toimintakykyä (GAF) Eristysten ja muiden pakkokeinojen määrää Hoitojaksojen pituutta Väkivaltatapahtumat statuksittain v Ta- Ei Henkilövahingot Esinevahingot Status pah- tu- seurauksia kielellinen/ Fyysinen väkivalta Korjattavissa Korjaus- mien lkm lkm henkinen väkivalta lievä kohtalainekelvoton MTT kriminaalipotilaat vaikeahoitoiset toteuma v MTT kriminaalipotilaat vaikeahoitoiset toteuma v MTT kriminaalipotilaat vaikeahoitoiset toteuma v Sairaalassa on jatkettu hoitohenkilöstön vuorovaikutukseen perustuvaa ongelmallisten tilanteiden hallintakoulutusta. Lisäksi Turun yliopiston järjestämään Levottomien ja aggressiivisten potilaiden hoito -täydennyskoulutuskurssiin verkossa (epsychnurse.net, 5 op) osallistui 14 hoitajaa. Väkivaltatapahtumien määrä on edellisestä vuodesta selvästi vähentynyt. Valtaosa tapahtumista on edelleen vaikeahoitoisten potilaiden aiheuttamia. Vakavilta väkivaltavahingoilta on vältytty.

6 6 Potilaiden toimintakyky nykytilanne ja tulotilanne 2010 Tasomääritys (tarkemmat määritykset liitteessä 3) GAF-asteikko Kriminaalipotilaat Vaikeahoitoiset potilaat Potilaat yhteensä lkm % lkm % lkm % Tarvitsee jatkuvaa valvontaa ,3 4 2, Tarvitsee valvontaa 14 16, , , Toimintakyvytön lähes kaikilla elämän alueilla 29 34, , , Huomattavaa toiminnan tason huonontumista 20 23, , , Vakavia oireita 15 17,9 1 1, , Kohtalaisia oireita 2 2,4 2 3,6 4 2, Lievistä oireista oireettomuuteen 1 1, ,7 Ei arviota 3 3,6 1 1,8 4 2,9 Yhteensä Nykytilan GAF-arvioinnin keskiarvo Tulotilanteen GAF-arvioinnin keskiarvo 31,5 25,3 29,0 21,1 17,6 19,7 Poikkileikkaustiedot antavat vain niukalti vaikuttavuutta mittaavaa tietoa verrattuna yksittäisen potilaan seurantatietoihin. Kriminaali- ja vaikeahoitoisten potilaiden hoidon vaikuttavuutta mitataan myös potilaittain vertaamalla tulo- ja lähtövaiheen toimintakykyä GAF-asteikolla. Toimintakykyarvio tehdään jokaiselle potilaalle vähintään kuuden kuukauden välein. Toimintakyky on hoidon aikana selkeästi parantunut valtaosalla potilaista. Potilaista 16:lla on toimintakyky laskenut verrattuna tulotilanteeseen. Heistä kymmenen on kriminaalipotilaita ja kuusi vaikeahoitoisia. Sairaalassa on kertomusvuonna panostettu mittarin reliabiliteettiin kertaamalla lääkäreiden ja psykologien kanssa arvioinnin perusperiaatteet. Tämän jälkeen kaikki nykytilan arvioinnit on tarkistettu. Toimintakyvyn lasku saattaa siis osittain aiheutua siitä, että lähtötilanteen arviointikriteerit poikkeavat uuden arvioinnin kriteereistä. Kaikki tarkistukset eivät kuitenkaan vielä näy potilastietojärjestelmässä, jonne ne siirtyvät vasta seuraavan hoitosuunnitelman kirjaamisen yhteydessä. Niuvanniemen sairaalan kanssa on sovittu potilaiden toimintakyvyn ristiinarvioinnista vuoden 2011 aikana siten, että Niuvanniemen sairaalan hoitajat käyvät arvioimassa otoksen Vanhan Vaasan sairaalan potilaista ja Vanhan Vaasan hoitajat puolestaan otoksen Niuvanniemen sairaalan potilaista. Myös toimintakyvyn tilastointia pyritään kehittämään paremmin muutoksia kuvaavaksi.

7 7 Pakkotoimet vuosina Vuodesta 2009 alkaen pakkotoimien kirjaamiskäytäntöä on muutettu. Aikaisemmin eristykset kirjattiin kokoaikaiseksi eristykseksi, vaikka potilas saattoi olla eristyksessä vain yöaikaan. Nyt eristämisestä kirjataan vain todellinen eristettynä oloaika. Kirjaamiskäytännön muutoksella on ollut selvä vaikutus siihen, että tapahtumien määrä on lisääntynyt ja eristysten kesto vähentynyt. Lisäksi vuoden 2010 alusta on kaikki aiemmin huonevalvontaan kirjatut tapahtumat kirjattu huone-eristykseksi. Kertomusvuonna tapahtumien lukumäärä kokonaisuudessaan on hieman vähentynyt, vaikka pakkotoimia tarvitsevien potilaiden lukumäärä on lisääntynyt. Pakkotoimien keskimääräinen kesto on pysynyt lähes ennallaan. Moniammatillinen työryhmä on pohtinut pakkotoimien käyttöä, minkä perusteella aiempia käytäntöjä on muutettu. Hoidon suunnittelu on aikaisempaa yksilöllisempää myös pakkotoimien käytössä. Käyttöön on otettu ns. psykiatrinen hoitotahto-käytäntö. Potilaan kanssa keskustellaan siitä, miten hän haluaisi toimittavan, mikäli pakkotoimia näyttäisi olevan tarpeen käyttää. Myös pakkotoimien käytön jälkeen potilaan kanssa läpikäydään tapahtuma mahdollisuuksien mukaan. Uudisrakennuksen myötä ovat eristystilat ajanmukaisine seurantalaitteineen sekä turvallisine kalusteineen mahdollistaneet eristystilanteissa toimimisen mahdollisimman hyvin ihmisarvoa kunnioittaen. Uudisrakennuksessa kaikki potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita. Väljyys on selvästi myötävaikuttanut eristämisen tarpeen vähenemiseen. Keskimääräiset hoitoajat vuosina v.2008 v.2009 v.2010 Päättyneet hoitojaksot lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika Kriminaalipotilaat* 8 6v 7kk 13pv 8 7v 16pv 11 5v 9kk 26pv Kaikki kriminaalipotilaat 10 4v 5kk 4pv 10 5v 1kk 15pv 18 3v 2kk 4pv Vaikeahoitoiset 4 5v 7kk 8pv 4 7v 10kk 22pv 8 5v 3kk 7pv Mielentilatutkittavat 20 61pv 21 63pv 38 57pv *sisältää vain vähintään vuoden kestäneet hoitojaksot Valmiita luotettavia oikeuspsykiatrisen hoidon vaikuttavuusmittareita ei ole olemassa. Hoitoajat sairaalassa ovat pitkiä verrattuna tavanomaisiin psykiatrisiin sairaaloihin, mutta kansainvälisesti verrattuna joissakin länsimaissa etenkin henkirikoksiin syyllistyneiden psyykkisesti sairaiden henkilöiden hoitoajat ovat vielä merkittävästi pidempiä. Kansainvälistä vertailua vaikeuttavat kansallisten järjestelmien suuret lainsäädännölliset erot. Suomessa ns. kriminaalipotilaat ovat puhtaasti terveydenhuoltojärjestelmän alaisissa laitoksissa. Monissa

8 8 muissa maissa on ratkaistu hoito-ongelmia osin vankeinhoitojärjestelmän ja osin terveydenhuoltojärjestelmän menetelmillä. Järjestelmät ovat niin erilaisia, ettei edes Euroopan unionin sisällä ole mahdollista luotettavasti vertailla hoitotuloksia. Epäsuorasti hoidon tuloksia voi mitata selvittämällä kriminaalipotilaiden uusinta-rikollisuutta. Tästä on maassamme saatu hyviä tuloksia v aloitetusta ns. After care -tutkimukseen osallistuneista kriminaalipotilaista. Vuonna 2006 päättyneen 5-vuotisseurantajakson ajalta kerättyjen tietojen mukaan ei ole tullut esille vakavia väkivaltarikosten uusiutumisia. Tutkimus jatkuu ja tietoa kerätään 10-vuotisseurantajaksolta.

9 9 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 3.1 Toiminnan tuottavuus Maksullinen toiminta Sairaalan tuottavuutta mitataan tuotettujen suoritteiden ja henkilötyövuosien suhteella. Tuottavuus = Suoritteiden määrä Henkilötyövuodet Tuottavuus v Vuosi Suoritteet Henkilötyövuodet Tuottavuus tavoite vrk/htv Tuottavuus toteuma vrk/htv Muutos ed. vuoteen ,5 207,86 210,62-2,64 % ,4 205,35 204,05-3,12 % ,6 203,45 200,66-1,66 % Kysynnän määrä oli pienempi kuin tavoite, ja samoin henkilötyövuosien määrä alitti tavoitteen (-10,4 htv). Tuottavuus heikkeni edellisestä vuodesta hieman ja jäi alle vuoden 2010 tavoitteen (-1,37 %). Uudisrakennuksen käyttöönoton myötä myös osastojen lukumäärä lisääntyi, mikä aiheutti kertomusvuonna hoitohenkilöstön määrän kasvun (+9,2 htv). Muiden toimintojen henkilötyövuodet puolestaan vähenivät (-2 htv). Hoitopäivien määrä edelliseen vuoteen verrattuna on lisääntynyt, vaikkakin jäi 5,3 % (= 2815 hoitopäivää) tavoitteesta. Tavoitteen saavuttaminen olisi edellyttänyt 8 potilaan lisäystä. 3.2 Toiminnan taloudellisuus Maksullinen toiminta Yksikkökustannukset on laskettu käyttäen kaavaa maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset/suoritteiden määrä, jossa Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät/v Taloudellisuus = Kokonaiskustannukset Suoritteiden määrä Taloudellisuus v Vuosi Kokonaiskustannukset Suoritteet Taloudellisuustavoite /vrk Taloudellisuus toteuma /vrk Muutos ed. vuoteen ,84 283,47 6,49 % ,94 317,05 11,85 % ,65 332,12 4,75 %

10 10 Kokonaiskustannuksien nousu aiheutuu pääosin palkka- ja vuokrakustannusten noususta. Uudisrakennuksen valmistuminen kaksinkertaisti vuokrakulut alkaen, mikä näkyy vielä kuluvana vuonna yli 18 %:n vuokrakustannusten nousuna. Henkilöstökulut lisääntyivät yhteensä 7,8 %, josta henkilötyövuosien lisääntymisen osuus oli runsaat 3 prosenttiyksikköä ja loput palkankorotusten vaikutusta. 3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus (liite 4) Yksikkökustannusten kehitys v Vuosi Hoito- ja tutkimuspäivät /päivä Muutos % Nykyarvo * Nykyarvon muutos % ,10 293, ,66-2,94 275,11-6, ,19 8,36 288,64 4, ,47 6,49 291,59 1, ,05 11,85 322,98 10, ,12 4,75 332,12 2,83 *käytetty julkisten menojen kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksiä Hoito- ja tutkimuspäivät

11 11 Vuosi Hoito- ja tutkimuspäivät /päivä Muutos % Nykyarvo * Nykyarvon muutos % ,10 293, ,66-2,94 275,11-6, ,19 8,36 288,64 4, ,47 6,49 291,59 1, ,05 11,85 322,98 10, ,12 4,75 332,12 2,83 *käytetty julkisten menojen kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksiä Hoito- ja tutkimuspäivät

12 12 Yksikkökustannusten nykyarvon kehitys 350,00 300,00 250,00 200,00 150,00 100,00 50,00 0, Sairaalan toiminta on pääosin maksullista toimintaa. Maksullisen toiminnan osuus kokonaiskustannuksista on 98,5 %. Tuotot olivat n euroa suuremmat kuin kokonaiskustannukset. Sekä tuotot että kustannukset alittivat tavoitteen 5,7 %. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1000 ) TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot tuotot yhteensä KUSTANNUKSET - maksullisen toiminnan myyntituotot - maksullisen toiminnan muut tuotot maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat - henkilöstökustannukset - vuokrat - palvelujen ostot - muut erilliskustannukset erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset - poistot - korot osuus THL:n kustannuksista osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ(+)/ALIJÄÄMÄ(-) 2009 toteuma 2010 tavoite 2010 toteuma 2008 toteuma Muutos- % , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Kustannusvastaavuus % 100,17 99,17 100,02 100,06 0,90

13 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Maksuttoman toiminnan tuotot ja kustannukset v Vuosi Budjettirahoitus EVOrahoitus EVO-pisteet (kolmen vuoden keskiarvo) Maksuttoman toiminnan kok.kustannukset Muutos ed.vuoteen % , , , , , ,05 Maksuttoman toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteenä 5. Maksuttoman toiminnan kustannukset muodostuvat kokonaan tieteellisen tutkimuksen kustannuksista. Tieteellinen tutkimus rahoitettiin pääosin budjettivaroin, jonka lisäksi saatiin tutkimuspisteiden mukaista EVO-rahoitusta Edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa oli käytettävissä , joten vuodelle 2011 saatiin siirtymään koko kuluvan vuoden määräraha Tieteellinen tutkimus v Tutkimusprojektit Kustannukset 2008 Kustannukset 2009 Kustannukset 2010 Muutos % After care-projekti ,15 Naisten väkivaltaisuuden erityispiirteet ,18 Eristämisen käyttö psykiatriassa ,59 Psykopatiahanke ,64 Filicidit ,90 EviPRG ,35 Painonhallinta- projekti Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito ,49 Unen muutokset väkivaltaisilla naisilla Muu tutkimus ,43 Tutkimus yhteensä ,05 Yksityiskohtainen julkaisuluettelo sairaalan tieteellisestä tutkimustyöstä on toimintakertomuksen liitteenä 6.

14 14 4 TUOTOKSET JA LAADUN HALLINTA 4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Käyttöasteella kuvataan todellisen potilasmäärän suhdetta sairaalan potilaspaikkojen kokonaismäärään. Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Kapasiteetti = sairaansijojen kokonaismäärä x kalenteripäivät Käyttöaste = Suoritteiden määrä Kapasiteetti Käyttöaste v Vuosi Suoritteet toteuma Kapasiteetti Käyttöaste tavoite % Käyttöaste toteuma % Muutos ed.vuoteen ,71 92,44 0,21 % ,18 90,75-1,83 % ,28 90,64-0,12 % Suoritteiden määrä alitti tavoitteen 2815 hoitopäivällä. Käyttöastetavoite asetettiin yhdeksän osaston mallin ja 162 potilaspaikan mukaisesti. Kysynnän kasvu ei riittänyt yhdeksännen osaston avaamiseen, joten potilaspaikkojen määrä jäi 152:een. Käyttöastetoteuma on laskettu 152 potilaspaikan kapasiteetin mukaisesti. Laskutetut suoritteet v v.2008 v.2009 v.2010 toteuma % toteuma % tavoite toteuma % Mielentilatutkittavat vrk , , ,5 Uudet vaikeahoitoiset vrk , , ,0 Erittäin vaikeahoitoiset vrk , , ,5 Muut vaikeahoitoiset 0, , ,9 Kuntoutusosasto vrk , , ,4 Kriminaalipotilaat 0, , ,8

15 15 Kriminaalipotilaat + muut vaikeahoitoiset vrk ,3 0,0 Hoitopäivät yhteensä (vrk) Mielentilalausunnot (kpl) Mielentilatutkimusten määrä kertomusvuonna oli erittäin suuri. Tutkittavia oli tarjolla poikkeuksellisen paljon, ja lääkäritilanne oli hyvä. Potilasvaihtuvuus oli aikaisempiin seurantajakson vuosiin verrattuna lähes kaksinkertainen. Vaikeahoitoisten potilaiden osuus lisääntyi hieman. Tehdyt mielentilatutkimukset v Mielentilatutkimukset Lukumäärä Keskimääräinen tutkimusaika päivinä Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukykyä on pyritty mittaamaan odotusaikoina ja toteutuneina keskimääräisinä hoitoaikoina. Mielentilatutkimuksien odotusajat, samoin kuin mielentilatutkimusten määrät, ovat riippuvaisia tutkivien lääkärien määrästä. Lääkäritilanne on ollut hyvä, ja odotusajat on kyetty pitämään tarkoituksenmukaisina. Systemaattisia asiakaskyselyjä ei kertomusvuonna ole tehty. Keskimääräiset hoitoajat v v.2008 v.2009 v.2010 Päättyneet hoitojaksot lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika lkm keskimääräinen hoitoaika Kriminaalipotilaat * 8 6v 7kk 13pv 8 7v 16pv 11 5v 9kk 26pv Kaikki kriminaalipotilaat 10 4v 5kk 4pv 10 5v 1kk 15pv 18 3v 2kk 4pv Vaikeahoitoiset 4 5v 7kk 8pv 6 7v 10kk 22pv 8 5v 3kk 7pv Mielentilatutkittavat 20 61pv 21 63pv 38 57pv Keskimääräinen odotusaika mielentilatutkimukseen 56 pv 59 pv 42 pv * sisältää vain vähintään vuoden kestäneet hoitojaksot

16 16 5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstömäärä, henkilöstörakenne ja henkilöstökulut Henkilöstön lukumäärä v Vuosi Lukumäärä muutos ed. vuoteen % , , ,1 Henkilötyövuosien määrä v Vuosi htv tavoite htv toteuma muutos ed. vuoteen % ,5 2, ,4 3, ,6 3,0 Vakinaiset ja määräaikaiset v Naiset Miehet yht lkm % lkm % lkm % Vakinaiset , , ,1 Määräaikaiset 58 71, , ,9 yhteensä , , Vakinaiset , , ,8 Määräaikaiset 66 68, , ,2 yhteensä , , Vakinaiset , , ,3 Määräaikaiset 44 57, , ,7 yhteensä , , Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus on vähentynyt edellisvuodesta (36,2 % => 28,7 %) hoitohenkilöstön virkojen vakinaistamisen myötä. Naisten osuus määräaikaisista on koko seurantakaudella pienentynyt (71,6 % =>57,9 %). Valtaosa määräaikaisista palvelussuhteista on sijaisuuksia. Kertomusvuonna on ollut myös joitakin erikoistumisesta ja harjoittelusta aiheutuvia määräaikaisuuksia.

17 17 Osa-aikaiset ja kokoaikaiset v lkm % lkm % lkm % Kokoaikaiset , , ,7 Osa-aikaiset 18 7,1 24 9, ,3 Yht Työt hoidetaan edelleen pääasiassa kokoaikaisin palvelussuhtein. Osa-aikaisuudet muodostuvat osa-aikaeläkkeistä ja osittaisista hoitovapaista. Keski-ikä toiminnoittain (miehet/naiset) v Henkilöstö Naiset Keski-ikä % naiset miehet yhteensä hallinto 77,5 44,5 41,9 43,9 huolto 90,5 47,1 48,0 47,1 sairaanhoito 59,8 41,1 40,0 40,7 terapiat 57,1 37,4 50,2 42,9 yhteensä 65,0 42,3 41,1 41, hallinto 75,6 45,3 43,5 44,9 huolto 92,6 45,3 49,0 45,6 sairaanhoito 59,0 40,6 39,8 40,3 terapiat 52,9 36,4 48,9 42,3 yhteensä 64,2 41,9 41,1 41, hallinto 80,0 46,2 43,5 45,6 huolto 90,9 48,9 50,0 46,7 sairaanhoito 58,2 40,3 40,8 40,5 terapiat 50,0 36,8 46,8 41,8 yhteensä 63,3 42,1 41,7 42, hallinto huolto s airaanhoito te rapiat Työvoimakustannukset v

18 18 Vuosi henkilöstökulut yht. (maksull.+maksuton) Muutos ed.vuoteen % osuus kokonaiskust. % Ulkopuolinen koulutus Osuus henkilöstökuluista % , , , ,62 74, , ,21 0, ,27 Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta v oli 77,5 % (v. 2008, 78,3 %). Vastaavat tehdyn työajan palkat (sis. sivukulut) v olivat (v. 2008, ). Vuoden 2010 tiedot ovat saatavissa vasta maaliskuussa. Työhyvinvointi Työterveyshuollon kustannukset v Vuosi Käyntien lkm /v /htv Muutos-% , , ,8 Työntekijöiden työterveyshuollossa käyntien määrä ja kustannukset ovat laskeneet samassa suhteessa. Kustannukset / htv ovat hieman pienentyneet. Työterveyshuollon palvelut on kilpailutettu vuoden 2009 lopussa. Työterveyshuollon palvelujen toimittaja pysyi samana (Suomen Terveystalo Oy). Sairauspoissaolot v Sairauspoissaolot / htv ovat kääntyneet laskuun. Suurimmat sairauspoissaolot olivat edelleen sairaala-apulaisten ryhmässä, jonka työhyvinvoinnin edistämiseen on erityisesti panostettu usean vuoden ajan yhdessä työterveyshuollon kanssa tukemalla ryhmätoimintana mm. tupakoinnin vähentämistä ja omaehtoisen liikunnan aktivointia. Koko sairaalassa on kertomusvuonna myös tehostettu varhaisen puuttumisen mallin hyödyntämistä. Tapaturmapoissaolot v Vuosi pv/htv Työpäiviä yhteensä Henkilöiden lkm 1 pv Tapauksien lkm/kesto pv pv pv yli 61 pv , , , ,

19 19 Tapaturmapoissaolojen määrä v oli koko seurantakauden pienin, ja valtaosa tapaturmista oli erilaisissa työtilanteissa sattuneita pieniä vahinkoja. Terveysprosentti v v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 Henkilötyövuodet 228,8 235, ,6 Ilman poissaoloja olevien lkm Ilman poissaoloja olevien prosenttiosuus Työtyytyväisyys v. 2006, 2008 ja ,2 55,2 50,2 53,1 Työtyytyväisyyttä mitataan VMBaro-työtyyväisyysindeksillä, jonka arvojen vaihteluväli on 1 5 (1 = erittäin tyytymätön, 2 = tyytymätön, 3 = ei tyytymätön eikä tyytyväinen, 4 = tyytyväinen ja 5 = erittäin tyytyväinen) VVS 2010 VVS 2008 VVS 2006 VALTIO Johtaminen 3,85 3,72 3,57 3,29 2.Työn sisältö ja haasteellisuus 3,81 3,72 3,68 3,67 3.Palkkaus 2,99 2,85 2,55 2,66 4.Kehittymisen tuki 3,53 3,16 3,17 3,20 5.Työilmapiiri ja yhteistyö 3,97 3,92 3,85 3,62 6.Työolot 3,69 3,51 3,42 3,46 7.Tiedon kulku 3,17 3,34 3,34 3,01 8.Työnantajakuva 3,28 3,21 3,21 3,13 Yhteensä 3,58 3,46 3,37 3,28 Halukkuus henkilöstökiertoon 41,3 % 46,9 % 42,1 % Aikomus vaihtaa työpaikkaa (osuus vastaajista) 10,1 % 15,0 % 20,0 % Vastausprosentti 45,4 70,2 67 Työtyytyväisyys mitataan kahden vuoden välein. Työtyytyväisyys on säilynyt edelleen hyvällä tasolla. Vastausprosentti on aiemmasta romahtanut. Kysely toteutettiin kaikille henkilöstöryhmille sähköisenä. Tekniikka toimi ajoittain hitaasti, mikä hankaloitti vastaamista. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset on käyty läpi yksiköittäin. Myös työhyvinvointiryhmä on hyödyntänyt kyselyn tuloksia kokoamalla yksiköittäin kehittämisideat tiedon kulun parantamiseksi ja toteuttamiseksi. Vaihtuvuus v Lähtövaihtuvuus % Tulovaihtuvuus % henkilöstömäärä toinen työnantaja 6 2,4 13 5,3

20 20 eläkkeelle/eläkkeeltä 2 0,8 0 0 muut 21 8,5 19 7,7 v yhteensä 29 11, ,0 henkilöstömäärä toinen työnantaja 10 3, ,8 eläkkeelle/eläkkeeltä 5 2,0 1 0,4 muut 12 4,7 8 3,1 v yhteensä 27 10, ,4 henkilöstömäärä toinen työnantaja 17 6,3 5 1,9 eläkkeelle/eläkkeeltä 1 0,4 4 1,5 muut 5 1,9 20 7,5 v yhteensä 23 8, ,8 Vaihtuvuusprosentit lasketaan työpaikkaa vaihtaneiden, muusta syystä eronneiden ja palvelukseen tulleiden henkilöiden osuutena edellisen vuoden lopun henkilöstön lukumäärästä. Vaihtuvuuteen ei lasketa lyhytaikaisia alle kolmen kuukauden palvelussuhteita. Osaaminen Koulutustaso v mies % nainen % yhteensä Perusaste (1,5) 2 2,2 16 9,8 18 Keskiaste (3,5) 41 45, ,0 105 Alin korkea-aste (5) 19 21, ,9 55 Alempi korkeakouluaste (6) 21 23, ,3 51 Ylempi korkeakouluaste (7) 5 5,6 16 9,8 22

21 21 Tutkijakoulutusaste (8) 2 2,2 2 1,2 3 Yhteensä Koulutustasoindeksi 4,7 4,5 4, Perusaste (1,5) 2 2, ,2 20 Keskiaste (3,5) 52 53, ,5 125 Alin korkea-aste (5) 17 17, ,9 52 Alempi korkeakouluaste (6) 18 18, ,2 50 Ylempi korkeakouluaste (7) 6 6,2 16 9,1 23 Tutkijakoulutusaste (8) 2 2,1 2 1,1 4 Yhteensä Koulutustasoindeksi 4,5 4,4 4, Perusaste (1,5) 2 2,0 10 6,0 12 Keskiaste (3,5) 53 54, ,9 123 Alin korkea-aste (5) 17 17, ,0 52 Alempi korkeakouluaste (6) 19 19, ,8 52 Ylempi korkeakouluaste (7) 6 6, ,2 23 Tutkijakoulutusaste (8) 1 1,0 2 1,2 3 Yhteensä Koulutustasoindeksi 4,4 4,6 4, mies % 2008 nainen % 2008 mies % 2009 nainen % 2009 mies % 2010 nainen % 2010 Perusaste (1,5) Keskiaste (3,5) Alin korkea-aste (5) Alempi korkeakouluaste (6) Ylempi korkeakouluaste (7) Tutkijakoulutusaste (8) Koulutusaste on luokiteltu Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Eri koulutustasoille on määritelty indeksi 1,5:stä 8:aan. Kunkin koulutustason henkilölukumäärä kerrotaan ko. tason indeksillä ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi yhteissumma jaetaan kokonaishenkilömäärällä ja saadaan koko henkilöstön koulutustasoindeksi. Koulutustaso on pysynyt seurantajaksolla lähes ennallaan. Koulutuspäivät v Koko hlöstö Sisäinen koulutus Ulkoinen koulutus Yhteensä lkm hlöitä päiviä hlöitä päiviä päiviä % v.2008 Hallinto (11 14) , ,1 508,5 38,2 Huolto (21 25) ,3 5 12,8 29,1 2,2 Sairaanhoito (31 515) , ,7 708,3 53,2

22 22 Terapiatoiminnot ( ) , ,4 86,3 6,5 Yhteensä , ,0 1332,2 100 v.2009 Hallinto ( ) , ,5 503,9 42,4 Huolto ( ) , ,1 62,5 5,3 Sairaanhoito ( ,98100) , ,0 575,9 48,5 Terapiatoiminnot ( ) ,6 8 28,6 46,2 3,9 Yhteensä , ,2 1188,5 100 v.2010 Hallinto ( ) , ,0 300,7 31,7 Huolto ( ) ,0 3 6,0 44,0 4,6 Sairaanhoito ( ,98100) , ,7 546,1 57,5 Terapiatoiminnot ( ) , ,0 59,0 6,2 Yhteensä , ,7 949, Hallinto Huolto Sair.hoit. Terap.t. Sisäinen koulutus 2008 Sisäinen koulutus 2009 Sisäinen koulutus 2010 Ulkoinen koulutus 2008 Ulkoinen koulutus 2009 Ulkoinen koulutus 2010

23 23 6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 6.1 Rahoituksen rakenne Pääasiallinen rahoitus syntyy maksullisen toiminnan tuotoista, joiden osuus koko rahoituksesta on 98,5 %. Loput rahoituksesta saatiin budjettivaroista. Budjettivaroin katettiin perinteiseen tapaan tieteellisen tutkimuksen kulut. Tieteellisen tutkimuksen tulokset suhteessa käytettyihin resursseihin ovat hyvät. Pelkällä EVO-rahoituksella ei tulla jatkossakaan selviämään, joten budjettirahoitus tutkimustoiminnan turvaamiseksi on edelleen välttämätöntä. 6.2 Talousarvion toteutuminen Maksullisen toiminnan tuotot syntyvät pääosin kunnilta perittävistä hoitomaksuista. Lisäksi mielentilatutkimuksista laskutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Tulostavoite asetettiin 4000 euroa ylijäämäiseksi. Tavoite oli loppuvuodesta ylittymässä, joten joulukuun kuntalaskutusta voitiin alentaa euroa. Ylijäämä hinnanalennuksen jälkeen oli euroa. Sekä tuotto- että kustannustavoite alittuivat 5,7 %. 6.3 Tuotto- ja kululaskelma (Liite 1) Valtaosa (75,7 %) toiminnan kokonaiskuluista on henkilöstökuluja, joiden nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli 7,8 %. Kustannusten kasvu aiheutui palkankorotuksista ja henkilötyövuosien lisääntymisestä (7,2 htv) sekä uudisrakennuksen käyttöönoton myötä kohonneista vuokramenoista. Välittömään hoitotyöhön kohdistuneet henkilötyövuodet lisääntyivät (9,2 htv). Samanaikaisesti muiden henkilöstöryhmien henkilötyövuodet vähenivät (2 htv). Aine- ja tarvikeostot vähenivät yli 5 %:lla ja palveluiden ostot yli 10 %:lla, koska edellisen vuoden vastaavat menot olivat uudisrakennuksen käyttöönoton vuoksi poikkeuksellisen suuret. Ostoista suurimman erän muodostivat elintarvikkeet, joiden kulut kasvoivat 6 %. Nousu aiheutui pääosin Huutoniemen vuokratiloista / ateriapalveluista luopumisesta ja ko. potilaiden siirtymisestä sairaalan oman ravintohuollon piiriin. Ravintohuoltoon käytetty henkilötyövuosimäärä pysyi ennallaan. Toiseksi suurin ostojen erä olivat lääkkeet, joiden kulut vähenivät 9 %. Kulujen lasku aiheutui varaston pienenemisestä. Kustannusvastaavuuden toteutumista on tarkasteltu myös tuoteryhmittäin toteuttamalla kustannusten kohdistaminen ja seuranta mahdollisimman hyvin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti hyödyntäen info-raportointijärjestelmää. 6.4 Tase (Liite 2) Lyhytaikaisten saamisten määrä yhteensä on ,38, josta 87 % on tammikuussa erääntyviä laskuja (kuntalaskuja ,78, potilaiden hoitomaksuosuuksia ,99 sekä muita saatavia ,08 ). Tätä vanhemmat saamiset ovat pääsääntöisesti summaltaan vähäisiä maksamattomia potilasosuuksia, joita ei ole pystytty tilittämään kotikunnille. Koska sairaala on jo saanut kuntalaskutuksena koko potilaan hoitomaksun ja laskuttaa potilaan osuuden hyvittääkseen sen ao. kunnalle, siirtyy maksamaton potilasmaksuosuus kotikunnan perittäväksi. Tämä laskutuskäytäntö toimii hyvin ja vain harvoin kotikunnat joutuvat perintätoimenpiteisiin.

24 24 Kertomusvuonna on poikkeuksellisesti kertynyt saatavaa HUS- kuntayhtymältä yhteensä ,00. Saatava aiheutuu sairaalaan tulleesta ulkomaalaisesta potilaasta, jonka hoitomaksujen maksamisesta HUS on kieltäytynyt kesäkuun alusta lukien. Potilaan siirtoprosessi kotimaahansa on kesken ja maksajaselvittely Stm:ssä meneillään. Käyttöomaisuusinvestointeihin käytettiin ,70. Lomapalkkavelka kasvoi ,69, joka aiheutui pääasiassa palkkakulujen noususta. Taseen loppusumma ei täsmää, koska sisäisten rahaliikenteen tilien käsittelytapa on muuttunut siirryttäessä vuonna 2009 palvelukeskuksen asiakkaaksi eikä kyseisten rahaliikenteen siirtoja voida seurata alaisen hallinnon tasolla. 7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyn mukaisesti sairaalan johdon on huolehdittava siitä, että Vanhan Vaasan sairaalassa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt, jotka varmistavat talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta. Talouden valvonnassa ja tuloksen seurannassa hyödynnämme kirjanpito-, matkahallinta- ja ostolaskujärjestelmän raportoinnin lisäksi sairaalan tarpeisiin hankittua info-järjestelmää, josta saamme ajantasaisen tiedon tuloksesta, vertailun tavoitteisiin sekä ennusteen koko vuoden tilanteesta. Taloustilanteesta raportoidaan johtokunnalle ja johtoryhmälle säännöllisesti. Laajennetun johtoryhmän jäsenille tehdyn kyselyn pohjalta on arvioitu toimintakulttuuria, resursseja, toiminnan tuloksellisuutta ja laatua, riskienhallintaa ja seurantaa sekä taloussäännön määräysten toteutumista. Arviot ovat edellisen vuoden tapaan keskimäärin hyvät / erinomaiset. Taloussäännön määräyksiä hankinnoista, maksuaikakorttien käytöstä, laskujen tarkastuksesta, menojen hyväksymisestä, matkustamisesta ja omaisuuden hallinnasta yms. noudatetaan erittäin hyvin. Kyselyn perusteella kehittämistarvetta oli lähinnä riskien tunnistamisessa, laadun hallinnassa ja lainsäädännön tuntemisen varmistamisessa. Olemme THL:n sisäisen valvonnan arviointikehikkoa hyväksi käyttäen arvioineet, että sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskien hallinta täyttää sille asetetut tavoitteet hyvin. Kehittämiskohteina vuodelle 2011 ovat: 1. Tietoturvan saattaminen asetuksen vaatimalle tasolle kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa. Vuoden 2011 aikana toteutettava mm. riskikartoitukset ja ydinprosessien kuvaukset. 2. Tilausten hallinnan systematisointi, TILHA-järjestelmän käyttöönotto.

25 25 ALLEKIRJOITUKSET Tilinpäätös on hyväksytty Vaasassa 16. päivänä helmikuuta v.2011 Johtava lääkäri Markku Eronen Talouspäällikkö Aila Ranta Johtokunta:

26 Liite 1 TUOTTO- JA KULULASKELMA Vanhan Vaasan sairaala Toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot , ,37 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,23 Muut toiminnan tuotot , , , ,64 Toiminnan kulut Aineet,tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,34 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Henkilöstökulut , ,34 Vuokrat , ,04 Palvelujen ostot , ,44 Muut kulut , ,81 Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Valmistus omaan käyttöön (-) Poistot , ,03 Sisäiset kulut , ,00 Jäämä I , ,36 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 1 842, ,00 Rahoituskulut 238, ,36 156, ,67 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 656,50 Satunnaiset kulut 656,50 460,00-460,00 Jäämä II , ,69 Siirtotalouden tuotot ja kulut Tuotot: Kunnilta , ,79 Kuntayhtymiltä Elinkeinoelämältä Voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä Kotitalouksilta Muut , ,79 Kulut: Kunnille Kuntayhtymille Elinkeinoelämälle Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille Kotitalouksille , ,33 Ulkomaille Muut Kulujen palautukset , ,33 Jäämä III , ,23 Tuotot veroista ja pakollista maksuista Perityt arvonlisäverot , ,25 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,93 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , ,16

27 Liite 2 Vanha Vaasan sairaala TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄVAIKUT- TEISET SIJOITUKSET Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,22 Muut pitkävaikutteiset menot , ,22 Aineelliset hyödykkeet Rakennelmat 2 164, ,92 Koneet ja laitteet , ,72 Kalusteet , ,84 Muut aineelliset hyödykkeet 1 506, ,00 Ennakkomaksut+keskener.hank , ,48 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaik.sijoitukset Käyttöomaisuusarvopaperit 8 740, , , ,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SI- JOITUKSET YHT , ,70 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,59 Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat , ,55 Ennakkomaksut , ,14 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,24 Siirtosaamiset Muut lyhytaikaiset saamiset , ,65 Ennakkomaksut 278, , , ,75 Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat Kassatilit 1 289, ,89 Muut pankkitilit Muut rahat ja pankkisaamiset Sisäisen rahaliikkeen tilit (Palkeet) 1 289, ,89 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,48 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Valtion pääoma Valtion pääoma , ,90 Edellisen tilikausien pääoman muutos , ,52 Pääoman siirrot (Palkeet) Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,58 Rahastojen pääomat Muut rahastot ja lahj.varat 0,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot ,04 Ostovelat , ,20 Tilivirastojen väliset tilit , ,41 Edelleen tilitettävät erät , ,10 Siirtovelat , ,56 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,51 VASTATTAVAA YHTEENSÄ

28 PSYYKKISEN TILAN ARVIOINTI NS. GAS-ASTEIKKO Arvioi tutkittavan alin toiminnan taso edeltäneellä viikolla valitsemalla alin väli, joka kuvaa hänen toimintaansa kuvitellulla jatkumolla mielenterveydestä sairauteen. Esimerkiksi tutkittavalle, jonka "käyttäytymiseen vaikuttavat merkittävästi harhaluulot" (väli 21-30) tulisi antaa lukema siitä välistä, vaikka hänellä onkin "huomattavaa huonontumista useilla alueilla" (väli 31-40). Käytä välin sisäisiä lukemia siten kuin tuntuu sopivalta (esim. 35, 58, 63). Arvioi todellista toiminnan tasoa siitä riippumatta, saako tutkittava lääkitystä tai muuta hoitoa ja parantaako tämä hänen toimintaansa. (Robert L. Spitzer, MD, Miriam Gibbon, MSW, Jean Endicott, PhD) Liite Ei oireita, hyvä toimintakyky monilla elämän alueilla, elämän ongelmat eivät koskaan näytä saavan yliotetta, toiset turvautuvat tutkittavaan hänen lämpönsä ja vahvuutensa takia. Ohimeneviä oireita voi esiintyä, mutta toiminta on hyvää kaikilla elämän alueilla, mielenkiinto ja osallistuminen on laaja-alaista, tutkittava menestyy sosiaalisesti, on yleisesti tyytyväinen elämään, hänellä esiintyy arkipäivän huolia, mutta vain joskus ne tuntuvat hallitsemattomilta. Vähäisiä oireita voi esiintyä, mutta toimintakyky on enintään lievästi huonontunut, arkipäivän huolia ja ongelmia esiintyy vaihtelevasti ja joskus ne ovat hallitsemattomia. Esiintyy joitakin lieviä oireita (esim. masentuneisuutta ja lievää unettomuutta) TAI joitain vaikeuksia useilla elämän alueilla, mutta toimintakyky on yleisesti ottaen hyvä eivätkä useimmat kouluttamattomat henkilöt pitäisi tutkittavaa "sairaana". Kohtalaisia oireita TAI yleisesti joitakin vaikeuksia (esim. vähän ystäviä, tunneköyhyyttä, masentuneisuutta, sairaalloista epäröintiä, ylipirteää mielialaa ja pakonomaista puhumisen tarvetta, kohtalaisen vakavaa antisosiaalista käyttäytymistä). Vakavia oireita tai toiminnan tason huonontumista, jonka useimmat kliinikot arvioisivat tarvitsevan hoitoa tai huomiota (esim. itsemurha-ajatukset tai eleet, vakavat pakkotoiminnot, usein esiintyvät ahdistuneisuuskohtaukset, vakava antisosiaalinen käytös, pakonomainen juopottelu). Huomattavaa toiminnan tason huonontumista useilla elämän alueilla, kuten työelämässä, perhesuhteissa, arvostelukyvyssä, ajattelussa tai mielialassa (esim. masentunut nainen välttelee ystäviä, lyö laimin perheensä, ei pysty kotitöihin) TAI jonkinasteista todellisuuden tajun tai kommunikaation huonontumista (esim. puhe ajoittain epämääräistä, epäjohdonmukaista tai epäoleellista) TAI tutkittavalla on yksi vakava itsemurhayritys. Toimintakyvytön lähes kaikilla elämän alueilla (esim. pysyttelee vuoteessa koko päivän) TAI käyttäytymiseen vaikuttavat huomattavasti joko harhaluulot tai harha-aistimukset TAI kommunikointi on vaikeasti huonontunutta (esim. joskus asiaankuulumatonta tai tutkittava ei vastaa puhutteluun) tai arvostelukyky pettää (esim. käyttäytyy karkean sopimattomasti). Tarvitsee valvontaa, jotta ei vahingoittaisi itseään tai muita tai huolehtiakseen vähimmästäkään henkilökohtaisesta hygieniastaan (esim. toistuvia itsemurhayrityksiä, usein väkivaltainen, maanista kiihtyneisyyttä, tuhrii ulosteella) TAI kommunikaation vaikeaa huonontumista (esim. usein hajanainen tai puhumaton). Tarvitsee jatkuvaa valvontaa useita päiviä, jotta ei vahingoittaisi itseään tai muita tai ei yritä huolehtia vähäisestäkään henkilökohtaisesta hygieniastaan.

29 KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, maksullinen toiminta Joulukuu 2010 Maksullinen toiminta Hallintopalv. Huoltopalv. Sair.h.palv.yht. Terapiat Tukitoimet yht Sairaanhoito Mielentilatutk. Maksullinen Maksull. KP: KP: KP: KP: KP: , KP: KP: yhteensä yht. Muutos% Toim: Ei 8027 Toim: Ei 8027 Toim: Ei 8027 Toim: Ei 8027 Toim: Ei 8027 Toim: Ei 8027 Toim: Tuotot Myyntituotot (30-alkuiset) ,08 Vuokratuotot (31-alkuiset) ,42 Muut tuotot (39-,50-,60-,80,81- alkuiset) ,06 Tuotot yhteensä ,01 Kustannukset Aineet ja tarvikkeet (40-alkuiset) ,30 Henkilöstökulut (41-alkuiset) ,78 Vuokrat (42-alkuiset) ,38 Palvelujen ostot (43-alkuiset) ,25 Muut menot (45-,51-,61-,82-alkuiset) ,60 Osuus THL:n kust. (ei kirjata) ,01 Kustannukset yhteensä ,97 Pääomakustannukset Käyttöom.poistot (48-alkuiset) ,36 Korot käyttö ja vaihto-omais ,85 Pääomakust. yhteensä ,20 Kaikki kustannukset yht ,86 Ylijäämä+/Alijäämä ,63 Liite 4 Maksullisen toiminnan tunnusluvut TUNNUSLUKU Maksullisen toiminnan tuotot (1000 ) Kokonaiskustannukset (1000 ) Ali-(-) ylijäämä (+) (1000 ) Ali- tai ylijäämä % tuotoista -1,02 0,06

30 Liite 5 KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, maksuton toiminta Joulukuu 2010 Uusi palkkausjärj. Maksuton toiminta Tiet.tutkimus Yliopistoopetus Tiet.tutkimus Yhteensä Tutkimusstoiminta Tutkimustoiminta Yhteensä budj.rahoitt. budj.rahoitt. budjetti ulkop.rahoitus ulkop.rahoitus ulkopuolinen yhteensä yhteensä rahoitteinen rahoitus Tuotot Myyntituotot (30-alkuiset) Vuokratuotot (31-alkuiset) Muut tuotot (39-,50-,60-, 80-alkuiset) Tuotot yhteensä Kustannukset Aineet ja tarvikkeet (40-alkuiset) Henkilöstökustannukset (41-alkuiset) Vuokrat (42-alkuiset) Palvelujen ostot (43-alkuiset) Muut menot (45-,51-,61-, 82-alkuiset) Kustannukset yhteensä Pääomakustannukset Käyttöom.poistot (48-alkuiset) Pääomakust. yhteensä Kaikki kustannukset yht Ylijäämä+/Alijäämä

31 Liite 6 VANHAN VAASAN SAIRAALAN JULKAISUJA VUONNA 2010 Keski-Valkama, A. (2010). The use of seclusion and mechanical restraint in psychiatry. A persistent challenge over time. Vaasa: Vanha Vaasa Hospital. Keski-Valkama, A., Sailas, E., Eronen, M., Koivisto, A-M., Lönnqvist, J., Kaltiala-Heino, R. The reasons for using restraint and seclusion in psychiatric inpatient care: A nationwide 15-year study. Nordic Journal of Psychiatry 2010; 64(2): Repo-Tiihonen E., Tiihonen, J., Lindberg, N., Weizmann-Henelius, G., Putkonen, H., Häkkänen, H. The intergenerational cycle of criminality association with psychopathy. J Forensic Sci 2010; 55(1): Kontio, R., Välimäki, M., Putkonen, H., Kuosmanen, L., Scott, A., Joffe, G. Patient restrictions: are there ethicla alternatives to seclusion and restraint. Nursing Ethics 2010;17(1): Steinert T, Lepping P, Bernhardsgrütter R, Conca A, Hatling T, Janssen W, Keski-Valkama A, Mayoral F, Whittington R. Incidence of seclusion and restraint in psychiatric hospitals: a literature review and survey of international trends. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol Sep;45(9): Keski-Valkama A, Koivisto A-M, Eronen M, Kaltiala-Heino R. Forensic and general psychiatric patients' view of seclusion: a comparison study. Journal of Forensic Psychiatry & Psychology 2010;21(3): Weizmann-Henelius G, Putkonen H, Grönroos M, Lindberg N, Eronen M, Häkkänen-Nyholm H. Examination of psychopathy in female homicide offenders--confirmatory factor analysis of the PCL-R. Int J Law Psychiatry May-Jun;33(3): Keski-Valkama A, Sailas E, Eronen M, Koivisto AM, Lönnqvist J, Kaltiala-Heino R. Who are the restrained and secluded patients: a 15-year nationwide study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol Oct;45: Putkonen H, Amon S, Eronen M, Klier CM, Almiron MP, Cederwall JY, Weizmann-Henelius G. Child murder and gender differences A nationwide register-based study of filicide offenders in two European countries. Journal of Forensic Psychiatry & Psychology 2010;21(5): Weizmann-Henelius G, Kivilinna E, Eronen M. The Utility of Rorschach in forensic Psychiatric Evaluations. Nordic Psychology 2010;62(3): Putkonen H., Weizmann-Henelius G., Repo-Tiihonen E., Lindberg N., Saarela T., Eronen M., Häkkänen-Nyholm H. Homicide, psychopathy, and aging A nationwide register-based case-