RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS RAKENNUSTIETO OY VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS RAKENNUSTIETO OY VUOSIKERTOMUS 10

2 Sisällys Yliasiamiehen katsaus 3 Rakennustieto 5 Rakennustietosäätiö RTS 6 Yleistä 6 Säätiökonsernin johto 6 Strateginen suunnittelu 6 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 6 Toimikuntatyöskentely 6 Tutkimustoiminta 6 Kehittämistoiminta 7 Luokitustoiminta 7 M1-päästö ja puhtausluokitukset 7 RT-ympäristöselosteet 8 Omistajuus, varallisuus 8 Viron Rakennuskeskus (ET-INFOkeskuse AS) 8 Pietarin Rakennuskeskus PCC 8 Yhteiskuntasuhteet ja viestintä 9 Rakennusfoorumit 9 Stipendit, palkinnot tuki ja tunnustukset 10 Rakennustieto Oy 12 Yleistä 12 Asiakassegmentit 13 Rakennus- ja rakennesuunnittelu 14 Infra 14 Talotekniikka 15 Talonrakennusurakointi 16 Kiinteistönpito 17 Rakennusmateriaali- ja tuoteteollisuus 17 Tietopalvelu 18 Asiakaspalvelu 19 Liiketoiminnan kehittäminen. 19 Sisäiset palvelut 19 RTS:n hallituksen toimintakertomus 20 Rakennustieto Oy:n hallituksen toimintakertomus 25 Tietoa Rakennustiedon henkilöstöstä 29 Toimikuntalaitos, kokoonpanot ja toiminta 30 Hallinto-organisaatio 43 Rakennustietosäätiö RTS:n edustajisto 43 Rakennustietosäätiö RTS:n hallitus 45 Rakennustieto Oy:n hallitus 45 Yhteystiedot 46 2Kannen kuva kirjasta Hermann Kaufmann - Spirit of Nature Wood Architecture Award 2010 YLIASIAMIEHEN KATSAUS

3 Yliasiamiehen katsaus Matti Rautiola, yliasiamies Vuoden 2010 toimintakertomus poikkeaa rakenteeltaan edellisistä. Rakennustiedon koko organisaatiota koskeva muutos vietiin toimintavuoden aikana päätökseen. Asiakkuuksien tunnistaminen, niihin perustuva segmentointi ja toimintakulttuurin kääntäminen tuotteiden tekemisestä asiakaslähtöisyydeksi johtivat sekä Rakennustietosäätiö RTS:n toimikuntalaitoksen että Rakennustieto Oy:n hallinnollisen ja toiminnallisen rakenteen perusteelliseen uudistamiseen. Uudistukset ulottuivat myös säätiön ja yhtiön väliseen työnjakoon. Toimintakertomuksessa raportoidaan Rakennustiedon toimintavuodesta tätä uutta rakennetta noudattaen. Taakse jäänyt vuosi oli taantumasta toipumisen aikaa. Maailman ja Suomen taloudellisen kehityksen suunta kääntyi kärsivällisyyttä ja kestävyyttä koetellen vuoden aikana loivaan ja hitaaseen nousuun. Rakentamisen suhdanteet seuraavat tunnetusti talouden muutosten ylä- ja alamäkiä, tosin viiveellä, mutta muuta taloutta voimakkaampina heilahteluina. Valtiovallan toimenpiteiden ansiosta pelätty rakentamislama jäi toteutumatta ja rakentamisen määrä pysyi siedettävällä tasolla koko vuoden loppua kohden teollinen tuotanto ja vienti piristyivät. Kehitys heijastui myönteisesti Rakennustiedon toimintaan. Kulukuria jatkettiin sekä säätiössä että yhtiössä. Uutta väkeä ei juuri palkattu eläkkeelle jääneiden tilalle, joten vähälukuisempi henkilöstö joutui venymään ajoittain äärimmilleen lisääntyneiden työtehtävien ja kiristyneiden resurssien puitteissa. Kannattavuuden aikaansaaminen oli työlästä, mutta yhtiön liikevaihto ja maksuvalmius kehittyivät turvalliselle tasolle ja tulos ylsi positiiviseksi, tosin tavoitteesta jääneenä. Säätiön tulos oli pääasiassa henkilöstösäästöistä johtuen hyvä, jonka perusteella strategiaan kirjattu tavoite vararahaston kartuttamisesta voidaan kuluvana vuonna toteuttaa. Perustoiminnan elpyessä hitaan sitkeästi, tutkimussalkku tukevoitui vakuuttavasti. Tutkimushankkeilla ei juurikaan ole vahvistavaa tai heikentävää vaikutusta säätiön tai yhtiön talouteen, mutta T&K-toiminnan merkitys on Rakennustiedon yhteiskunnallisen tehtävän kannalta suuri. Erityisesti infra-alan kehityksen vauhdittamiseen osallistuminen on ollut uraa uurtavaa ja uutta luovaa, säätiön tarkoituksen nimenomaista toteuttamista. Kun koettelemusten vuosi lopulta päättyi, rima jäi toki heilumaan, mutta ylitys oli tapahtunut kiistattomasti ja varmisti terveen pohjan vuodelle Rakennustiedon rakennetta on pyritty vähitellen selkeyttämään resurssien sallimissa kehyksissä. Muun muassa omistajuuden painopistettä on siirretty säätiöön. Operatiivista toimintaa sekä liiketoiminnan kehittämistä on puolestaan keskitetty yhtiöön. Rakennustieto Oy:n omistamat Viron yksikön ET-INFOkeskuse AS:n osakkeet YLIASIAMIEHEN KATSAUS 3

4 siirtyivät kaupalla Rakennustietosäätiölle. Vuoden 2011 aikana tarkoitus on toteuttaa vastaava kauppa Pietarin yksikön PCC:n osakkeista. Tätä kirjoitettaessa talous elpyy Suomessa jo hyvää vauhtia, mutta maailman tapahtumat riepottelevat viennistä riippuvaista maatamme jatkuvasti. Japanin järkyttävät tapahtumat, arabimaailman kiehunta, Euroopan velkaisten maiden ongelmat ja Euroopan ja Suomen poliittiset muutokset estävät näkemästä tulevaa toimintaympäristöä kirkkaasti. Lepäämään ei pääse koskaan eikä jatkuvaan turbulenssiin ole patenttilääkkeitä. Epävarmuuteen voi varautua ainoastaan työvälineitä ja toimintaa kehittämällä, erityisesti yllättäviä muutoksia huomioiviksi ja kestäviksi, ja tähän strategiammekin velvoittaa. Rakennustiedossa ollaan siirrytty muutamien vuosien kuluessa määrätietoisesti kohti strategialla johtamista. Strategiaprosessia ja -työkalua on kehitetty jo usean vuoden ajan omaan käyttöön sopivaksi. Organisaatiomuutoksen myötä henkilöstö ja päätoimikuntien jäsenet on kytketty mukaan strategian valmisteluprosessiin entistä kiinteämmin. Laaja kosketuspinta on koettu välttämättömäksi varsinkin, kun tulevaisuuden ennakoinnin merkitys on lisääntynyt vuosi vuodelta ja sen ohjausvaikutus strategiaan on vahvistunut. Olen vakuuttunut siitä, että kaiken ponnistelun ja perusteellisten muutosten jälkeen yhteisömme on entistä vahvempi ja valmistautuneempi kohtaamaan uusia vuosia ja uusia haasteita. Lämmin kiitos henkilökunnalle sekä hallitusten ja toimikuntien jäsenille! Me selvisimme kovista ajoista kunnialla, omaan apuun ja tulevaisuuteen luottaen. 4 YLIASIAMIEHEN KATSAUS

5 Rakennustieto Rakennustieto on säätiökonserni, jonka pääosan muodostavat Rakennustietosäätiö RTS ja sen kokonaan omistama Rakennustieto Oy. RAKENNUSTIEDON SÄÄTIÖKONSERNIN RAKENNE Rakennustietosäätiö RTS EDUSTAJISTO HALLITUS YLIASIAMIES SÄÄTIÖKONSERNIN JOHTO STRATEGINEN SUUNNITTELU T&K Toimikuntalaitos Tutkimushankkeet Kehittämistoiminta LUOKITUS M1 Ympäristöseloste OMISTAJUUS Julkaisuoikeudet Varallisuus YHTEISKUNTA- SUHTEET, VIESTINTÄ Jäsenyydet eri organisaatioissa Sidosryhmät Rakennusfoorumit STIPENDIT, PALKINNOT, TUKI, TUNNUSTUKSET RAKEVA, ga, Pietilä, UICB, ansiomerkit, kustannustuki, alueelliset palkinnot Vaikuttaminen Varallisuus Ei toimiva Strategiset omistukset Sisältö Toimikuntalaitos Julkaisuoikeudet Rakennustieto Oy (RTS 100 %) Estonian Building Centre (RTS 54 %) ET-INFOkeskuse AS St. Petersburg Construction Centre Ltd (RTS 40 %, Rati 40 %) PCC / Infstroy Yhtiö xx / xx % Moscow Construction Centre Ltd (RTS 41 %, PCC 10 %) MoCC Latvian Building Centre Ltd (RTS 60 %) LBC Suomen Määrälaskenta Oy (RTS 100 %) Rahasto Haahtela-kehitys Oy (RTS 7%) - rakentamisen ohjelmistotalo Liikekiinteistö Oy (RTS 100 %) - lainavakuus Taide Pickala Golf FISE Oy (RTS 7,4 %) - pätevyyksien myöntäminen FINEDU-säätiö (RTS 4 %) - Venäjän koulutussäätiö RAKENNUSTIETO 5

6 RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yleistä Rakennustietosäätiö RTS on yksityinen ja yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävänä on edistää sekä hyvää kaavoitus- ja rakennustapaa että hyvää kiinteistönpitotapaa. Säätiö osallistuu Rakennustiedon yhtiöiden toimintaan sekä henkilötasolla edustajiensa kautta että organisoimalla ja rahoittamalla laajaa toimikuntatyöskentelyä. Tutkimusja kehittämistoiminnan sekä toimikuntatyön tulosten kaupallisesta hyödyntämisestä vastaa Rakennustieto Oy. Säätiö on Rakennustiedon omistajaorganisaatio ja julkaisija. Sen vastuulla ovat Rakennustieto-yhteisön johtaminen ja strateginen suunnittelu. Säätiö on yhteisön tutkimus- ja kehittämisyksikkö ja vastaa luokitustoiminnasta. Säätiö osallistuu jatkuvasti kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, järjestää julkisia keskustelutilaisuuksia, jakaa stipendejä, ansiomerkkejä ja useita rakennusalan palkintoja ja tunnustuksia sekä tukee alan professuureja ja opiskelijatoimintaa. Säätiökonsernin johto Säätiötä ja sen toimintaa johtavat hallitus, yliasiamies ja edustajisto, jossa koko rakennusala on edustettuna 50 järjestön ja yhteisön kautta. Edustajiston puheenjohtajana toimi johtava asiantuntija Tuomo Hahl, varapuheenjohtajina tekninen johtaja Gunnar Åström ja rakennusneuvos Ben Grass. Hallituksen puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja, arkkitehti Aki Davidsson, varapuheenjohtajana rakennusmestari Taisto Loponen ja yliasiamiehenä professori Matti Rautiola. Säätiökonsernin käytännön johtamisesta vastaa johtoryhmä, johon kuuluvat säätiön yliasiamies, T&K-johtaja sekä yhtiön toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja talouspäällikkö. Johtoryhmän sihteerinä toimi yliasiamiehen assistentti. Strateginen suunnittelu Säätiökonsernin johtaminen perustuu vuosittain päivitettävään strategiaan. Strategia laaditaan johtoryhmän valmistelukokouksissa sekä kehittämisseminaarissa, johon osallistuvat säätiön ja yhtiön hallitukset sekä edustajiston puheenjohtaja. Segmenttipäätoimikuntien puheenjohtajat ja tietopalvelujohtajat osallistuvat aineiston kokoamiseen. Toimikuntatyöskentely Vuoden 2010 aikana otettiin käyttöön uudistettu, yhtiön asiakassegmentteihin perustuvaa organisaatiota vastaava päätoimikuntajärjestelmä. M1-päästö- ja puhtausluokituksen, RT-ympäristöselosteiden, Talo-nimikkeistön, InfraTM:n ja buildingsmartin tukena toimivat erityispäätoimikunnat. Lomakkeiden, lehtien sekä KH- ja Ratu-kortistojen tukena toimivat toimi- ja toimituskunnat. Toimikuntien työskentelyyn osallistui noin 400 henkeä. Tutkimustoiminta Rakennustietosäätiö RTS toimii rakennusalan yhteisprojektien ohjelmoijana ja organisoijana, erityisesti sellaisten, joihin tarvitaan riippumatonta toimijaa. Säätiön oma tutkimusorganisaatio pidettiin kevyenä, toimeksiannot toteutettiin pääsääntöisesti verkostoitumalla ja käyttämällä ulkopuolisia konsultteja. RTS:n tutkimustoiminnan painopistealueita olivat kestävä kehitys, suunnittelun, rakentamisen ja käytön prosessit, informaatio- ja kommunikaatioteknologia sekä korjausrakentaminen. Toimintavuoden tutkimustoiminta oli ennätyksellisen laajaa. Promisen, rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmän, jatkokehitys oli edelleen jäissä johtuen resurssipulasta. Tarkoituksena on jatkaa kehittämistä toimintavuoden 2011 aikana, mikäli kannattavalle toiminnalle nähdään edellytyksiä. Suunnittelun ja rakentamisen prosessien painopistealueen toimintaa olivat RYL-hankkeet ja Talo-luokitus. Toimintavuonna valmistui InfraRYL osan 1 Väylät ja alueet päivitys. Se korvasi vuoden 2006 vastaavan version. Tuloksia ylläpidettiin ja kehitettiin aktiivisesti päätoimikunnan PT 29 RTS Infra alaisuudessa. Toimintavuonna valmisteltiin vuonna 2011 käynnistettävää uutta infra-tietopalvelua, jolle perustettiin päätoimikunta PT16 Infra-tietopalvelun päätoimikunta. Se jatkaa myös PT 29:n tehtäviä. RYLien kehittäminen jatkui toimintavuonna. Päivitetyt MaaRYL ja RunkoRYL valmistuivat. SisäRYLin päivitystyö jatkui ja MaalausRYLin päivitys käynnistettiin. TalotekniikkaRYLin päivittämistyön käynnistämistä valmisteltiin. Talo-ryhmässä nimikkeistötyö ja nimikkeistön päivitystyö jatkuivat. Englanninkielinen versio Talo nimik- 6 Rakennustieto

7 keistöstä julkaistiin kirjana ja ryhmän kotisivulla. LVI nimikkeistö laadittiin ja käytettiin lausunnolla sekä hyväksyttiin julkaistavaksi ja käyttöön. Nimikkeistön laati diplomi-insinööri Alvar Hausen. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian painopistealueen toimintaa olivat InfraTM-hanke ja COBIM-hankevalmistelut. InfraTM(tietomalli)-hankkeen tehtävänä on aktiivisesti vaikuttaa infra-alan yhteisen tietomallin edistämiseen ja kehittämiseen. Kyseessä on laaja sateenvarjohanke, jota rahoittavat väylävirastot, suurimmat kaupungit ja Infra ry. Sen yhteyteen on käynnistetty useita hankkeita saman aihealueen piiristä. Infra CAD-kuvataso -ohjeen päivitys käynnistettiin. Työn suorittaa Ramboll Oy. Suomen ensimmäinen rakennusalan huippuosaamiskeskittymä RYM Oy käynnisti toimintansa. Sen ensimmäisen tutkimusohjelman PRE:n osana toteutettavaan InfraFINBIM-osatehtävään hyväksyttiin InfraTM-hankkeen rahoittama alapaketti, jonka tavoitteena on infraalan mallintamisohjeet. Tämä alapaketti tuo samalla Rakennustiedon PRE-ohjelman ja sen tulosten piiriin. InfraTimantti-hankkeen esiselvitys, jossa VTT valmisteli inframallintamiseen liittyvää tutkimushanketta, valmistui. Hanke käynnistyi osana RYM/PRE-tutkimusohjelmaa. Toimintavuoden toinen merkittävä panostus oli Senaatti-kiinteistöjen mallintamisohjeen päivittämiseen ja laajentamiseen tähtäävän hankkeen (COBIM) valmistelu. Hanketta valmisteltiin ensin RYMin PRE-ohjelman osaksi, sittemmin vapaarahoitteisena. Loppuvuonna rahoitus varmistui ja hanke käynnistetään 2011 alussa. Säätiössä toimiva buildingsmart Finland -päätoimikunta on kansainvälisen buildingsmart-järjestön jäsen. buildingsmart tekee työtä rakennusalan ohjelmistojen yhteiskäyttöisyyden lisäämiseksi ja rakennusalan tuotetietomallin IFC:n (Industry Foundation Classes) kehittämiseksi. buildingsmart Finland -päätoimikunta on suomalaisten rakennusalan yritysten ja rakennusalan ohjelmistoja tuottavien yritysten muodostama yhteistyöfoorumi. Päätoimikunnan toiminta oli vilkasta ja jäsenkunta kasvoi toimintavuonna. buildingsmart Finland -päätoimikunta järjesti toimintavuonna useita yleisiä seminaareja ja jäsentilaisuuksia sekä hankki IFD-Library Observer -statuksen (IFD = mallintamista tukevien tuotekirjastojen kansainvälinen standardi). DigiEduET (Central Baltic) on hanke, jossa Rakennustieto toteuttaa rakeisen ja rakenteisen tiedon julkaisutoimintaa kehittävää osatehtävää. Myös Viron Rakennuskeskuksella on hankkeessa laaja oma osio. Tallinnan EU:n Central Baltic Joint Technical Secretariat myönsi hankkeelle rahoituksen loppuvuonna. Hankkeen päämiehenä on Kouvola Innovation Oy. Hankkeessa käännetään ja sovitetaan Ratu-kortisto viroksi ja Viron oloihin sekä laaditaan multimediaa. T&K-johtajana toimi TkT, arkkitehti Christer Finne. Kestävän kehityksen painopistealueen toimintaa hoiti arkkitehti Petri Neuvonen. Kehittämistoiminta Kehittämistoiminnan painopiste määritellään yksityiskohtaisesti Rakennustieto Oy:n kanssa erillisellä kehityssopimuksella, jota toimintavuoden aikana tarkastellaan säännöllisesti. Keskeisin tehtävä toimintavuonna oli toimintaansa aloittaneiden asiakassegmenttien asiakastiedon haltuunotto ja niitä koskevan asiakas-, kilpailu-, ja tilastotiedon kerääminen ja raportointi. Talotekniikka- RYListä tehtiin asiakaskysely. Korjausrakentamisen tietopalvelun ja kuluttajia palvelevan tietopalvelun liiketoimintamahdollisuuksia selviteltiin. Kehittämispäällikkönä toiminut diplomi-insinööri Matti Valtiala jäi eläkkeelle toimintavuoden lopussa. Luokitustoiminta M1-päästö- ja puhtausluokitukset Kestävän kehityksen painopistealueen toimintaa olivat sisäilmastoluokitus ja siihen liittyvät M1-luokitukset sekä RT-ympäristöselosteet. Rakennustietosäätiön ylläpitämän rakennusmateriaalien päästöluokitustoiminnan tavoitteena on edistää vähäpäästöisten rakennusmateriaalien kehittämistä ja käyttöä. Päästöluokitellut tuotteet tunnistaa M1-merkistä. Vuoden lopussa oli M1-luokiteltuna runsaat 1700 tuotetta noin 150 yritykseltä. Runsas neljännes luokituksista kuului ulkomaisille yrityksille. Rakennustietosäätiön ylläpitämän ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokituksen tavoitteena on tarjota sisätiloissa oleskeleville entistä parempaa tuloilmaa. Puhtausluokitellut tuotteet tunnistaa M1-merkistä. Vuoden lopussa oli M1-puhtausluokiteltuna yli 200 tuotetta kymmeneltä yritykseltä. RAKENNUSTIETO 7

8 Luokitustoiminta on perustettu yhteistyössä Sisäilmayhdistys ry:n kanssa. Luokitustoimintaa ohjasi ja valvoi päätoimikunta EPT 24 Sisäilmastoluokitus. Toiminnasta vastasi arkkitehti Petri Neuvonen. RT-Ympäristöselosteet Rakennustietosäätiön julkaisemat RT-Ympäristöselosteet tarjoavat vertailukelpoista ympäristötietoa rakennustuotteista. Vuoden lopussa seloste oli laadittu 37 tuotteesta. Ympäristöselosteisiin liittyvä eurooppalainen standardointi on edelleen käynnissä. RT-Ympäristöselostetoiminta on perustettu yhteistyössä Rakennusteollisuus RT ry:n kanssa. Ympäristöselostetoimintaa ohjasi ja valvoi päätoimikunta EPT 21 Ympäristöselosteet. Toiminnasta vastasi arkkitehti Petri Neuvonen. Omistajuus, varallisuus Toimintavuoden tavoite vakavaraisuuden kohentamisesta toteutui. Sekä tilinpäätös että kassa korjautuivat hyvälle tasolle. Hallituksen päätöksen mukainen yhtiön ja säätiön ristiinomistusten purkaminen toteutettiin. Kaikki yhtiön omistamat Estonian Building Centre ET-INFOkeskuse AS:n, Moscow Construction Centre Ltd MoCC:n ja Latvian Building Centre Ltd LBC:n osakkeet siirtyivät kaupalla yhtiöltä säätiölle. Viron Rakennuskeskus (ET-INFOkeskuse AS) ET-INFOkeskusen 18. toimintakausi oli ensimmäinen täysi toimintavuosi vuonna 2009 uudistetun strategian toteuttamisessa. Toiminnassa keskityttiin sähköiseen liiketoimintaan siirtymiseen sekä oman sisällöntuotannon kehittämiseen neljällä keskeisellä liiketoiminta-alueella. Loppuvuodesta yrityksessä valmistauduttiin euron käyttöönottoon liiketoiminnassa sekä yrityksen hallinnossa. Rakennustarvikenäyttelyyn, joka sijaitsee hyvällä paikalla kirjakaupan ja seminaaritilojen yhteydessä, tutustui vuoden aikana yli 6000 rakennusalan ammattilaista. Näyttelylle toimintavuosi oli jo 14. ja siellä tuotteitaan ja palveluitaan esitteli 55 näytteilleasettajaa. Kirjankustannustoiminta tuotti markkinoille uusia nimikkeitä, joista tärkeimpänä mainittakoon vironkielinen BY 40. Toimintavuonna aloitettiin myös MaaRYL 2010:n kääntäminen viroksi. Näitä ja muita rakennusalan kustantajien kirjoja myytiin yhtiön kirjakaupassa, jota yleisesti pidetään Viron parhaana rakennusalan tiedonlähteenä sekä ammattilaisille että kuluttajille. Seminaaritoiminta jatkui toimintavuonna vahvana ja maksullisiin seminaareihin osallistui 617 ammattilaista. Seminaareja järjestettiin yhteensä 15 kappaletta. Kortistojen osalta suurin muutos koettiin, kun ETF-kortiston verkkoversio julkistettiin keväällä. Asiakkaat ovat siirtyneet hyvin palvelun käyttäjiksi ja arvostaneet sen toimivuutta nykyaikaisena tietopalvelualustana. ETF- ja KH-kortistojen sisältöä päivitettiin normaalisti ja aloitettiin keskustelut omien sisältöä tuottavien toimikuntien perustamisesta. Vuoden aikana valmisteltiin yhtiössä EU-hanketta, jonka tarkoituksena on Ratu-aineiston kääntäminen viroksi sekä uusien jakelualustojen luominen yhdessä suomalaisien osapuolien kanssa. Yhtiön kotisivut ovat osoitteessa ET-INFOkeskusen tuotteita myydään myös Tarton ammattikoulujen keskuksen infopisteessä. ET-INFOkeskusen palveluksessa oli toimintavuonna keskimäärin neljä henkilöä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Heimo Salo, hallituksen jäseninä Andrei Blitstein, Erki Laimets ja Matti Rautiola sekä toimitusjohtajana Kea Siidirätsepp. Pietarin Rakennuskeskus PCC Pietarin Rakennuskeskus (St Petersburg Construction Centre) jatkoi toimintavuonna näyttely- ja tietopalvelutoimintaansa sekä järjesti yrityksille teknologian siirtoon tarkoitettuja tilaisuuksia. Rakennustieto järjesti yhdessä Pietarin Rakennuskeskuksen kanssa vuonna 2010 kolme kontakti- ja seminaaripäivää suomalaisille tuotevalmistajille ja venäläisille urakoitsijoille, suunnittelijoille ja viranomaisille. Nämä kaikki tilaisuudet 16.4., ja käsittelivät sisällöllisesti energiataloudellista ja ekologista suunnittelua sekä puurakentamista. Näihin kolmeen tilaisuuteen osallistui kuhunkin viisi suomalaista tuotevalmistajaa ja venäläisyritysten edustajaa. Sekä suomalaisilta tuotevalmistajilta että venäläisiltä rakennusalan ammattilaisilta saadun palautteen perusteella sekä tilaisuudet että niiden kautta saadut kontaktit olivat erinomaisia. Energiataloutta ja ekologiaa käsittelevä teemanäyttely on tarkoitus avata Pietarin Rakennuskeskuksessa huhtikuussa Lisäksi Rakennustieto järjesti Viipuri-keskuksen kanssa seminaarin Energia ja ekologia puurakentamisessa suomalaisille hirsitalo- ja valmistalovalmistajille sekä 8 Rakennustieto

9 Viipurin kaupungissa toimiville venäläisille rakennusalan ammattilaisille. Tilaisuus onnistui yli odotusten. Erityisen kiinnostuneita oltiin Suomen siirtolapuutarhakulttuurista ja kallistuvan energian vaikutuksista rakennusten suunnitteluun. Pietarin Rakennuskeskuksen palveluksessa oli toimintavuonna 16 henkilöä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Matti Rautiola, hallituksen jäseninä Irina Belinskaya, Alexey Belinski, Markku Lappalainen sekä Michail Lyasko. PCC:n toimitusjohtajana toimi Irina Belinskaya. Yhteiskuntasuhteet ja viestintä Säätiö osallistui aktiivisesti kiinteistö- ja rakentamisalan KIRA-foorumin johtoryhmätyöskentelyyn sekä Arkkitehtuurin, muotoilun ja rakentamisen informaatiokeskus ARMI ryn hallitustyöskentelyyn. Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy ovat molemmat UICB:n (International Union of Building Centres) jäseniä. Markku Salmi toimi UICB:n presidenttinä UICB:n sääntöjä ja toimintatapoja uusittiin 2010 siten, että järjestö toimii nyt verkkoyhteisönä Linked In -palvelussa. Matti Rautiola valittiin UICB:n Excecutive Committeen jäseneksi 2011 alkavalle kaudelle. Pohjoismaisten Rakennuskeskusten johtajat tapasivat kaksi kertaa toimintavuonna ja kokouksissa käsiteltiin markkina- ja kilpailutilannetta pohjoismaissa sekä kunkin keskuksen liiketoiminnan ajankohtaisia näkymiä. Suomesta kokouksiin osallistuivat Matti Rautiola ja Markku Salmi. Tuotemallistandardia ylläpitävän buildingsmart-järjestön kautta säätiö osallistui kansainväliseen tuotemallistandardisointityöhön. buildingsmart-järjestön Suomen osasto toimi säätiön päätoimikuntana. ICIS (International Construction Information Society) on luokituksia, kustannuslaskenta- ja työselostusohjeita ylläpitävien organisaatioiden kansainvälinen kattojärjestö. Säätiön T&K-johtaja osallistui järjestön toimintaan Talo-nimikkeistöryhmän päätoimikunnan edustajana. Hän toimii myös ICIS:n hallituksen jäsenenä ja rahastonhoitajana. Säätiö oli rakennusalan tutkimuslaitosten kansainvälisen kattojärjestön CIB:n (International Council for Research and Innovation in Building and Construction) jäsen. Pohjoismaiset Rakennuspäivät Suomen osasto ry:n sihteeritehtävät hoidettiin Rakennustiedossa. Säätiö oli edustettuna myös Suomen osaston hallituksessa, mikä vastasi muissa pohjoismaissa voimassa olevaa käytäntöä. Säätiön edustaja osallistui hallituksen jäsenenä PRP:n hallituksen kokouksiin. Toiminta oli aktiivista ja Suomen osasto järjesti mm. tutustumismatkan Tanskaan Kööpenhaminan uusiin asuntoalueisiin. Valmistelut vuona 2011 Suomessa järjestettävään konferenssiin teettivät toimintavuonna paljon työtä. Säätiö henkilöstön edustajat toimivat useissa organisaatioissa ja hankkeissa, mm. Suomen Japanin tiede- ja kulttuuri-instituutin hallituksen puheenjohtajana, Alvar Aalto Akatemian johtokunnan puheenjohtajana, Spirit of Nature Wood Architecture Award -juryn puheenjohtajana, FISE Oy:n hallituksen jäsenenä, Green Building Council Finland -yhdistyksen jäsenenä, Puu Kulttuurissa ry:n jäsenenä, Aalto yliopiston Taideteollisen korkeakoulun ja Arkkitehtuurin laitoksen yhdistämissuunnittelun referenssiryhmässä, Tampereen Areena-hankkeen arviointiryhmässä, Latvian taidemuseon arkkitehtuurikilpailun juryssä, CABE-selvityshankkeen ohjausryhmässä ja Asumisen Think Tank -ryhmässä. Vuoden kohokohta oli osallistuminen Japanin prinsessa Takamadon Suomen vierailun isännöintiin. Rakennusfoorumit Rakennusfoorumit ovat Rakennustietosäätiö RTS:n järjestämiä vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään rakennusalan ajankohtaisia aiheita asiantuntevien alustajien ajatusten pohjalta. Foorumit tarjoavat rakennusalan kysymyksistä kiinnostuneille tilaisuuden luovaan ajatustenvaihtoon muiden alan ammattilaisten kanssa. Toimintavuonna pidettyihin yhdeksään rakennusfoorumiin osallistui yhteensä 400 henkilöä. Vuoden rakennusfoorumeiden aiheet olivat: Mitä tulevat energiatehokkuusvaatimukset tuovat mukanaan? Miten maankäyttö- ja rakennuslaki on muuttunut 10 vuodessa? (Sisä)ilmaston muutos Puutarhakaupunki onko vielä tätä päivää? Uuden asunto-osakeyhtiölain haasteet Mihin suuntaan rakennuttaminen on kehittymässä? Ihmisten metropoli Suunnittelulle oma tutkimusparadigma? Ryhmärakennuttaminen kohti parempia koteja? RAKENNUSTIETO 9

10 Stipendit, palkinnot, tuki ja tunnustukset RTS:n kultaiset ansiomerkit RTS:n kultainen ansiomerkki myönnetään erityisistä syistä säätiön toimintaan huomattavalla tavalla vaikuttaneille henkilöille. Ansiomerkit myöntää RTS:n hallitus. Toimintavuonna myönnettiin seuraavat ansiomerkit: ansiomerkki nro 107, arkkitehti Aki Davidsson (Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy) ansiomerkki nro 108, markkinointijohtaja Jaakko Koskinen (Ekovilla Oy) ansiomerkki nro 109, puhelinmyyjä Matti Pietarinen (Rakennustieto) ansiomerkki nro 110, lähettämötyöntekijä Tarja Etelämäki (Rakennustieto) Täysiä palvelusvuosia Täysistä palvelusvuosista palkittiin seuraavat Rakennustiedon henkilöt (suluissa palvelusvuodet): Mirja Ahlstedt (25 v.) Tiina Strand (25 v.) Kristiina Bergholm (20 v.) Merja Hakkarainen (20 v.) Jukka Inkinen (20 v.) Jouko Kanerva (20 v.) Marja Kivipelto (20 v.) Kimmo Lehtonen (20 v.) Paula Lehtonen (20 v.) Aarto Nevala (20 v.) Matti Pietarinen (20 v.) Kirsti Palin (20 v.) Tiina Heloma (15 v.) Asko Mikkola (15 v.) Christer Finne (10 v.) Tuula-Leena Hämäläinen (10 v.) Monica Matilainen (10 v.) Riitta Ollila (10 v.) Sakari Pankkonen (10 v.) Riitta Pohjoisvuori (10 v.) Mikko Sjöberg (10 v.) Pietilä-palkinto Joka toinen vuosi myönnettävä Pietilä-palkinto on tunnustus merkittävästä työstä arkkitehtuurin uudistamiseksi. Palkinto myönnetään nuorelle arkkitehdille tai hänen ryhmälleen. RTS:n hallitus myönsi vuoden 2010 Pietilä-palkinnon 7000 euroa Lassila Hirvilammi arkkitehdit Oy:n Anssi Lassilalle ja Teemu Hirvilammille tunnustuksena heidän uraauurtavasta työstään, etenkin kirkkoarkkitehtuurin kehittämiseksi ja uudistamiseksi. UICB:n rakennustietopalkinto Rakennuskeskusten kansainvälinen liitto UICB on perustanut vuonna 1978 UICB:n rakennustietopalkinnon edistääkseen hyvää tiedonvälitystä rakennusalalla. Suomessa Rakennustietosäätiö RTS jakaa palkinnon joka toinen vuo- Kultaiset ansiomerkit Pietilä-palkinto UICB rakennustietopalkinto 10 Rakennustieto

11 si tunnustuksena henkilölle, ryhmälle tai organisaatiolle, joka toiminnallaan on merkittävästi vaikuttanut korkeatasoisen tiedonvälityksen kehittymiseen rakennusalalla. RTS:n hallitus päätti myöntää vuoden 2010 UICB:n rakennustietopalkinnon Radio Suomen ohjelmalle Rakentajan ja remontintekijän te ta/rakennusmestari Jukka Karila ja toimittaja Maija Typpi tunnustuksena te lan tarjoamasta vankasta asiantuntemuksesta kuluttajille suorassa kontaktiohjelmassa. Alueelliset Rakennustietopalkinnot Rakennustietosäätiö RTS jakaa vuosittain alueellisen Rakennustietopalkinnon kunkin alueyksikön toimialueella. Palkintolautakuntana toimii alueyksikön päätoimikunta. Palkinto voidaan myöntää yksityiselle henkilölle tai työryhmälle, joka on alueyksikön toimialueella erityisesti edistänyt hyvää kaavoitus-, rakennus- tai kiinteistönpitotapaa tietoa tuottamalla, jakamalla tai sitä hyväksi käyttämällä. Alueelliset Rakennustietopalkinnot jaettiin vuonna 2010 seuraavasti: Kuopio: yliopettaja Jarmo Saarijärvi, Savonia ammattikorkeakoulu Lappeenranta: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oulu: tekniikan lisensiaatti, toimitusjohtaja Martti Suorsa Tampere: arkkitehti Mikko Järvi Stipendit Rakennustietosäätiö jakaa stipendejä säätiön tarkoituksen, hyvän kaavoitus-, rakennus- ja kiinteistönpitotavan, edistämiseen. Toimintavuonna uudistettiin säännöt siten, että jatkossa stipendit suunnataan Rakennustiedon toimintaa lähellä olevien diplomitöiden tai amk-opinnäytetöiden työstipendeiksi. Säätiö tuki toimintavuoden aikana Tampereen teknillisen yliopiston Seinäjoen yliopistokeskukseen perustettua Alvar Aalto -tutkimusprofessuuria ja osallistui ohjausryhmän toimintaan. ALUEELLISET RAKENNUSTIETOPALKINNOT Rakennustieto Kuopio Rakennustieto Tampere Rakennustieto Lappeenranta Rakennustieto Oulu RAKENNUSTIETO 11

12 RAKENNUSTIETO OY Yleistä Vuoden 2008 syksyllä alkanut yleinen talouslama ja rakennusmarkkinan kysynnän lasku jatkuivat aina syksyyn 2010 asti. Lokakuussa 2010 todettiin laman taittuvan hitaaseen nousuun, joskaan nousun pysyvyydestä ei vielä ollut varmuutta. Markkina lähti kasvuun loppuvuodesta 2010, mutta kysyntä jäi lamaa edeltävää tasoa alemmaksi. Vasta helmikuussa 2011 rakennusalan tilauskanta ja suhdanneodotukset saavuttivat pitkän ajan keskiarvotason. Syksyllä 2010 Rakennustietosäätiö RTS:n ja Rakennustieto Oy:n hallitukset hyväksyivät Rakennustiedon tarkistetun strategian vuosille Strategiassa lähdetään siitä, että rakennusalan kasvu jatkuu ja voimistuu Strategian perusteella yhtiölle vahvistettiin uusi ydinliiketoiminnan määrittely: Rakennustiedon ydinliiketoimintaa on tarjota hyvää suunnittelu-, rakennus- ja kiinteistönpitotapaa tukevaa asiakaslähtöistä ja helppokäytöistä tietopalvelua ammattilaisille. Rakennustieto tuottaa tai hankkii tarvitsemansa tiedon sekä tarjoaa sen eri julkaisukanavia myöten asiakkaille. Vuoden 2010 keskeisenä budjettitavoitteena oli yhtiön selviäminen kannattavana laman yli menettämättä tulevaisuuden mahdollisuuksiaan menestykseen. Heikon markkinatilanteen aikana kannattavuustavoitteeseen pyrittiin säästöjä jatkamalla ja viemällä loppuun vuoden 2010 alusta aloitettu siirtymä uuteen asiakaslähtöiseen ja myyntiorientoituneeseen organisaatioon. Liikevaihto kasvoi viime vuodesta ( poisjääneet tuotteet poistettu vertailusta: Locus, Keki, TRE näyttely, liikevaihtoa yhteensä ). Liikevaihtoa kertyi n , joka ylitti hieman budjettitavoitteen. Liikevaihdon veturina oli kirjaliiketoiminta, jota veti kasvuun hyvä valikoima. Kirjaliiketoiminta kasvoi 8 % vuodesta 2009 ja 6 % budjetista. Yhtiön myyntikate laski toimintavuonna 2010 kasvaneiden käsikirjoitus-, taitto- ja paino-ostojen vuoksi. Kiinteät kulut pysyivät hyvin budjetissaan. Heikko myyntikate laski yhtiön liikevoittoa, joka jäi tavoitteestaan. Liikevoittoa kertyi runsaat Yhtiö kykeni kuitenkin säilyttämään kannattavuutensa ja vahvistamaan maksuvalmiuttaan. Yhtiön maksuvalmius parani noin 30 % ja omavaraisuusaste nousi edellisestä vuodesta Yhtiö on nostanut tuotteiden ja palvelujen hintoja vuoden 2011 alusta sekä toteuttanut muitakin toimia myyntikatteen parantamiseksi vuonna Vuoden 2010 aikana jatkettiin niitä liiketoiminnan kehityshankkeita, jotka oli käynnistetty aiemmin ja jotka kasvattivat myyntituottoja kertomusvuodelle. Kaikki muut kehityshankkeet siirrettiin eteenpäin. Vuonna 2010 saatiin myyntiin MaaRYL, InfraRYLin osan 1 tarkistettu laitos sekä RunkoRYL. SisäRYLin ja MaalausRYLin laadintaa jatkettiin. Keväällä 2010 lanseerattiin RT TietoMedia -palvelu teollisuudelle. Yhtiö on vienyt vuoden 2010 aikana loppuun asiakassegmentointiin perustuvan organisaatiouudistuksensa, joka tähtää sisäisten resurssien parempaan käyttöön, myynnin ja markkinoinnin tehostamiseen, johtamisjärjestelmän selkiyttämiseen sekä liiketoiminnan kehittämiseen 12 Rakennustieto

13 perinteisen tuotekehityksen sijaan. Taloushallinnon järjestelmiä, työ- ja menettelytapoja sekä toimenkuvat on uusittu uuden organisaation vaatimusten mukaisiksi. Toimikuntalaitos on myös uusiutunut ja kullekin asiakassegmentille on asetettu omat päätoimikuntansa. Yt-neuvottelukunta aloitti työnsä jo vuoden 2008 lopulla yhtiön taloudellisen tilanteen ja lomautusten johdosta. Neuvottelukunta on hakenut säästömahdollisuuksia ja seurannut tiiviisti yhtiön talouden kehittymistä. Yt-neuvottelukunnan työ jatkui koko vuoden ja sen panos on ollut merkittävä tekijä yhtiön maksuvalmiuden ja kannattavuuden palauttamisessa. Yt-neuvottelukunta jatkaa uudessa kokoonpanossa työtään myös Yhtiön markkinatilanne tulee olemaan 2011 edellistä vuotta parempi, rakennustuotannon ennakoidaan kasvavan 3 % vuoden 2010 tasosta. Yhtiö panostaa vuonna 2011 liiketoiminnan kehittämiseen, sillä t&k -toiminta on pidetty alhaalla laman ajan. Vuonna 2011 saadaan markkinoille MaalausRYLin lisäksi e-kirja, uusittu verkkokauppa, Infra-tietopalvelu sekä Rakentajain kalenterin verkkoversio ja käynnistetään TalotekniikkaRYLin laadinta. SisäRYL in laadinta jatkuu vuodelle Asiakassegmentit Asiakassegmenttien avaintehtävänä oli vuoden 2010 aikana ottaa haltuun segmenttinsä asiakkuudet ja asiakastarpeet sekä suunnitella segmentin tietotarjontaa. Segmentit tilaavat tietopalvelutuotteet toimituksilta. Asiakassegmenttien osuudet 2010 liikevaihdosta ovat seuraavat: Rakennussuunnittelu % Infra % Talotekniikka % Talonrakennusurakointi % Kiinteistönpito % Materiaaliteollisuus % Sisäiset yksiköt % Rakennustieto Oy % Segmenttiajattelun organisaatiovastuut Segmenttiajattelu perustuu markkina- ja asiakastiedon osaamiseen. Liiketoiminnan kehittäminen Markkinatietoon perustuva tarjoaman uudistaminen Segmenttitasoisen yhteistyön koordinointi Sisäiset palvelut Asiakkuuksien hallinta Taloushallinto ERP CRM HR Logistiikka Asiakaspalvelu Myynti ja markkinointi Asiakastiedon haltuunotto 1. Asiakassegmentit 1. Rakennus- ja rakennesuunnittelu 2. Infra 3. Talotekniikka 4. Talonrakennusurakointi 5. Kiinteistönpito 6. Materiaali- ja tuoteteollisuus 2. Toiminnot Mediamyynti Tuotemyynti, alueorganisaatio Vähittäismyynti ja verkkokirjakauppa, kirjakauppaketju Markkinointi Tietopalvelu Sisältötuotanto segmenteille 1. Asiakassegmentit 1. Rakennus- ja rakennesuunnittelu 2. Infra 3. Talotekniikka 4. Talonrakennusurakointi 5. Kiinteistönpito 6. Materiaali- ja tuoteteollisuus 2. Toiminnot Ohjetoimitus Kirjatoimitus Lehtitoimitus Mediatoimitus Lomaketoimitus Näyttely RAKENNUSTIETO 13

14 Rakennus- ja rakennesuunnittelu Rakennus- ja rakennesuunnittelusegmentille julkaistiin päiväkotien suunnittelua ja koulurakennusten korjausten suunnittelua koskevia RT-tilasuunnitteluohjeita. Rakenteiden suunnittelua koskevina ohjeina uusittiin ulkoseinärakenteet, ylä- ja alapohjarakenteet, rakennuspohjan kuivatusratkaisut sekä pohja- ja päällysrakenteet. Autosuojia ja pysäköintialueita sekä kuormaustiloja koskevat ohjeet päivitettiin. Uudet ohjeet lasitiilirakenteista ja luonnonkivisistä julkisivuista sekä sprinklerilaitteista julkaistiin. Rakennus- ja rakennesuunnittelusegmentin toimintaa visioi ja tuki päätoimikunta PT 11, joka kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Syyskuussa pidettiin vuoden 2011 toiminnan sisältöä käsittelevä kokous ja marraskuussa ideoitiin uusia aiheita segmentin ohje- ja kirjatuotannoksi. Teknillisen korkeakoulun kirjaston ikkunarakenteet julkaistiin RT-detaljiohjeina. RT Netissä julkaistiin lisäksi energiataloudellista suunnittelua ja ekologista suunnittelua koskevat RT-ideaohjeet. SIT-ohjeina julkaistiin mm. palvelutiskien suunnittelu, lattianpäällysteet ja päivänvalon hallinta sisätiloissa. Rakennettu Ympäristö -lehdestä ilmestyi toimintavuonna 2010 neljä numeroa, joiden eri teemoja olivat energia, sisätila, laatu ja tutkimus. Rakennussuunnitteluun suunnatuista kansainvälisistä kirjahankkeista voidaan mainita Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkintoa koskeva englanninkielinen julkaisu Hermann Kaufmannin töistä. Energia- ja ekologiakäsikirja sekä Luova tila -sisustussuunnittelukirja julkaistiin. MaaRYL - ja RunkoRYL -käsikirjat uusittiin. Rakennussuunnitteluun kohdistetun RT-kortiston nettiversion käyttäjien määrä ylitti 4100 tilaajan rajan, mikä vastasi noin 70 % käyttäjistä. CD:n tilaajia oli toimintavuonna 1100 ja RT-kansioversion tilaajia vielä 750 tilaajaa. Rakennus- ja rakennesuunnittelusegmentin tietopalvelujohtajana ja RT-kortiston päätoimittajana toimi Markku Lappalainen. Infra Infra on Rakennustieto Oy:n asiakassegmenteistä uusin. Se tarjoaa luotettavaa tietopalvelua infran rakennuttajille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, rakennustuoteteollisuudelle, oppilaitoksille ja opiskelijoille sekä kirjastoille. Infrasegmenttiin sisältyy infran uudisrakentaminen, korjaaminen ja ylläpito. Infrasegmentin toimintaa visioi ja tuki päätoimikunta PT 16, joka kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Kokouksissa hyväksyttiin Infra-tietopalvelun käynnistäminen sekä vuoden 2011 toimintasuunnitelma. Päätoimikunta nimeää työryhmiä helpottamaan tietopalvelun sisällönsuunnittelua ja antamaan asiakasnäkökulmaa. Työryhmät edustavat tilaajan, suunnittelun, urakoinnin ja rakennustuoteteollisuuden asiantuntemusta. Segmentin tietopalvelu keskittyi toimintavuonna alan ensimmäisen laatuvaatimusasiakirjan, InfraRYLin, tuotantoon sekä osallistui TaloRYLien, MaaRYL 2010, RunkoRYL 2010 ja MaalausRYL, päivitykseen. Infra-tietopalvelun suunnittelu aloitettiin. Kesän 2010 aikana järjestettiin asiakaskysely, johon saatiin runsaasti vastauksia. Vastausten perusteella infra-ala kaipaa sähköistä tietopalvelua, johon on koottu suunnitteluohjeet eri toimijoille, valikoidut säädökset ja määrykset, sähköiset sopimusasiakirjat ja työmaan raportointilomakkeet. Myös InfraRYLin odotetaan sisältyvän palveluun. Vastauksissa ilmeni myös muiden toimijoiden ohjeiden linkittämisen tarve. Infra tietopalvelu on tarkoitus julkaista vuoden 2011 loppupuolella nettituotteena. 14 Rakennustieto

15 Toimintavuonna julkaistiin InfraRYL 2010 osa 1 Väylät ja alueet vuoden 2006 version päivityksenä ja laajennuksena. Päivitykset julkaistiin InfraRYL Netissä ja nettisivulla Vuoden lopussa oli käytössä Infra- RYL Net versio 2010/1. Vielä vuoden viimeisenä päivänä julkaistiin pääjaksoon Sillat kaksi päivitystä, jotka revisioitiin versioon 2010/1. Toimintavuonna jatkettiin Infra-nimikkeistöjärjestelmän laadintaa päivittämällä Infra 2006 Hankeosanimikkeistöä. Infra-ala oli laajasti mukana kehitystyössä. Sekä RYLit että nimikkeistö tehdään vaativalla konsensuksella, joten Rakennustiedon toimikunnat olivat merkittävässä roolissa. Infrasegmentin tietopalvelujohtajana toimi Lea Vettenranta. Talotekniikka Talotekniikkasegmentin tavoitteena on tarjota asiakaslähtöisesti tietopalveluja talotekniikan ammattilaisille erilaisiin tarpeisiin. Asiakastarpeiden tunnistaminen on keskeinen tehtävä. Asiakkaita ovat LVI-suunnittelijat, LVI-urakoitsijat ja -asentajat, rakennuttajat ja kiinteistön omistajat, kiinteistöyhtiöt ja isännöitsijät, kiinteistöjen huolto- ja kunnossapito-organisaatiot, kuntien ja valtion virastot ja laitokset, seurakunnat, oppilaitokset ja opiskelijat sekä kirjastot. Talotekniikkasegmentin toimintaa visioi ja tuki päätoimikunta PT 13, joka kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa ja pohti alan näkymiä, tiedontarpeita, tiedon paljoutta ja hyödyntämismahdollisuuksia. Keskeisiä alueita ovat ilmastonmuutos, energia-asiat (kokonaisenergiatarkastelu, muuttuvat määräykset), tietomallintaminen, muuttuneet toimintatavat ja käyttäjälähtöisyys. Talotekniikan tietopalvelua olivat ensisijaisesti LVI-kortisto, LVI-selostus CD ja TalotekniikkaRYL 2002, mutta tietopalvelua oli myös omassa ja välitettävässä kirjallisuudessa sekä sopimusasiakirjoissa. LVI-kortistoa julkaistiin sähköisesti LVI Net -palveluna ja LVI-kortisto CD:nä. TalotekniikkaRYL 2002 kuuluu kortistoon. LVI Net -palvelua päivitetään jatkuvasti sitä mukaa, kun tuotteita ilmestyy. LVI-kortisto CD:tä päivitettiin kaksi kertaa toimintavuoden aikana. LVI Net -palvelulla oli käyttäjiä toimintakauden lopussa yli 1500 ja LVI-kortisto CD:llä noin 400. LVI-kortisto CD:n tilaajia pyrittiin saamaan LVI Net käyttäjiksi. LVI Netiä kehitettiin mm. käytettävyyttä parantamalla. Ohjetietoa on linkitetty RT Tarviketieto Netin tuotetietoon. Asiakastuki auttaa tuotteiden käyttöönotossa ja käytössä. Sähköisillä uutiskirjeillä kerrotaan uusista tuotteista ja palveluista. LVI-kortistoa täydennettiin mm. seuraavilla ohjekorteilla: Hissitilojen ilmanvaihto, Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho SFP, Kiinteistöjen kaukojäähdytys, Tietomallinnettava rakennushanke (ohjeita rakennuttajalle), Suunnittelupalveluiden hankintamenettelyt, Vuositarkastuksen kutsun, virheluettelon ja pöytäkirjan laatiminen (+ liittyvät lomakkeet) sekä Asuntoyhtiön korjaushankkeen kulku. Sisäilmastoluokitus 2008 englanninkielinen versio julkaistiin. Tiedonjyväkortit käsittelivät mm. talotekniikan käytettävyyttä, energiatehokkuutta rakentamisessa, asukasmyönteistä linjasaneerausta ja luonnollista hybridi-ilmanvaihtoa. Myös säännöstiedostoa täydennettiin runsaasti: asuntoosakeyhtiölaki, laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta, ympäristönsuojelulaki ja -asetus jne. LVI Netiin liitettiin LTO-laskin Tasauslaskimeen (D3-2010, versio lokakuu 2009) (excel), Rakennusten lämpöhäviöiden tasauslaskenta (excel) ja Ilmanvaihtojärjestelmän RAKENNUSTIETO 15

16 ominaissähkötehon laskenta (excel) sekä täydennettiin Energiatodistuslomakkeita. TalotekniikkaRYL 2002:n päivitystarvekysely tehtiin keväällä TalotekniikkaRYL-päivitystyön projektisuunnitelma laadittiin ja yhteistyötahoja kartoitettiin. Päivitystyö on tavoitteena käynnistää LVI nimikkeistö hyväksyttiin Talo-nimikkeistöryhmän päätoimikunnassa. Talotekniikkasegmentin tietopalvelujohtajana ja LVI-kortiston päätoimittajana toimi Tiina Strand. Talonrakennusurakointi Talonrakennusurakoinnin tietopalvelun toimintavuoden päätehtävänä oli tunnistaa entistä paremmin asiakkaiden tietotarpeet. Tehtävä on haastava, sillä asiakkaita ovat rakennusliikkeet suurista pieniin, työkunnat, alan oppilaitokset, rautakaupat ja rakennustyön valvonta. Tietopalvelun sisällön, julkaisumuodon ja -kanavan on vastattava asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Tuotetun tiedon perille saaminen ja käyttö hyvin erilaisissa tilanteissa, työmailla, toimistoissa ja koulutuksessa onkin keskeinen tehtävä. Talonrakennusurakointisegmentin toimintaa visioi ja tuki päätoimikunta PT 12, joka nosti kokouksissaan esille keskeisiä tietopalvelun kehittämiskohteita: miten runsas tietotarjonta saadaan perille ja tiedon käyttöönottoa voidaan tehostaa? Mitä sisältöjä puuttuu ja miten sisällöt saadaan tehokkaimmin välitettyä käyttäjille? Erityisesti alalle tyypillisten pienten toimijoiden tavoittaminen on vaikeaa. Kansainvälinen toiminta, tietomallintaminen, työntekijänäkökulma, sosiaalinen media tietopalvelussa ja koulutuksessa opetuksesta oppimiseen siirtyminen ovat tulevia painopistealueita. Talonrakennusurakoinnin tietopalvelu koostuu Ratu-kortistosta, Rakennusalan työturvallisuus -kansiosta, Rakennustaito-lehdestä, Rakentajain kalenterista, omasta ja välitettävästä kirjallisuudesta, lomakkeista, RT-julkaisuista, erityisesti RYLeistä sekä Klara Net -kustannuslaskentaohjelmistosta. Tuotekohtainen koulutus ja asiakastuki tehostavat tietopalvelusta saatavaa hyötyä ja asiakkaan käyttökokemusta. Talonrakennustöiden yleisten laatuvaatimusten uudistaminen oli suuri ponnistus ja toimintavuoden aikana ilmestyivät talonrakennuksen maatöiden yleiset laatuvaatimukset MaaRYL ja runkotöiden yleiset laatuvaatimukset RunkoRYL. Julkaisut noudattavat Talo nimikkeistöä ja pääosin eurooppalaisen normiston vaatimuksia. Korjausrakentamisen tarpeisiin toimintavuonna tuotettiin runsaasti julkaisuja: 22 Ratu-työmenetelmä- ja työmenekkikorttia, RYL-tietopalvelua täydentävä Korjaustöiden laatu kirja ja Korjausrakentamisen kustannuksia kirja, joka täydentää vuosittain ilmestyvää Rakennusosien kustannuksia -kirjaa. Rakennustaito-lehti on esitellyt vuoden aikana lukuisia mielenkiintoisia työmaita, myös korjausrakentamisen näkökulmasta. Rakentajain kalenterin käyttötutkimus osoitti, että ympäristön muutokset, sähköiset tietopalvelut ja uusi käyttäjäsukupolvi pakottavat myös perinteisen kalenterin uudistumaan. Vuoden 2010 Rakentajain kalenterin teemana oli energiatehokkuus ja se ilmestyi ulkonäöllisesti uudistuneena vielä kirjamuodossa, mutta uutta palvelua valmisteltiin tiiviisti. Sopimusasiakirjojen pääpaino oli toimintavuonna kiinteistönpidossa. Rakennushankkeen työturvallisuusasiakirjoihin liittyen julkaistiin uusia lomakkeita, jotka palvelevat myös talonrakennusurakointia. 16 Rakennustieto

17 Tietopalvelutuotteiden integrointi keskenään ja osaksi yritysten omia järjestelmiä on tulevaisuuden kehityssuunta. Tiedon julkaisumuoto valitaan käyttäjän ja tiedon käytettävyyden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Maksuttomat tiedotepalvelut pitävät toimijat uusimman tiedon tasalla. Talonrakennusurakointisegmentin tietopalvelujohtajana ja Ratu-kortiston päätoimittajana toimi Raija Lahtinen. Kiinteistönpito Kiinteistönpidon tietopalvelun tavoite on ohjeistaa kiinteistönpidon ammattilaisia, taloyhtiöiden hallituksia ja alan opiskelijoita ennakoivaan, suunnitelmalliseen ja energiatehokkaaseen kiinteistönpitoon. Monipuolisesta tietopalvelusta löytyvät avaimet terveellisiin ja turvallisiin kiinteistöihin. Tietopalvelua käyttävät mm. isännöitsijät, kiinteistöpäälliköt, kiinteistönhoitoyritysten henkilökunta, kiinteistöjen omistajat, asunto-osakeyhtiöiden hallitukset, kiinteistönpidon opettajat ja opiskelijat sekä kirjastot. Kiinteistönpitosegmentin toimintaa visioi ja tuki päätoimikunta PT 15, joka kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Tietopalvelun tuotteita olivat toimintavuonna KH-kortisto, KiinteistöRYL 2009, kiinteistönpidon kirjat ja lomakkeet sekä kiinteistöpalveluiden laatukoulutus. KH-kortistoa julkaistiin KH Net -palveluna ja KH-kortisto CD:nä. KH Netin käyttäjämäärä on loivassa nousussa ja CD:n puolestaan vastaavanlaisessa laskussa. Nettikäyttäjiä oli vuoden lopulla yli 1500 ja CD-käyttäjiä hieman yli 300 kpl. Ohjekortteja julkaistiin toimintavuonna 35 kpl (320 sivua). Niissä käsiteltiin mm. asuntoyhtiön korjaushankkeen kulkua, kiinteistöpalveluiden hankintaa, piha-alueiden maa- ja kasvillisuustöitä sekä hissien rakentamista. Tiedonjyviä julkaistiin 6 kpl (39 sivua). Aiheina olivat mm. uusi asunto-osakeyhtiölaki, uudet putkisaneerausmenetelmät ja asukasmyönteinen LVIST-saneeraus. Säännöskortteja julkaistiin 43 kpl (429 sivua). Joukossa olivat mm. asunto-osakeyhtiölaki, osakeyhtiölaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Tuotekortteja julkaistiin 153 kpl (589 sivua). Vuonna 2011 kortisto täyttää 30 vuotta. Juhlavuosi sujuu työn merkeissä ja sen aikana päivitetään mm. kiinteistöjen kuntoarviokortit. Sopimuslomake Net -palveluun tuli merkittävä lisä kiinteistönpidon hankinnan sopimusasiakirjoja, kun palveluun lisättiin isännöinnin, toimitilakiinteistön johtamisen ja kiinteistönhoitopalveluiden hankinnan asiakirjoja. Asiakirjakokonaisuus sisälsi tarjouspyyntölomakkeita, sopimusohjelmia ja palvelukuvauksia. Rakennustieto ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus jatkoivat KiinteistöRYLin aineistoon perustuvaa laatukoulutusta yhteistyössä Isännöintiliiton kanssa. Myös yrityskohtaista koulutusta annettiin. Kiinteistönpitosegmentin tietopalvelujohtajana ja KHkortiston päätoimittajana toimi Ilmo Rekonen. Rakennusmateriaali- ja -tuoteteollisuus Rakennusmateriaali- ja -tuoteteollisuuden tietopalvelun tehtävänä on tarjota asiakassegmentille sen tarpeiden mukaista mediapalvelua (RT TietoMedia) ja tietopalvelutuotteita (mm. kirjat, nettikortistot). Media- ja levikkimyyntimme toimivat yhteistyössä, minkä ansiosta tietopalveluiden käyttäjiltä saatua palautetta voitiin hyödyntää segmentille suunnatussa markkinoinnissa ja tietotuotannossa. Rakennusmateriaali- ja -tuoteteollisuussegmentin lii- RAKENNUSTIETO 17

18 kevaihdosta 75 % koostui mediapalveluistamme ja 25 % tietopalvelutuotteistamme. Rakennusmateriaali- ja tuoteteollisuussegmentin toimintaa visioi ja tuki päätoimikunta PT 14, joka kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Kokouksissa oli aktiivinen ote kehittää segmentille suunnattua toimintaamme. RT TietoMedian lanseeraustilaisuus pidettiin segmentin yrityksille toukokuussa Helsingin Rakennuskeskuksessa. RT TietoMedia sisältää kortisto-, lehti- ja kirjamedian, bannerimainonnan, näyttelyt Helsingin Rakennuskeskuksessa ja Kuopion toimipisteessä sekä tytäryhtiöissämme Tallinnassa ja Pietarissa. RT TietoMedia tarjoaa kohdennettua ja asiakaslähtöistä mediapalvelua hyödyntäen Rakennustiedon koko mediavalikoimaa. RT TietoMediassa painotettiin edelleen tuote- ja ohjetiedon välistä linkitystä, mikä on merkittävin kilpailuetumme verrattuna markkinoiden muihin mediapalveluihin. Pietarin Rakennuskeskuksessa käynnistettiin energia- ja ekologia -teemanäyttely, johon osallistumista tarjottiin segmentin yrityksille. Helsingin Rakennuskeskuksen yhteydessä toimivaa Rakennustietosalia käytettiin aktiivisesti rakennustuoteyritysten markkinointitilaisuuksiin. RT CAD -palvelun ylläpito ja käyttöliittymä uudistettiin kevään aikana. Palvelun nimeksi otettiin RT CAD -kirjastot, mikä vastaa aiempaa paremmin palvelun sisältöä ja käyttötarkoitusta. Segmentin yrityksille tuotettiin ja julkaistiin tuotekortteihin liittyvää CAD-aineistoa, jota suunnittelijat voivat hyödyntää mallintamisessakin. FinnBuild -messuilla esiteltiin RT Tarviketieto Net -palvelun asiakasliittymän prototyyppi. Asiakasliittymän avulla rakennusmateriaali- ja tuoteyritykset voivat itse päivittää ja lisätä tuotetietojaan palvelun tietokantaan netin välityksellä. Uuden asiakasliittymän myötävaikutuksella RT Tarviketieto Netin sisältö laajenee ja pysyy ajantasaisena. Tämä lisää RT Tarviketieto Netin käyttöä ja parantaa näin tarjoamamme median kiinnostavuutta. Puuteollisuusyrittäjät ry:n välistä yhteistyötä jatkettiin. Toimintavuonna solmittiin myös Rakennustiedon ja Rasi ry:n välinen yhteistyösopimus, jonka tavoitteena on kehittää Rasi-koodipankin ja RT Tarviketieto Netin sisältöä ja käytettävyyttä mm. tietopalveluiden välisillä linkityksillä ja harmonisoimalla tuoteominaisuuksien tietokantaa. Rakennusmateriaali- ja -tuoteteollisuussegmentin tietopalvelujohtajana toimi Tuomo Kämäräinen. Tietopalvelu Tietopalveluryhmä tuottaa asiakassegmenteille tietotuotteita ja tietopalveluja. Ryhmä valmistelee segmenttien päätoimikuntien kokouksia ja ennakoi tietopalvelutarpeiden kehitystä sekä koordinoi segmenttien ja toimitusten tuotanto-ohjelmat. Tietopalveluryhmään kuuluvat segmenttien tietopalvelujohtajien lisäksi ohje- ja säännöstoimituksen, mediatoimituksen, lomaketoimituksen, kirjatoimituksen ja lehtitoimituksen toimitus- tai kustannuspäälliköt. Toimintavuonna tietopalveluryhmä keskittyi kartoittamaan asiakassegmenttien markkinatilannetta ja asiakkuuksien haltuunottoa sekä luotaamaan segmenttien tulevaisuuden tietotarpeita. Ryhmä käsitteli tiedontuotannon menettelytapoja ja vastuita uudessa organisaatiossa ja koordinoi eri segmenttien vuoden 2011 tiedontuotanto-ohjelmat yhteen. Ryhmä suunnitteli uuden organisaation mukaisten päätoimikuntien työn sisältöä ja raportoi päätoimikuntien ensimmäisistä kokouksista. Tietopalvelu saavutti toimintasuunnitelman mukaisen tuotantotavoitteensa. Kaikki toimitukset, ohje-, säännösja mediatoimitukset sekä lomake-, kirja- ja lehtitoimituk- 18 Rakennustieto