muuttamisesta (Luvaton verkkojakelu), Opetus- ja kulttuuriministeriö, tammikuu 2014

Transkriptio

1 LAUSUNTOYHTEENVETO Luonnos hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain muuttamisesta (Luvaton verkkojakelu), Opetus- ja kulttuuriministeriö, tammikuu 2014 Lausuntokierroksella saatiin yhteensä 65 lausuntoa. Lausuntoja antoivat oikeudenhaltijoiden, yritysten, teleoperaattoreiden, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten edustajat. Pääsääntöisesti lausunnoissa tuettiin ministeriön tavoitetta tehostaa tekijänoikeuden täytäntöönpanoa. Useimmat kaikista lausunnonantajista suhtautuivat uuteen hidastamismääräykseen varauksellisesti. Lausunnonantajat epäilivät määräyksen tehoa ja katsoivat, että se ei käytännössä vaikuttaisi luvattoman verkkojakelun vähenemiseen. Parhaiten piratismia hillittäisiin kiinnittämällä huomiota laillisten palvelujen saatavuuteen ja kiinnostavuuteen. Hidastamismääräys sai kuitenkin myös kannatusta, mikäli se olisi vaihtoehtoinen nykyisin voimassaolevan keskeyttämismääräyksen kanssa. Ehdotuksessa olevia säännöksiä itsenäisestä määräyksestä, joilla voitaisiin puuttua tuntemattomien tai tavoittamattomien tahojen ylläpitämiin laittomiin palveluihin, sekä kannatettiin että vastustettiin. Kannattajat katsoivat, että määräyksen pitäisi olla täysin itsenäinen ja se pitäisi sijoittaa laissa aineellista oikeutta käsittelevään kohtaan. Vastustus johtui useimmiten prosessuaalisista syistä, sillä ehdotettu menettely olisi Suomen lainsäädännölle uusi. Erityisesti kuulemisperiaatteesta luopumista tulisi perustella paremmin perustuslain 21 :n mukaisen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten mukaisesti. Kannattajat katsoivat, että yhtä teleoperaattoria koskeva määräys pitäisi voida laajentaa koskemaan kaikkia samankaltaisia teleoperaattoreita. Kustannusten jakautumiseen kiinnitettiin suurta huomiota. Suurin osa lausunnonantajista katsoi, että ainakin täytäntöönpanosta johtuvista kustannuksista tulisi vastata se, joka niistä hyötyy, eli oikeudenhaltijat. Oikeudenhaltijat katsoivat, että teleoperaattoreiden vastuuta piratismin vastaisessa taistelussa tulisi korostaa. Lisäksi katsottiin, että ehdotettujen keinojen lisäksi huomautuskirjemenettelyn käyttöönotto vähentäisi piratismia tehokkaasti. Ministeriöt ml. muut viranomaiset Markkinaoikeus: Markkinaoikeus ei ota kantaa hidastamismääräyksen tarpeellisuuteen. Määräysten antamiseen liittyvä tuomioistuimen tehokkuusarviointi on hyvin epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Oikeus ei voisi antaa määräystä, ellei sitä ole haettu. Kannattivat hidastamismääräystä Liikenne- ja viestintäministeriö: Hidastamismääräyksen tulisi saavuttaa sille asetetut tavoitteet, eli vähentää luvatonta verkkojakelua. Tämä on vaikeaa, koska sen kustannustehokkuutta voi olla vaikea arvioida. Lainsäädäntö tulisi siksi säätää voimaan määräajaksi. LVM piti myös järkevänä sitä, että määräykset annetaan tuomioistuimen kokonaisharkinnan perusteella. Olisi asianosaisten intressissä toimittaa tuomioistuimen käyttöön kaikki tarvittavat tiedot vaaditusta toimenpiteestä ja sen kuluista.

2 Työ- ja elinkeinoministeriö: On välttämätöntä, että jatkovalmistelussa arvioidaan tarkasti saavutetaanko verkkoliikenteen hidastamisella sille asetetut tavoitteet suhteellisella ja käytännössä tehokkaalla tavalla. Jos tavoitteita ei saavuteta, ehdotuksesta tulisi luopua. Viestintävirasto: Virasto katsoi, että tarkastelluista toimenpiteistä (ml. kirjemenettely ja verkkotunnuksen sulkeminen) hidastamis- ja estomääräys ovat toteuttamiskelpoisimmat, vaikka niidenkin vaikutus jää heikoiksi. Virasto kiitti erityisesti sitä, että tarkastelussa on korostettu verkon eheyden säilyttämistä ja hidastamismääräyksen joustavuutta ja tilapäisyyttä. Tavanomaisissa IP-osoitepohjaisissa menetelmissäkin on virheriski, joka pitää ottaa huomioon. Myös vaikutukset muihin viestinnän välittäjiin tulisi selventää. Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Ongelmallista on se, ettei kuluttaja saa tietoa hidastamismääräyksen antamisesta eikä voisi erottaa sen vaikutuksia normaaleista virhetilanteista. Ev.luth.kirkko: Nykyinen keskeyttämismääräys turvaa riittävästi tekijänoikeuden täytäntöönpanoa eikä hidastamismääräystä tarvita. Tietosuojavaltuutetun toimisto: Hidastamis- ja keskeyttämismääräysten hakemiseen tiettyyn IPosoitteeseen saattaa liittyä henkilötietojen käsittelyä. Verkkoliikenteen hallinnan kohdistaminen voisi myös vaatia viestin tunnistamistietojen käsittelyä. Näitä tietoja saa käsitellä vain luvalla tai lain säännöksen nojalla. Esitykseen on lisättävä selvitys esityksen vaikutuksista henkilötietojen ja viestinnän suojaan. Kannattivat itsenäistä määräystä (tuntematon/tavoittamaton loukkaaja) Ev.luth.kirkko: Määräyksen saaminen ilman kanteen nostamista pitäisi olla oikeusturvanäkökohtien kannalta tarkoin rajattu ja määräaikainen, ettei aiheuteta vahinkoa tai haittaa laillisille palveluille. Helsingin KäO: Oikeuskäytännössä on aiheutunut paljon epätietoisuutta miten menetellä tilanteessa, jossa tekijänoikeusrikokseen syylliseksi epäilty oleskelee ulkomailla ja häntä ei varmuudella voida kuulla tai hän on kokonaan tuntematon verkkoliikenteen keskeyttämismääräystä annettaessa ja ratkaistaessa. Asian ratkaisussa törmäävät toisiinsa epäillyn kuulemisperiaate ja rikoksen uhrin tehokas asianosaisasema (EUoikeuden tehokkuusperiaate). Ehdotuksessa näiden periaatteiden yhteensovittaminen on toteutettu hyvin. Liikenne- ja viestintäministeriö: On kannatettavaa ulottaa oikeussuojakeinot myös niihin sivustojen ylläpitäjiin, jotka salaavat yhteystietonsa. Markkinaoikeus: Määräyksen voimassaolon pidennys 1 kk -> 6 kk on kannatettavaa silloin, kun ylläpitäjä on ulkomaalainen. Vaikka itsenäisen määräyksen määräaikaisuus sopii huonosti yhteen päätöksen pysyvän luonteen johdosta, on se perusteltua asioissa, joiden olosuhteissa voi tapahtua muutoksia. Vastustivat itsenäistä määräystä (tuntematon/tavoittamaton loukkaaja) Markkinaoikeus: Esityksessä ehdotetaan Suomen oikeusjärjestelmässä uudenlaisesta säännöksestä. Tämän vuoksi määräyksen antamisen oikeudellisia edellytyksiä ja oikeudenkäyntimenettelyn liittyviä seikkoja ja perusoikeudellisia näkökohtia tulisi selvittää ja arvioida perusteellisesti. Tuomioistuimen kannalta on merkityksellistä, että siinä edellytetään otettavan huomioon seikkoja, joista tuomioistuimella ei ole tietoa ja joita on tuomioistuinmenettelyssä usein mahdotonta ottaa huomioon, kuten se mikä osa palvelusta on

3 laillista tai laitonta aineistoa. TI ei voi arvioida sitä, onko luvat hankittu, koska tästä ei ole tietoa hakijalla tai muilla asianosaisilla. Kolmansien tahojen oikeuksista ei voida tehdä oletuksia ilman esitettävää näyttöä. Määräys voisi kohdistua vain niihin palveluihin, joiden pääasiallinen tarkoitus on loukkaaminen. Esityksessä ei ole riittävästi arvioitu niitä seikkoja, joiden perusteella väitetyn loukkaajan kuulemisesta voidaan luopua. Kuulemisperiaate on keskeinen oikeuden oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaate. Niin ikään tulisi selvittää perusteita ja vaadittavaa näyttöä, joiden nojalla voidaan todeta, että loukkaaja on tuntematon tai tavoittamaton = kaikki mahdolliset keinot ennen hakemusta. Hakemus tulisi koskea itsenäisen määräyksen antamista heti, jolloin tiedetään, ettei pääasiakannetta olisi tulossa. Tämä vaikuttaisi vakuusjärjestelyihin. Esityksessä tulisi erottaa toisistaan ennen pääasian ratkaisemista annettava turvaamistoimi ja pääasiasta riippumatta annettava itsenäinen määräys. Edellytysten pitää olla tällöin korkeammat - vain kun luvaton käyttö on hyvin laajamittaista. Erikseen tulee arvioida sitä, minkälaisessa menettelyssä itsenäinen määräys annetaan. Oikeusministeriö: Esitys on vaikeaselkoinen. Tekijänoikeuslaki tarvitsisi selkeyttävän kokonaisuudistuksen. Esitys edellyttää perusteellista jatkovalmistelua ennen hallituksen esityksen antamista. Itsenäisestä määräyksestä pitäisi säätää aineellisessa laissa. Ehdotus vaikuttaa ongelmalliselta perustuslain 12, 18 ja 21 :n kannalta. Asianosaisasetelma on kyseisissä tapauksissa erikoinen ja sitä pitää selventää perusteluissa. Työ- ja elinkeinoministeriö: Jatkovalmistelussa tulee erityisen huolellisesti varmistaa, että itsenäiseen toimenpiteeseen ja turvaamistoimiin liittyvät oikeudelliset erot otetaan huomioon. Liikenne- ja viestintäministeriö: Syntyvät kulut olisi hyvä lähtökohtaisesti jakaa osapuolten kesken niin, että se, joka toimenpiteestä hyötyy, vastaa myös kuluista. Teleoperaattorit vastaavat kuitenkin jo omista oikeudenkäyntikuluistaan, vaikka kanteissa ei ole kyse teleoperaattoreiden tekemistä oikeudenloukkauksista. Markkinaoikeus: Esityksessä ei ole riittävästi arvioitu kuluvastuuseen vaikuttavia perusoikeudellisia näkökohtia. EU:n Scarlet/SABAM-tapauksessa elinkeinovapauden kannalta ongelmallisena on pidetty kokonaan operaattorin kustannuksella tapahtuvia (erityisesti teleliikenteen suodattamiseen liittyviä) toimenpiteitä. Työ- ja elinkeinoministeriö: Kuluvastuita tulisi selkeyttää ja tasapainottaa. Kuluista tulisi vastata ensisijassa se, ketä ne hyödyttävät. Viestintävirasto: Kustannusten korvaamiseen tulisi kiinnittää huomioita. Viestintävirastoa ei tulisi edellyttää laajentamaan annettuja määräyksiä muihin operaattoreihin. Oikeudenhaltijat Sanoma: Luonnoksen ehdotukset ovat oikeasuuntaisia. Luonnos ottaa tasapuolisesti ja kohtuudella huomioon eri osapuolten oikeudet. Oikeudenhaltijoiden näkemyksen painoarvoa tulisi kuitenkin korostaa. Samoin välittäjien vastuuta piratismin torjunnassa tulisi korostaa. Myös markkinoiden toimivuutta edistäviä keinoja tulisi kehittää (oikeuksien suora siirtäminen). Kannattivat hidastamismääräystä

4 VKL/Musiikkituottajat/Lyhty/Kopiosto/Kuvasto/Grafia: Hidastamiskeino on hyvä lisäkeino mutta se ei korvaa keskeytysmääräystä vaan sen tulee olla vaihtoehtoinen keino keskeyttämismääräyksen rinnalla. Tekniikan todellisesta tehokkuudesta ei ole tietoa mutta se voisi toimia. Oikeuspoliittinen viesti on kuitenkin väärä. Musiikkituottajat/Lyhty/Kirjailijaliitto ym. Verkkopalvelun ylläpitäjä termi poistettava turhana. Myös viittaus palvelun tarkoitukseen on turha, koska tarkoituksena ei ole muuttaa nykyistä oikeuskäytäntöä. Tuomioistuin ei saisi jättää operaattorin harkintaan minkä tasoinen hidastaminen olisi riittävä. Hidastamisen tulisi olla vähintäänkin merkittävästi tavanomaista hankalampaa. Musiikkineuvosto/ Tuotos/MTV Oy: Hidastamismääräys ei ole riittävän tehokas keino vähentää laitonta verkkojakelua. Se on myös potentiaalisesti sanan- ja ilmaisunvapauden vastainen, joka voisi kääntyä tarkoitustaan vastaan (= Kuvittajat). Kannattivat itsenäistä määräystä (tuntematon/tavoittamaton loukkaaja) Oikeudenhaltijat pitivät hyvänä ja oikeansuuntaisena toimintana sitä, että oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksia puuttua tietoverkoissa toimiviin tuntemattomiin palveluihin parannetaan. VKL/Tuotos/ELVIS/Näyttelijliitto/Musiikkineuvosto/SKTL/Kirjailijaliitto/Musiikkituottajat/Grafia/Gramex: EU-oikeuden täytäntöön panemiseksi tarvitaan itsenäinen kieltokanne tekijänoikeustoimikunnan mietinnön mukaisesti sitä hiukan muuttaen. TTVK/Gramex: Lakiin mukaan tulisi ottaa teleliittymän yhteystietojen säilyttämistä koskeva velvoite, 60 a Tuotos: Tuotos piti tärkeänä, etteivät menettelyjen kustannukset jää oikeudenhaltijan maksettavaksi ja että vakuuden suuruus ei muodostu tosiasialliseksi esteeksi määräyksen hakemiselle. Tuomioistuimen tulisi voida ennen ulosottomiestä arvioida hakemuksen käsittelyn yhteydessä ns. todellisen haitan määrää ja päättää vakuuksista sen mukaisesti. Muita huomioita Tuotos/Kopiosto/ELVIS/SKTL/Musiikkituottajat/Lyhty: Määräykset tulisi saattaa voimaan kaikkia samankaltaisia internet palveluntarjoajia vastaan. SKTL/Kirjailijaliitto/Kopiosto/Kuvasto/Kuvittajat: Tähän hallituksen esitykseen tulisi ottaa huomautuskirjemenettely, koska siitä on hyviä kokemuksia ulkomailta. Menettelyyn tulisi lisätä seurantamekanismi, joka mahdollistaa puuttumisen huomautuksista huolimatta jatkuvaan toimintaan. Tuotos/Teosto/ ELVIS: Välittäjien roolia ja vastuuta tulisi korostaa luvattoman verkkojakelun torjunnassa. Luvattoman verkkojakelun kitkemiseksi tulisi käyttää myös myönteisyyteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvia keinoja. Suomen tietokirjailijat: Suomessa tulisi panostaa enemmän kansainväliseen yhteistyöhön, jotta luvatta luovan alan sisältöä jakavat sivustot saataisiin suljettua.

5 Teleoperaattorit DNA: DNA ei ota kantaa hidastamismääräykseen. Teknologiateollisuus: Hidastamismääräystä ja sen vaikutuksia olisi selvitettävä perusteellisemmin. Laillisen sisällön tarjoamisen edistäminen tulisi olla ensisijaista. Elisa: Hidastamismääräys on tehoton tai ainakin se tarvitsee lisäselvitystä siitä, miten se tulisi toteuttaa siten, että tuomioistuin pystyisi antamaan yksilöidyn yksiselitteisen ja täytäntöön pantavissa olevan päätöksen. Ehdotuksessa on annettu liikaa harkintavaltaa tuomioistuimelle. Ficom/Sonera: Hidastamismääräys ei ole tarkoituksenmukainen. Se kohdistuisi sisällön hankkimisessa osaan, joka on merkityksetön. Hidastamismääräystä tulisi selvittää edelleen, koska ei nykyisellään ole vakuuttava. Esitys ei anna tuomioistuimelle riittävästi aineksia täytäntöön pantavan määräyksen antamiseen. HE:ssa tulee selvittää mitä yhteyksiä määräys koskisi, ja mihin nopeuteen niitä pitäisi laskea (tarkkarajaisuus)? Tekninen toteutus tulisi jättää teleyrityksen päätettäväksi (=Finnet). Finnet: Hidastamismääräys on tehoton ja voidaan kiertää. Se ei toisi lisäarvoa vaan aiheuttaa kustannuksia. Vastustivat itsenäistä määräystä (tuntematon/tavoittamaton loukkaaja) DNA: Kun väitetty loukkaaja on tiedossa, on pääasiakanne tulisi nostaa edelleen kuukauden kuluessa. Itsenäinen määräys antaisi hakijalle insentiivin olla passiivinen pääasian nostamisessa. Vakuudet olisi pidettävä voimassa niin kauan kun määräys on voimassa. Ficom: Määräystä ei tulisi voida antaa nostamatta kannetta pääasiassa. Sitä, että pääasiakanteen vastaajaa ei voida tavoittaa, ei ole riittävästi käsitelty esityksessä. Tekijänoikeuden loukkausta ei tulisi ratkaista turvaamistoimiprosessissa vaan täysmittaisessa pääkäsittelyssä. Itsenäisen määräyksen voimassaololle tulisi vähintäänkin asettaa riittävän lyhyt enimmäisaika. Hakijalle tulisi lisäksi asettaa velvollisuus seurata ja hakea eston peruutusta, mikäli hän huomaa, ettei osoitetta enää käytetä laittomaan palveluun. Elisa: Mihin EU-säännökseen perustuvat määräajan voimassa olevat operaattorin kustannuksella tapahtuvat määräykset? Elisa kannattaa keskeyttämismääräyksen määräaikaisuutta. Ficom/Sonera: Esitys on kulujen jakautumisen suhteen epäsuhtainen. Kustannusten ei tulisi missään nimessä jäädä kokonaan teleoperaattorin vastuulle. DNA: Erityisesti kun annetaan mahdollisuus määräyksiin tuntemattomia ylläpitäjiä vastaan, olisi tarkasteltava uudestaan määräysten toimeenpanon kustannusten korvaamista = kulujen korvaaminen hakijan toimesta (Elisa) vakiokorvauksella/ip-osoite. Muita huomioita Elisa: Määräykset tulisi saattaa voimaan kaikkia välittäjinä toimivia operaattoreita kohtaan (Finnet vastustaa).

6 Yritykset, keskusjärjestöt, yliopistot ja korkeakoulut, kansalaisjärjestöt Asianajajaliitto: Määräyksiin liittyvän kohtuullisuusharkinnan laajentaminen ja korostaminen on parannus nykytilaan. Näyttökysymykset ovat kuitenkin puutteellisesti käsitelty esityksessä. Myös kuulemisvelvoitteesta luopuminen on ongelmallinen ottaen huomioon PL 21 oikeudesta oikeusturvaan. Määräyksen teknistä toimintatapaa ei voi jättää teleoperaattorin määriteltäväksi, koska se ei täytä prosessioikeudellista vaatimusta päätöksen tarkkarajaisuudesta. Ammattiliitto Pro/ Mara/Tieke/Kauppakamari: Hidastaminen on helposti kierrettävissä, kustannukset korkeammat, operaattoreiden kustannukset korvattava. Vakuutta ei tulisi vapauttaa niin kauan kun määräys on voimassa. IPR University Center: Ehdotus on ennenaikainen. HE:ssa pitäisi edetä vain tekijänoikeustoimikunnan pohjustamalla tiellä. Effi ry: Tällaisista pistemäisistä muutoksista pitäisi luopua ja luoda tekijänoikeuslaista oikeudenmukainen kansalaisten silmissä. Hidastaminen ei voi saavuttaa sille asetettuja tavoitteita käytännössä. On toki myönteinen tavoite, että toimenpiteiden haittavaikutukset lailliselle verkkotoiminnalle halutaan minimoida. Järkevää lopputulosta ei voi saavuttaa, olipa valittu hidastuksen määrä mikä tahansa. Jos hidastetaan liian vähän, määräyksellä ei ole vaikutusta ja jos taas liian paljon, menettelyn hyöty lailliselle materiaalille häviää. Suomessa (kuin EU:ssakin) täytyy verkkoneutraliteettia koskevien lakien ja asetusten olla todelliseen neutraliteettiin pyrkiviä. Määräysten "tehokkuutta" pohtiessa täytyy ajatella yhteiskunnan kokonaisetua, etenkin myös toimenpiteiden vaikutusta sananvapauden käyttämiseen. Vastustivat itsenäistä määräystä (tuntematon/tavoittamaton loukkaaja) Kauppakamari: Keskeyttämismääräyksen antaminen tulisi olla mahdollista vasta pääasiassa annetun päätöksen jälkeen. Kyseessä on uusi keino, jota ei ole selvitetty riittävästi. Kauppakamari: Luonnoksessa ei ole huomioitu perusoikeudellista näkökulmaa kulujen korvaamisen osalta. Tieke: Turvaamistoimiasioissa kustannukset korvaa turvaamistoimiasioissa pääsääntöisesti hakija. Muita huomioita Metropolia: Tekijänoikeuslaki tulisi olla kirjoitettu mahdollisimman selvästi, jotta nuoret ymmärtäisivät sitä. Tekijänoikeuden loukkauksia koskevia rangaistuksia tulisi kohtuullistaa, kun ne ovat tahattomia. Museoliitto: Vapaaehtoisuuteen ja myönteisyyteen perustuvia keinoja tulisi hyödyntää enemmän. Tieke: Turvaamistoimen kohdentumisen ja ajantasaisuuden varmistamiseksi hakija tulisi velvoittaa seuraa maan suljettujen ja hidastettujen osoitteiden käyttöä ja tarvittaessa purkaa niitä.