FiCom ry:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain muuttamisesta: luvaton verkkojakelu

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriölle /JM ASIA: Lausuntopyyntö OKM/46/010/2013 FiCom ry:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain muuttamisesta: luvaton verkkojakelu Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt FiComilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain muuttamiseksi. Esitysluonnoksessa ehdotetaan tekijänoikeuslakiin lisättäväksi mahdollisuus hidastaa verkkoliikennettä palveluihin, joiden tarkoituksena katsotaan olevan tekijänoikeuden loukkaaminen. Esitysluonnoksessa ehdotetaan myös, että palveluun pääsyn esto- tai yhteyden hidastamismääräys voitaisiin pitää voimassa itsenäisenä nostamatta kannetta pääasiassa, jos tekijänoikeuden loukkaajaa ei tavoiteta. FiCom ry kiittää mahdollisuudesta saada lausua asiassa ja esittää lausuntonaan seuraavaa: FiComin keskeiset viestit Tavoite sisällyttää tekijänoikeuslakiin keskeyttämismääräystä lievempi ja sananvapauden kannalta vähemmän puuttuva keino on ymmärrettävä. Verkkoyhteyden hidastaminen ei ole tarkoituksenmukainen keino puuttua tekijänoikeutta loukkaaviin palveluihin. Hidastamismääräys kohdistuisi laittoman sisällön hankkimisessa osaan, joka on koko lataamistapahtuman tiedonsiirrossa ja siihen tarvittavassa ajassa käytännössä merkityksetön. Kielto- tai hidastamismääräystä ei tule voida antaa nostamatta kannetta pääasiassa nostetaan. Esitys on epäsuhtainen kulujen jakaantumisen suhteen: operaattori vastaisi voimaan jätettävän esto- tai hidastamismääräyksen kustannuksista, mutta hakijalle palautettaisiin tämän maksama vakuus. Operaattorilla ei olisi käytettävissään tehokasta oikeussuojakeinoa kulujen vaatimiseksi. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Lintulahdenkatu 10, Helsinki

2 Yleistä Esitysluonnoksen tavoitteena on lisätä tekijänoikeuslakiin tekijänoikeutta loukkaavan aineiston jakelun keskeytysmääräystä lievempi verkkoyhteyden hidastamismääräys. Lisäksi esitysluonnoksen tavoitteena on helpottaa väliaikaisten keskeytys- ja hidastamismääräysten antamista tilanteissa, joissa tekijänoikeuden loukkaajaa ei voida tavoittaa. FiCom pitää hyvänä pyrkimystä parantaa tekijänoikeuslain 60 :ä ja etsiä nykyistä lievempiä keinoja piratismiin puuttumiseksi. Esityksessä perusongelmana on kuitenkin erikoinen asetelma, jossa prosessissa ei ole varsinaista vastaajaa. Perusoikeuksien kannalta merkityksellistä asiaa ei esitettyjen itsenäisten keskeytys- ja hidastamismääräysten osalta tutkittaisi täysimittaisessa pääkäsittelyssä. Ilman pääkäsittelyä voimassa pidettävien määräysten täytäntöönpanosta aiheutuvat kulut jäisivät esityksestä päätellen operaattorien vastattaviksi. Esitys muodostuu erityisen ongelmalliseksi määräysten itsenäisyyden ja pitkäaikaisuuden vuoksi. Esitykseen valitusta keinosta Esitysluonnoksessa on pohdittu eri keinoja täydentää tekijänoikeuslakia laittoman aineiston jakeluun puuttumiseksi. Esityksessä on hylätty varoituskirjeiden lähettäminen lähinnä kustannusperustein ja sillä perusteella, että se kohdistuisi yksittäisiin verkon käyttäjiin eikä suurempiin toimijoihin. Myös verkkotunnusten sulkeminen on suljettu pois lähinnä järjestelyn monimutkaisuuden vuoksi. Esitysluonnoksessa tuodaan sinänsä esiin teleoperaattoreiden huomio verkkoyhteyksien hidastamisen vähäisestä vaikuttavuudesta. Kuitenkin esityksessä lähdetään siitä, että hidastaminen olisi toimenpiteenä mielekäs ja kuvataan, että hidastamisen tuloksena luvattomasti välitettyyn sisältöön johtavia linkkejä saisi odotella palvelusta useita sekunteja. Arvioitaessa luvattomasti välitetyn aineiston lataamista kokonaisuutena latauspäätöksestä siihen, että sisältö kuten elokuva on faktisesti käytettävissä, on todettava, että muutaman sekunnin lisä on tässä tyypillisesti minuutteja kestävässä kokonaisuudessa merkityksetön. Lataamistapahtumassa kuvaustiedoston osuus verrattuna itse sisältötiedostoon on hyvin pieni, ehkä vain sadasosa itse sisältötiedoston koosta. Hidastaminen ei vaikuttaisi sisältötiedoston lataamiseen, johon kuluu ylivoimaisesti suurin osa koko lataamistapahtumaan tarvittavasta ajasta. Epäkohdat, jotka liittyvät luvattomasti välitetyn aineiston jakelun keskeyttämiseen, kuten helppo kierrettävyys, ovat läsnä myös hidastamisessa. Lisäksi hidastamismääräys saattaa olla keskeyttämismääräystä kalliimpi toteuttaa. FiComin arvion mukaan hidastaminen ei olisi toimenpiteenä tehokas eikä tarkoituksenmukainen keino puuttua luvattomasti välitetyn sisällön jakeluun. Esitysluonnos ei anna vakuuttavaa kuvaa verkkoyhteyksien hidastamisen riittävästä selvittämisestä. Esitysluonnos ei anna tuomioistuimelle riittävästi aineksia sellaisenaan täytäntöönpantavan hidastamismääräyksen antamiseen. Annettavasta määräyksestä tulisi yksiselitteisesti käydä ilmi, mitä yhteyksiä tulisi hidastaa ja mihinkä yhteysnopeuteen yhteydet olisi hidastettava. Jatkovalmistelussa verkkoyhteyksien hidastamista tulisi selvittää edelleen ja täydentää esityksen perusteluja siten, että tuomioistuin niiden perusteella pystyisi antamaan riittävän yksilöidyn, yksiselitteisen ja sellaisenaan Sivu 2 / 5

3 täytäntöön pantavan määräyksen. FiComin näkemyksen mukaan hidastamisen tekninen toteuttaminen olisi tarkoituksenmukaista jättää teleyrityksen päätettäväksi. Prosessuaaliset kysymykset Esitysluonnoksessa esitetään lakiin lisättäväksi mahdollisuus pitää voimassa hidastamis- tai keskeyttämismääräys itsenäisenä, jos väitettyä loukkaajaa vastaan ei saada nostettua kannetta (60 f ). Itsenäisenä voimassa pidettävä määräys olisi määräaikainen, mutta määräaika olisi vapaasti tuomioistuimen harkittavissa. Ehdotetun 60 f :n 2 momentin mukaan tuomioistuin voisi vapauttaa turvaamistoimeen liittyvän vakuuden, jos määräys pidetään itsenäisenä voimassa. Ehdotettu muutos johtaa erikoiseen lopputulokseen. Yleensä turvaamistoimissa hakijan asettama vakuus kannustaa hakijaa panemaan vireille viipymättä kanteen pääasiassa, jonka pääkäsittelyssä koko asia, turvaamistoimi mukaan lukien, tutkitaan perusteellisesti. Ehdotetussa mallissa tekijänoikeuden haltija voisi turvaamistoimiprosessissa saada mahdollisesti pitkäänkin voimassa olevan määräyksen, jonka perusteet, oikeellisuus eivätkä vaikutukset internetin eheyteen ja internetin käyttäjien sananvapauteen tulisi koskaan asianmukaisesti pääkäsittelyssä selvitetyiksi. Itsenäisenä voimassa pidettävä määräys on myös näytön kannalta ongelmallinen. Sitä, että vastaajaa ei voida tavoittaa, ei voida näyttää toteen ja vastaavasti tuomioistuimen on vaikea arvioida esitysluonnoksen perusteella, mikä on riittävä näyttö varsinaisen loukkaajan tavoittamiseksi tehdyistä toimista. FiComin näkemyksen mukaan näin merkittävää asiaa ei tulisi päättää turvaamistoimiprosessissa vaan täysimittaisessa pääkäsittelyssä. Esitystä tulisi jatkovalmistelussa täsmentää vähintään siten, että siinä asetettaisiin itsenäisenä voimassa pidettäville määräykselle riittävän lyhyt enimmäisaika. Vakuutta ei liioin tule vapauttaa hakijalle niin kauan kuin määräys on voimassa. Koska väitettä estettävän tai palvelun lain vastaisuudesta ei olisi perusteellisesti tutkittu, tulee vakuus olla muun muassa mahdollisten virheellisesti estettyjen laillisten palvelujen esittämien vaatimusten varalta. FiCom pitää erittäin kannatettavana esitykseen sisältyvää ehdotusta määräaikaisuuden ulottamisesta myös keskeyttämismääräyksiin. Esitysluonnoksessa ehdotetaan olennaista pidennystä pääasian kanteen nostamisen määräaikaan yhdestä kuukaudesta kuuteen kuukauteen silloin, kun tekijänoikeuden loukkaaja on hakijan tiedossa. FiCom pitää tärkeänä, että turvaamistoimia ei etäännytetä pääasiasta ja että määräaikaa ei pidennetä. IP-pohjaiseen estämiseen tai hidastamiseen liittyy aina vaara laillisten palvelujen estymisestä. Tämän vuoksi hakijalle tulisi asettaa velvoite seurata ja hakea eston peruutusta, jos hän huomaa, ettei estettynä olevaa IP -osoitetta enää käytetä määräyksen perusteena olevaan laittomaan palveluun. Määräysten täytäntöönpanon kustannukset Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 :n mukaan turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuvista kuluista vastaa ensisijaisesti turvaamistoimen hakija. Pääasian käsittelyn yhteydessä ratkaistaan asianosaisen vaatimuksesta se, kenen korvattavaksi lopullisesti jäävät turvaamistoimen hakemisesta ja täytäntöönpanosta aiheutuneet kulut. Ehdotetussa itsenäisinä voimassa pidettävien määräysten mallissa Sivu 3 / 5

4 pääkäsittelyä ei tulisi, jolloin määräysten täytäntöönpanosta aiheutuvat kulut jäisivät operaattorin vastattaviksi. FiCom korostaa, että operaattorit eivät hyödy tekijänoikeutta loukkaavia sisältöjä välittävistä palveluista eivätkä ole sopimussuhteessa tai muutenkaan tekemisissä tekijänoikeutta loukkaavien palvelujen kanssa. Viestintäalan lainsäädännöstä ja määräyksistä koituu operaattoreille lukuisia velvoitteita, joilla pyritään takaamaan viestinnän toimivuus ja verkkojen eheys. Määräykset, joilla yhteyksiä tiettyihin palveluihin estetään tai hidastetaan, eivät palvele lainkaan operaattoreiden omaa liiketoimintaa. Ne aiheuttavat operaattoreille ylimääräisiä kuluja järjestelmäinvestointien, järjestelmien ylläpidon ja asiakaspalvelun ylimääräisen kuormittumisen kautta. Ehdotettu ratkaisu kulujen kohdentumisesta saattaisi operaattorit oikeudellisesti epävarmaan asemaan. Operaattorit eivät pysty vaikuttamaan tekijänoikeutta loukkaavien palveluiden tarjontaan, mutta tekijänoikeuden haltija voisi oman harkintansa mukaisesti hakea määräyksiä, jotka aiheuttavat operaattoreille kuluja. Operaattoreilla ei olisi keinoa ennakoida, saati suojautua, omaan liiketoimintaansa kuulumattomilta määräysten täytäntöönpanosta aiheutuvilta kustannuksilta. Jatkovalmistelussa esitystä on täydennettävä kulujen kohdentumisen osalta ja tarkastella kysymystä tasapuolisesti eri osapuolten kannalta. Kun esityksessä on tarkoituksena poiketa oikeudenkäymiskaaren pääsäännöstä turvaamistoimesta aiheutuvien kulujen osalta, esityksen tulee tältä osin olla erityisen huolellisesti valmisteltu, etenkin kun huomioidaan esityksessä läsnä oleva erikoinen kolmen osapuolen asetelma. Jatkovalmistelussa tulee yksityiskohtaisesti selvittää tuomioistuinkäytäntö huomioiden erilaiset prosessuaaliset tilanteet ja se, miten lainsäätäjä on tarkoittanut kulujen allokoituvan eri tahoille ja millä perusteilla lainsäätäjä pitää sitä kohtuullisena. Esityksen säätämisjärjestysperusteluista välittyy kuva, jonka mukaan lainsäätäjä pitää oikeasuhtaisena, että operaattorit toteuttaisivat määräykset omalla kustannuksellaan. Lisäksi todetaan, että laitonta palvelua ylläpitävien tahojen elinkeinonvapautta ei ole syytä suojella. FiComin näkemyksen mukaan esitys johtaisi nykymuodossaan operaattoreiden kannalta kohtuuttomaan lopputuloksen: operaattori voisi joutua tekijänoikeusloukkaukseen osattomana välittäjänä vastaamaan kolmannen tahon toimista aiheutuvista kuluista ilman tehokasta oikeussuojakeinoa, kun pääkäsittelyä ei esityksen mukaan olisi tarkoitus ollenkaan järjestää. Operaattorin mahdollisuutta itsenäiseen kanteeseen loukkaajaa vastaan ei voida pitää riittävänä oikeussuojakeinona. FiComin näkemyksen mukaan hakijan tulisi vastata määräysten täytäntöönpanosta aiheutuvista kustannuksista täysimääräisesti riippumatta siitä menestyykö hakijan kanne pääasiassa, jätetäänkö se sillensä tai nostetaanko sitä lainkaan. Lisäksi kulujen ennakollisesta korvaamisesta tulisi tehdä määräysten täytäntöönpanon edellytys, jotta operaattorin asema ei muodostu kohtuuttomaksi. Tällöin tekijänoikeuden haltijalla säilyisi luontevasti intressi tavoittaa varsinainen loukkaaja vaatiakseen asiasta aiheutuneita kuluja tältä. Vähintään hakijan tulisi vastata operaattoreille aiheutuvista kustannuksista, jos määräys jää 60 f :ssä tarkoitetulla tavalla itsenäisenä voimaan koska tällöin operaattorilla ei ole teoreettistakaan mahdollisuutta saada kulujaan vaadituksi pääkäsittelyssä. Lisäksi esityksen tulisi ottaa nykyisessä 60 c 5 momentissa oleva säännös hakijan kuluvastuusta jos asia hakijan passiivisuuden vuoksi raukeaa. Sivu 4 / 5

5 Muita huomioita Esitysluonnoksen sivulla 15 kerrotaan, että itsenäisten, operaattoria vastaan annettavien määräysten sisällyttäminen Suomen lainsäädäntöön olisi välttämätöntä EU-velvoitteiden vuoksi. EU-oikeuden vaatimukset tulee yksityiskohtaisesti kuvata asianmukaisessa hallituksen esityksen jaksossa ja EUvelvoitteet ja kansalliseen harkintaan kuuluvat seikat on eriteltävä tarkasti. FiCom pitää selvänä, että EUvelvoitteista ei johdu yksiselitteisesti velvoitetta säätää ehdotetulla tavalla etenkään kustannusten jaon ja prosessin osalta operaattoreille annettavista itsenäisistä määräyksistä. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Reijo Svento Toimitusjohtaja Sivu 5 / 5