Perhekeskustoiminnan toimintakertomus 2014

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Perhekeskustoiminnan toimintakertomus 2014"

Timo-Pekka Ketonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

Perhekeskustoiminnan toimintakertomus 2014 I. Yleistä vuodesta 2014 Perhekeskustoiminnan vuosi 2014 jatkoi heinolalaisille lapsiperheille toteutettavaa toimintaa edellisten vuosien tapaan.

1 Perhekeskustoiminnan toimintakertomus 2014 I. Yleistä vuodesta 2014 Perhekeskustoiminnan vuosi 2014 jatkoi heinolalaisille lapsiperheille toteutettavaa toimintaa edellisten vuosien tapaan. Toimintamuodoiksi ovat vakiintuneet avoimet varhaiskasvatuspalvelut kotona lapsiaan hoitaville perheille, lyhyt sekä pidempikestoinen vertaisryhmätoiminta suljetuissa ryhmissä sekä erilaiset kertaluonteiset avoimet tapahtumat, te lat ja tilaisuudet. Lisäksi perhekeskustoiminnan puitteissa on tehty pienessä määrin perheterapiaa. Toiminta löysi jälleen vuonna 2014 runsaan käyttäjäkunnan. Kävijämäärien vaihtelu eri toimintamuotojen kesken on suurta. Vaikuttavuudeltaan merkityksellistä on, että suljetut pienryhmät ovat pieniä ja avoin toiminta voi puolestaan koota suuriakin määriä osallistujia. Merkittävimpiä muutoksia toiminnassa ovat olleet perhevalmennusohjelman supistuminen, yksinhuoltajailtojen ja saatellen eskarista ekalle -toiminnan jääminen tauolle tai hyvin pienimuotoiseksi. Näiden tarvetta ja rakennetta prosessoidaan edelleen. Uusina ryhminä puolestaan ovat käynnistyneet kouluikäisten tyttöjen ja poikien uudet ryhmät sekä Lapsi mielessäni -perheryhmä. Osa suunnitellusta toiminnasta jäi toteutumatta vähäisen ilmoittautumisen vuoksi.

2 Perhekeskustyöryhmä, joka koostuu laajasta toimijaverkosta, kokoontui kaksi kertaa vuodessa arvioimaan toteutunutta toimintaa ja tekemään suunnitelmia tuleville kausille. Perhekeskustoiminnan johtotiimi kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Johtotiimiin kuuluivat varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi, pj. (Kirsi Mäkilä ), hyvinvointipalvelujohtaja Irja Hemmilä, päiväkodinjohtaja Pirjo Kokko, rehtori Virpi Kivistö, vastaava perhetyöntekijä Reija Syrjäläinen, varhaiskasvatuksen työalajohtaja Heli Heikkilä seurakunnasta sekä perhekeskuskoordinaattori Kirsi Mäkilä (Riikka Hämäläinen ). II. Tavoitteiden toteutuminen 1) Perheiden osallisuus toiminnassa Osallisuuden kokemus on kohdatuksi, kuulluksi, arvostetuksi ja hyväksytyksi tulemista sekä joukkoon kuulumista ja yhteisöllisyyttä. Tämän vahvistaminen on näyttäytynyt luontevimmin arkisissa kohtaamisissa kanssa ja erityisesti uusien vastaanottamisessa sekä toiminnan sisältöihin liittyvien toiveiden kuuntelemisena ja huomioimisena toiminnan sisältöjen suunnittelussa. Toiminnan arviointia on lähdetty rikastuttamaan vaikuttavaksi todetulla, vanhemmuutta tukevalla työtavalla (reflektiivisyys). Palautetta on koottu systemaattisesti. Tulokset voidaan kiteyttää: toiminta on tärkeää, siihen on mukava tulla ja siitä pidetään kovasti. Hyödyiksi on mainittu mm. vanhempien jaksamisen, tuttavien, tuen, ilon ja hyvän mielen lisääntyminen sekä väsymyksen ja yksinäisyyden väheneminen. Palautteen mukaan vanhemmat kokevat, että lapsille leikki, kaverit ja toiminta (erityisesti yhdessä liikkuminen) tuottavat iloa ja riemua. 2) Tieto toiminnasta tavoittaa tarvitsijan (tiedottaminen) Perhekeskustoiminnan merkittävimmät tiedottamiskanavat vuonna 2014 olivat kevään ja syksyn tiedotevihkoset, perhekeskuksen nettisivut ( facebook-sivu, suullinen markkinointi, lehti-ilmoittelu (enimmäkseen Itä-Hämeen menot-palsta), ilmoitustaulut sekä radio (Yle Lahti, Yle Vega). Perheille parhaita tiedotuskanavia kysellään vertaisryhmien palautekaavakkeissa systemaattisesti. Lokakuussa 2014 toteutimme lisäksi erillisen tiedottamisaiheisen kyselyn toiminnassa mukana olleille perheille. Tulosten perusteella perhekeskustoiminnan facebook-sivu on perheille ylivoimaisesti merkittävin tiedotuskanava. Vastaajista suuri osa vaikutti olevan sivuilla vierailevia vanhempia. Myös perhekeskustoiminnan omat nettisivut osoittautuivat erittäin tärkeiksi. Lähes yhtä merkittävä tiedonsaantikanava perheille on puskaradio eli suullisesti saatu tieto tuttavilta tai vertaisilta. Lähes yhtä tärkeäksi tämän kanssa koetaan suullisesti saatu tieto työntekijöiltä (esim. neuvolassa/ perhetyössä/ koulussa/ päiväkodissa/ seurakunnan kerhossa jne.) sekä

3 ilmoitustauluinformaatio. Erityisesti neuvolan rooli tiedon jakajana mainittiin tärkeänä. Tämän arvioinnin mukaan sanomalehti-ilmoitusten rooli ei ole vähäpätöinen, vaikka näiden merkitystä olemme välillä pohtineet. Perhekeskustoiminnan tiedotevihkoset ovat toimineet merkittävimpänä tiedotuskanavina ammattilaisille, tätä kautta tieto toiminnasta ohjautuu perheille. Tavoitetta ei ole täysin saavutettu ja hyvin todennäköisesti ei tulla koskaan savuttamaankaan. Tieto ei varmasti koskaan tavoita kaikkia tarvitsijoita. Tiedon välittäminen niin, että kynnys osallistua toimintaan tulisi riittävän matalaksi, tarvitsee jatkuvaa panostusta. Kynnys osallistua on joskus todella korkea. Tiedottaminen Heinolan ulkopuolella ja ulkopuolelle Heinolan toimintamallit, erityisesti perhekeskustoiminta ja ennaltaehkäisevä perhetyö ovat olleet kiinnostuksen kohteena valtakunnallisesti. Saimme vieraaksemme tutustujaryhmiä mm. Äänekoskelta ja Jyväskylästä. Lisäksi osallistuminen valtakunnallisille varhaiskasvatusmessuille lokakuussa antoi toiminnalle näkyvyyttä laajasti. Toiminta on saanut julkisuutta myös valtakunnallisen median kautta (Yle Lahti ja Yle Vega). Kutsu ja osallistuminen Matti Rimpelän & Markku Rimpelän kirjaprojektiin puolestaan on suunnannut ajatuksiamme kehittämisprosesseihin ja saavuttamiimme tuloksiin objektiivisella tavalla. Raportti, johon kootaan noin kymmenen kunnan kehittämistyötä, valmistuu vuonna Heinolan päätökset palvelujen uudistamisessa ja toiminnan painopisteen siirtämisessä konkreettisella tavalla ennalta ehkäisevään suuntaan, on noteerattu valtakunnallisessa keskustelussa. Linkki Yle Vegan haastatteluihin, Päivi Nykänen, Kirsi Mäkilä, Reetta Roto (äiti). Haastattelut suomeksi: 3) Toimintaa vetävien työntekijöiden jaksaminen Toiminnan vetäjät koostuvat laajasta joukosta eri alojen ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Perhekeskustoiminta on vain osa heidän työtään. Näin ollen työntekijöiden hyvinvointi on parhaiten kunkin esimiehen tiedossa. Perhekeskustoiminnan osalta järjestimme ryhmänohjaajille koulutuksellisen virkistysiltapäivän perhekeskuksessa joulukuussa. Tapaamisen tarkoituksena on jakaa kokemuksia, saada toisilta ryhmänohjaajilta vertaistukea sekä saada ideoita työmenetelmiin ja arviointiin. Osaamista on vahvistettu mm. ryhmänohjaamisen ja reflektiivisen työotteen näkökulmasta koulutuksen avulla.

4 III. Toiminnan tilastot Avoimet varhaiskasvatuspalvelut (koulujen toiminta-aikoina) TOIMINTAMUOTO Avoimet päiväkodit (ma, ti ja pe) (146 lasta) ,3 Ilta-avoimet päiväkodit (1 ilta/ kk) 9 51 (74 lasta) ,6 Leikkitupa (1 krt./ vko) (13 lasta) Pihaleikkitoiminta (1 krt./ vko) (31 lasta) ,3 Vauvakahvila (1 krt./ vko) (31 lasta) ,2 Yhteensä Toiminta tavoittanut 141 eri perhettä (mukana ollut 190 lasta). Huomioitu useamman palvelun käyttäminen Suljetut ryhmät (pienryhmätoimintaa) Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä vauvaperheille. Kokoontuu 12 kertaa. Lapsi mielessäni perheryhmä1-3 -vuotiaiden perheille (käynnissä) Kokoontuu 8 kertaa. Tahdon En tahdo! ryhmä 3-5 vuotiaiden perheille (yksi ryhmä toteutui, toinen ei tullut täyteen). Kokoontuu 5 kertaa. Nuorten äitien ryhmä. Kokoontuu n. 10 krt. Ei käynnistynyt. Ryhmä ei tullut täyteen. 3 3 (5 ilm.) ,8 (Äidit + vauvat) Saatellen eskarista ekalle Valokit tyttöryhmä alakouluikäisille tytöille (1 krt/ vko, uusi toimintamuoto, käynnistyi syyskuussa 2014) Loisto tyttöryhmä yläkouluikäisille tytöille (1 krt./ vko) Poikakerho yläkouluikäisille pojille (uusi toimintamuoto, käynnistyi toukokuussa Pienimuotoista. Alkuluokkatoiminta muuttanut nivelvaihetta. Ei tilastoitu. Jatko mietinnässä , ,

5 2014). Parisuhdekurssit Ei käynnistynyt, kaksi kertaa tarjolla. Ryhmät eivät tulleet täyteen. Yhteensä 425 Avoimet te lat ja tapahtumat ym. Isä-lapsi illat (4 krt./ v.) 4 > ,5 Syömisen ja liikunnaniloa illat (1 krt./v.) Eroneuvoillat (Lahden Ensi- ja turvakotiyhdistys vetää) (2 krt./ v.) Monikkoperheillat (1-2 krt./v.) 1 Ei osanottajia. Käynnistetty toiveesta. Seurataan onko tarvetta. Yksinhuoltajaillat Yksi tapaamisen järjestettiin tarvearviomielessä. Toiminta jätettiin tauolle. Arvioimme seurakunnan kanssa keväällä 2015 yksinhuoltajatoiminnan tulevaisuutta. Keskusteluillat murrosikäisten vanhemmille Ei järjestetty Vetäjiä toimintaan olisi. Toimintaa suunnitellaan jälleen vuodelle Sadonkorjuujuhla (perhetapahtuma 1 krt./v.) Koko kaupungin yhteiset vanhempainillat Perhekeskuksen aamukahvit (3-4 krt./ v.) ,7 Ryhmänohjaajailtapäivä (ammattil.) Yhteensä 434 Muu Perheterapia Tilastoidut vuonna

Samankaltaiset tiedostot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa