Tieliikenne-ennuste Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen

Transkriptio

1 Tieliikenne-ennuste Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen

2

3 Tieliikenne-ennuste Vuoden 2003 ennusteen tarkistaminen Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 19/2005 Tiehallinto Helsinki 2005

4 Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 ESIPUHE Aluerakenteen kehitys on tulevaisuudessa ehkä merkittävin liikenteen sijoittumiseen ja tienpitotoimenpiteiden suuntautumiseen vaikuttava toimintaympäristön muutostekijä. Tilastokeskuksen uusi väestöennuste vuodelta 2004 eroaa alueellisesti selvästikin kolme vuotta aikaisemmin tehdystä ennusteesta. Uuden ennusteen mukainen väestön kehitys on alueellisesti huomattavasti tasaisempaa. Parina viime vuotena muuttoliike on hidastunut selvästi, ja myös liikenteen ja autokannan kehitys on ollut alueellisesti aikaisempaa tasaisempaa. Tässä ennustetarkistuksessa on tehty uusien väestöennusteiden mukaiset korjaukset tieliikenteen alueelliseen ja tieluokittaiseen sijoittumiseen. Lasketut ennusteluvut ovat ko. alueen ja alueen tieluokan keskimääräisiä lukuja. Alueiden erityispiirteitä ei ole voitu ottaa huomion liikenteen kehitysarvioissa. Mm. itärajan liikenne on nopeassa kasvussa ostos- ym. matkailun takia sekä Luoteis-Venäjän nopean talouskasvun ansiosta. Liikennesektorin ennusteita koskevan työnjaon mukaan liikenne- ja viestintäministeriön laatii koko liikennesektoria koskevat yleisennusteet, ja sektorin virastot voivat laatia tai teettää väyläkohtaisia, alueellisia ja muita tarkentavia ennusteita. Ennustetarkistuksen on tehnyt Veijo Kokkarinen Tiehallinnon asiantuntijapalveluista. Helsinki toukokuu 2005 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

6

7 Tieliikenne-ennuste Sisältö 1 JOHDANTO 7 2 VUODEN 2003 LIIKENNE-ENNUSTEEN TOTEUTUMATARKASTELU Koko maan ennuste Alueellinen ennuste Tieluokittainen ennuste 9 3 ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Koko maan väestöennuste Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitysnäkymät Muuttoliike on tasoittumassa Väestöennusteiden 2001 ja 2004 vertailua Maakuntien väestökehitys vuoteen Ikärakenteen muutos alueilla Onko liikenteen alueellinen kehitys muuttumassa? Yhdyskuntarakenne hajaantuu Alueellisen ja tieluokittaisen ennusteen tarkistamisen perusteet 18 4 TARKISTETUN LIIKENNE-ENNUSTEEN TULOKSET Koko maan ennuste Alueittainen ennuste Tieluokittaiset ennusteet Vuosien 2005 ja 2003 ennusteiden vertailua 22 5 ENNUSTEEN ARVIOINTI JA KÄYTTÖ 23 6 LIITETAULUKOT 24

8 6 Tieliikenne-ennuste

9 Tieliikenne-ennuste JOHDANTO 1 JOHDANTO Kuluneen vuosikymmenen aikana Tienpidon yhteiskunnallisessa toimintaympäristössä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Olennaisimmat muutokset ovat olleet alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys, tuotantorakenteen muutos sekä tuloerojen kasvu ja työelämän muutokset. Tuotantorakenteen muutos vähemmän kuljetuksia tarvitsevien toimialojen suuntaan, tuotannon palveluvaltaistuminen, jalostusasteen nousu ja perusteollisuuden kansantuoteosuuden pieneneminen vähentävät kuljetustarvetta. Tuloerojen kasvu, työsuhdeturvan heikkeneminen sekä pätkä- ja osaaikaisten työsuhteiden lisääntyminen vähentävät autonhankintaa ja käyttöä. Autonhankinta on kotitalouksissa yleensä ensimmäinen menoerä, josta luovutaan toimeentulon näkymien heiketessä. Tässä ennustetarkistuksessa tarkastellaan ainoastaan alue- ja yhdyskuntarakenteen viimeaikaisten ja tulevien muutosten vaikutuksia liikenteen kehitykseen. Liikenteen alueellinen ja tieluokittainen jakautuminen on arvioitu uudelleen lähinnä Tilastokeskuksen syksyllä 2004 valmistuneen väestöennusteen perusteella. Koko väestön lisäksi väestön ikärakenne on otettu huomioon liikenteen kehitykseen sekä alueelliseen ja tieluokittaiseen sijoittumiseen vaikuttavana tekijänä. Ennusteperiodia on jatkettu vuoteen 2040 ulottuvaksi. Ennusteen perusalue on maakunta, jolla tasolla väestötarkastelu on tehty. Maakunnista on koottu tiepiireittäiset ennusteet. Alueille on tehty tieluokittaiset liikennemääräennusteet vuosille 2010, 2020, 2030 ja 2040 ja laskettu liikenteen kasvukertoimet vuosille , ja , ja Parina viime vuotena liikenteen alueellinen kehitys on ollut selvästi aikaisempaa tasaisempaa. Tarkistetussa ennusteessa erot liikenteen alueellisessa kasvussa ovatkin pienempiä kuin edellisessä ennusteessa. Liikenteen kasvu keskittyy kasvukeskusmaakuntiin ja niitä yhdistäville pääteille. Erityisen nopeaa kasvu on pääkaupunkiseudun lisäksi Keski-Suomessa sekä Hämeessä ja Pohjanmaalla.

10 8 Tieliikenne-ennuste VUODEN 2003 LIIKENNE-ENNUSTEEN TOTEUTUMATARKASTELU 2 VUODEN 2003 LIIKENNE-ENNUSTEEN TOTEUTUMATARKASTELU Edellinen ennustetarkistus oli vuonna 2003, joten vain kaksi ennustevuotta on kulunut. Pikaisen ennusteen tarkistamisen teki aiheelliseksi Tilastokeskuksen syksyllä 2004 valmistunut uusi väestöennuste. Uusien väestöennusteiden mukaiset erot väestön alueellisessa kehityksessä ovat niin suuret, että on tarpeellista arvioida myös liikenteen alueellinen kehitys muuttuneiden väestöennusteiden valossa. 2.1 Koko maan ennuste Koko maan tasolla tieliikenteen kasvu on ollut kaksi prosenttia ennustettua suurempaa vuosina (kuva 1). Vuosina 2003 ja 2004 autokannan ja liikenteen kasvua on nopeuttanut autoveron alennus, mikä on lisännyt erityisesti uusien autojen hankintaa ja myös käytettyjen autojen maahantuontia. Osaltaan uusien autojen hankintaa on lisännyt ajanjaksolla myös kotitalouksien suhteellisen hyvä tulokehitys, mikä on mahdollistanut uusien autojen ostoja. Autoveromuutoksia odoteltaessa autokanta kasvoi 2000-luvun alussa ainoastaan 1-2 prosenttia vuodessa. Veromuutosten jälkeen autokannan kasvu on ollut 3 4 prosenttia vuodessa, ja kasvu ollut alueellisesti hyvin tasaista. Uusia autoja hankitaan Suomessa asukaslukuun tai kansantuotteeseen verrattuna edelleenkin melko vähän. Suomen henkilöautotiheys onkin jäänyt jälkeen EU-maiden keskimääräisestä kehityksestä. Autokannan kasvu jatkunee melko nopeana vielä muutaman vuoden, mikäli ennustettu kohtuullisen suotuisa talouskasvu jatkuu Milj. autokm Kuva 1. Tieliikenteen kehitys vuosina ja vuoden 2003 ennusteen mukainen kehitys vuosille

11 Tieliikenne-ennuste VUODEN 2003 LIIKENNE-ENNUSTEEN TOTEUTUMATARKASTELU 2.2 Alueellinen ennuste 2000-luvulla ja erityisesti vuodesta 2002 lähtien maan sisäinen muuttoliike on tasoittunut. Muutto Uudellemaalle on vähentynyt ja vastaavasti lisääntynyt Keski-Suomeen sekä Hämeen ja Pohjanmaan maakuntiin. Muuttoliikkeen tasoittuminen näkyy liikenteen alueellisessa kehityksessä, joka on ollut nopeinta yllä mainituissa maakunnissa. Uudenmaalla liikenteen kehitys on jäänyt jopa keskiarvon alapuolelle. Myös väestön kasvu on viime vuosina ollut nopeinta samoilla alueilla liikenteen kehityksen kanssa. Liikenteen viime vuosien alueelliseen kehitykseen on vaikuttanut huomattavasti autokannan kehitys. Autokannan alueellinen kehitys on ollut hyvin tasaista riippumatta erilaisesta väestökehityksestä. Vuosina autokanta on kasvanut kaikissa maakunnissa noin 11 prosenttia. Parina viime vuotena autokanta on kasvanut eniten Lapin maakunnassa, eli 4,5 prosenttia vuodessa (ks. s. 17, kuva 11). Liikenteen kehitys on ollut vuosina alueellisesti ennustettua tasaisempaa. 2.3 Tieluokittainen ennuste Tieluokittaisen ennusteen toteutumaseurantaa vaikeuttaa tieluokkamuutokset. Mm. vilkasliikenteisiä seututeitä on muutettu kantateiksi. Tieluokkamuutosten takia tilastoista ei saa selkeää kuvaa liikenteen tieluokittaisesta kehityksestä. Maakuntien väliset aluemuutokset hankaloittavat toisaalta liikenteen alueellisen kehityksen seurantaa.

12 10 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET 3 ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Tiehallinnon liikenne-ennusteiden ja viime vuosien ennustetarkistusten pohjana on edelleen vuonna 1995 valmistunut ennuste Liikenne- ja autokanta vuosille Tarkistuksissa kyseeseen ennusteeseen on tehty lähinnä uusittujen väestöennusteiden mukaiset muutokset. Lisäksi ennustetarkistukset ovat perustuneet liikenne- ja viestintäministeriön koko liikennesektoria koskeviin liikenteen kehitysarvioihin. Kuluneena kymmenenä vuotena liikenteen kehitys on ollut hyvinkin lähellä vuoden 1995 ennusteen mukaista kehitystä (kuva 2). Monet vuoden 1995 ennusteen taustekijät ovat kehittyneet ainakin jonkin verran eri tavalla kuin ennustetta tehtäessä oletettiin. Eri taustatekijöiden oletetusta poikkeava kehitys on osin kumonnut toistensa vaikutusta, joten liikenteen kehitys on silti ollut ennustetun kaltaista. Talouskehitys oli ennustejakson alussa jopa ennustettua nopeampaa, kasvu hidastui 2000-luvun alkupuolella, mutta nopeutui jälleen vuonna Nyt näkymät muutamalle vuodelle eteenpäin ovat kohtuullisen hyvät. Yhdyskuntarakenne on hajaantumassa, mikä on lisännyt odotettua enemmän henkilöauton käyttöä. Autoverotukseen on tehty muutoksia, joilla on ollut vaikutuksia liikenteen kehitykseen. Alkuperäinen ennuste perustui silloisiin tuloeroihin, mutta nyt tuloerot ovat nopeassa kasvussa jne.. Milj. autokm Ennuste Liikenteen kehitys Kuva 2: Liikenteen kehitys yleisillä teillä vuosina ja vuoden 1995 ennusteen mukainen kehitys vuosina

13 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Vuoden1995 liikenne-ennusteessa käytetty väestöennuste oli lähes kohdallaan vielä vuonna 2004 (vain noin prosentin liian pieni), mutta vuonna 2020 nykyisen väestöennusteen mukaan väkeä on 4 ja vuonna prosenttia enemmän verrattuna vuoden 1995 ennusteeseen. Jatkossa väestön ennakoitua nopeampi kehitys merkitsee myös liikenteen nopeampaa kehitystä. Tässä ei ole tarkasteltu uusien väestöennusteiden lisäksi muiden liikenteen ja autokannan kehitykseen vaikuttavien taustatekijöiden kehitystä, eikä niistä mahdillisesti tehtyjä uusia ennusteita eikä niiden vaikutusta ennustenumeroihin. Vuoden 1995 ennuste on siis edelleen uusin, tieliikenteen kehitykseen vaikuttavien taustatekijöiden laajaan tarkasteluun perustuva ennuste. 3.1 Koko maan väestöennuste Tilastokeskuksen vuoden 2004 väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku on vuonna 2030 noin kolme prosenttia suurempi kuin edellisessä ennusteessa vuodelta 2001 arvioitiin. Uuden ennusteen mukaan Suomen väestö kasvaa vuoteen 2028 asti, jolloin väkiluku on 5,45 miljoonaa. Vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän jo vuonna 2023, mutta nettomaahanmuuton on oletettu pitävän yllä väestönkasvua jonkin aikaa vielä tämän jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on arvioitu 6000 henkilöä, mikä on 1000 henkilöä enemmän kuin edellisessä ennusteessa. Syntyvyys on nostettu uudessa ennusteessa 1,8:aan, ja kuolleisuutta pienenetty hiukan elinajanodotteiden pidentyessä. Taulukko 1: Väestönkehitys Tilastokeskuksen vuosien 2001 ja 2004 ennusteiden mukaan. Vuosi Ennuste 2001 Ennuste /2001, % Väkiluku vuoden lopussa , , , , Uuden väestöennusteen perusteella koko maan tieliikenteen ennustelukuja on nostettu väestöennusteiden eroa vastaavasti eli kolmella prosentilla vuoden 2030 tilanteessa. Lisäksi ennustenumeroita on korjattu erotuksella, minkä verran toteutunut liikenne oli ennustettua suurempi vuoden 2004 tilanteessa. Kokonaisuutena uuden ennusteen mukainen liikenne on 6 % edellistä ennustetta suurempi (ks. s. 19). Vuonna 2003 tarkistetun ennusteen päätevuosi oli Uudessa ennustetarkistuksessa ennustejaksoa on jatkettu vuoteen 2040 ulottuvaksi. Vuoden 2040 ennusteluvut perustuvat autotiheyden, väestömäärän ja väestön ikärakenteen muutosten arviointiin.

14 12 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET 3.2 Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitysnäkymät Muuttoliike on tasoittumassa Kuntien välinen muuttoliike on 2000-luvulla pysynyt ennallaan, mutta muuttoliikkeen suunta on muuttunut. Muuttoliike on tasoittunut siten, että suurimmat muuttovoitot ja tappiot ovat pienentyneet, usein jopa puolittuneet (kuva 3). Poikkeuksina ovat Itä-Uusimaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi, ja Pohjois- Pohjanmaa, joihin maakuntiin muuttoliike on edelleen lisääntynyt. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa ,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 Väestön muutos, % Kuva 3: Väestön muutokset maakunnittain vuosina 2000 ja 2004 Pohjanmaan maakunta on muuttunut muuttotappiomaakunnasta muuttovoitolliseksi. Parina viime vuotena maakuntien välinen muuttoliike on tasoittunut entisestään Väestöennusteiden 2001 ja 2004 vertailua Tilastokeskuksen vuoden 2004 väestöennuste tasaa eri alueiden väestökehitystä. Myös liikenteen voidaan odottaa kehittyvän alueilla tasaisemmin verrattuna vuoden 2003 liikenne-ennusteeseen Uuden ennusteen mukaan kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla on vuonna 2030 enemmän väkeä kuin edellisessä väestöennusteessa arvioitiin. Erot ovat myös melko huomattavia. Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa, Keski-Suomessa ja Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa väestöä on uuden ennusteen mukaan 7 8 prosenttia enemmän vuonna 2030 edelliseen ennusteeseen verrattuna. Uudellamaalla väkeä on 3,5 prosenttia vähemmän. Kainuun ja Lapin maakunnissa uuden ennusteen mukainen väkiluku on vain hiukan aikaisemmin arvioitua suurempi. Kanta-Häme, Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa muuttuvat uuden ennusteen mukaan väestötappiomaakunnista kasvavan väestön maakunniksi vuoteen 2030 mennessä (kuva 4).

15 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ennuste 2004 Ennuste 2001 Koko maa Väestön muutos, % Kuva 4: Väestön muutokset maakunnittain Tilastokeskuksen vuosien 2001ja 2004 väestöennusteen mukaan Maakuntien väestökehitys vuoteen 2040 Nopeinta väestönkasvu on kuitenkin edelleen Uudellamaalla, väkeä arvioidaan olevan 15 prosenttia nykyistä enemmän vuonna Yli 11 prosentin kasvuun päästään Pirkanmaalla ja 8 prosentin kasvuun Varsinais- Suomessa. Kanta-Hämeessä väestö lisääntyy 7:llä ja Pohjois-Pohjanmaalla noin 5 prosentilla (kuva 5). Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta muuttoliike kasvukeskusalueille voimistuu. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Väestön muutos, % Kuva 5: Väestön muutos maakunnittain vuosina

16 14 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Väestökato on suurinta Kainuun maakunnassa, jossa väestö vähenee noin neljänneksellä vuoteen 2040 mennessä. Lapissa, Etelä-Savossa ja Pohjois- Karjalassa väestötappio on noin 15 prosenttia. Kuntatasolla väestömuutokset ovat vielä selvästi suurempia kuin maakunnissa. Pahimmissa väestökatokunnissa väki vähenee prosentilla ja vastaavasti lisääntyy kasvukunnissa jopa 50 prosentilla. Ikääntyvät kunnat sijaitsevat enimmäkseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Aktiivi-ikäisten kunnat ovat kasvukeskusten kehyskuntia Ikärakenteen muutos alueilla Vuosina ikärakenteen muutokset alueilla ovat suuria. Aktiiviikäisten ja nuorten osuudet väestöstä pienenevät ja vastaavasti nuorten ja vanhempien ikäryhmien osuudet kasvavat. Suotuisin ikärakenne on vuonna 2040 Uudenmaan maakunnassa, jossa aktiivi-ikäisiä on vuonna 2040 yli 60 prosenttia väestöstä. Myös Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla aktiiviväestöä on lähes 60 prosenttia. Etelä-Savossa ja Kainuussa työikäisen väestön osuus vähenee lähelle 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä (kuva 6). Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Ikäryhmän osuus, % Kuva 6: Ikäryhmän vuotiaiden väestöosuudet maakunnittain vuonna 2040 Aktiivi-ikäisen (15 64-vuotiaat) väestön määrä vähenee koko maan tasolla 10 prosentilla. Alueelliset erot ovat suuria. Kainuussa aktiiviväestön määrä vähenee peräti 40 prosentilla ja monissa muissakin maakunnissa 30 prosentilla. Ainoastaan Uudenmaan maakunnassa aktiiviväestön määrä lisääntyy ajanjaksolla , Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla aktiivi-ikäisen väestön määrä pysyy suunnilleen ennallaan (kuva 7).

17 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Väestön muutos, % Kuva 7: Aktiivi-ikäisen (15-64-vuotiaat) väestön muutos maakunnittain vuosina Kuntatasolla erot ovat jälleen suuria. Pahimmissa väestökatokunnissa (Itäja Pohjois-Suomi) aktiiviväestön määrä saattaa vähetä yli 50 prosentilla, ja vastaavasti nopeimman väestön kasvun kunnissa (kehyskunnat) aktiiviikäisten määrä saattaa lisääntyä jopa viidenneksellä. Yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa koko maan tasolla lähes 80 prosentilla vuosina Vanhojen ikäryhmien osuus väestöstä kasvaa koko maassa. Osuus kasvaa nykyisestä 16 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Tuolloin alle 25 prosenttia ikäihmisiä on Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Eniten ikäihmisiä on vuonna 2040 Etelä-Savossa, 35 prosenttia ja Kainuussa lähes saman verran (kuva 8). Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Ikäryhmän osuus, % Kuva 8: Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain vuonna 2040

18 16 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Alle 15-vuoriaiden osuus väestöstä pienenee koko maassa nykyisestä, noin 18 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Selvästi eniten nuoria on Pohjanmaan maakunnissa (Pohjois-Pohjanmaa 24 %) ja myös Itä- Uudellamaalla. Vähiten alle työikäisiä on Etelä-Savossa ja Kainuussa, noin prosenttia väestöstä (kuva 9). Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Ikäryhmän osuus, % Kuva 9: Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain vuonna Onko liikenteen alueellinen kehitys muuttumassa? Liikenteen alueellisessa kehityksessä on tapahtunut selvä muutos viimeisen parin vuoden aikana. Liikenteen kasvu on hidastunut selvästi Etelä- Suomessa ja vastaavasti nopeutunut Pohjois-Suomessa. Vuosina liikenne ei kasvanut ollenkaan Lapin maakunnassa, mutta vuosina kasvu on ollut lähellä koko maan keskiarvoa. Uudenmaalla kasvu on taas ollut alle keskiarvon (kuva 10). Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Liikenteen muutos, % Kuva 10: Liikenteen kehitys yleisillä teillä maakunnittain vuosina

19 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Osin liikenteen viime aikaiseen tasaiseen alueelliseen kehitykseen on vaikuttanut muuttoliikkeen hidastuminen, mutta pääasiallinen syy lienee autokannan alueellisesti hyvinkin tasainen kasvu (Kuva 11). Autoveron alennuksen jälkeen autokannan kasvu nopeutui, ja kasvu on ollut koko maassa lähes samansuuruista. Parin viime vuoden aikana autokanta on kasvanut eniten Lapissa. Väestökatoalueilla autotiheys on luonnollisesta kasvanut väestöltään kasvavia alueita nopeammin. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenl aakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohj anmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Autokannan muutos, % Kuva 11: Autokannan kasvu maakunnittain vuosina Liikenteen tasaiseen alueelliseen kehitykseen on vaikuttanut myös matkailun ja vapaa-ajan liikenteen nopea kasvu. Matkailu on lisännyt erityisesti pääteiden liikennettä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vapaa-ajan liikenne ja matkailu lienevät kääntäneet myös lapissa liikenteen uuteen kasvuun. Matkailualan työpaikkoja on Lapissa myös vakinaistettu Yhdyskuntarakenne hajaantuu Kuntien välinen muuttoliike pysyi ennallaan vuonna Muuttoliike on muuttunut kaupunkien väliseksi, ja aikaisempaa vähemmän muutetaan väestötappiokunnista voittokuntiin. Suurista kaupungeista muutetaan yhä enemmän ympäristökuntiin. Helsinki on jo muuttunut muuttotappiolliseksi ja pian seurannevat perässä muutkin suuret kaupungit: Turku, Tampere, Jyväskylä ja Oulu. Kehyskuntien väkiluvun kasvu jatkuu sen sijaan nopeana. Kun työpaikat ovat pääasiallisesti keskuspaikassa, on seurauksena yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ja kasvava työmatkaliikenne. Yhdyskuntarakenteen hajaantumisen syynä on mm. asuntojen puute ja hintojen nousu keskustoissa, yksityisomistuksessa olevan tonttimaan hankinnan vaikeus sekä yleensäkin liikenteen ja muun maankäytön integraation puute. Uuden väestöennusteen mukainen väestökehitys merkitsee liikenteen tasaisempaa alueellista kehitystä. Väestön muuttaminen keskuspaikasta kehyskuntiin merkitsee liikenteen hyvinkin nopeaa kasvua kasvukeskusten ympäristöissä.

20 18 Tieliikenne-ennuste ENNUSTETARKISTUKSEN PERUSTEET Väestökehityksen alueellinen tasaantuminen ja kasvukeskusten hajaantuva rakenne merkitsevät tienpitotoimenpiteiden tasaisempaa alueellista suuntautumista ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien kehittämisen korostumista. 3.3 Alueellisen ja tieluokittaisen ennusteen tarkistamisen perusteet Vuodesta 2002 lähtien liikenteen kehitys on ollut alueellisesti selvästi tasaisempaa kuin sitä ennen. Myös autokannan kehitys on ollut kaikissa maakunnissa parina viime vuotena hyvin tasaista huolimatta väestön kasvun eroista. Liikenteen alueellisessa kehityksessä saattaakin olla tapahtumassa muutos tasaisemman kehityksen suuntaan. Vaikka liikenteen ja autokannan kehitys onkin viime vuosina ollut hyvin tasaista, ja osin väestökehityksen kanssa erisuuntaista, tässä on kuitenkin käytetty Tilastokeskuksen alueellista väestöennustetta pääasiallisena kriteerinä liikenteen alueellisissa ennusteissa. Uudellamaalla väestö kasvaa edelleen maakunnista nopeiden ja myös ikärakenne on maakunnassa otollisin liikkuvuudelle. Lisäksi perusteena on käytetty liikenteen alueellista ja tieluokittaista kehitystä vuosina ja Samoin liikenteen alueellisessa sijoittumisessa on otettu huomioon alueen maantieteellinen asema. Maan sisäosissa liikenteen kasvu on hiukan nopempaa kuin reuna-alueilla läpiajavan liikenteen takia. Esim. Kainuussa liikenteen kasvua lisää alueen kautta muualle menevä liikenne. Myös Satakunnassa ja Etelä-Savossa kauttakulkuliikenne lisää liikennettä.

21 Tieliikenne-ennuste TARKISTETUN LIIKENNE-ENNUSTEEN TULOKSET 4 TARKISTETUN LIIKENNE-ENNUSTEEN TULOKSET 4.1 Koko maan ennuste Koko maan liikennemääräennuste on kuusi prosenttia edellistä ennustetta suurempi vuonna 2030 (kuva 12). Suuremman väestöennusteen ( 3%) lisäksi ennustenumeroita on korjattu erotuksella, minkä verran toteutunut liikenne oli ennustettua suurempi vuoden 2004 tilanteessa ( 2%). Tarkistetun ennusteen mukaan yleisten teiden liikenne kasvaa koko maassa vuosina seuraavasti: - vuosina % - vuosina % - vuosina % - vuosina % Ennustekauden loppua kohden liikenteen kasvuvauhti hidastuu. Tähän vaikuttaa autotiheyden kasvun hidastuminen ja väestön vanheneminen. Ennustejakson lopussa liikenteen kasvua hidastaa myös alkava väestön väheneminen Milj. autokm Ennuste Ennuste Liikenteen kehitys Kuva 12: Yleisten teiden liikenteen kehitys vuosina ja vuosien 2003 ja 2005 ennusteiden mukainen kehitys vuosina (2040) 4.2 Alueittainen ennuste Väestötekijöiden lisäksi pääteiden määrä vaikuttaa alueen liikenteen kehitykseen. Valtaosa väestön lisäyksestä kasvattaa paikallista liikennettä, mutta suurempien alueiden välillä myös pitkämatkainen (pääteitä pitkin menevä) liikenne lisääntyy. Pitkämatkainen liikenne kulkee yleensä useiden maakun-

22 20 Tieliikenne-ennuste TARKISTETUN LIIKENNE-ENNUSTEEN TULOKSET tien alueilla, ja eniten sisämaan maakuntien kautta, lisäten näiden alueiden liikennettä. Alueittaiset ennusteet on tehty maakunnittain ja maakunnista koottu tiepiireittäiset ennusteet. Taulukossa 2 on esitetty liikenteen maakunnittaiset kasvukertoimet vuosille , , ja Taulukko 2: Liikenteen kasvukertoimet maakunnittain vuosina Liikenteen kasvukerroin Maakunta Uusimaa 1,14 1,28 1,38 1,40 Itä-Uusimaa 1,12 1,25 1,34 1,36 Varsinais-Suomi 1,10 1,22 1,28 1,31 Satakunta 1,07 1,15 1,16 1,18 Kanta-Häme 1,12 1,25 1,33 1,36 Pirkanmaa 1,13 1,27 1,35 1,38 Päijät-Häme 1,12 1,25 1,34 1,36 Kymenlaakso 1,07 1,15 1,17 1,19 Etelä-Karjala 1,07 1,12 1,14 1,16 Etelä-Savo 1,06 1,10 1,10 1,11 Pohjois-Savo 1,07 1,12 1,13 1,14 Pohjois-Karjala 1,06 1,09 1,10 1,10 Keski-Suomi 1,12 1,24 1,30 1,34 Etelä-Pohjanmaa 1,09 1,16 1,21 1,25 Pohjanmaa 1,08 1,15 1,20 1,23 Keski-Pohjanmaa 1,09 1,13 1,16 1,19 Pohjois-Pohjanmaa 1,12 1,23 1,30 1,33 Kainuu 1,05 1,07 1,08 1,08 Lappi 1,03 1,05 1,06 1,06 Koko maa 1,10 1,20 1,25 1, Tieluokittaiset ennusteet Liikenteen jakautumiseen tieluokille vaikuttaa eriluokkaisten teiden läheisyydessä asuvien ihmisten määrä ja teiden vaikutuspiirissä olevien kasvukeskusten suuruus. Yhdysteiden osuus liikenteestä on suunnilleen yhtä suuri kuin haja-asustusalueiden väestöosuus, ja osuus on vähentynyt samassa suhteessa väestöosuuden kanssa. Viime vuosikymmeninä väestö on muuttanut ja tulevaisuudessakin muuttaa haja-asutusalueilta taajamiin ja suuriin kaupunkeihin ja niiden ympäristöihin. Nämä ovat pääteiden läheisyydessä tai niiden solmupisteissä. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin lisää pääteiden liikennettä muiden tieluokkien kustannuksella. Pääteiden liikennettä kasvattaa edelleen lisääntyvä matkailu ja muukin pitkämatkainen liikenne. Myös mökkiliikenteen arvioidaan lisääntyvän, ja se kasvattaa koko tieverkon liikennettä. Tässä pääteiden liikenteen osuutta on kasvatettu edelliseen ennusteeseen verrattuna kasvukeskusten ennustettua väestölisäystä vastaavasti.

23 Tieliikenne-ennuste TARKISTETUN LIIKENNE-ENNUSTEEN TULOKSET Seututeiden liikenteen on arvioitu kehittyvän lähes samaa tahtia kuin yleisten teiden liikenne keskimäärin ja kantateiden hiukan hitaammin kuin valtateiden. Kokonaisuutena yhdysteidenkin liikenne kasvaa, mutta kasvussa on suuria alueellisia eroja sen mukaan, miten väestö ja autokanta kasvavat niiden vaikutuspiirissä olevilla alueilla. Tieluokittaiset liikenteen kasvuluvut on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3: Liikenteen kasvukertoimet tieluokittain vuosina Kasvukerroin Valtatiet 1,13 1,25 1,33 1,36 Kantatiet 1,11 1,23 1, Seututiet 1,09 1,19 1,23 1,27 Yhdystiet 1,04 1,05 1,04 1,02 Koko maa 1,10 1,20 1,25 1,28 Kuvassa 12 on esitetty tieliikenteen kehitys vuosina maakunnittain ja tieluokittain. Liitetaulukoissa 2-19 on esitetty tieliikenteen maakunnittaiset ja tiepiireittäiset sekä tieluokittaiset liikennemääräluvut vuosille 2010, 2020, 2030 ja 2040 sekä liikenteen kasvukertoimet vuosille , , ja Muutos, % Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Yhdystiet Seututiet Kantatiet Valtatiet Kuva 12: Tieliikenteen arvioitu kehitys maakunnittain ja tieluokittain

24 22 Tieliikenne-ennuste TARKISTETUN LIIKENNE-ENNUSTEEN TULOKSET 4.4 Vuosien 2005 ja 2003 ennusteiden vertailua Kuvassa 13 on verrattu vuosien 2005 ja 2003 ennusteiden eroja maakuntien liikennemäärissä vuonna Erot ovatkin melko huomattavia. Ne johtuvat koko maan ennustetason kuuden prosentin nostamisesta ja alueiden uusista väestöennusteista. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Ennuste2005/ Ennuste 2005/2003, % Kuva 13: Maakuntien liikennemäärien erot (%) vuonna 2030 vuosien 2005 ja 2003 ennusteiden mukaan Suurimmat erot ennusteiden välillä ovat Helsingin ja Vaasan sekä Helsingin ja Oulun välisillä alueilla. Näillä alueilla vuoden 2005 ennusteen mukaan liikennettä on vuonna 2030 yli 10 prosenttia enemmän verrattuna vuoden 2003 ennusteeseen. Pääteillä erot ovat vielä suurempia.