RAVITSEMUSTIETEEN VALINTAKOKEIDEN OIKEAT VASTAUKSET 2014, OIKEA VAIHTOEHTO ON MERKITTY PUNAISELLA.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAVITSEMUSTIETEEN VALINTAKOKEIDEN OIKEAT VASTAUKSET 2014, OIKEA VAIHTOEHTO ON MERKITTY PUNAISELLA."

Transkriptio

1 RAVITSEMUSTIETEEN VALINTAKOKEIDEN OIKEAT VASTAUKSET 2014, OIKEA VAIHTOEHTO ON MERKITTY PUNAISELLA. 1. BIOLOGIA Kysymyksissä 1 10 on neljä vastausvaihtoehtoa, joista yksi on oikein. Oikeasta vastauksesta saa +1 pistettä, väärästä vastauksesta -0,5 pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. 1. Solukalvo a. on kaksoiskalvo, jonka ulko- ja sisäpinnat muodostuvat lipidien hydrofiilisistä osista b. ei sisällä hiilihydraatteja c. sitoo kalvoproteiinit liikkumattomiksi paikoilleen d. sisältää lysosomeja 2. Välimuotoisessa periytymisessä a. dominoivan alleelin vaikutus häviää b. kaksi resessiivistä alleelia yhteisvaikuttaa c. kaksi dominoivaa alleelia yhteisvaikuttaa d. kahden alleelin vaikutus ilmenee yhtä voimakkaana 3. Crossing over-tapahtuma a. merkitsee kromatidin osien vaihtoa muiden kuin vastinkromosomien kesken b. ei yleensä vaikuta geenien toimintaan c. on sitä todennäköisempi, mitä lähempänä toisiaan geenit ovat kromosomissa d. tapahtuu mitoosin aikana vastinkromosomien vaihtaessa kromatideja 4. Entsyymi-inhibiittorit a. voivat muuttaa entsyymin muotoa siten, että substraatin sitoutuminen estyy b. kilpailevat kofaktorin kanssa entsyymin aktiivisesta kohdasta c. inaktivoivat substraatin d. reagoivat aina suoraan aktiivisen keskuksen kanssa 5. Aitotumaisessa solussa a. ribosomit sijaitsevat tumassa b. kromosomit voivat kulkea tumahuokosten kautta solulimaan c. Golgin laite osallistuu solun erittämien aineiden tuottamiseen d. solun tukiranka muodostuu soluliman muodostamasta kalvostosta 6. Hiilihydraatit a. Glukoosimolekyylin kaava on C 6 H 12 O 8. b. Laktoosi muodostuu galaktoosista ja maltoosista. c. Glykogeeni voidaan pilkkoa glukoosiksi ja fruktoosiksi. d. Deoksiriboosi on DNAn rakenneosana oleva monosakkaridi. 7. Proteiinisynteesi a. Lähetti-RNA:n emäsjärjestys on kopioitu siirtäjä-rna:n mukaan. b. Siirtäjä-RNA:t liittyvät toisiinsa peptidisidoksella. c. Aminohappoketjun rakenteen muokkaus tapahtuu solulimakalvostossa. d. Aminohappojärjestys ei vaikuta proteiinin kolmiulotteiseen rakenteeseen. 1

2 8. Mitokondrio ja soluhengitys a. Mitokondrioissa on omaa DNA:ta. b. Sitruunahappokierto mitokondriossa tuottaa palorypälehappoa ja 28 ATP molekyyliä. c. Glukoosin energiasta soluhengityksessä muutetaan ATP:ksi noin 99 %. d. Elektroninsiirtoketju mitokondrion ulkokalvolla vapauttaa suurimman osan soluhengityksessä syntyvästä ATP:sta. 9. Verenkierto a. Yläonttolaskimo vie verta vasempaan kammioon. b. Porttilaskimo vie verta maksasta suolistoon. c. Läpät estävät veren takaisinvirtauksen valtimoissa. d. Keuhkolaskimo vie verta vasempaan eteiseen. 10. Ruoansulatuselimistö a. Mahan seinämän solut erittävät limaa, suolahappoa ja aktiivista pepsiinientsyymiä. b. Laktaasi erittyy haimanesteessä pohjukaissuolen alkuosaan. c. Nukleaasi on nukleotideja pilkkova entsyymi suolinesteessä. d. Nieleminen alkaa tahdonalaisesti, kun kieli siirtää pureskellun ruoan nieluun. Kysymykset ovat väittämiä. Vastaa jokaisen väittämän osalta, onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta vastauksesta saa +0,5 pistettä, väärästä vastauksesta -0,25 pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Haju-, maku- ja näköaistien toiminta 11. Aistimus syntyy, kun aistinsolujen reseptorien vastaanottama ärsyke siirtyy isoaivojen kuorikerrokseen. 12. Perusmakuja on neljä: karvas, hapan, suolainen ja makea. 13. Tappisoluissa on rodopsiinia eli näköpurppuraa, joka hajoaa valon vaikutuksesta ja saa aikaan näköaistimuksen. 14. Tärykalvo sijaitsee välikorvan ja sisäkorvan välissä. 15. Hajusolut sijaitsevat nenäontelon yläosan hajuepiteelissä. Hormonit 16. Hypotalamus säätelee aivolisäkkeen hormonien erittymistä. 17. Kasvuhormonin eritys on suurempaa yöllä kuin päivällä. 18. Parathormoni säätelee kalsiumin vapautumista luustosta. 19. Antidiureettinen hormoni erittyy aivolisäkkeen takalohkosta. 20. Vesiliukoisten hormonien toiminta edellyttää toisiolähettimolekyylien aktivoitumista. 21. Melatoniini erittyy lisäkilpirauhasesta. Maksa ja munuaiset 22. Alkuvirtsaa muodostuu noin 180 litraa vuorokaudessa. 23. Urea muodostuu munuaisissa ja erittyy munuaisaltaista virtsanjohtimia pitkin virtsarakkoon. 24. Bilirubiini on hemoglobiinin hajoamistuote, joka poistuu maksasta sapen mukana. 25. Maksa valmistaa kolesterolia, jota tarvitaan mm. solukalvojen E-vitamiinisynteesiin. 26. Henlen linko kuuluu munuaistiehyeeseen. 2

3 Kysymyksissä on neljä vastausvaihtoehtoa, joista yksi on oikein. Oikeasta vastauksesta saa +1 pistettä, väärästä vastauksesta -0,5 pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. 27. Gram-positiivisen bakteerin a. soluseinä ei sisällä mureiinia b. soluseinän keskeinen osa on ulkokalvo c. soluseinä muistuttaa jossain määrin aitotumaisten vastaavaa d. värjäytyminen gramvärjäyksessä tummanvioletiksi on tärkeä tuntomerkki 28. Hapatebakteerit a. tuottavat juustonvalmistuksessa tarvittavaa juoksetetta eli kymosiinia b. ovat maitohappobakteereita c. aiheuttavat pääosan funktionaalisten elintarvikkeiden terveysvaikutuksista d. hajottavat maitosokerin (laktoosin) maitohapoksi ja hiilidioksidiksi 29. Bakteereita tai hiivoja hyödyntävän geenikloonauksen avulla a. on jo luotu lukuisia meijeri-, leipomo- ja panimotuotteissa hyödynnettäviä mikrobikantoja b. ei voida toistaiseksi valmistaa ihmisille tarkoitettuja rokotteita c. voidaan tuottaa teollisuuden tarvitsemia entsyymejä d. saadaan aikaan polymeraasiketjureaktio 30. Pistemutaatiot a. muuttavat aina proteiinin toimintaa b. muuttavat yleensä koko geenin lukutavan c. eivät välttämättä vaikuta valkuaisaineen toimintaan d. vaikuttavat emästen lukumäärään geenissä 31. Retrovirus a. sisältää yksijuosteista DNA:ta b. tarvitsee elinkierrossaan käänteiskopioijaentsyymin c. aiheuttaa säännöllisesti maailmanlaajuisia tautiaaltoja (pandemioita) d. sisältää kaksijuosteista RNA:ta 32. Aitotumaisen eliön esiaste -RNA:n eksonit a. liitetään RNA:han silmukointireaktiossa b. sisältävät varsinaisen proteiinisynteesin edellyttämän informaation c. muodostavat RNA-polymeraasin kiinnittymiskohtia eli promoottoreita d. estävät introneita irtoamasta, kun lähetti-rna siirtyy tumasta solulimaan 33. Perimän rakenne a. Mitokondrioiden ja viherhiukkasten DNA-molekyylit kahdentuvat itsenäisesti ja niiden sisältämä DNA kulkeutuu tytärsoluihin satunnaisesti. b. DNA:n kaksoiskierre koostuu sokeri-fosfaattirungosta, jonka sokeriosa on kuusihiilinen glukoosi. c. RNA:ssa on adeniinin sijalla urasiili (U). d. Transposoneilla tarkoitetaan sammuneita geenejä, joiden toiminta on lakannut tietyllä lajilla evoluution kuluessa. 3

4 34. Aitotumaisten solujen proteiinisynteesi a. Esiaste-RNA siirtyy tumasta solulimaan, jossa siitä muodostuu lähetti-rna. b. Lähetti-RNA kiinnittyy ribosomiin, jossa käynnistyy proteiinisynteesi eli transkriptio. c. Koodaavien jaksojen eli intronien välissä on koodaamattomia jaksoja eli eksoneita. d. Proteiinisynteesin lopuksi aminohappoketjua voidaan muokata esimerkiksi liittämällä niihin hiilihydraattiosia. 35. Geenihoito a. Perinnöllisiä sairauksia, jotka johtuvat esimerkiksi jonkin elimistölle tarpeellisen entsyymin tuottamisen puutteesta, ei voida hoitaa. b. Geenihoitoon ei liity eettisiä ongelmia. c. Suorassa geeninsiirrossa hoitava geeni ruiskutetaan suoraan kohdekudokseen esimerkiksi plasmidi- DNA:han liitettynä. d. Perinnöllisten sairauksien hoidossa käytettäviä kantasoluja saadaan vain yksilönkehityksen alkuvaiheista, niitä ei voida eristää enää syntymän jälkeen aikuisista yksilöistä. 36. Kasvinjalostus a. Satoisuuteen vaikuttaa yleensä jokin tietty yksittäinen geeni. b. Heterotsygoottinen yksilö voi olla tuottavuudeltaan parempi kuin homotsygoottinen, ilmiötä kutsutaan heteroosiksi. c. Jalostuksella pyritään aina homotsygotiaan, jotta halutut ominaisuudet säilyisivät sukupolvesta toiseen. d. Hybridilajikkeiden viljelyssä kannattaa käyttää saadun sadon siemeniä seuraavien vuosien kylvösiemeninä, jotta satoisuus entisestään paranee. 4

5 2. KEMIA Kysymyksistä saa oikeasta vastauksesta +0,5 pistettä, väärästä vastauksesta -0,25 pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Jokaista kysymystä kohden on vain yksi oikea vastaus. 37. Mikä seuraavista on maa-alkalimetalli? a. Natrium b. Magnesium c. Boori d. Seleeni 38. Isotoopeilla on a. eri määrä protoneja b. eri määrä elektroneja c. eri määrä neutroneja d. eri määrä elektroneja ulommalla elektronikuorella 39. Mikä seuraavista ei pidä paikkaansa? Reaktiota, jossa aine luovuttaa protonin toiselle aineelle vesiliuoksessa voidaan kutsua a. protolyysireaktioksi b. protoninsiirtoreaktioksi c. hapetus-pelkistysreaktioksi d. happo-emäsreaktioksi 40. Aineen kiehumispistettä laskee a. molekyylin haarautuneisuus b. yhdisteen poolisuus c. molekyylin suuri koko d. molekyylien välisten sidosten voimakkuus 41. Hiilivetyketjuissa kahden hiiliatomin välillä on a. dipoli-dipoli-sidos b. kovalenttinen sidos c. ioni-dipolisidos d. ionisidos 42. Rauta muodostaa kahden- ja kolmenarvoisia positiivisia ioneja. Tämä tarkoittaa, että a. rauta on vastaanottanut protoneja b. rauta on anioneina c. rauta on hapettunut d. se muodostaa helposti yhdisteitä positiivisesti varautuneiden epämetallien kanssa 5

6 43. Mikä seuraavista nimistä ei sovellu yllä olevan kuvan yhdisteelle? a. dimetyylietikkahappo b. 2-metyylipropaanihappo c. isovoihappo d. 2-metyylibutaanihappo 44. Mikä väitteistä on väärin? a. Elektronegatiivisuus kuvaa alkuaineen kykyä vetää puoleensa elektroneja. b. Elektronegatiivisuus yleensä kasvaa, kun siirrytään jaksollisessa järjestelmässä oikealle. c. Metalleilla on suuri elektronegatiivisuus. d. Saman elektronegatiivisuusarvon omaavien aineiden välinen sidos on pooliton. Leusiini 45. Leusiini on haaraketjuinen aminohappo, josta voi suolistossa syntyä bakteerien fermentaatiotuotteena isovaleriaanahappoa, eli 3-metyylibutaanihappoa, joka on haaraketjuinen rasvahappo. Mikä seuraavista on isovaleriaanahapon kemiallinen kaava? a. C 6 H 13 NO 2 b. C 5 H 10 NO 2 c. C 4 H 8 O 2 d. C 5 H 10 O Mikä funktionaalinen ryhmä löytyy isovaleriaanahaposta? a. amiiniryhmä b. ketoryhmä c. karboksyylihapporyhmä d. hydroksyyliryhmä 6

7 Kysymyksistä saa oikeasta vastauksesta kysymyksen yhteydessä ilmoitetun pistemäärän, väärästä vastauksesta menettää puolet kysymyksen pisteistä ja vastaamatta jättämisestä saa 0 pistettä. Jokaista kysymystä kohden on vain yksi oikea vastaus. 47. Leusiinin fermentaatiossa syntyy myös ammoniakkia. Mikä seuraavista ei pidä paikkaansa? (1p) a. Ammoniakki on vesiliukoinen. b. Ammoniakki protolysoituu täydellisesti vesiliuoksessa. c. Ammoniakin hapetusluku on 0. d. Ammoniakki on emäksinen. 48. Mikä on sellaisen tripeptidin moolimassa, jossa on 3 leusiinia? (2p) Kysymys jätetään arvostelematta. a. 316,45 g/mol b. 329,47 g/mol c. 347,49 g/mol d. 365,50 g/mol 49. Ruokasuolan enimmäissaantisuositus on 5 g/vrk. Pakkausselosteiden mukaan leivässä on suolaa 1,2 %, margariinissa 1,3g/100g ja kinkkuleikkeleessä 1,9 g/100g. Nautit aamupalaksi leipiä (á 30 g), joiden päällä on kussakin 6 g margariinia ja 2 kinkkuleikkelesiivua (á 15 g). Kuinka suuri osa ruokasuolan päivittäisestä saantisuosituksesta on täyttynyt 2 leipää syötyäsi? (1p) a. 10 % b. 12 % c. 20 % d. 40 % 50. Veriplasman normaali natriumpitoisuus on mmol/l, natriumpitoisuuden ylittäessä 144 mmol/l puhutaan hypernatremiasta. Terveellä ihmisellä janontunne saa juomaan vettä, jotta natriumpitoisuus pysyisi ennallaan. Martti painaa 70 kg. Martilla on mitattu veren natriumpitoisuudeksi 138 mmol/l. Oletetaan, että hän syö suolaista ruokaa niin paljon, että hänelle kehittyy hetkellinen hypernatremia (145 mmol/l). Tämän jälkeen Martti juo vettä, jolloin natriumpitoisuus palautuu ennalleen. Kuinka paljon Martin paino on noussut johtuen ainoastaan veriplasman tilavuuden kasvusta? Veriplasman tiheys on 1,030 g/cm 3 ja veriplasman määrä on 4 % painosta. (2p) a. 142 g b. 143 g c. 150 g d. 220 g 51. Kuinka paljon Martin pitäisi syödä ruokasuolaa, jotta edellisen tehtävän tilanne toteutuisi, jos oletetaan, että kaikki nautittu suola imeytyisi veriplasmaan? (1p) a. 0,5 g b. 1,1 g c. 2,1 g d. 4,0 g 7

8 52. Missä seuraavista reaktioista ei synny vettä? (1p) a. liittymis- eli additioreaktio b. palamisreaktio c. kondensaatioreaktio d. eliminaatioreaktio 53. Alfalinoleenihappo (ALA) eli 9,12,15-oktadekatrieenihappo on ihmiselle välttämätön rasvahappo, jota on muun muassa rypsiöljyssä. Margariinin valmistuksessa kasviöljyjä hydrataan, jotta ne olisivat huoneenlämmössä kiinteitä. Mikä on sellaisen yhdisteen kemiallinen kaava joka syntyy, kun ALA hydrautuu täydellisesti? (2p) a. C 18 H 30 O 2 b. C 18 H 35 O 5 c. C 18 H 36 O 2 d. C 18 H Kuinka paljon vettä syntyy, jos 500 mg alfalinoleenihappoa palaa täydellisesti? (3p) a. 375 mg b. 450 mg c. 485 mg d. 500 mg 55. Mikä seuraavista väittämistä ei päde edellisen tehtävän palamisreaktioon? (1p) a. Reaktio on eksoterminen. b. Reaktion lähtöaineiden entalpia on suurempi kuin reaktiotuotteiden. c. Reaktion entalpian muutos on negatiivinen. d. Reaktio tapahtuu vain, jos systeemiä lämmitetään jatkuvasti. 56. Natriumnitriittiä käytetään liha- ja kalatuotteissa estämään Clostridium botulinum bakteerin kasvua. Nitriitin saantia tulisi kuitenkin rajoittaa, sillä se voi muuttua aminohappojen kanssa reagoidessaan karsinogeenisiksi nitrosoamiineiksi. Nitrosoamiini muodostuu nitriitti-ionin ja amiiniryhmän reagoidessa keskenään. Mikä on sellaisen nitrosoamiinin molekyylimassa, joka syntyy nitriitin reagoidessa leusiinin kanssa? (3p) Kysymys jätetään arvostelematta. a. 62,036 u b. 145,184 u c. 159,168 u d. 175,168 u 57. Mikä on ph 5 m-% ammoniakkiliuoksessa? Ammoniakin tiheys, =0,6813 kg/dm 3 ja K b =1,8 x 10-5 mol/dm 3. (4p) a. 8,6 b. 10,2 c. 11,4 d. 11,8 8

9 58. Päätät selvittää titraamalla, kuinka paljon tarvitaan HCl-liuosta neutraloimaan ammoniakkiliuos. Saat titrauksesta kuvan osoittaman titrauskäyrän. Mikä seuraavista pitää paikkansa? (2p) a. Pisteessä A liuos on puskuriliuos. b. Pisteessä B liuos on emäksinen. c. Pisteessä C liuos on puskuriliuos. d. Pisteessä C on liuoksen ekvivalenttikohta. 9

10 3. PSYKOLOGIA Kysymyksissä on oikein väärin-väittämiä. Vastaa jokaisen väittämän osalta, onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta vastauksesta saa +1 pistettä, väärästä vastauksesta -0,5 pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. 59. Oikea aivopuolisko luo perustan ihmisen kognitiivisille toiminnoille. 60. Ns. joustava älykkyys on vahvimmillaan, kun ihminen on n. 45-vuotias. 61. Geneettiset tekijät voivat vaikuttaa siihen, miten yksilö reagoi ympäristön olosuhteisiin. 62. Psykologisessa tutkimuksessa operationalisointi on tärkeä vaihe. 63. Psykologian pääasiallisia tutkimusmenetelmiä ovat psykologiset testit. 64. Heuristiikat ovat systemaattisia ja rationaalisia päättelyn apuvälineitä. 65. Mielenterveyshäiriöiden diagnostiikka on pysynyt ennallaan 1800-luvulta lähtien. 66. Ihminen voi reagoida sellaisiinkin ärsykkeisiin, joihin hän ei tahdonalaisesti suuntaa huomiota. 67. Persoonallisuushäiriöille tyypillisiä piirteitä voi esiintyä normaaliväestössä. 68. Ns. susilapsista tiedämme, että kielen oppimisen herkkyyskausia on useita. 69. Fonologisen silmukan käyttö aktivoi vasemman aivopuoliskon päälakilohkoa. 70. Altistaminen on yksi käyttäytymisterapian menetelmistä. 71. Identiteetin käsite jaetaan henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen identiteettiin. 72. Vygotskyn mukaan lapsen puhe kehittyy intrapsyykkisestä vuorovaikutuksesta käsin. 73. Hyvinvointiaan ei voi lisätä torjumalla vaikeita tunnekokemuksia. 74. Kun kauniimpien tai komeampien koululaisten oletetaan myös olevan älykkäämpiä, on kyse sädekehävaikutuksesta. Kysymys 75. Lue seuraava tekstikappale ja merkitse oikea vastausvaihtoehto vastauslomakkeelle. Mikä kognitiivinen ajatusvääristymä tekstissä ilmenee? Oikeasta vastauksesta saa +2 pistettä, väärästä vastauksesta -1 pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Koraani opettaa, että jokaisen muslimin kunnia ja velvollisuus on surmata jokainen uskoton ja juutalainen. Tämä n. 1,2 miljardin ihmisen uskonnon vaikutusvalta kasvaa koko ajan. Muslimeja tulvii miljoonittain länteen kuin Troijan puuhevosessa, jossa nämä odottavat maltillisina kutsua jihadiin. Ikävä kyllä, useimmat maailman terroristeista ovat muslimeja. He voivat vapaasti uhkailla ja sanella säännöt pelottelemalla länttä yhtenä keinonaan öljy. Kenenkään on turha kuvitella olevansa turvassa. Ei niidenkään, jotka näitä islamisteja tänne tuovat. He elävät unessa ja illuusiossa siihen asti, kunnes tulee heidän vuoronsa. a. kontaminaatiopelko b. mustavalkoinen ajattelu c. konstanssi d. kieltäminen 10

11 Kysymykset Lue seuraava oirekuvaus ja merkitse oikea vastaus vastauspaperille. Oikeasta vastauksesta saa +2 pistettä, väärästä vastauksesta -1 pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. Minua pelottaa ihan älyttömästi verikokeen ottaminen. Tuntuu, että menetän järkeni siinä tilanteessa, vatsa on sekaisin, oksettaa, pyörryttää, hiki virtaa ja lopuksi joudun järjettömän pakokauhun valtaan...tänään kävin kokeissa ja eihän se kipeää käy mutta se ällötys joka se suurin asia on.. sitten kun oli pistetty nii alko pyöryttään. 76. Määrittele häiriön aste jatkumolla (terve - neuroottinen häiriö - rajatilahäiriö psykoottinen häiriö). a. terve b. neuroottinen häiriö c. rajatilahäiriö d. psykoottinen häiriö 77. Mihin diagnoosimääritelmään oirekuva sopii? a. pakko-oireinen häiriö b. ahdistuneisuushäiriö c. skitsofrenia d. persoonallisuushäiriö 78. Minkälainen hoito ko. henkilölle sopisi? a. Reiki-terapia b. perheterapia c. sähköshokkihoito d. käyttäytymisterapia Vastaa kysymyksiin 79 ja 80 kuvan perusteella. Oikeasta vastauksesta saa +2 pistettä, väärästä vastauksesta -1 pistettä ja vastaamatta jättämisestä 0 pistettä. 11

12 79. Kuvassa on osoitettu muistitoimintojen kannalta keskeisiä aivorakenteita (A, B, C, D). Mikä näistä rakenteista on keskeinen tapahtuma- (episodisen) muistin toiminnan kannalta? B A C D 80. Tämän aivorakenteen vaurio aiheuttaa anterogradista amnesiaa. Anterogradisessa amnesiassa a. vanhat taidot unohtuvat b. uusien asioiden mieleen painaminen vaikeutuu c. oma nimi ja henkilötiedot unohtuvat d. uusien taitojen oppiminen katoaa 12

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit 2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset

Lisätiedot

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi 6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy

Lisätiedot

RAVITSEMUSTIETEEN PÄÄSYKOKEIDEN OIKEAT VASTAUKSET 2013, OIKEA VAIHTOEHTO ON MERKITTY PUNAISELLA.

RAVITSEMUSTIETEEN PÄÄSYKOKEIDEN OIKEAT VASTAUKSET 2013, OIKEA VAIHTOEHTO ON MERKITTY PUNAISELLA. RAVITSEMUSTIETEEN PÄÄSYKOKEIDEN OIKEAT VASTAUKSET 2013, OIKEA VAIHTOEHTO ON MERKITTY PUNAISELLA. 1. BIOLOGIA Kysymyksissä 1-8 on neljä vastausvaihtoehtoa, joista yksi on oikein. Oikeasta vastauksesta saa

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 8 Ravitsemustiede Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 7 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. Lisäksi A-osasta on saatava yhteensä vähintään

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Francis Crick ja James D. Watson

Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobel-palkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 -päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 -päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus

Nimi sosiaaliturvatunnus Valintakoe 2013 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus 1. Selitä: (3,0 p) a) Mitä ovat eksonit ja intronit ja miten ne eroavat toisistaan? b) Mitä eläinsolulle tapahtuu, jos se laitetaan sen sisällä olevaa

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1. Helsingin yliopisto Molekyylibiotieteiden hakukohde Tampereen yliopisto Bioteknologian hakukohde Henkilötunnus - Sukunimi (myös entinen) Etunimet Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30 Tehtävä 1.

Lisätiedot

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste) 1 a) Määrittele karbonyyliyhdiste. Piirrä esimerkkirakennekaava ja nimeä se. Samoin määrittele karboksyyliyhdiste, piirrä esimerkkirakennekaava ja nimeä se. Toisen esimerkin tulee olla rakenteeltaan avoketjuinen,

Lisätiedot

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta

Lisätiedot

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot Geenitekniikka - menetelmiä, joiden avulla dna:ta ja rna:ta voidaan eristää, muokata ja siirtää muihin soluihin tai eliöihin kromosomit koostuvat dna-rihmasta ja siihen

Lisätiedot

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka

Lisätiedot

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.) BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA VALINTAKOE 15.5.2019 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) Hyvän vastauksen piirteet Hyvän vastauksen piirteet on yleinen kuvaus kunkin koetehtävän osalta arvioinnin perusteena olevista

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli

Lisätiedot

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE Palautetaan mieleen jaksollinen järjestelmä ja mitä siitä saa- Kertausta daan irti. H RYHMÄT OVAT SARAKKEITA Mitä sarakkeen numero kertoo? JAKSOT OVAT RIVEJÄ Mitä

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun

Lisätiedot

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen

Lisätiedot

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia. HEIKOT SIDOKSET KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Palautetaan mieleen (on tärkeää ymmärtää ero sisäisten ja ulkoisten voimien välillä): Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.) BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat

Lisätiedot

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.) BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat

Lisätiedot

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein.

Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein. Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein. 1. Ruoka-ainekolmiossa ne elintarvikkeet, joita on hyvä syödä joka päivä,

Lisätiedot

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45 Hyvän vastauksen piirteet Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015 Maksimipisteet: 45 I) Monivalintakysymykset. Rengasta oikea vaihtoehto. Vain yksi vaihtoehdoista on oikein. Vastaus on hylätty, jos on rengastettu

Lisätiedot

Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla:

Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla: Maksa & Munuaiset Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: - Rakenne - Tehtävät Tällä tunnilla: Mitä kaikkia tehtäviä munuaisilla on elimistössä? Munuaisen tehtävät Kuonan poistaminen Nestetasapainon

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.

Lisätiedot

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Ionisidos ja ionihila:

Ionisidos ja ionihila: YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset

Lisätiedot

RUUANSULATUS. Enni Kaltiainen

RUUANSULATUS. Enni Kaltiainen RUUANSULATUS Enni Kaltiainen Ruuansulatus Mitä solu tarvitsee? Ruuan reitti - suu - nielu, ruokatorvi - maha - ohutsuoli - paksusuoli Säätely h"p://mediaserver- 2.vuodatus.net/g/79900/1235391893_karvinen.jpg

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät

Lisätiedot

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Vesiliukoisia: B,, D, F, G b) Ioniyhdisteitä: B,, F c) Happamia: d) Hiilitabletti on erittäin hienojakoista hiiltä (aktiivihiiltä). Suuren pinta alansa johdosta

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 4 Kasvintuotantotieteet ja kotieläintiede Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä, B-osa jätetään arvostelematta. A-OSA, maksimi

Lisätiedot

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)

Lisätiedot

sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0;

sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0; Valintakoe 2012 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0; 1. Kuvassa on esitetty

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Valio Oy LAKTOOSI-INTOLERANSSI JA LAKTOOSITON RUOKAVALIO

Valio Oy LAKTOOSI-INTOLERANSSI JA LAKTOOSITON RUOKAVALIO LAKTOOSI-INTOLERANSSI JA LAKTOOSITON RUOKAVALIO MITÄ ON LAKTOOSI? Laktoosi on maitosokeria. Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia. lehmänmaidossa n. 4,8

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

Biomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit

Biomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit Biomolekyylit 2 Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit Nukleotidit Ihmisen perimä, eli DNA (deoksiribonukleiinihappo) muodostuu pitkästä nukleotidiketjusta. Lisäksi nukleotidit toimivat mm. proteiinisynteesissä

Lisätiedot

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille? ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita. Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot