Humanismi eilen, tänään ja huomenna Ke Helsinginsali, FM Jussi Tuovinen

Transkriptio

1 Humanismi eilen, tänään ja huomenna Ke Helsinginsali, FM Jussi Tuovinen

2 Humanismi eilen, tänään ja huomenna Humanismi kuulostaa kauniilta ja arvokkaalta, mutta mitä me sillä oikein ymmärrämme ja onko olemassa yksi vai monta humanismia ja miten elää humanistista elämää? Luentosarjan ohjelma: Humanismin aatehistoriaa Humanismin monet muodot Humanistiset manifestit ja globaali etiikka 4.2. Humanismin haastajat ja vastustajat Humanismin tulevaisuus

3 Luentoaineisto Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palaute on aina tervetullutta!

4 Humanismin määritelmiä Humanismi on länsimaissa renessanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus Humanismiksi alettiin 1800-luvun lopulla kutsua keskiajan ja uuden ajan taitteessa syntynyttä, antiikin sivistysihanteeseen perustuvaa, inhimillisyyttä korostavaa suuntausta Antiikkiin pohjautuvaa humanismia on kutsuttu klassiseksi humanismiksi

5 Humanismi ja humanisti Humanisti tarkoittaa humanismin kannattajaa tai humanististen tieteiden tutkijaa tai opiskelijaa Humanisti-sana on humanismi-sanaa vanhempi Latinan humanista tarkoitti 1400-luvun lopulla antiikin kirjallisuuden opettajaa Uskonnotonta humanismia kutsutaan nykyään sekulaarihumanismiksi tai joskus pelkästään humanismiksi, mikä voi aiheuttaa sekaannuksia Joskus sekulaarihumanistisen tulkinnan mukaan kaikki uskonnoton ajattelua on humanistista

6 Umanista ja humanitatis Italian kielen sanalla umanista alettiin 1400-luvun lopulla viitata oppineeseen, joka opetti kielioppia, retoriikkaa, runoutta tai etiikkaa Näihin oppiaineisiin viitattiin latinankielisellä käsitteellä studia humanitatis Käsitteen alkuperä juontuu todennäköisesti luvulle, ja sillä ilmaistiin eroa inhimillisen tutkimisen sekä jumaluusopin, luonnontutkimuksen ja ammatillisten oppiaineiden välillä

7 Humanismi ja renessanssi 1400-luvulta 1500-luvulle renessanssin ajan humanistit olivat erityisen kiinnostuneita antiikin Kreikan ja Rooman klassisen kirjallisuuden tutkimuksesta Antiikin teoksista he löysivät ihmisihanteen, jonka he halusivat elvyttää Italialaiset humanistit alkoivat korostaa ihmisen saavutuksia ja mahdollisuuksia, eivätkä enää nähneet ihmiselämää ensisijaisesti valmistautumisena tuonpuoleiseen elämään

8 Humanismus Sana humanismi esiintyy ensimmäistä kertaa saksan kielessä 1800-luvun alussa muodossa humanismus Tällä viitattiin perinteiseen klassiseen koulutukseen, joka rakentui humanististen alojen ympärille erityisesti valtiomies, filosofi ja kielitieteilijä Wilhelm von Humboldtin vaikutuksesta Myöhemmin sveitsiläinen kulttuuri-historioitsija ja taiteentutkija Jacob Burckhardt viittasi humanismin käsitteellä 1400-luvun Italian ajatteluun vaikutusvaltaisessa kirjassaan Italian renessanssin sivistys (1860) Burckhardt ei puhunut humanismista ainoastaan oppiaineena vaan myös laajempana kulttuurivirtauksena

9 Renessanssi Renessanssi (ital. Rinascimento, sanasta rinascere 'syntyä uudelleen') oli taide-, kulttuuri- ja aatehistoriallinen murros siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan Kyse on pääosin 1400-luvun (italiaksi millequattrocento) alussa kulttuurissa tapahtuneista muutoksista, jotka ilmenivät muun muassa kuvataiteissa, kirjallisuudessa, musiikissa, tieteissä ja renessanssifilosofiassa Renessanssi-käsitteen täsmällinen määrittely ja rajanveto humanismiin on hankalaa Joskus ilmaisua renessanssi käytetään myös puhtaasti ajanjakson ilmaisuna, synonyymina uuden ajan alulle

10 Monta renessanssia Riippuen siitä, tarkastellaanko ilmiötä taide-, kulttuuri- tai aatehistorian kannalta, renessanssi voi siis tarkoittaa: 1. Tyylikautta taiteissa 1300-luvulta 1500-luvulle Italiassa ja muualla Euroopassa 2. Kulttuurin muutosta, joka tapahtui siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan 3. Samanaikaisesti tapahtunutta asenteiden ja ajattelutavan muutosta Onko ainutkertainen vai toistoinen tapahtuma; voiko tapahtua muuallakin kuin Euroopassa?

11 Antiikin paluu Renessanssin ajattelulle oli tyypillistä antiikin arvojen ja sekä kirjallisuutta että kuvataiteita koskevien kauneuskäsitysten ihailu, mutta kuitenkin oman aikansa näkemysten pohjalta uudelleen tulkittuna Monet keskiajalla unohduksissa olleet antiikin kirjailijat ja filosofit löydettiin uudelleen Kadonneeksi luultuja tekstejä käännettiin paitsi arabeilta, jotka olivat kääntäneet keskiajalla kreikkalaisia teoksia arabiaksi, myös suoraan nyt länteen tuoduista kreikankielisistä käsikirjoituksista, joita saapui länteen erityisesti Konstantinopolin kukistumista 1453 paenneiden kreikankielisten oppineiden myötä

12 Renessanssihumanismi Renessanssin merkittävimpänä aatesuuntauksena pidetään humanismia, jossa painopiste siirtyi enemmän ihmisten henkilökohtaisiin ja maallisiin asioihin, sen sijaan että ihmiselämä olisi nähty pelkästään välietappina tuonpuoleiseen Firenzeläinen Giovanni Pico della Mirandola ( ) kirjoitti vuonna 1486 teoksen Oratio de Hominis Dignitate (Ihmisen arvokkuudesta), jota pidetään renessanssin ja humanismin julistuksena Siinä valetaan Platoniin ja Aristoteleeseen tukeutuen luottamusta siihen, että ihmiset kykenevät käsittämään kaiken mahdollisen tiedon

13 Ihmisen arvokkuudesta Picon della Mirandolan teos käsittelee sitä, miten Jumala luomakunnan luotuaan jäi kaipaamaan ajattelevaa olentoa, joka arvostaisi luomakunnan kauneutta Jumala ei kuitenkaan olemisen ketjusta löytänyt paikkaa ihmiselle valmiissa maailmassa ja antoi ihmiselle kyvyn oppia tarkkailemalla imitoimaan luontoa Tämän pohjalta Pico pohtii ihmisen elämän lähtökohtia ja tarkoitusta ja toisaalta vastuuta luomakunnan kruununa Toisaalta Pico tunsi merkittävää kiinnostusta myös mystiikkaan ja esoteerisiin aiheisiin, jotka muodostavat myös merkittävän rinnakkaisjuonteen renessanssifilosofiassa

14 Pico ja antroposentrismi Picon maailmankuvaa kutsutaan ihmiskeskiseksi eli antroposentriseksi, koska sen lähtökohtana on, että ihminen eroaa muista luojanluomista olennoista siinä, että ihmisellä on vapaa tahto ja omatunto Erilaisissa humanismin muodoissa ihminen muodostaakin usein ajattelun keskipisteen ja se on antanut myös aseita humanismin kriitikoille syyttäen sitä toisaalta yksilötasolla itsekkyydestä ja lajitasolla oman lajin yliarvostamisesta eli spekiesismistä suhteessa muihin lajeihin ja käytännön tasolla muiden lajien eli eläinten kaltoin kohteluun

15 Ensimmäinen humanisti Petrarca Francesco Petrarca ( ) oli italialainen runoilija, renessanssifilosofi ja humanisti, jota pidetään Dante Alighierin ohella "renessanssin isänä Myöhemmät humanistit pitivät Petrarcaa usein ensimmäisenä humanistina ja esikuvanaan Petrarcaa pidetään myös ensimmäisenä modernina runoilijana, joka korosti yksilöllisyyttä Ajattelussaan hän korosti erityisesti erilaisten viestintätaitojen tärkeyttä, joihin kuului esimerkiksi kielten opiskelu ja retoriikka

16 Petrarca ja humanismi Petrarcaa enemmän kuin juuri ketään muuta on kiitetty renessanssin keskeisen liikkeen, humanismin, innoittamisesta Hän uskoi antiikin historian ja kirjallisuuden opiskelun tuottamaan suoraan moraaliseen ja käytännölliseen arvoon eli inhimillisen ajattelun ja toiminnan tutkimiseen Vaikka humanismi tulikin myöhemmin yhdistetyksi sekularismiin, Petrarca oli harras kristitty, eikä nähnyt ristiriitaa ihmiskunnan henkisen potentiaalin vapauttamisessa ja uskonnollisessa uskossa Humanismin ja sekularismin välinen rajankäynti ollut myöhemminkin hankalaa

17 Petrarca ja yksilö Petrarca oli syvästi itseään tutkiskeleva persoona, ja määräsi syntymässä olleen humanistisen liikkeen suuntaa pitkälle, sillä hänen teoksissaan käsitellyt sisäiset ristiriidat ja niissä esitetyt mietiskelyt tulivat myöhempien renessanssihumanistien agendaksi Painiskeli aktiivisen ja mietiskelevän elämän sopivan suhteen kanssa, ja taipui painottamaan yksinäisyyttä ja opiskelua Myöhemmän humanismista kehittyneen rationalismin (Descartes: Ajattelen, siis olen) lisäksi innosti myös sen eräänlaista vastareaktiota romantiikkaa yksilön kokemine maailmantuskineen ja elämän tarkoituksen pohdintoineen

18 Leonardo Bruni Leonardo Bruni (noin ) oli Firenzen kansleri sekä merkittävä humanisti ja historioitsija, jota on kutsuttu ensimmäiseksi moderniksi historiantutkijaksi, koska hän ensimmäisenä jakoi menneen ajan antiikkiin, keskiaikaan ja nykyaikaan Pääteos: Firenzen kansan historia Käytti fraasia studia humanitatis kuvaamaan ihmisen toimien tutkimista (erotukseksi teologiasta ja metafysiikasta), josta juontuu siis sana humanismi Muiden renessanssifilosofien tavoin käänsi ja kommentoi monia Aristoteleen ja Platonin teoksia

19 Lorenzo Valla ( ) Italialainen renessanssifilosofi, humanisti, reetori ja opettaja, joka vastusti aristoteelista skolastiikkaa voimakkaasti ja katsoi, että skolastiikalle ominainen logiikka oli alistettava retoriikalle Kahdella keskeisellä teoksellaan De Voluptate ja De Elegantiis Latinae Linguae Valla asetti stoalaisten periaatteet vastakkain epikurolaisten opinkappaleiden kanssa ja osoitti avointa sympatiaa niille, jotka suhtautuivat suopeasti ihmisten luonnollisiin mielihaluihin Tämä oli huomattava mielipide, jossa renessanssin henkiin herättämä hellenistinen etiikka löysi ensimmäistä kertaa oppineen ja filosofisesti arvokkaan esitysmuodon

20 Valla paljastaa väärennökset Valla kirjoitti 1439 esseen De falso credita et dementita Constantini donatione declamatio, jossa hän kielitieteellisin perustein osoitti, että ns. Konstantinuksen lahjoitus (Constitutum Donatio Constantini), johon usein viitattiin paavin maallisten oikeuksien tukena, oli myöhäiskeskiaikainen väärennös, koska siinä käytettiin ilmaisuja, joita ei voitu käyttää Rooman valtakunnan aikana Vallan todistus oli niin vakuuttava, että dokumentti on yleisesti myönnetty väärennökseksi siitä lähtien

21 Vallaa ei vainota Valla osoitti myös, että Jeesuksen väitetty kirje Abgarukselle oli myös väärennös, ja heitti epäilyksen varjon monien muidenkin väärennettyjen dokumenttien päälle Kiinnostavaa on se, ettei Vallaa näiden sensaatiomaisten ja kirkon auktoriteetin kyseenalaistavien paljastusten jälkeen alettu kuitenkaan vainota, vaan päinvastoin uusi paavi Nikolaus V otti Vallan sihteerikseen Vallan pääsyä Rooman kuuriaan on kutsuttu humanismin riemuvoitoksi puhdasoppisuudesta ja konservatiivisesta perinteestä

22 Marsilio Ficino ( ) Italialainen renessanssifilosofi ja astrologi, joka oli yksi varhaisen italialaisen renessanssin vaikutusvaltaisimpia humanisteja ja uusplatonismin henkiin herättäjä Hän oli yhteyksissä aikansa kaikkiin merkittäviin akateemisiin ajattelijoihin ja kirjoittajiin Hän oli ensimmäinen, joka käänsi kaikki Platonin teokset latinaksi Ficinon johtama Firenzen Akatemia, yritys herättää Platonin Akatemia henkiin, vaikutti huomattavasti italialaisen renessanssin suuntaan ja eurooppalaisen filosofian kehitykseen

23 Erasmus Rotterdamilainen Hollantilainen renessanssifilosofi ( ), humanisti, teologi ja kirjailija, joka elvytti latinan ja kreikan harrastusta ja kiinnostusta antiikkiin Euroopassa Tunnetuin teos: Tyhmyyden ylistys 1509 Oman kirjoitustoimintansa lisäksi hän käänsi latinaksi ja toimitti lukuisia klassisia teoksia muun muassa Aristoteleelta, Augustinukselta ja Cicerolta Vanhaa kirjallisuutta tutkimalla Erasmus etsi alkuperäistä, puhdasta kristinuskoa yhdistäen siihen antiikin sivistyksen Erasmus arvosteli useita katolisen kirkon opinkappaleita ja oli sitten johdattamassa tietä uskonpuhdistukselle, vaikkei siihen itse aktiivisesti osallistunutkaan

24 Humanismia Hikipedian mukaan Humanismi on Euroopassa keskiajan lopulla syntynyt ja renessanssissa kukkaan puhjennut ajattelun, kulttuurin ja nysväyksen suuntaus, jonka mukaan Homo sapiens - nimellä nykyisin tunnettu elämänmuoto, joka ei kykene nuolemaan omaa kyynärpäätään, on maailmankaikkeuden keskus ja tärkein olento Ihmiskeskeisyyttä ja inhimillistä painottaneet renessanssihumanistit hakivat esikuvansa antiikista, tuosta jalosta aikakaudesta, jolloin suuri osa väestöstä oli orjia ja jolloin ihmiset murhasivat toisiaan areenalla kanssaihmistensä huviksi

25 Humanismin lupaus Humanismin keskeisiä lupauksia oli rakentaa uudelleen ihmisen ja luonnon väliltä katkennut yhteys, opettaa ihmiskunta arvostamaan itseään ja tuoda maalaustaiteeseen viimeinkin uskottava perspektiivi Lupaukset on lunastettu hienosti, ja humanismi onkin tuottanut ihmiskunnan iloksi monta Horatiuskommentaaria sekä hyllymetreittäin analyysiä fiktiivisten romaanihenkilöiden psykologiasta

26 Keskiaika ja antiikki Kun myöhäiskeskiajan oppineet olivat lukeneet Vulgatan kymmenentuhatta, Augustinuksen teokset kahdeksantuhatta ja Tuomas Akvinolaisen Summa Theologiaen kuusituhatta kertaa kannesta kanteen, he alkoivat kyllästyä Jumala oli melko merkittävä olento, mutta alituinen hänen tahtonsa arvailu oli varsin puuduttavaa Antiikin ajan ei-teologista kirjallisuutta oli taas luettu melko vähän, ja antiikki tuli uudelleen muotiin

27 Humanismin sankarit Renessanssiajan suuret oppineet, joilla oli omituiset hatut, omistautuivat inhimilliselle elämälle linnoittautumalla kirjastoihinsa tutkimaan yli tuhat vuotta aiemmin kuolleiden ihmisten maatalousoppaita Suurten humanistioppineiden nimet ovat jääneet elämään: kukapa ei tuntisi Firenzen Angelo Polizianoa tai Leidenin Justus Lipsiusta?

28 Humanistinen brassailu Kun oppineet olivat aiemmin omaksuneet kaikki mahdolliset pöhköydet uskonnollisesta kirjallisuudesta, tekivät he nyt saman antiikin kirjallisuuden kohdalla Sitä paitsi humanistinen tutkimus antoi aktiivisille oppineille huomattavan pätemisedun: kun aiemmin oppineiden väittelyt olivat seuranneet kaavaa "sinä olet kerettiläinen eipäs, vaan sinä", tuli nyt mukaan metodi "päden kreikkalaisella sitaatilla mitä helvettiä se sanoi?"

29 Holistinen kasvatusihanne Humanistit omaksuivat kreikkalaisista ja roomalaisista teoksista antiikin holistisen kasvatusihanteen, josta karsittiin räikeimmät pederastiset piirteet Sofistien kehittämä kasvatusajattelu perusti humanistisen ihmisihanteen, jonka mukaan mitään ei tarvitse osata erityisen hyvin, kunhan osaa vähän kaikkea Muinaisen Kreikan kasvatuksen ja sivistyksen kokonaisuus piti sisällään välttävät taidot mm. retoriikassa, matematiikassa, geometriassa, musiikissa, grammatiikassa, gymnastiikassa ja filosofiassa sekä luovassa ajankäytössä

30 Suvaitsevaisuus ja inhimillisyys Renessanssin humanistit arvioivat oppiaineista hyödyllisimmät sekä käytännönläheisimmät ja poistivat ne omasta ohjelmastaan Jäljelle jäivät studia humanitatis eli kielioppi ja retoriikka, kirjallisuus ja runous sekä historia ja jaaritus. Arvona ja elämänkatsomuksena humanismi merkitsee suvaitsevaisuutta ja yleistä inhimillisyyttä, mistä tuli yleisesti hyväksyttyä, kun humanistioppineet löysivät sille perusteet riittävän arvostetulta antiikin kirjailijalta Cicerolle humanitas merkitsi ihmisen hyviä puolia ja hyvän potentiaalia, jonka hän katsoi ilmenevän parhaiten omassa persoonassaan

31 Humanismi ja kristinusko Renessanssioppineiden humanismi oli kristillisen yhtenäiskulttuurin tradition sekä henkilökohtaisen itsesäilytysvietin vaikutuksesta aatteellisesti yhteensopivaa kristinuskon kanssa Ajan ylipainoisimmat paavit olivat itsekin innokkaita julkihumanisteja, sillä se antoi heille hienon mahdollisuuden kerätä perspektiivissä maalattuja tauluja, joita voi myöhemmin esitellä maksusta japanilaisille turisteille Renessanssihumanistit suhtautuivat uskontoon suopeasti, koska katsoivat vaatimattomasti, että Jumala oli sijoittanut ihmisen maan päälle juuri siksi, että ihminen edistäisi ihan kaikkia juttuja, joita renessanssihumanistit pitivät tärkeinä

32 Välirikko Noista ajoista on kuitenkin paljon muuttunut Osoittautui, että kun universumin keskipisteeksi sijoitettiin ihminen Jumalan asemesta, jumalalliseen auktoriteettiin vetoaminen muuttui paljon hankalammaksi Lopulta kirkolliset tahot kyllästyivät hävittyään liikaa väittelyjä ja julistivat humanismin menneen liian pitkälle sen horjutettua kunniallisten ja hurskaiden ihmisten luottamusta maailman helpoimpaan instantauktoriteetinlähteeseen Tuon välirikon jälkeen uskonnon ja humanismin suhde on pysynyt kireänä

33 Humanismi ja uskonnot Ohessa eri uskontojen suhtautumistapoja humanismiin: 1. Kristinusko (roomalaiskatolinen): molto bene niin kauan kuin tuottaa voittoa lisäksi ne nakukuvat ovat kivoja. Ei ole porukalla aavistusta, miten koville selibaatti ottaa Kristinusko (protestanttinen, Suomi): humanismi on hirveän tärkeää ja arvokasta varsinkin nyt, kun yhteiskunta on niin kova... mutta ei mennä opillisiin juttuihin, ettei tule riitaa. 3. Kristinusko (protestanttinen, USA): humanismi on saatanan juoni. 4. Islam (maltillinen): humanismi on saatanan juoni. 5. Islam (valtavirta): KUOLEMA HUMANISTEILLE!1!!11!!!! 6. Juutalaisuus: Tässä voisi olla meikäläisille hyvä rako Buddhalaisuus: Humanismi on turhaa, ajallista ja aiheuttaa kärsimystä. Hylkää ihmiskunnan tyhjien saavutusten arvostaminen. Huuda sitten länttä apuun, kun sotilasjuntta tulee pieksämään

34 Humanistinen tiede Humanistien läsnäolo isojen poikien tieteessä turhauttaa eniten luonnontieteellisten alojen tutkijoita ja opiskelijoita, jotka tutkivat sentään jotakin oikeasti mielenkiintoista, kuten lukuja nollan ja yhden välillä Yhteiskuntatieteilijät ja erityisesti sosiologit ovat sen sijaan yleensä viisaasti hiljaa, kun puheeksi otetaan humanismin tieteellisyys Nykyisin useimmat humanistiset oppiaineet on järjestetty tämän esikuvan mukaan Humanistinen tiedekunta on säilynyt useissa yliopistoissa vain siksi, että teologia on vielä turhempaa (!)