SURE UUTISLEHTI 3/2012. SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

Transkriptio

1 SURE UUTISLEHTI 3/2012 SURE-hanke saa osarahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

2 2 TEMAATTINEN PÄÄKIRJOITUS: LOUVAIN-LA-NEUVEIN KOHDEALUE JA PAIKAN LUOMISEN ELI PLACEMAKINGIN HAASTEET Paikan luominen (Placemaking) kirjoittaja: Hans Schlappa, johtava asiantuntija / SURE-hanke lähde: Hans Schlappa, Developing Integrated Socio- Economic Urban Regeneration Strategies in Small and Medium Sized Cities, Final Report of the SURE Project (2012) (käännös: Mirko Laurinen) (kuvat yllä: Kalevi Mäkinen) Paikan luominen (placemaking) voidaan ymmärtää prosessina, jossa paikallisyhteisön ideoita, resursseja ja sitoutumista käytetään yhteisön itsensä arvostamien paikkojen luomiseen. Paikan luominen voi sisältää mitä tahansa: maisemarakentamisesta festivaaleihin, leikkikentistä ravintoloihin, tyhjien kiinteistöjen uusiokäytöstä seinämaalauksiin. Paikanluontia pidetään alhaalta ylös suuntautuvana ja jatkuvana luomisprosessina, jossa paikalliset yhteisöt ilmaisevat toiveitaan ja pyrkimyksiään sekä ottavat osaa näiden toteuttamiseen. Paikanluonti on vastakohta institutionaaliselle ylhäältä alas suuntautuvalle suunnitteluprosessille ja kaupunkitilojen luomiselle. Monissa tapauksissa viralliset tahot ovat kuitenkin haluttomia investoimaan jatkuvaan paikallisyhteisöjen osallistumiseen. Julkiset virastot välttelevät korkealuokkaisten julkisten tilojen luomista suurten ylläpitokustannusten takia. Kaupunkiuudistamisen realiteetteihin kuuluu myös, että julkisten palveluiden ja taloudellisen aktiviteetin elvyttämiseen panostetaan enemmän kuin laadukkaisiin julkisiin tiloihin, paitsi ehkä silloin kun tavoitteet ovat yhteneviä 1. Miten paikanluonnin periaatteet voidaan ottaa käyttöön silloin, kun julkisella tilalla on todellista merkitystä asuinalueen uudistamiselle? Tämän kysymyksen kartoittamiseksi SURE -organisaatio järjesti opintomatkan Louvain la Neuve:n. Louvan-la-Neuve, Belgia Opintomatkalla keskityttiin Louvain-la-Neuvessa sijaitsevaan Place des Wallonsin aukioon. Place des Wallons suunniteltiin alunperin keskusaukioksi, joka yhdistää Louvain la Neuven tärkeimmät kaupalliset kävelykadut. Aukion ympärille oli suunniteltu monipuolista asukaskuntaa, mutta pian kaupungin valmistuttua ydinperheet muuttivat pois ja yksityissijoittajat alkoivat vuokrata asuntoja opiskelijoille. Sijoittajilla on hyvin vähän kiinnostusta rakennusten kunnosta huolehtimiseen tai julkisten tilojen kehittämiseen. Lisäksi Rue des Wallonsin toiseen päähän rakennettiin asunto- ja kauppakeskittymä. Seurauksena Place des Wallonsista tuli paikka, jossa vierailijat tai asukkaat eivät mielellään viivy. Sen sijaan että Place des Wallons olisi kaupungin keskeinen julkinen ulkotila, aukio on nykyään pelkkä läpikulkupaikka jonka läpi ihmiset kiiruhtavat käyttämään kaupungin toisella puolella sijaitsevia palveluita ja liikkeitä. Seurauksena monet aukion liiketiloista ovat tyhjillään tai vaikeasti vuokrattavia, ja aukio vaikuttaa kovalta ja autiolta. Useita kuukausia ennen opintomatkaa paikallinen toimintaryhmä teetti tutkimuksen siitä kuinka paikalliset käyttäjät kokivat Place des Wallonsin ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Tukiryhmän perehdyttyä raporttiin palkattiin ammattisuunnittelija ja joukko opiskelijoita analysoimaan aukion vahvuuksia ja heikkouksia. Opintomatkan aikana esitellyissä suunnitelmissa Place des Wallons oli nimetty urbaanin elämän sydämeksi, viehättäväksi kohtauspaikaksi ja sosiaalisen kanssakäymisen foorumiksi.

3 3 Tavoitetilan saavuttamiseksi alueelle esitettiin uusia kadunkalusteita, esiintymisaluetta sekä viehättäviä ravintoloita ja kauppoja. Vaikutti siltä kuin ratkaisu ongelmaan olisi löydetty. Vierailijat muista toimintaryhmistä ja kunnista olivat sitä mieltä, etteivät valittu lähestymistapa tai ehdotetut ratkaisut kykenisi ratkaisemaan Place des Wallonsin ydinongelmia. Tälle opintoryhmälle oli tyypillistä laaja ja intensiivinen keskustelu isännän ja vierailijoiden välillä, ja joukko tärkeitä näkökohtia esitettiin. Näihin sisältyi mm. ajatus, että kiinteistönomistajien ja vuokranantajien tulisi osallistua paikanluontiprosessiin, koska asuinkiinteistöjen laatu ja käyttötapa olivat aukion toiminnan kannalta kriittisen tärkeitä. Lisäksi oltiin yhtä mieltä siitä, että aukiota tulisi kehittää vaiheittain ja että aukion käyttäjien tulisi osallistua aktiivisesti kehittämisprosesiin. Tärkeimmät johtopäätökset Louvain La Neuven tapauksesta näkee vaikeudet, joita kohdataan kun ammattilaiset ja päättäjät kamppailevat päästäkseen irti totutuista toimintamalleista julkisten tilojen suunnittelussa. Ratkaisu joka sopi kaupungille 1970-luvulla, ei tunnu enää vastaavan nykyajan ongelmin tai mahdollisuuksiin. Louvan la Neuven keskustan suojelu arkkityyppisenä modernistisen kaupungin keskustana voi olla tärkeätä vanhemmille päättäjille, mutta nekin tavoitteet on ilmaistava selkeästi ja niiden vaikutuksista on keskusteltava avoimesti julkisen tilan nykykäyttäjien kanssa. Tiedon kurinalainen kerääminen tutkimuksella ja siitä johdettu vahvuusanalyysi ovat hyvä käytäntö ympäristösuunnittelussa, mutta kyse on silti ylhäältä alas suuntautuvasta prosessista - niin kauan kun käyttäjät eivät osallistu keskusteluun julkisen tilan konkreettisista ja myös näkymättömistä osatekijöistä. Alhaalta ylös suuntautuva prosessi voi lisäksi osoittautua haasteelliseksi kunnille ja niiden yhteistyökumppaneille, koska yhteisölähtöiset lähestymistavat ympäristösuunnitteluun voivat vaatia irtiottoa totutuista rutiineista. Viimeiseksi: arkkitehdeilta, kaavoittajilta tai taloustieteilijöiltä ei yleensä löydy osallistuvan suunnitteluprosessin vetämiseen tarvittavia taitoja, ellei heitä ole erikseen koulutettu yhteisötyöhön. Tämän takia osallistuvan suunnittelun asiantuntijoiden apua tulisi käyttää hyväksi ennen paikanluomisprosessin aloittamista. 1 Lees, L. et al (2008) Gentrification, Routledge, London; See also: Minton, A. (2009) Ground Control: Fear and happiness in the twenty-first century city, Peguin Books, London Project for Public Spaces (PPS) / ww.pps.org Hanke julkisia tiloja varten on Yhdysvalloissa toimiva, 1975 perustettu, voittoa tavoittelematon suunnittelua ja koulutusta harjoittava organisaatio, jonka tavoitteena on auttaa ihmisiä luomaan ja ylläpitämään yhteisöjä vahvistavia julkisia tiloja. Toimintansa aikana PPS on toteuttanut yhteensä yli 2500 eri yhteisön kanssa hankkeita 40:ssä eri maassa. Strategisina yhteistyökumppaneina ovat sekä julkiset että yksityiset toimijat, kuten kaupunginosaliikkeet sekä muut asukasyhdistykset. PPS on laatinut Paikka-kaavion yhteisöjen avuksi julkisten tilojen ja paikkojen kehittämisen kysymyksien käsittelyyn. lähde: ww.pps.org (alkuperäisen englanninkielisen kuvan muokkaus: Daniel Nagy)

4 4 OPINTOMATKOILLA NÄHTYÄ Kävelykaupunki Louvain-la-Neuve kirjoittaja / kuvat: Sanna Välimäki liikennesuunnitteluinsinööri / Porin kaupunki URBACT SURE- hankkeen yksi kohdealue Louvain-la - Neuven kaupunki oli todellakin näkemisen arvoinen paikka. Vasta 40 vuotta vanha kaupunki on liikennejärjestelyineen erittäin edistyksellinen. Kaupungin ykköskulkumuoto on kävely, joitakin pyöräilijöitä ja pyörätelineitäkin katukuvassa näkyi. Koko kaupunki on rakennettu tolppien varaan, autot ja junat kulkevat kävelykeskustan alla. Kun Suomessa on juuri valmistunut ensimmäinen kävely- ja pyöräilystrategia kulkutapaosuuden kasvattamiseksi, Louvain-la-Neuvea on rakennettu täysin kävelykaupungiksi jo alun alkaen, vuodesta 1970 lähtien. Kaupungissa pärjää aidosti ilman henkilöautoa. Joka paikkaan pääsee kävellen, välimatkat ovat lyhyitä, kaikki palvelut on sijoitettu kävelyetäisyydelle. Kaupungin päästä päähän käveleminen vie 15 minuuttia. Opasteissa välimatkat ilmoitetaan minuuteissa eli montako minuuttia määränpäähän kävelee. Myös paikalliset isäntämme kertoivat aina, montako minuuttia kävelymatka kohteeseen kestää. Joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Pääasiallinen joukkoliikennemuoto on juna, jolla pääsee esim. n. 50 minuutissa Brysseliin. Matka Brysselin lentokentälle maksoi 8,80. Kaupunki tuntui aluksi sekavalta ja sokkeloiselta ja samaa kellertävää kiveystä oli käytetty kaikkialla. Kaupunkikuva oli hieman kolkko ja suomalaisittain epäsiisti ja kulunut. Parin päivän oleskelun jälkeen aloin kuitenkin pitää paikasta kovasti. Huomion arvoista on, että autoliikenteen ongelmat puuttuvat kaupungista kokonaan; ei liikenneonnettomuuksia, ei päästöjä, ei melua, ei pysäköintiongelmia, ei liikenteen estevaikutuksia. Yhtä kävelykatua koko kaupunki, kaikki autot ovat maan alla. Joitakin pieniä pakettiautoja näkyi hetkellisesti aamulla tuomassa tavaraa kauppoihin, mutta kaikki liikenne tapahtuu kävelijöiden ehdoilla. Vaikka kaupungissa on vain asukasta, kaupunki on hyvin eläväinen ja nuorekas; paljon nuoria, iloisia ihmisiä tulossa tai menossa tai viettämässä aikaa yhdessä. Ihmiset tekevät kaupungin, eivät autot. Tuliaisina Poriin toisin erityisesti kävelyn suurempaa arvostusta kulkumuotona. Koko Promenadi-Pori ajatusmaailma on edistyksellinen ja kannatettava. Liikennejärjestelyillä on pitkäjänteisesti Porissa kehitetty hienoa kävelykeskustaa. Parantamisen varaa on tielläliikkujien asenteissa. Kävelykatu on tarkoitettu kävelijöille. Pyöräilyä kävelykadulla pitäisi välttää ja kannustaa jättämään pyörät kävelyalueen laidoille. Liikennekäyttäytymistä voisi ohjata kehittämällä pyöräpysäköintiä. Huoltoliikenne tulee rajoittaa vain aamun tunteihin, mitä toivottavasti päästäänkin kokeilemaan lähiaikoina. Kävelyalueen laajentaminen, kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen sekä joukkoliikenteeseen panostaminen kehittäisivät Porin kaupunkikuvaa edelleen viihtyisämmäksi. Kaupunkikuvan kehittämisessä on tärkeää kuulla kaupunkilaisia, mitä he haluavat ja toivovat. Tutustuimmekin seminaarissa place makingmenetelmiin. Place making-termille ei ole suomenkielistä vastinetta, mutta sitä on Porissa ansiokkaasti tehty jo mm. Jokikeskus-hankkeessa ja SURE-hankkeen kohdealueella Karjarannassa.

5 5 Louvain-la-Neuve, erilainen kaupunki kirjoittaja / kuvat: Olavi Mäkelä, kaupunkisuunnittelupäällikkö / Porin kaupunki Kaikki kaupungit ovat erilaisia. Historian, tapojen, traditioiden, eri ajanjaksojen arvojen ja vallan merkit näkyvät. Ympäristön kokeminen aistit avoinna nostaa esiin erilaisia tuntemuksia ja kysymyksiä. Louvain-la- Neuve (LLN) on erikoinen kokemus, kampus vai oikea kaupunki. Louvain, UCL) ympärille. Yliopiston vaikutus on käsin kosketeltavaa sen jälkeen, kun sen historiasta, uuteen paikkaan muuttamisesta ja vaikutusvallasta saa tiedon. Monet kysymykset alkavat saada vastauksia ja kummallisuuksia on helpompi ymmärtää. Yliopisto hallitsee maata. Se omistaa kaikki tontit ja myös monet katutilat. Vain yliopisto luovuttaa tontteja. Niitä on niukasti tarjolla, joten yliopisto hallitsee täysin markkinoita. Yliopisto luovuttaa tontteja vain vuokraamalla/liisaamalla ja vuokralaisten on sitouduttava tarkkoihin ehtoihin, jotka määrittelevät mm. rakennustyypin ja -tavan, ja ilmeen materiaaleja myöten. Vuokralaiset voivat vuokrata tontteja edelleen. Asuntojen hinnat ovat korkeita ja mm. ylläpidon laiminlyönti on alkanut tuottaa ongelmia. Omistajat nauttivat korkeista vuokratuotoista, opiskelijat tyytyvät hyvään sijaintiin. Paikalliset tahot yliopisto mukaan luettuna puhuvat mielellään kaupungista. Voiko länsimainen uusi kaupunki olla yhden instituution kontrolloima? LLN on nuoren aikuisen iässä. Valtaosa asukkaista on koululaisia ja opiskelijoita ja se vaikuttaa ympäristöön, siloisia kasvoja ja iloisia ilmeitä. Fyysinen ympäristö on samanikäistä, mutta ei yhtä siloista ja iloista. Kaikki on suunniteltua, alusta asti, tavoitteena urbaani ympäristö. Sitä on tehty kurinalaisesti rakentamalla julkisten ulkotilojen lattiat ja seinät lähes samanlaisesta tiilestä. Talojen ulkonäköä on kurinalaisesti säädelty. Paikat ovat ränsistyneet, likaantuneet ja ikääntyneet rumasti. Keskustan urbaanisuutta on korostettu ankaran kivisellä ilmeellä. Yhdessä yhtenäisen arkkitehtuurin kanssa fyysinen ympäristö on karu. Vihreyttä ja kalusteita on niukasti. Keskusta on kokonaan jalankulkualuetta. Liikenne on eroteltu, autot ovat alla. Keskustan ympärillä on isoja hienoja puistoja, kontrasti kivikeskustaan on suuri. Näyttää siltä, että esiin nousevat ongelmat tulevat vaatimaan markkinoiden avaamista ja avoimempaa kilpailua. Se olisi mitä ilmeisimmin asukkaiden, kaupungin, sijoittajien ja yliopistonkin etu. Muutoksen ei tarvitse tuhota niitä hyviä puolia, joita tiivis yhtenäinen kävelykeskusta tarjoaa. Jo nyt uudet kaupalliset ja julkiset rakennukset ovat saaneet samoja vapauksia kuin missä muualla tahansa. Ne ovat kiinnostavia väriläiskiä yhtenäisessä urbaanissa rakenteessa. LLN on syntynyt tähän uuteen paikkaan muuttaneen vanhasta Leuvenin katolisesta yliopistosta irtautuneen ranskankielisen yliopiston (Université catholique de On mielenkiintoista seurata alkaako LLN:ssä muutoksen aika vai haluaako Yliopisto jatkaa kontrolliaan entiseen malliin.

6 PORIN HANKEOSION UUTISIA Kanditutkielma Karjarannasta kirjoittaja/kuvat: Anu Tuovinen, HuK Kirjoitin kanditutkielmani Porin yliopistokeskuksen Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmaan Karjarannan (Teurastamon) asuinalueesta otsikolla: Porin Karjaranta ihmisystävällinen asuinympäristö? Päädyin kyseiseen teemaan prosessissa, joka alkoi tutkielmaseminaarin alkutapaamisessa. Maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen kuuluu jäsenenä SURE:n oppilaitosyhteistyöelimeen. Maisemantutkimuksen yliopistolehtori ja ohjaajani Simo Laakkonen tuurasi Häyrystä tukiryhmäkokouksessa ja toi yliopistolle viestiä, että Karjarannan alueesta toivottaisiin tehtävän tutkimus. Ensin pääpaino tutkielmassani oli teemoilla: Suunnitelmien lupaukset, tilanne nyt, asukkaiden odotukset ja toiveet Mielikuvien kartoitus, miten aluetta voitaisiin kehittää. Ajan kuluessa aihe jalostui ja mukaan tuli voimakkaammin asukasnäkökulma. Tutkielman yhdeksi viitekehykseksi muodostui ympäristöpsykologi, erikoistutkija Marketta Kytän Ihmisystävällinen elinympäristö -kirjan laatukukan teemat. Tutkimuksen kohteina olivat Karjarannan asuinalueen rantarakentamisen ja -asumisen ihanteet, todellisuus ja mahdollisuudet. Kohtaavatko arkkitehtien suunnitelmien ja kiinteistövälittäjien mainosten lupaukset asukkaiden toiveet ja tarpeet? Onko Karjaranta ihmisystävällinen asuinympäristö? Tutkielmani aineistona oli tammikuussa 2011 tekemäni seitsemän puolistrukturoitua haastattelua, havainnointimateriaalia eli ikkunanäkymistä ja muutenkin alueelta ottamiani valokuvia, asuntoesitteitä sekä kansalaisten ja kaupunkisuunnittelun verkkokeskustelua Karjarannasta ennen alueelle rakentamista. Tutkielmassa käyn läpi suunnittelukilpailun voittajan luonnehdintoja ja teoriaosuudessa on poimintoja näkökohdista koskien viihtyisän kaupunkiympäristön suunnittelua, vesielementin maisemallista tutkimusta, asuinympäristön arvostuksen tekijöitä ja elinympäristön kehittämistarpeita. 6 Ihmisten viihtyvyyteen ja juurtumiseen vaikuttavat merkittävästi elinympäristön visuaaliset ominaisuudet, siis kaupunki- tai maisemakuva. Hyvä elinympäristö taas koostuu alueen moninaisuuden ja oman ainutlaatuisuuden sekä asukkaiden toiveiden huomioimisesta. Asumisen arvostus ei riipu yksinomaan asuntojen ominaisuuksista vaan nimenomaan erilaisista paikan vahvuuksista, joita tarjoillaan aikamme elämyshaluisille kuluttajille. Kaupunkiympäristön suunnittelussa pyritään tietoisesti parantamaan kaupungin tai kaupunginosan imagoa. Porin kaupungilla onkin ollut Karjarannan asuinalueen perustamisessa tarkoitus sekä hyödyntää kaunista jokija Kirjurinluodon viheraluemaisemaa että nostaa kaupungin imagoa. Suunnittelussa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten ranta-alueen rakenteet ja elementit vaikuttavat vesielementin maisemalliseen avoimuuteen tai sulkeutuneisuuteen. Rantabulevardi koetaan avoimeksi rakennetuksi ympäristöksi, kun taas hyvin tiivis kerrostalomassa sulkee maiseman. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että keskeisellä sijainnilla oli suuri merkitys asunnon ostajalle. Kirjurinluodon luonnonläheisyys, joen vesielementti ja hyvät ulkoilumahdollisuudet valittiin odotetusti useimmissa haastatteluissa vaikuttaneiksi ominaisuuksiksi, kun juuri Karjarannan asuntoon päädyttiin. Asuinalueen arvostuksella ja uudella alueella oli merkitystä neljälle seitsemästä haastatellusta. Ehkä hivenen yllättävästi turvallisuutta ja rauhallisuutta ei valittu ominaisuudeksi kuin kaksi kertaa. Pori on kuitenkin valitettavan usein ollut lehdissä ja tilastoissa esillä turvattomana ja väkivaltaisena kaupunkina. Marketta Kytän kirjassa turvallisuus ja etenkin rauhallisuus ovat keskeisiä kriteereitä suomalaisten asukkaiden määritellessä hyvän elinympäristön ominaisuuksia. Uudessa talossa eläminen koettiin huolettomaksi, remonttivapaaksi. Ihmisystävällisen asuinympäristön teemakysymyksiin vastailtiin seuraavasti: Yksityisyyden ja yhteisöllisyyden vaakakupit painottuivat enemmän yksityisyyden puolelle. Esteettisyydessä haastatteluissa korostui jokimaisema, joka on kuin taulu; sen kauneus, laitetut rannat, veneiden kulkeminen ja vapaana virtaava vesi. Se, että asunnoista on näkymä joelle, on erittäin tärkeää. Elvyttävyydestä todettiin kahdessa haastattelussa, että mikäli kaupungissa ja kerrostalossa elvyttävä paikka on, Porissa Karjaranta on sitä parhaasta päästä. Luontonäkymä ja Kirjurinluoto visuaalisina elementteinä ovat lumouttavia ja elvyttäviä. Kotona saa levättyä, kevään heräilevä luonto, joki ja auringonlasku voimaannuttavat. Läheisessä luonnossa liikkuminen ja lenkkeily vapauttavat stressistä. Parveke on tärkeä, ylimääräinen huone, jossa vietetään kesäisin paljon aikaa.

7 7 Asumisen todellisuus toi esille epäkohtia, mutta kokonaisuutena haastatteluista huokui minut yllättänyt positiivisuus alueella elämiseen. Ongelmakohdat liittyivät lähinnä Karjarannantien vilkkaaseen ja meluisaan liikenteeseen, suojellun rakennuksen bilesaunatoimintaan sekä tiiviiseen rakentamiseen Martintornin osalta. Asukkaiden toiveet liittyivät parkkitilaongelmien ja Karjarannantien liikenteen uudelleenohjauksen ratkaisemiseen, Karjarannantien maisemointiin, pihasuunnitteluun ja joen ruoppaukseen sekä suojeltujen, yksityisomisteisten rakennusten käyttötavan muuttamiseen. Bilesauna halutaan pois ja tilalle yleishyödyllistä ja galleriatyyppistä toimintaa. Vastauksena tutkimuskysymykseeni näiden haastattelujen perusteella; Karjarannan rantarakentaminen on liian tiivistä, mutta asuinympäristö on tällaisen asumismuodon valinneelle ihmisystävällistä: jokinäkymä luo esteettisyyttä, Kirjurinluodon visuaaliset ja fyysiset tarjoamat elvyttävät, asuminen koetaan alueella turvalliseksi ja toiminnalliseksi. Asumisen todellisuus ei suurimmalla osalla täydellisesti vastaa annettuja lupauksia, tai sitä miten lupaukset on ymmärretty. Jatkotutkimuksena voisi seurata Karjarannan asuinalueen leviämistä joen varressa länteen muille tehdasalueille. Huomioidaanko rakentamisessa ihmisystävällinen elinympäristö? Marketta Kytän sanoin osallistuvan suunnittelun avulla voitaisiin tuottaa tälle tietylle alueelle liittyviä kriteereitä ihmisystävällisen ympäristön erityisistä ehdoista juuri tässä tietyssä kontekstissa. Kollektiivisen yhteensopivuuden tavoittelemisesta voisi näin tulla motiivi osallistua ympäristön suunnitteluun, parantamiseen tai ylläpitoon. Kaupunkisuunnittelulla on merkittävä rooli, kun deindustrialisaatio-alueille kehitellään uutta maankäyttöä. Kun kyseessä on teollisuusalueen muuttaminen asuinalueeksi, pitäisi kuunnella tulevia ja vastaavan lähialueen asukkaita ja suunnitella vaihtoehtoisia malleja vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. SURE-hankkeen toiminta on mielestäni askel vuorovaikutuksen suuntaan. Ihanteet, todellisuus ja mahdollisuudet. Kuva: Laatukukka. Sisältökokonaisuudet asukkaiden tärkeistä laatutekijöistä. (lähde:

8 8 KARJARANNAN KUVAKULMIA (kuvat: Anu Tuovinen) Ylh.vas. Jokiportin kulma lähes kiinni Karjarannantiestä erottavassa aidassa. Ylh.kesk. Makasiinintorin joenpuoleisessa kulmassa käyttämättömät penkkiryhmät. Ylh.oik. Pihanäkymä Martintornista. Karjarannan tiiviyttä: Vas. Näkymä Jokiportin ja Jokibulevardin välistä Martintornin ja Makasiinintorin suuntaan. Oik. Näkymä Makasiinintorin vierestä Jokibulevardin ja Jokiportin suuntaan. Makasiinintori 4. krs, parveke ja ikkunat länteen. Parvekkeen sivunäkymät: vas. etelään (Martintorni), oik. pohjoiseen (joelle). Parvekkeen ulkonema seinästä mahdollistaa jokinäkymän.

9 9 SURE -VERKOSTON KUMPPANIEN YHTEYSTIEDOT: Partneri Verkkosivu Yhteyshenkilö Sähköposti Eger, Unkari, (SURE -hankkeen pääpartneri) Centro Europeo de Empresas e Innovación de Albacete, Espanja Dun Laoghaire Rathdown County Council, Irlanti Éva Urbán urban.eva@ph.eger.hu Javier Rosell jrosell@ceeialbacete.com David Lawless dlawless@dlrcoco.ie Gheorgheni, Romania Emese Duka duka.emese@gheorgheni.ro Komotini, Kreikka Despoina Passou tydkomot@otenet.gr Larnaka, Kypros Andreas Karakatsanis muneng@larnaka.com Ottignies Louvain-la-Neuve, Belgia Jean-Christophe Echement gcvolln@skynet.be Pori, Suomi Daniel Nagy daniel.nagy@pori.fi EGER ALBACETE DUN LAOGHAIRE RATHDOWN GHEORGHENI KOMOTINI LARNAKA OTTIGNIES LOUVAIN LA-NEUVE PORI SURE uutislehti kertoo verkoston toiminnasta ja Porin hankeosiosta. Tämän numeron toimitustyöstä vastasivat Porin kaupunkisuunnittelusta kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy ja projektipäällikkö Heli Nukki. Pääkirjoitusta varten englanninkielisen tekstin on suomentanut kaavoitusarkkitehti Mirko Laurinen.

10 URBACT on eurooppalainen vaihdon ja oppimisen ohjelma jonka tavoitteena on edistää kaupunkien kestävää kehitystä. Ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuksia löytää yhdessä ratkaisuja heidän kohtaamiin merkittäviin haasteisiin. Verkostoituminen vahvistaa kaupunkien keskeistä asemaa yhä enemmän monimutkaistuvien yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa. Ohjelma tukee kaupunkeja tavoitteissaan, kehittää uusia, kestäviä ja pragmaattisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä ympäristöä huomioivat näkökulmat. Apunaan kaupunkipolitiikan asiantuntijoita ympäri Eurooppaa, ohjelma auttaa kaupunkeja jakamaan hyviä käytäntöjä ja levittämään hankittua hyödyllistä tietoa. URBACT-ohjelmaan osallistuu 300 kaupunkia ja 29 maata ja aktiivista henkilöä. SURE-hankkeen viralliset verkkosivut: Porin hankeosion verkkosivut: