Lämpöyrittäjyyttä Uudellamaalla jo 15 vuotta

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2013 (762) YRITYSTOIMINTA Lämpöyrittäjyyttä Uudellamaalla jo 15 vuotta Tutkija Kari Vuorio ja tutkija Liisa Lahdensaari-Nätt, TTS Lämpöyrittäjyys on paikallista lämpöenergian tuottamista, jossa yrittäjä tai yritys myy käyttäjälle lämpöä sovittuun hintaan. Polttoaineena on yrittäjän omista metsistä tai lähiseudulta hankittu puu. Vuoden 2012 alussa Suomessa oli toiminnassa runsas 500 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta, joista noin kolmekymmentä oli Uudenmaan alueella. Lämpöyrittäjätoiminta tuntuu valtaavan tasaisesti alaa, koska laitosten lukumäärä on lisääntynyt vuosittain muutamalla kymmenellä. Vuonna 1993, jolloin TTS aloitti valtakunnallisen lämpöyrittäjyyden tutkimisen ja kehittämisen, lämpöyrittäjiä oli vasta kolme. Uudellemaalla ensimmäiset lämpöyrittäjät aloittivat toimintansa vuosina Ensimmäisten joukossa vuonna 1998 rakennetut lämpölaitokset olivat Perttulan (KEUDA) ammattioppilaitokselle tullut 500 kw:n lämpölaitos, Ohkolan ala-asteelle 200 kw:n laitos sekä Inkoon Västankvarnin koulutilan 700 kw:n lämpölaitos, joista kerromme lisää tässä tiedotteessa. Keudan oppilaitos lämpiää hakkeella. Kuvat: Kari Vuorio ja Liisa Lahdensaari-Natt NURMIJÄRVEN PERTTULAN KEUDA Keudan eli entiseltä nimeltään Perttulan Ammattioppilaitoksen lämmitys on hoitunut lämpöyrittäjämallilla jo neljäntoista vuoden ajan. Matti Vanhanen vihki laitoksen helmikuussa Osakkaat olivat lämpöyrittäjäpioneereja ja koko hanke ja laitos saivat aikanaan paljon mediajulkisuutta. Idean ja kipinän osakkaat saivat Työtehoseuran vuosina järjestämästä laajasta lämpöyrittäjäkurssista, jon- ka vetäjänä toimi Tauno Janhonen. Osakkaiden työnjako toimivaa Osakkaat eli paikallinen maanviljelijärinki hankkivat polttoaineen eli hakkeen ja hoitavat lämpölaitoksen lämmitys-, huolto- ja valvontatyöt. Yhtiön pääoma on puutavarassa, peräkärryssä ja hakkurissa. Jokainen osakas vastaa omilla rahoillaan firmasta. Lämpölaitoksen on rakentanut Nurmijärven Sähkö Oy ja se myös ostaa lämpöyrit- täjien tuottaman lämmön ja myy sen Keudalle. Perttulan Lämpö Ay käy vuosittain hintaneuvottelut Nurmijärven Sähkön kanssa ja tekee myös lämmöntoimitussopimukset. Lämpöyritystoiminnassa on mukana kolme osakasta. Lämpöyrittäjinä toimivat Jari Jussila, Markku ja Leo Lemola sekä Juha Mikkola. Myös muilla lähialueen aktiivisilla henkilöillä on mahdollisuus toimittaa energiapuuta lämpölaitokselle.

2 Perttulan Lämpö Ay:n kokopuusta tehtyä haketta. Urakoitsija hakettaa puun Polttoaineena laitoksella käytetään metsäteollisuudelle kelpaamatonta jätepuuta, lähinnä ylilahoa ja kuivunutta kuusta. Raakaaine tulee suurelta metsäalan organisaatiolta kilometrin säteeltä. Sekä puiden ajo että hakettaminen on ulkoistettu urakoitsijoille. Puu haketetaan suoraan traktoreiden peräkärryihin, jotka kuljetetaan varastoon ensin Palomäen tilalle. Osakkaat hakevat tilalta hakkeen päivystysvuorollaan lämpölaitokselle. Kova laho ja jopa pystyyn kuivanut puu on osakkaiden mielestä parasta hakkeen raaka-ainetta. Haketta valmistetaan kerralla noin 300 m 3 ja tämä määrä riittää kolmeksi viikoksi. Hakevaraston koko on 50 m 3. Työt hoituvat ja osakkaiden työtunnit lämmityksen eteen ovat vähäisiä. Tuhkat täytyy tosin nuohota kattilasta noin kahden viikon välein. Talvella hakevarasto täytyy täyttää joka toinen tai kolmas päivä. Hakkeen rinnalla varalämmitysmuotona on käytössä öljy, mutta sitä kuluu vain alle 1000 litraa vuodessa. Häiriöilmoitukset tekstiviestillä Osakkailla on kahden viikon vuorot. Jos esimerkiksi hake ei etene normaalisti varastosta pannuun, he saavat tekstiviestihälytyksen. Hälytyksiä on ollut hyvin vähän eli hake on ollut tasakokoista ja laitos on toiminut muutenkin hyvin. Laitoksen pikkukorjaukset pystytään myös tekemään itse. Maanviljelijäosakkaat tekevät talvisin myös esimerkiksi lumiurakointia, puunajoa tai ovat ulkopuolisten työnantajien palveluksessa. Laitoksen toiminnan alusta asti oli syyskuun puoliväliin 2012 mennessä tuotettu jo Megawattituntia (MWh) lämpöä. Uusi hakelämpölaitos? Koska laitos on toiminut hyvin, osakkaat tuumivat, että he voisivat pyörittää toistakin samankokoista hakelämpölaitosta Nurmijärvellä. Aika näyttää, lisääntyykö hakelämmitys heidän toimestaan tulevaisuudessa Nurmijärvellä. Perttulan hakelämpölaitoksen perustiedot Yhtiömuoto Perttulan Lämpö Ay Hakekattila Laka 500 kw Polttoaine hake, varalla öljy Lämmöntuotanto vuodessa noin MWh Hakkeen käyttö vuodessa Noin irtomottia. Täydellä teholla haketta kuluu 20 irtokuutiota vuorokaudessa (1 irtomotti haketta = 0,85 MWh). Käyttöönottovuosi 1998 Lämmitettävä pinta-ala Noin m 2 Hakkeen kulutus ja lämmöntuotanto Vuosi Irto-m 3 MWh

3 Jari Jussila (vas.) ja Juha Mikkola (kesk.) esittelevät Keudan oppilaitosta lämmittävää hakelämpölaitosta Kari Vuoriolle. ALAKOULU MÄNTSÄLÄN OHKOLASSA Mäntsälän Ohkolan kylän asukkaat halusivat, että alakoulu saisi lämpönsä paikallisen raaka-aineen ja yrittäjän toimesta. Niinpä kun koulua laajennettiin ja remontoitiin vuonna 1998, aloitti paikallinen maanviljelijä Markku Saalo koulukiinteistöjen lämmittämisen hakkeella. Hän on lämmittänyt alakoulua jo 14 vuoden ajan ja myy tuottamaansa lämpöä Mäntsälän kunnalle. Lämpöyrittäjäksi hän on oppinut kantapään kautta. Saalo painottaa, että toimiminen lämpöyrittäjänä on lähialue- ja kylätoimintaa, ei niinkään bisnestä. Koulutilat lämpiävät hakkeella syyskuun ja toukokuun välisenä aikana. Alakoululla on oppilaita tällä hetkellä alle yhdeksänkymmentä ja koululla on myös oma keittiö. Lämpöyrittäjä hakettaa itse puun Hakkeen Saalo tekee itse rangoista noin kymmenen kilometrin säteeltä yleensä omasta metsästään. Raaka-ainetta saadaan myös hänen sirkkelisahatoiminnasta. Tärkeää on se, että hake on tasalaatuista, jotta se kulkee ongelmitta varastosiilosta kattilaan. Haketta mahtuu siiloon noin 20 irtokuutiometriä. Oikein kylmällä pakkasilmalla hakevarasto tulee täyttää neljän vuorokauden välein. Markku Saalo (oik.) toimii Ohkolan koulun lämpöyrittäjänä Mäntsälässä. 3

4 Ohkolan koulurakennuksia Mäntsälässä. Automaattinen tuhkanpoisto toivomuslistalla Puuta poltettaessa tuhkaa kertyy vääjäämättä. Tuhkanpoisto on likaista hommaa ja se olisi hyvä automatisoida. Nyt tuhka poistetaan imuroimalla yhdestä kahteen kertaa viikossa. Varalämmityslähteenä koululla on öljy. Jos hake ei pääse etenemään ruuvissa tai jos kattilan lämpötila laskee liikaa, saa Saalo siitä heti tiedon kännykkäänsä. Sama viesti menee myös talonmiehelle näin varmistetaan lämmityksen toimivuus. Hakkeen on oltava korkealaatuista tämän kokoisessa kohteessa. Ohkolan hakelämpölaitoksen perustiedot Hakekattila Högfors Etna, 200 kw Laitostoimittaja Masa Tuote Ky Polttoaine Hake, varalla öljy Lämmöntuotanto vuodessa MWh Hakkeen käyttö vuodessa Haketta m 3 Käyttöönottovuosi 1998 Lämmitettävä pinta-ala m 2 Hakkeen kulutus ja lämmöntuotanto Vuosi Irto-m 3 MWh

5 VÄSTANKVARNIN KOULUTILA INKOOSSA Inkoossa läntisellä Uudellamaalla toimii Suomen eteläisin lämpöyritys, joka on ollut toiminnassa jo vuodesta 1998 lähtien. Yritys on myös ollut toiminnassa jo vuodesta 1998 alkaen. Västankvarnin koulutilan hakelämpölaitos sai alkunsa paikallisen maamieskoulun tiloissa järjestetyllä lämpöyrittäjäkurssilla, jossa laitoksen piirustukset tehtiin vuonna Tällöin perustettiin Ingå flis och värme (Inkoon hake ja lämpö), jossa on kolme osakasta. Kurssin tuloksena koulun yhteyteen nousi lämpölaitos, joka on edelleen alkuperäisessä kunnossa vastapäätä nykyistä Inkoon kunnan Västankvarnin alakoulua. Yhtiöllä on Inkoon kunnan kanssa toistaiseksi voimassa oleva lämmöntoimitussopimus. Laitos maastoutuu hyvin ympäristöön ja on aika huomaamaton, kuten yleensäkin pienet lämpölaitokset ovat. Hakkeen hankinta ja kuljetus omasta takaa Yhtiö hoitaa raaka-aineen hankinnan, haketuksen ja hakkeen kuljetuksen lämpölaitokselle. Haketettavat puut tulevat heille kuorma-autotoimituksena suuresta metsäalan yrityksestä. Laitoksen teho on 700 kw. Lämpöverkko on toista kilometriä pitkä kahteen suuntaan ja hakkeen avulla lämpiää Västankvarnin tila, sen uusi navetta, viljankuivuri, koulu, vanha maamieskoulu ja talo, jossa toimii eläinlääkärin vastaanotto. Yhtiöllä on kaksi autohakkuria. Yhtiö toimittaa haketta myös paikalliselle kasvihuoneelle. Laitoksessa on kiinteä arina. Varalämmönlähteenä käytetään kahta öljykattilaa. Lämpöyrittäjyys tarjosi vaihtoehdon maanviljelylle C-G Kvarnströmin mielestä lämpöyrittäjätoiminta oli aikoinaan hyvä vaihtoehto maanviljelylle Suomen liittyessä Euroopan Unioniin, sillä se tarjosi hyvän toimintavaihtoehdon entistä huonommin kannattavalle maanviljelylle. Nykyään Kvarnström on eläkkeellä ja lämpöyrittäjätoiminta on hänelle harrastuspohjaista. Toisen osakkaan poika toimii nykyään varsinaisena lämpöyrittäjänä. Keväällä 2013 tilanne muuttuu siten, että koulutila alkaa itse hoitaa hakepuun keräämisen omasta metsästä, mutta Ingå flis och värme hoitaa haketuksen, kuljetuksen ja laitoksen hoidon. Västankvarnin koulutilan 700 kw:n lämpölaitos. C-G Kvarnström (vas.) esittelee hakekattilaa Kari Vuoriolle Inkoossa. Västankvarnin laitoksen perustiedot Yhtiömuoto Ingå flis och värme Öppet bolag (Ay) Hakekattila LAKA 700 kw Laitostoimittaja Vaasan kuljetuskanavat Polttoaine Hake, varalla öljy Lämmöntuotanto vuodessa MWh Hakkeen käyttö vuodessa n irtokuutiota Käyttöönottovuosi 1998 Hakkeen kulutus ja lämmöntuotanto Vuosi Irto-m 3 MWh

6 Hinta 4,60 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2013 Lämpöyrittäjyyttä edistetään hankkeen avulla TTS aloitti vuonna 2011 lämpöyrittäjyyteen perustuvan tiedonvälityshankkeen Uudenmaan alueella. Tavoitteena on lisätä tietoa sekä lämmönostajille että lämpöyrittäjille sekä etsiä kohteita, joihin puulämmitysratkaisut sopivat sekä teknisesti, taloudellisesti että lähiympäristön kannalta. Lisäksi pyritään löytämään lämpöyrittäjiä, joilla on mahdollisuus kehittää palveluja vaativille julkis- ja yrittäjätahoille. Hankkeessa selvitetään nykyisiä lämpöyrittäjäkohteita, kartoitetaan uusia julkisia yritys- ja yhteisöasiakkaiden lämpöyrittäjäkohteita muutaman kunnan, kaupungin ja seurakunnan alueilla, selvitetään lämpöyrittäjäksi ryhtymis- tai laajentumishalukkuutta sekä järjestetään infotilaisuuksia julkisille ja yksityisille tahoille. Fifteen years of heating enterprise in southern Finland Heating entrepreneurs produce heat locally and sell heat to the end user at an agreed price. Heat is usually produced by burning wood chips from the company s own forests or from the surrounding forests. There were more than 500 heating plants run by heating entrepreneurs in Finland in the beginning of Some thirty of them were situated in the area of Uusimaa in southern Finland. It seems that heating entrepreneurship is steadily gaining ground, since the amount of heating plants has increased annually by around twenty. TTS Työtehoseura (Work Efficiency Institute) started the nationwide research and development of heating entrepreneurship in At that time there were only three heating companies in Finland. The first started to operate in Uusimaa during Among the first heating plants to be built in 1998 were Perttula Vocational School (KEUDA) with 500 kilowatts capacity in Nurmijärvi, Ohkola school with 200 kilowatts capacity in Mäntsälä and the Västankvarn schoolfarm with 700 kilowatts capacity in Inkoo, of which we will give more info about in this bulletin. LISÄTIETOA HANKKEESTA: TTS, tutkija Kari Vuorio, , kari.vuorio@tts.fi, tutkija Liisa Lahdensaari-Nätt, , liisa.lahdensaari@tts.fi Inkoon Västankvarnin koululaiset nauttivat kotimaisesta ja paikallisesta lähilämmöstä. TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi 6