Lähtökohta MUOTOILU PAHANTEOSSA. Muotoilun rooli ja merkitys

Transkriptio

1 MUOTOILU PAHANTEOSSA Muotoilun rooli ja merkitys Lähtökohta Fokkinga, S., & Desmet, P. (2012). Darker Shades of Joy. Design Issues, 28(4), (hae nelliportaali.fi) Kriittisen muotoilun alueella tehty ääriärsyttäviä tuotteita; voisiko kuluttajatuotteen suunnittelu myös hyötyä käyttökokemuksen dramaattisemmasta ymmärryksestä? Negatiiviset tunteet/tilanteet muuttavat olemisen laatua. Siksi nautinnollista. Erityisesti tuotesuunnittelussa negatiiviset tunteet (inho, ahdistus, ärtymys ) oletetaan aina epämiellyttäviksi, vaikka esim peli- ja viihdeteollisuuden tuotteista nautitaan.

2 Onko sähkötuoli tai kidutusväline muotoilua? Elitistinen muotoilun määritelmä. Tunnettu, tunnustettu nimi, brändi, tuote. Institutionaalinen muotoilun määritelmä. Koulutettu, tunnustettu tekijä. Demokraattinen muotoilun määritelmä. Kaikki artefaktit ovat muotoiltuja. Käytännön ostensiivinen määritelmä. Mitä kukakin tunnistaa muotoiluksi. > vrt taiteen määrittely BBC:n 5-osainen sarja Genius of Design; jakso Blueprints of War Myös: Shirer, William L.: The rise and fall of the third reich. A history of Nazi Germany

3 Toisin kuin tuotemuotoilu, muotisuunnittelu usein tietoisesti hyödyntää kielteisiä emootioita. Arsenikkitapetit, radium-kellot ja korkokengät esimerkkeinä tietoisesti tuotteella aiheutetusta vahingosta.

4 Kurinpidollinen tilaja kalustesuunnittelu Nimityksiä: disciplinary architecture, unpleasant design, interdictory space Tavoitteena ohjailla ihmisten käyttäytymistä, ja erityisesti estää eitoivotun, yleensä köyhän, poliittisesti vallattoman aineksen pääsy valtaa pitävän (vähemmistön) tonteille. Epämukavat puistonpenkit, alueet, joille ei pääse julkisilla, piikkimuurit, piilotetut palvelut. Myös valvontainfrastruktuuri. Flusty, Steven (1994) Building paranoia. The proliferation of interdictory space and the erosion of spatial justice

5 Kulutus ja kulutuskritiikki SÄÄDYISTÄ TYYLIIN Teollisesta vallankumouksesta lähtee liikkeelle kuluttamisen kannalta kiinnostava muutos: siirrytään säätyyhteiskunnasta luokkayhteiskunnan kautta nykyiseen kulutuskulttuuriin.

6 SÄÄTY- YHTEISKUNTA Taustalla usko, että Jumala on säätänyt ihmiset eriarvoisiksi. Yläluokka, papisto, porvaristo, rahvas. Sääty-yhteiskunnassa saattoi syntymätalo määrittää elämänkulun ja kulutuksen kohteet. Säätykierto harvinaista. LUOKKA- YHTEISKUNTA Luokkayhteiskuntaan siirrytään teollisen vallankumouksen myötä. Yläluokka, keskiluokka, työväenluokka. Luokkayhteiskunnassa ihmisen kohtalon määrittäjiä koulutus, ammatti, sukupuoli, ikä, rotu. Synnyinluokka tärkeä mutta sosiaalinen liikkuvuus koko ajan helpompaa esim. opiskelemalla

7 KULUTUS- YHTEISKUNTA Kulutuskulttuurissa identiteettiä määrittävät (vapaa-ajan) kulutusvalinnat. Taustalla II maailmansodan seurauksena kehittyneet/ lisääntyneet tuotanto- ja levityskanavat ja elinolosuhteet. Kulutuskritiikin kasvu Kulutuskulttuurin kasvu Kylmä sota, energiakriisi Maailmansodat Globalisaatio, brändit Teollinen vallankumous Kulutusyhteiskunnan merkkipaaluja

8 KATSE KULUTUKSEEN 1960-luvun jälkeen tutkimuksessa uusi huomio: aineellisten ja aineettomien tuotteiden kulutus on yhteiskuntaa ylläpitävä ja järjestävä mekanismi. Aikaisemmin (ja paljon vieläkin) fokus tuotannossa, ei kulutuksessa. Design nähdään toisinaan kulutuksen ja tuotannon välittävänä tekijänä (esim Sparke, Julier) mutta useammin Design huijaa kuluttajat turhaan shoppailuun. Sparke, P. (2013). An introduction to design and culture, 1900 to the present. London: Routledge; Julier, G. (2014). The culture of design. Los Angeles: Sage. MASSA- TUOTANTO 1800-luvulla alkanut muutos kulmiointuu 1960-luvulla. Väestöstä suurella enemmistöllä lisääntynyt elintila, materiaalinen hyvinvointi, koulutus, valinnan mahdollisuudet. Kääntöpuolena valitsemisen vaikeuden tuottama tuska, epävarmuus.

9 KULUTUSTUTKIMUKSEN KLASSIKKO Bourdieu, P., Distinction. A social critique of the judgment of taste. New York: Routledge. Tutkimusongelmana Immanuel Kantin määrittelemä esteettinen kokemus: voiko sellaista kokea? Aineistoon perustuva tutkimus. Keruu 1963 ja , Pariisissa. Kyselylomake (1217 vastaajaa; muuttujat: ikä, sukupuoli, ammatti, koulutus, isän ammatti) + syvähaastatteluja + havainnointi. Tutkimus valmis 1979, englanninnos PIERRE BOURDIEU Ranskalainen sosiologi ja filosofi, tausta antropologiassa. Syntyjään algerialainen. Kiinnostui ranskalaisen yhteiskunnan nokkimisjärjestyksestä luvulla suositun strukturalismin kriitikko. Kaikessa on kyse tyylistä, vaikka tyyli ei olekaan täysin vapaasti valittavissa

10 LUOKKAYHTEISKUNTA À LA BOURDIEU Yhteiskunnnan kolme makuluokkaa: Erottelutaitoiset. Estetiikka kulutusvalintojen perusteena. Hyvä kulttuuritahto. Kilpailu ja kärsimys määrittäjinä. Välttämättömyyden valitsijat. Moraali valintaperusteena. Tärkein löydös: sosiaaliset hierarkiat eivät ole luonnollisia vaan ne tehdään. Esteettinen taituruus keskeinen taidonlaji taistelussa symbolisten pääomien arvostuksesta. HABITUKSET KENTÄLLÄ Symbolisen pääoman 3 lajia: taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma. 3 hankintatapaa: perhe, koulutus, taistelu esim. taidemaailmassa. Habitus = sisäistetty luokkarakenne. Vasta sukupolvia kestänyt pääoman hallinta ja sen mukainen kasvatus ja koulutus tekevät henkilöstä aidon luokkansa jäsenen. Ilmenee kiinnostavasti siinä mitä kohtuuttomasti inhoamme, sillä inhoamme asioita, jotka eniten uhkaavat symbolisen pääomamme arvoa.

11 KULUTUKSEN KRITIIKKI Bourdieun tehdessä tutkimustaan kulutus oli jo saavuttanut sodan jälkeisessä Euroopassakin sellaisen mitan ja luonteen, että se herätti voimakasta kritiikkiä. Kritiikki jakaantuu kahtaalle: Vastustetaan tietynlaista kulutusta Vastustetaan kaikenlaista kulutusta TIETYNLAISEN KULUTUKSEN VASTUSTUS

12 THEODORE W. ADORNO Saksalainen, juutalaisvainoja USA:n Hollywoodiin paennut ajattelija Max Horkeheimerin kanssa radiopuhe, kritiikin kohteena uusien teknologioiden mahdollistama kulttuuriteollisuus KULTTUURITEOLLISUUS Nykyään kulttuuriteollisuus tarkoittaa Organisaatiot, jotka tuottavat populaarikulttuuria: televisio, radio, kirjat, lehdet, lehdistö, viihdemusiikki. Laajempi merkitys käsittää kaikki kulttuurituotantolaitokset, esim. taidemuseot, mainostoimistot ja urheiluseurat. Kulttuuriteollisuudella kasvava taloudellinen merkitys länsimaissa ja arkielämässä. Oleellista on tuotteistus: produktio ja prosessi on ohjeistettavissa ja toistettavissa, tietyin edellytyksin.

13 KULTTUURITEOLLISUUDEN KRITIIKKI Radiopuheessa puhuttiin massakulttuurista. Myöhemmin nimitys vaihtui kulttuuriteollisuudeksi, joka ilmentää paremmin, että kyse ei ole spontaanisti kansalaisista nouseva, omaehtoinen tuote vaan yhdenmukaistavan koneiston vanhoista aineksista kokoama viihdesyöte massoille. Teollisuus viittaa tuotteen standardoimiseen. Kritiikin kohteeksi koska massakulttuuri passivoi: Kuluttaja on osa massaa ja vain tuotannon toimien kohde. Ristiriidattomuus. Esitetään ongelma ja ongelmaan lohdullinen ratkaisu. Status quon ylläpito. Vastarinta kohdistuu muutokseen eikä nykytilaan. Kuluttajan tietoisuuden sumentuminen. Kuluttajalla valheellinen ironisuus suhteessa kulttuuriteollisuuden tuotteisiin. MODERNIN TAITEEN PUOLUSTUS Modernistinen taide sen sijaan aktivoi. Yksittäinen subjekti. Yksilö voi kokea ylevän ja järkkymisen tunnetta, olla aktiivinen ja läsnä. Kriittisyys. Modernistinen taide maailman virheiden peilinä. Ristiriidan sieto. Taiteesta ei edes etsitä sovitusta tai lohtua. Status quon vastustaminen. Hintana voimattomuus, sillä jos jotain tapahtuu, se tapahtuu yksilön elämässä, ei massaliikkeenä. Frankfurtin koulun Marxista poikkeava pessimismi.

14

15 TIETYNLAISEN KULUTUKSEN VASTUSTUS Taustalla usein huoli kansallisesta identiteetistä. Vastustetaan muun maailman invaasiota kotoperäiseen kulttuuriin ja ollaan huolissaan millaisia me olemme ja miltä täällä saa näyttää. Kapeammin huoli kansalaisten työkyvystä. Erilaiset kulutustuotteiden oletetut tai tutkitut vaikutukset työläisten/ veronmaksajien/holhottavien terveyteen ja moraaliin. Huoli luonnosta ja ympäristöstä. Muotoilu tuotannon ja kulutuksen välimaastossa usein pyrkii hälventämään näitä huolia (tuotesuunnittelu, markkinointi, brändäys jne). KAIKEN KULUTUKSEN VASTUSTUS

16 KANSAINVÄLISET SITUATIONISTIT Radikaali tutkimuslaboratorio, joka tutki vapaan elämän mahdollisuuksia. Taustalla kulutuskulttuurin invaasio Ranskaan. Situationistit vastaan vapaaajan teollisuus, joka pyrki tylsistyttämään proletariaattia levittämällä porvarillista makua työläisen arkeen Pyhtilä, Marko (2005) Kansainväliset situationistit. Spektaakkelin kritiikki. Helsinki: Like, Vantaa. Détournement: kapitalistisen systeemin ja sen mediakulttuurin kääntäminen itseään vastaan. VASTAKOHTA: RECUPERATION, RADIKAALIN IDEAN TUOTTEISTAMINEN.

17 Dérive: suunnittelematon matka, yleensä kaupungissa, tavoitteena uudet ja autenttiset kokemukset. PSYKOMAANTIEDE ARKIKOKEMUKSEN KYSEENALAISTAMISEN VÄLINEENÄ SPEKTAAKKELIN YHTEISKUNTA Guy Debord (1967) Spektaakkelin yhteiskunta, jossa työnjako syynä arjen kurjuuteen: suurin osa tai kaikki tavarat ovat aina jonkun muun tekemiä. Seurauksena ihmisen vieraantuminen, esineellistyminen. Tavara muuttuu spektaakkeliksi ja ihmisestä tulee spektaakkelin yleisö. Spektaakkeli tarkoittaa kuvaa, jolla on mahtavat puitteet mutta ei varsinaisesti sisältöä. Tavarat ovat vailla sisältöä, koska ne eivät voi viitata kuin toisiinsa, koska spektaakkelissa ei ole muuta kuin tavaroita. Spektaakkeli on se hetki, jolloin tavara miehittää sosiaalisen elämän totaalisesti.

18 SPEKTAAKKELIN KRITIIKKI Spektaakkeli etenee vaiheittain eikä mikään näistä ole ihmiselle hyväksi. Keskitetty spektaakkeli. Tavaratuotanto ja kehittely tapahtuvat keskitetysti, eikä ihmisillä ole valinnanvaraa. Valtiososialististen maiden spektaakkelimuoto. Ideologia spektaakkelin tärkein tuote. Maailma, jossa kaikki kuuntelevat vaikka kukaan ei puhu. Hajautettu spektaakkeli. Maailma, jossa kaikki puhuvat vaikka kukaan ei kuuntele. Länsimaisen yltäkylläisen kulutuksen hyvinvointiyhteiskunta. Hajautettu, koska perustuu kontrolloimattomalle innovatiivisuudelle. Integroitu spektaakkeli. Kaikesta tästä tulee kuluttajan sisäistämää todellisuutta, eikä mitään muuta jää jäljelle.

19 Google kuvahaku Consumer society V A S T U S T E TA A N K A I K K E A K U L U T U S TA Kokonaan kuluttamisesta pidättäytyminen on vaikeaa, mutta satunnaisesti tietenkin mahdollista, varsinkin jos kuluttaminen samastetaan ostamiseen. Buy nothing day-teemoittelu. Käytännössä nykyisin aina kapitalismin kritiikkiä. Joko kulutus halutaan lopettaa (erilaiset kommunistiset ja anarkistiset ideat) tai kulutus halutaan kiihdyttää sietämättömiin mittoihin (Deleuze & Guattarin Anti-Oidipus ja skitsofrenia) Muotoilun rooli tuotannon ja kulutuksen väliportaana mahdollistaa että kuluttajan pääsy tuotteeseen voidaan estää muotoilemalla tuotetta rotu-, sukupuoli-, ikä-, asuinpaikka-, varallisuus- jne. sidonnaisiksi.

20 Kulutuskritiikki muuttuu massaliikkeeksi 1960-LUVULLA. Martin Luther King Jr * Tommy Smith ja John Carlos Meksikon olympialaisissa * Woodstock

21 MISTÄ MELLAKOITIIN? USA: ihmisoikeusliike (rotuerottelu, sananvapaus), rauhanliike (Vietnamin sodan vastustus), kulutuskritiikki Länsi-Eurooppa: kulutuskritiikki (lähinnä USA), demokratia ja sananvapaus, rauhanliike (Vietnam ja ydinuhka) Itä-Eurooppa: sosialismin tilan kritiikki, vaadittiin deomokratiaa, sananvapautta ja alkuperäisten ihanteiden mukaista sosialismia. Aasia: USA:n imperialismin kritiikki (Japanin Zengakure), länsimaiden ja kulutuksen kritiikki (Kiinan kulttuurivallankumous) Kehitysmaat, Etelä-Amerikka: USA:n imperialismin kritiikki, demokratia ja sananvapaus.

22 Pariisi 1968

23 Occupy Wall Street fashion fad classic flop Hyvä katsaus muodin käsitteisiin ja teorioihin: Johdanto-luvut teoksesta Nuutinen, A. (2004). Edelläkävijät. Hiljainen, implisiittinen ja eksplisiittinen tieto muodin ennustamisessa. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu.

24 GEORG SIMMEL Sosiaalisena ilmiönä muotia on ensimmäisten joukossa tutkinut klassikko Georg Simmel, osana hänen kiinnostustaan urbaaniin elämään ja vuorovaikutukseen. Tunnetuin rahan sosiologina. Simmelin mukaan muodit muuttuvat koska kuluttajat yhtä aikaa haluavat sekä erottautua että samastua TRICKLE-UP, -DOWN JA -ACROSS Simmel tunnisti muodin mekanismin jolla nykyisin nimitys trickle down. Yläluokat haluavat erottautua alemmista luokista kuluttamalla tavoilla joilla alemmat eivät kuluta. Halu sosiaaliseen nousuun saa alemmat luokat imitoimaan ylemmän luokan kulutusta. Kun kulutukset riittävästi samankaltaistuvat, ylemmät luokat alkavat etsimään uusia kuluttamisen tapoja erottautuakseen alemmistaan. Muodit valuvat ylhäältä alaspäin sosiaalisessa hierarkiassa. Nykyisin muodin tutkijat näkevät kompleksisemman kuvan. Ylhäältä alaspäin liikkeen rinnalla muodit liukuvat alhaalta ylöspäin ja myös vaakatasossa saman sosiaalisen ryhmän tai luokan sisällä.

25 EI-MUODIT Muotien yleisyydestä huolimatta on paljon ihmisiä, jotka eivät linkity muotiin vaikka kuluttavat muodikasta satunnaisesti. Color me beautiful on esimerkki systeemistä, joka muistuttaa muotia mutta tarjoaa hyvin erilaisen kulutuksen mallin. Grove-White, A., No rules, only choices? A case study of colour and image consultancy. Journal of Material Culture, 6(2), pp M U I TA R A J O I T E T U N KULUTUKSEN MALLEJA Etnisyys, kansaperinne Uskonnot, politiikka Ylipäätään ideologiat, mukaanlukien alakulttuurit kuten 1950 s-kulttuurit, gootit ja prätkäväki.

26 ANTI-MALLIT Ideologiat kuluttaa vähemmän. 100 tavaraa. Minimalismi. Raahauge, K.M., In and Out of the House. Housing Hau in Sønderborg and Frederikssund. Knowledge, Technology & Policy, 20(4), pp ELÄMYS- TALOUS Vapaa-ajan määrä on lisääntynyt tasaisesti. Se vietetään pääasiassa kuluttamalla. Muotoilun kannalta kiinnostavia kuluttamisen piirteitä: Elämyksistä kuluttamisen moottori. Estetisoituminen. Elämä taideteoksena, muodostaa harkitun kokonaisuuden. Designin merkitys kasvaa. Muotoiluajattelu ; Fashion thinking. (esim aaltodoc.aalto.fi)

27 Kulutus <3 Spivack, E. (2014). Worn stories. New York: Princeton Architectural Press. Miller, D. (2008). The comfort of things. Cambridge: Polity; Miller, D. (Ed.). (1995). Acknowledging consumption. Cambridge: Polity. Modernissa maailmassa kuluttaminen on yksilön keino kehittyä. Myös: Csikszentmihalyi, M., & Rochberg-Halton, E. (2002). The meaning of things. Cambridge: Cambridge University Press.

28 Huom! Seuraava kerta Design museolla klo 13:30!