Seurahankkeiden kehitystuen haku

Transkriptio

1 Seurahankkeiden kehitystuen haku Jarkko Kandelin ja Matti Hakamäki Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 214 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN

2 SISÄLLYS 1. Johdanto Hankkeiden kokonaismäärät Hankkeiden alueellinen jakautuminen Hankkeet lajiliitoittain Lopuksi Lähteet

3 1. Johdanto Lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistuki (aiemmin paikallistuki) on opetusministeriön vuonna 1999 käynnistämä ja rahoittama ohjelma. Sen avulla pyritään parantamaan urheiluseurojen mahdollisuuksia tarjota lapsille ja nuorille entistä mielekkäämpää harrastustoimintaa. Tuki kanavoituu urheiluseuroille Nuoren Suomen kautta. Jakoprosessissa ovat mukana myös lajiliitot ja liikunnan aluejärjestöt. Tuki jaetaan vuodeksi ja hankkeiden toteuttamisaika on Tuen pääkohderyhmä on 6-19-vuotiaat. Tuen määrä kaudella on noin euroa, mikä on tukiohjelman historian toiseksi eniten. Edellinen kausi oli poikkeus 1,4 miljoonan euron ennätyssummalla myönnettiin avustuksia 412 hankkeelle, joten hankekohtaiseksi keskiarvoksi tulee lähes 1100 euroa. Kehittämistuki koostuu tänä vuonna kolmesta hankemuodosta. Edellisvuonna tukimuotojen määrä oli viisi. Ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittäminen josta raportissa käytetään lyhennettä OVO on tarkoitettu ensisijaisesti uusien sekä sellaisten ohjaajien kouluttautumisen tukemiseen, joilla on ennestään vähän kokemusta. Sinettiseurahankkeiden tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaa, josta onnistumisen merkiksi myönnetään seuroille Sinettitunnustus. Kolmas hankemuoto on nimeltään Lisää harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Tässä raportissa esitellään tiedot vuonna 2007 haetuista ja myönnetyistä hankkeista. Tarkoituksena on selvittää eri lajiliittojen ja SLU:n alueiden seurojen tekemät hakemukset sekä niille myönnetyt tuet, molemmat summineen ja kappalemäärineen. Tulokset keskittyvät yksittäisten seurojen sijaan lajiliittojen ja alueiden lukuihin. Vertailua suoritetaan lajiliittojen kesken, alueiden välillä sekä suhteessa aiempiin vuosiin. Raportin teosta vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) alainen Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö (LINET), kuten on tehnyt vuodesta 2005 alkaen. 3

4 2. Hankkeiden kokonaismäärät Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 1121 kappaletta. Rahaa niillä haettiin yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa. Edellinen vertailukelpoinen vuosi on 2005, jolloin hakemuksia jätettiin 788 ja haettu summa oli hieman yli 2,2 miljoonaa. Tuolloin myönnetty summa oli euroa eli vain hieman tämänkertaista pienempi, joten vertailtavuus on hyvä. Rahaa haettiin lähes 50 % enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Vuonna 2005 myönnettyjen tukien kappalemäärä oli 354 ja nyt 412. Tästä seurauksena on, että myönnetyn tuen keskimääräinen suuruus hanketta kohti on laskenut. Aiempi keskiarvo oli noin 1240 euroa ja nyt se on noin 1100 euroa. Huippuvuonna luku oli 1420 euroa. Entistä pienempien tukisummien lisäksi hylättyjen hakemusten osuutta on kasvatettu. Tuettujen hankkeiden osuus kaikista hakijoista on laskenut kahdessa vuodessa 45 prosentista 36 prosenttiin. Taulukko 1: Kehittämistuen haettujen ja myönnettyjen hankkeiden kokonaismäärä, kokonaistukisumma ja keskiarvo Hankemäärä Tukisumma ( ) Keskiarvo/hanke Haettu ,3 milj Myönnetty Hanketyypeistä Lisää harrastamisen mahdollisuuksia keräsi 560 hakemusta ja Ohjaajien osaaminen lähes saman verran eli 501. Sinettiseurahankkeen tukea haki 60, mikä jää alle kahden edellisvuoden määrien. Sinettiseurojen määrän kasvun voi olettaa hidastuvan. OVO-hankemuoto on vasta toista kertaa mukana ohjelmassa. Vertailu ensimmäiseen vuoteen on sikäli hankalaa, että silloin oli paljon enemmän rahaa jaossa. Suhteellista vertailua sentään voidaan tehdä. Kappalemäärien vertailussa myönnettyjen OVO-tukien osuus kaikista myönnetyistä on jonkin verran noussut edellisvuodesta. Kolmas hankemuoto ei nykyisessä muodossaan ole suoraan vertailukelpoinen aiempiin vuosiin. Kuitenkin kolme aiempien vuosien hankemuotoa vastaavat melko hyvin nykyistä Lisää harrastamisen mahdollisuuksia -hankemuotoa. Vuonna 2005 kolmen hankemuodon yhteenlaskettu myönnettyjen määrä oli tasan 300 ja 2007 määrä oli enää 180. Hakemusmäärät olivat 706 ja 560. Myönteisen päätöksen hakemukseensa sai Sinettiseurahankkeessa 38 ja OVO:ssa 194. Sinettiseurahankkeissa hakemuksista hyväksyttiin 63 % ja OVO-hankkeissa 39 %. Harrastustoiminnan lisäämishankkeissa joka kolmas hakija sai tukea. OVO-hankkeille myönnettiin yhteensä , harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen ja Sinettihankkeille euroa. 4

5 Kuvio 1: Haettujen ja myönnettyjen hankevaihtoehtojen kokonaismäärät. Haettujen ja myönnetyjen hankkeiden määrät 2007 kpl Ohjaajien osaaminen Sinettiseurat Lisää harrastamisen mahdollisuuksia Haetut Myönnetyt Hankemuoto Kuten edellä jo todetaan, on hankemuodoissa tapahtunut jonkin verran muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Sinettiseurahanke on ennallaan ja OVO on käynnissä toista kertaa. Sen sijaan pois ovat jääneet Monipuolinen liikuntakerho, Nuorten harrastehanke ja Muu merkittävä hanke. Uutena mukana olevan Lisää harrastamisen mahdollisuuksia-hankemuodon kriteereistä löytyy jonkin verran samoja asioita kuin poistuneiden kriteereistä. Taulukko 2: Kehityshankkeiden tukikriteerit (Nuori Suomi). Ohjaajien osaaminen Sinettiseurahanke Lisää harrastustoimintaa *Rahalla tuettiin ensisijaisesti uusien ja vähän kokemusta omaavien ohjaajien kouluttautumista *Seurat saivat tukirahaa -startti- ja 1-tason koulutuksesta aiheutuviin kuluihin -seuran sisäiseen koulutukseen mm. valmentajakerhot -valmentajien ja ohjaajien työnohjaukseen (=tutorointiin) *Tuen avulla seura kehittää toimintansa laatua tavoitteena Nuori Suomi Sinetti, joka on nuoriso-urheilun laatumerkki *Tukea seura voi käyttää konsultointi- ja koulutuskuluihin, jotka aiheutuvat toiminnan kehittämisestä *Sinettitunnustus edellyttää mm. seuraavia asioita: -jokaisesta mukana olevasta lapsesta huolehtimista -seuratoimintalinjan tekemistä -monipuolista ja kasvatuksellista toimintaa -koulutettuja ohjaajia -seuratyöntekijöiden kannustamista -pelisäännöistä sopimista vanhempien, ohjaajien ja lasten kesken *Tuen avulla seura lisää vuotiaiden lasten ja nuorten harrastusmah-dollisuuksia urheiluseuroissa. 1. Tuen avulla edistetään -monipuolisten liikuntakerhojen syntymistä -lajiin liittyviä tutustumisjaksoja/tutustumiskursseja -vapaita harjoitusvuoroja -uusia toimintamalleja 2. Nuorten ikäryhmässä (yli 13 v.) tärkeätä on osallisuusja vaikuttamismahdollisuudet oman toimintansa toteutuksessa. Mukana voivat olla paikalliset tapahtumat osana seuran tarjoamaa perustoimintaa. 5

6 3. Hankkeiden alueellinen jakautuminen Suurimman yksittäisen alueen, Etelä-Suomen, seurojen saama yhteissumma oli niukasti alle euroa, kun se vielä kaksi vuotta aiemmin oli ja sitä edellisenä vuonna Silti haettu summa oli satojatuhansia euroja suurempi kuin vuosina 2004 ja Vähiten tukea saanut Pohjois-Karjala (7 500 euroa) jäi nyt paljon jälkeen vertailuvuosista 2004 ja Sama laskeva suunta oli Kymenlaaksolla ja Kainuulla. Kahden edeltäneen vuoden keskiarvoon nähden tuki kasvoi Pohjanmaalla (yli kaksinkertaiseksi), Keski-Pohjanmaalla, Lounais-Suomen molemmilla alueilla, Pohjois-Pohjanmaalla, Hämeessä sekä Etelä-Karjalassa. Euromääräisesti suurimmat muutokset olivat Pohjanmaan euron lisäys ja Pohjois-Karjalan euron vähennys. Haetut summat kasvoivat muilla paitsi Pohjois-Karjalalla ja Kymenlaaksolla. Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hakumäärät kaksinkertaistuivat ja Porin seudun määrä nousi vielä hieman näitä enemmän. Etelän väkirikkaat rannikkoalueet Etelä-Suomi, Lounais-Suomi (Turku) ja Lounais- Suomi (Pori) sekä Kymenlaakso saivat yhdessä 43,4 % kaikista myönnetyistä tukieuroista. Vuosien keskiarvo oli noin 47 %, joten laskua on jonkin verran. Etelä-Suomen aluejärjestön saama tuki laski eurolla. Suhteellisesti suuri muutos on Pohjois-Karjalan euron tuen lasku. Yhteensä näiden kahden vähennys on noin euroa eli yli viisi prosenttia kaikesta myönnetystä vuotuisesta tuesta. Samalla ajanjaksolla Pohjanmaan kolmen aluejärjestön saama lisäys oli yhteensä euroa. Alueelle myönnettiin tukea eri hankemuotoihin samassa suuruusjärjestyksessä kuin kaikille alueille yhteensä, mutta Sinettiseurahankkeisiin Pohjanmaan hakemuksia hyväksyttiin hankemuodoista suhteellisesti eniten. Samalla alueella eniten tukea saaneet lajiliitot olivat samat kuin kokonaislistankin kärjessä eli Palloliitto, SVoLi ja Urheiluliitto. Tosin Pohjanmaalla SVoLin, Urheiluliiton ja Hiihtoliiton hakemuksia hyväksyttiin suhteessa enemmän kuin maassa keskimäärin. Taulukko 3: Haetun ja myönnetyn tuen määrä alueittain Alue Haettu ( ) Myönnetty ( ) %:a myönnetyistä Etelä-Suomi ,0 Lounais-Suomi, Turku ,3 Häme ,6 Pohjanmaa ,2 Lounais-Suomi, Pori ,3 Pohjois-Pohjanmaa ,5 Keski-Pohjanmaa ,2 Pohjois-Savo ,0 Päijät-Häme ,5 Keski-Suomi ,1 Etelä-Savo ,0 Kymenlaakso ,8 Etelä-Karjala ,7 Lappi ,4 Kainuu ,8 Pohjois-Karjala ,7 Yhteensä ,0 6

7 Kappalemääräinen jakauma (taulukko 4) seurailee pitkälti euroissa laskettua. Etelä- Suomi on kärjessä sekä haetuissa että myönnetyissä (283/87). Alueen hakemusmäärät nousivat tasaisesti kahtena vuonna. Vuodesta 2004 vuoteen 2007 hakemusten määrä nousi yli sadalla. Hyväksyttyjen hankkeiden määrä on kuitenkin pysynyt noin 90 hankkeen tasolla. Yli sadan hakemuksen pääsivät lisäksi Lounais-Suomi, Turku (116) ja Häme (115). Vähiten hakivat ja saivat Pohjois-Karjala (17/7), Kainuu (20/8) ja Kymenlaakso (30/8). Haetuissa suurin suhteellinen lisäys oli Lounais-Suomi, Porin ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan suunta oli päinvastainen kuin muilla. Kyseisten alueiden seuroilta tuli jopa aiempaa vähemmän hakemuksia. Myönnettyjen määrä nousi 10 alueella. Määrällisesti eniten myönnetyt lisääntyivät Lounais-Suomessa (Turku; + 20), Pohjanmaalla (+ 15) ja Lounais-Suomessa (Pori; +13). Viimeksi mainittu lähes kaksinkertaisti vertailuajankohdan määränsä. Pohjois- Karjalaan ja Kymenlaaksoon myönnettiin avustuksia vain hieman yli puolet vertailujaksosta Jako on selvä: Länsi-Suomen hyväksyttyjen määrä nousi ja Itä- Suomen laski. Tosin sama tapahtui jo haettujen määrissä. Parhaat hakemusten onnistumisprosentit olivat Päijät-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla, joissa lähes puolet hakemuksista hyväksyttiin. Kymenlaakson hakemuksista hyväksyttiin suhteellisesti vähiten eli hieman yli neljäsosa. Taulukko 4: Haettujen ja myönnettyjen hankkeiden lukumäärä alueittain. Alue Haetut Myönnetyt Etelä-Suomi Lounais-Suomi, Turku Häme Pohjanmaa Lounais-Suomi, Pori Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Lappi Etelä-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso 30 8 Kainuu 22 8 Pohjois-Karjala

8 4. Hankkeet lajiliitoittain Tukea hakeneiden seurojen lajiliittojen määrä ei juuri muuttunut vuodesta Tukea hakeneita seuroja oli 49 lajiliitosta, joista 47 sai tukea (taulukko 5). Eniten hakemuksia jätettiin Palloliiton (186), Urheiluliiton (117) ja SVoLin (89) seuroista. Palloliiton seurojen hakemusten määrä on yli kaksinkertaistunut vuosien 2004 ja 2005 keskiarvosta. Kolmetoista lajiliittoa vähintään kaksinkertaisti hakemusmääränsä. Suurista lajeista Urheiluliitto pystyi lähes samaan. Purjehdusliiton hakemusmäärä oli vuonna 2004 vain yksi ja nyt se on jo 17. Hieman harvemman lajiliiton hakemusmäärä on laskenut. AKK-Motorsportin sekä kaukalopallon hakemukset vähenivät eniten. Lisää harrastamisen mahdollisuuksia -hankemuodon hakemuksia ylivoimaisesti eniten lähettivät Palloliiton (72) ja Urheiluliiton (71) seurat. Niiden hakemuksia myös hyväksyttiin eniten: 22 ja 20. Myös ohjaajien ja valmentajien kehittämisen eli OVO:n hakemuksissa Palloliitto oli ensimmäinen (99), seuraavina SVoLi (57) ja Urheiluliitto (42). Myönnettyjä oli samassa järjestyksessä 29, 24 ja 12. Suhteellisesti ottaen ohjaajien osaamista tuettiin voimakkaasti Salibandyliiton seuroissa, joista 29 hakemuksesta 13 sai OVO-tukea. Sinettiseurahankkeessa Palloliiton seurojen hakemusmäärä oli 15 ja hyväksyttyjen 12. Kaikki suunnistuksen viisi Sinettiseuraksi pyrkivää hakijaa saivat tukea. Kaikkia hakijoita ei voi luokitella lajiliiton mukaan. Monen lajin seurat ovat omana luokkanaan. Erityisliikunnan hankkeet on kirjattu muihin järjestöihin. Samaan luokkaan kuuluvat myös muut kuin urheiluseuratyyppiset hakijat. Ne ovat hakeneet tukea lähinnä Löydä Liikunta -kerhojen käynnistämiseen. Kehittämistuen saamisen todennäköisyyteen vaikuttaa seuratoiminnan laadun lisäksi myös kyky kirjata hanke sellaiseen asuun, että sen kehittämisulottuvuus tulee esille. Toiminta sinänsä voi olla ansiokasta, mutta se saatetaan hakemukseen kirjata jatkuvana ja vakiintuneena ja rahan tarve perustella pysyvänä seuratyön edellytyksenä. Kun hakijamäärä kasvaa, korostuu hakemuksenkirjoitustaito entisestään. Mikäli onnistumistodennäköisyys laskee ja samanaikaisesti rahallinen tuki yhtä hanketta kohti vähenee, vastaisuudessa hakematta saattavat jättää ne seurat, joissa hakeminen koetaan työlääksi. 8

9 Taulukko 5: Haetut ja myönnetyt hankkeet lajiliitoittain. Lajiliitto Haettu Myönnetty Palloliitto Voimisteluliitto Urheiluliitto Salibandyliitto Suunnistusliitto Jääkiekkoliitto Monta lajia Nuorisopesis Hiihtoliitto Lentopalloliitto Koripalloliitto Ratsastajainliitto Uimaliitto Golfliitto Tennisliitto Muu järjestö 30 6 Taitoluisteluliitto 19 6 Purjehtijaliitto 17 6 Ringetteliitto 16 6 Tanssiurheiluliitto 16 6 Ampumaurheiluliitto 10 6 Karateliitto 12 5 Sukeltajaliitto 9 5 Amerikkalaisen Jp. liitto 9 5 Judoliitto 8 5 Sulkapalloliitto 10 4 Kanoottiliitto 8 4 Finlands Svenska Id. 7 4 Suomen Latu 7 3 Painiliitto 7 3 Ampumahiihtoliitto 5 3 Jääpalloliitto 3 3 Moottoriliitto 9 2 Pöytätennisliitto 6 2 Painonnostoliitto 4 2 Pyöräilyunioni 4 2 Keilailuliitto 3 2 AKK-Motorsport ry 2 2 Luisteluliitto 5 1 Nyrkkeilyliitto 5 1 Taekwondoliitto 4 1 Aikidoliitto 2 1 Käsipalloliitto 2 1 Squashliitto 2 1 Taidoliitto 1 1 Jousiampujain Liitto 1 1 Kaukalopalloliitto 1 1 Soutuliitto 2 0 Ilmailuliitto 1 0 Yhteensä

10 Lajiliitoista haetun tuen kokonaissumma oli suurin Palloliitolla, lähes euroa (taulukko 6). Palloliiton seuroille myönnettiin myös eniten rahaa eli yhteensä euroa. Määrä ei juurikaan muuttunut aiemmasta tasosta. Summa on noin kuudesosa kaikesta myönnetystä kehitystuesta. SVoLi sai ja Urheiluliitto euroa. SVoLin lisäys vertailuajankohtaan oli lähes 50 % eli euroa. Vuonna 2004 Tanssiurheiluliitton seurat eivät hakeneet tukea ollenkaan, mutta nyt määrä oli lähes ja myönnetty tuki 6500 euroa. Myönnetyissä summissa oli kasvua 30 lajiliiton kohdalla ja laskua noin puolessa siitä. Tukeaan lisänneet sijoittuivat tasaisesti listan alemmalle ja ylemmälle puoliskolle. Tukensa ovat vähintään kaksinkertaistaneet voimistelun lisäksi tanssiurheilu, ampumaurheilu, karate, Finlands Svenska Idrott ja ampumahiihto sekä sulkapallo. Tosin useimmilla eniten nousseista lähtötaso ei ollut erityisen korkea. Kolmessa vuodessa karaten saama tuki nousi 500 eurosta euroon. Koripallo sai vuosien 2004 ja 2005 keskiarvoon verrattuna yli euroa vähemmän, mikä merkitsee määrän laskeneen alle puoleen vertailuvuosista. Koripalloliiton hakemusten määrä pysyi ennallaan, mutta niistä hyväksyttiin tällä kertaa selvästi pienempi osa (7 %). Saadun tuen hankekohtainen keskiarvo on laskenut eurosta lähes 800 euroon. Pois lukien yhden hakemuksen Jousiampujainliitto, parhaiten hakemuksissaan onnistuivat Aikidoliitto, AKK-Motorsport ry sekä Kaukalopalloliitto, joiden seurat saivat noin puolet hakemistaan tuista. Edellä mainittiin, kuinka Kaukalopalloliiton ja AKK- Motorsport ry:n seurojen hakemusten kappalemäärät pienenivät voimakkaimmin. 10

11 Taulukko 6: Haettu ja myönnetty euromääräinen tuki lajiliitoittain. Lajiliitto Haettu Myönnetty Palloliitto Voimisteluliitto Urheiluliitto Salibandyliitto Jääkiekkoliitto Suunnistusliitto Monta lajia Nuorisopesis Hiihtoliitto Lentopalloliitto Tennisliitto Golfliitto Koripalloliitto Uimaliitto Judoliitto Taitoluisteluliitto Tanssiurheiluliitto Amerikkalaisen Jp. liitto Muu järjestö Ratsastajainliitto Ringetteliitto Karateliitto Ampumaurheiluliitto Purjehtijaliitto Finlands Svenska Id Kanoottiliitto Sulkapalloliitto Sukeltajaliitto Painiliitto Ampumahiihtoliitto Jääpalloliitto Suomen Latu Moottoriliitto Pöytätennisliitto Pyöräilyunioni Keilailuliitto AKK-Motorsport ry Luisteluliitto Taekwondoliitto Kaukalopalloliitto Nyrkkeilyliitto Painonnostoliitto Käsipalloliitto Aikidoliitto Squashliitto Taidoliitto Jousiampujain Liitto Soutuliitto Ilmailuliitto Yhteensä

12 5. Lopuksi Urheiluseurat olivat vuoden 2007 seuratoiminnan kehittämistuen hakuprosessin käynnistyessä muuttuneen tilanteen edessä. Samalla palattiin entiseen, kun edellisen tukikauden merkittävästi normaalia suuremman tuen kokonaissumman jälkeen tuki laski lähes ennalleen. Vuoteen 2005 verrattuna tuki nousi noin 10 prosenttia, mutta hakemusten määrä selvästi enemmän. Toinen muutos koskee hankemuotoja, joiden lukumäärä väheni viidestä kolmeen. Ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämisellä sekä Sinettiseurahankkeilla pyritään kehittämään seuratoimintaa sen perusrakenteiden kautta. OVO-hankemuoto on olemassa vasta toista vuotta, mutta jo nyt näyttää, että se tuli tarpeeseen. OVOhakemuksia lähetettiin 500, lähes puolet kaikista. Kolmas hankemuoto, Lisää harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille, kohdistuu kahta muuta suoremmin konkreettisiin liikuntatapahtumiin. Alueellinen vertailu osoitti, että Länsi-Suomessa ovat kasvaneet sekä hakemusten että hyväksyttyjen hankkeiden määrä, samoin tuen kokonaissumma. Voimakkainta kasvu on ollut Pohjanmaan aluejärjestön seuroissa. Itä-Suomessa sen sijaan lähetettyjen ja hyväksyttyjen hakemusten määrä on laskenut. Lasku näkyy selvimmin Pohjois- Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Etelä-Suomessa hakemusten määrä on lisääntynyt mutta tuki ei. Lajiliitoista SVoLin seurat saivat aiempaa selvästi enemmän tukea. Purjehdusliiton ja Tanssiurheiluliiton seurojen saama tuki on kasvanut hyvin nopeasti. Erityisliikuntajärjestöjen hakemusten määrä on myös vähentynyt lähes olemattomiin. Erityisiliikuntaa sisältäviä hankkeita tosin on muiden lajiliittojen seurojen hakemuksissa. 6. Lähteet Lehtonen, K Seurahankkeiden paikallistuen haku Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 177. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Lehtonen, K Seurahankkeiden paikallistuen haku Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 173. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Nuori Suomi: Seuratoiminnan kehittämistuen faktat. [online] Nuori Suomi: Seuratoiminnan kehittämistuen kriteerit. [online] Julkaisemattomat lähteet: Nuori Suomi ry:n hankerekisteri. 12