PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölupaosasto PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR 2004 Y

Transkriptio

1 Ympäristölupaosasto PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR 2004 Y ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee olemassa olevan Kokkovuoren Haulikkoammuntakeskuksen toimintaa Pohjois Hämeen Ampujat r.y. PL Tampere TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO KÄSITTELYMAKSU Kokkovuoren Haulikkoammuntakeskus sijaitsee Lempäälän kunnan Kaakilan kylässä noin 400 metriä Lempäälän ja Pirkkalan kunnan rajan eteläpuolella. Ampumaradan osoite on Pirkkalantie 1296 ja kiinteistötunnus Kiinteistön omistaa hakija. Ulkona sijaitsevan ampumaradan toimintaan on oltava ympäristölupa (YSL 28 1 mom., YSA 1 1 mom. 14) a) kohta). Pirkanmaan ympäristökeskus on päätöksellään velvoittanut Pohjois Hämeen Ampujat r.y:n hakemaan ympäristölupaa ampumaradan toimintaan (laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 6 ja 7 ) ja todennut, että hakemus käsitellään samanaikaisesti Satakunnan Lennoston ampumarataa koskevan lupahakemuksen kanssa, koska toiminnat muodostavat ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n mukaisen toimintakokonaisuuden. Kokkovuoren Haulikkoammuntakeskus ja Satakunnan Lennoston ampumaradat sijaitsevat lähekkäin ja ovat toimineet samalla puolustusvoimien ampumarataluvalla. Ampumaradoilla on samankaltaista toimintaa ja lähes sama melualue, joten niiden meluvaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. Hakemukset on perusteltua käsitellä ja ratkaista samanaikaisesti ottaen huomioon toimintojen muodostama kokonaisuus (YSL 35 4 mom. ja 40 2 mom.). Koska sotilaskäyttöön tarkoitetun toiminnan ympäristöluvan ratkaisee alueellinen ympäristökeskus (YSA 6 2 mom.), myös Kokkovuoren ampumaradan lupa asia kuuluu ympäristökeskuksen toimivaltaan (YSL 31 4 mom.). Hakemus on tullut vireille Pirkanmaan ympäristökeskuksessa

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ampumaradalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa eikä lääninhallituksen myöntämää ampumaratalupaa. Kokkovuoren ampumarata oli aiemmin osa puolustusvoimien ampumarata aluetta ja sen toiminta sisältyi puolustusvoimien Satakunnan Lennostolle myöntämään lupaan. Pohjois Hämeen ampujien hankkiessa rataa omistukseensa puolustusvoimien ja Pohjois Hämeen Ampujat r.y:n välillä tehtiin sopimus haulikkoradan käyttämisestä puolustusvoimien toimintaan. Alueella ei ole asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Lempäälän kunnanvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa ampumarata on lentoliikenteen alueella (LL). Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on puolustusvoimien aluetta (EP). AMPUMARADAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ AMPUMARADAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kokkovuoren Haulikkoammuntakeskus sijaitsee Lempäälän kunnassa Tampere Pirkkalan lentoaseman kaakkoispuolella, noin 400 metrin etäisyydellä Pirkkalan kunnan rajasta. Välittömästi radan koillispuolella on Satakunnan Lennoston ampumarata. Kiitotien koillispäässä on moottorirata. Ampumaradan lähiympäristö on metsää. Ratojen takana ampumasuunnassa oleva metsä on nuorehkoa sekametsää. Lähimmät asuintalot ovat kaakossa noin 400 metrin etäisyydellä ja lounaassa yli 700 metrin etäisyydellä rataalueesta. Noin 1,5 kilometrin etäisyydellä ampumasuunnassa, radan koillispuolella, Ylinenjärven rannalla on muutamia kymmeniä vapaa ajan ja vakituista asuntoa. Myös järven eteläpuolella sekä sen pohjoispuolella, Keskinenjärven rannalla, on useita asuinrakennuksia Ampumarata alueella tai sen läheisyydessä ei ole virkistyskäyttöön varattuja alueita taikka tärkeää tai muuta vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Ampumaradan koillispuolella noin 2,7 kilometrin etäisyydellä on Natura 2000 suojeluohjelman kohde Pulkajärvi, johon sisältyy järvi ja sen pohjoispuoliset rannat, joilla kasvaa vanhaa metsää. Alueella esiintyy lintudirektiivin mukaan suojeltavia lintulajeja. Pulkajärven alueesta osa on suojeltu yksityismaan luonnonsuojelualueena. Kokkovuoren Haulikkoammuntakeskus kuuluu alueeseen, jonka valtio on lunastanut ampumarata ja taisteluharjoitusalueeksi. Suunnitelmat ampumaratojen rakentamisesta tehtiin samanaikaisesti molemmille radoille. Toiminta haulikkoammuntaradalla alkoi vuonna Pohjois Hämeen Ampujat ry:n osti kiinteistön valtiolta Ampumarata alueen pinta ala on noin 30 hehtaaria. Rata täyttää kansainvälisen radan vaatimukset ja toimii koulutus, valmennus ja kilpailukeskuksena mm. Suomen Ampumaurheiluliiton ja olympiakisojen kilpailujoukkueille. Ra 2

3 taa saavat käyttää kaikki ammunnan harrastajat. Seura ylläpitää rataa pääasiassa jäsenmaksuin. Toiminta ampumaradalla on vilkkainta kesäkaudella. Radalla vuosittain ammuttavien laukausten määrää voidaan arvioida radalla käytettävien kiekkojen perusteella. Enimmillään on käytetty kiekkoa ja viime vuosina noin kiekkoa vuodessa. Ampumaradan käyttäjien määrän arvioidaan lähivuosina kasvavan. Koska radalla vietettävä aika näyttää lyhenevän, vuotuisten laukausmäärien arvioidaan pysyvän ennallaan. Radat Kokkovuoren haulikkoammuntakeskuksessa noudatetaan Suomen Ampumaurheiluliiton, Kansainvälisen Ampumaurheiluliiton, Suomen Metsästäjäinliiton ja Metsästäjäin keskusjärjestön ohjeita ja sääntöjä mm. käytettävien aseiden, patruunoiden ja kiekkojen osalta. Haulikkoammuntakeskuksessa on kaksi ampumarataa, joista toisessa harjoitetaan skeet ammuntaa ja toisessa trap ammuntaa. Molemmilla radoilla laukausten pääsuunta on koillinen. Ampumasektori on lajeille tyypillisesti laaja ja ulottuu pohjoisesta kaakkoon. Skeet ratoja on neljä. Joka radalla on kaksi kiekonheitintornia: vasemmalla korkea ja oikealla matala. Tornien välinen etäisyys on noin 36 metriä. Tornien välissä on kahdeksan merkittyä ampumapaikkaa puoliympyrän muotoisella kaarella. Ratojen välissä on seinät ja ratojen takana tuomarikopit. Ratojen edessä on avointa ampuma aluetta noin 100 metriä. Ammunta Trap ratoja on kuusi, joista kolmessa harjoitetaan trap lajeja ja kolmessa automaattitrap lajeja. Automaattitrap lajeissa käytetään automaattisia kiekonheittimiä. Kiekonheittimet ovat ampumapaikkojen edessä, ampumatason alla olevassa suojassa. Radalla on yhdestä viiteentoista heitintä lajista riippuen. Ampumapaikkoja on kolmen metrin välein, viisi rinnakkain, 15 metrin etäisyydellä heitinsuojasta. Radan takana on tuomarikoppi. Ratojen edessä on avointa ampuma aluetta noin 100 metriä. Toiminta ajat Pohjois Hämeen Ampujat ry on määritellyt ampumaradan toiminta ajoiksi maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo Pääsiäisenä, juhannuksena, pyhäinpäivänä ja jouluna radalla ei ole toimintaa. Ampumarata on yleisesti avoinna kesäkaudella välisenä aikana, jolloin rata on kaikille avoinna kahtena arki iltana ja lauantaisin. Käyttäjiä on noin sata iltaa kohti. Rataa käyttävät monet yhdistykset ja muut käyttäjäryhmät, jotka voivat varata tietylle radalle käyttövuoron yleisinä aukioloaikoina tai muina aikoina. Harjoitteluleirejä ja ampumakilpailuja järjestetään usein viikonloppuisin, jolloin toiminta aika on pääasiassa klo Poikkeuksellisesti suurten kilpailujen yhteydessä toimintaa voi olla klo 6.00 alkaen ja klo 20:n jälkeen. 3

4 Poikkeuksellisista toiminta ajoista ilmoitetaan lähiseudun asukkaille ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Ampumalajit Skeet radalla kiekko heitetään ilmaan korkeasta tornista kolmen metrin korkeudelta kohti matalaa tornia tai päinvastoin. Kaksoiskiekot heitetään molemmista torneista yhtä aikaa. Sallittu ampuma alue on tornien välinen alue. Ammuta suoritetaan sarjana, johon kuuluu seitsemän yksittäiskiekkoa ja yhdeksän kaksoiskiekkoa. Jokaista kiekkoa saa ampua yhdellä patruunalla. Kilpailussa kaikki ampujat ampuvat ensin samalta ampumapaikalta, ennen kuin siirrytään seuraavalle. Skeet ammunnan lisäksi radalla harjoitetaan samantapaista metsästysammuntaa. Trap lajeja ovat trap, kaksoistrap, automaattitrap, kansallinen trap ja metsästystrap. Trap lajeissa ammutaan ampujan edestä poispäin lentäviä kiekkoja, joita heitetään yksi tai kaksi kerrallaan. Kiekon lentosuunta ja korkeus voivat olla vakioita tai ennalta arvaamattomia lajista riippuen. Yhteen sarjaan kuuluu yleensä 25 kiekkoa tai kaksoiskiekkoa. Kilpailussa ampujat asettuvat vierekkäisille ampumapaikoille ja siirtyvät ammunnan jälkeen seuraavalle paikalle. Kaikilla radoilla voidaan järjestää Compak sporting, kiekkopolku ja eräpolkuammuntaa. Näissä lajeissa ampumapaikat ja kiekkojen heittotavat vaihtelevat enemmän kuin trap ja skeet lajeissa. Tapahtumat Pohjois Hämeen Ampujat r.y.:n Haulikkokerho järjestää radalla ammunnan harrastajille ohjattua harjoitusammuntaa, kansainvälisiä, kansallisia ja maakunnallisia kilpailuja sekä seuran mestaruuskilpailuja ja seuraotteluita. Lisäksi seura järjestää yrityksille ja yhteisöille tilauksesta koulutusta, kilpailuja ja muita tilaisuuksia. Myös muut seurat järjestävät radalla kilpailuja. Suomen Ampumaurheiluliitto järjestää radalla kansainvälisiä kilpailuja, edustusampujien valmennus ja leiritilaisuuksia ja katsastuskilpailuja sekä nuorten perusopetusta. Suomen Metsästäjäin liitto järjestää kansainvälisiä, kansallisia ja piirimestaruuskilpailuja sekä piiriotteluita ja katsastuskilpailuja. Aseet, ammukset ja kiekot Ammunnassa käytetään luvallisia haulikkotyyppisiä aseita, joiden suurin väljyys on 12. Käytettävissä urheilupatruunoissa haulien halkaisija on enintään 2,5 mm. Patruunassa saa olla enintään 24 grammaa hauleja. Metsästyspatruunoiden käyttö kiekonammunnassa on kielletty. Haulit ovat kansainvälisten sääntöjen mukaisesti lyijyä tai "vastaavaa myrkytöntä materiaalia". Tavallinen kiekko painaa 110 grammaa. Sen materiaalina on 85 % kalkkihiekkaa. Yhdistys veloittaa 25 kiekon sarjat käyttäjiltä. Veloitettujen kiekko 4

5 jen määrä kuvaa hyvin radalla vuosittain ammuttujen laukausten määrää. Liikenne Tavanomaisina iltoina, jolloin ampumarata on avoinna, henkilöautoliikennettä on noin 100 ajoneuvoa. Suurten tapahtumien aikana liikennemäärät voivat olla tuhansia autoja vuorokaudessa. Pysäköintialueella on tilaa 600 autolle. Muut rakenteet ja toiminnat ampumaradalla Skeet ratojen läheisyydessä on kolme rakennusta: lehdistörakennus, kilpailutoimisto ja päärakennus, jossa on kokoustila, keittiö ja kahvio, sauna ja käymälöitä. Trap ratojen lähellä on kilpailutoimisto, kahvio/kioski, jossa on myös käymälä, sekä kiekkovarasto. Vedenhankinta ja energiahuolto Parin sadan metrin päässä ampuma alueelta on kaksi porakaivoa, joista otetaan talousvettä. Kaivojen veden laatua on tutkittu muutaman vuoden välein suurten kilpailujen vuoksi terveystarkastajan ohjeiden mukaisesti. Veden laatu täytti kesällä 2004 tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatuvaatimukset, mutta toisessa kaivossa vesi oli sameaa ja kellertävää. Trap radan eteläpuolella on rengaskaivo, joka on tarkoitettu paloveden ottamiseen. Sähköä käytetään valaistukseen, lämmitykseen ja kiekonheittimiin. Varastointi Alueella varastoidaan vähäisiä määriä ampumatarvikkeita (patruunoita) sekä kiinteistön hoidossa käytettävien työkoneiden poltto ja voiteluaineita. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt maaperään ja pohjaveteen Ammunnassa maahan joutuu hauleja sekä savikiekkoja. Rikkoutuneita kiekkoja jää ampumaradalle noin 2 3 hehtaarin alueelle arviolta kiloa vuosittain. Savikiekot sisältävät polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH yhdisteitä). Hauleissa ampumaradan alueelle leviää vuosittain enintään 12 tonnia lyijyä ( laukausta/a) sekä jonkun verran antimonia ja arseenia. Ampumaradan maaperän lyijypitoisuuksia alueen pohjoislaidalla on selvitetty keväällä Mittauksia pintamaasta tehtiin kenttäanalysaattorilla 26 pisteessä. Suurin mitattu lyijypitoisuus oli mg/kg. Mittaustuloksista noin puolet ylitti valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon 60 mg/kg ja viidesosa ylemmän ohjearvon 750 mg/kg, jota sovelletaan maaperän pilaantuneisuuden arviointiin teollisuus, varasto ja liikennealueilla ja muilla vastaavilla alueilla. Mittaustuloksia voi pitää suuntaa antavina. Maanäytteissä, joissa on ollut hauleja, tulos ei kuvaa maahan liuenneen lyijyn pitoisuutta. Mittauspisteessä 5

6 12 maanäytteen lyijypitoisuus oli kenttämittauksessa mg/kg. Näytteestä poistettiin laboratoriossa haulit, minkä jälkeen näytteen lyijypitoisuudeksi mitattiin kenttäanalysaattorilla 128 mg/kg ja laboratoriossa 250 mg/kg. Päästöt vesiin Alueen hulevedet kulkeutuvat todennäköisesti alueen etelä ja lounaispuolella olevaan ojaan ja edelleen Peräsuon kautta Urvanta järveen ja Pyhäjärveen. Trap radan itäosissa oleva oja tuo hulevedet rummun kautta radan itäpuolella olevan ajouran ali. Samaan ojaan trap radalla kulkeutuvat todennäköisesti myös puolustusvoimien ampumaradan hulevedet. Alueella syntyy jätevesiä keittiöissä, pesutiloissa ja käymälöissä. Syntyvien jätevesien määrä vaihtelee suuresti ampumaradalla järjestettävien tapahtumien mukaan. Vesikäymälöitä käytetään lähinnä kilpailujen aikana. Hakija on laatinut selvityksen kiinteistön jätevesijärjestelmästä. Sen mukaan skeet radan paviljongista jätevedet johdetaan kolmiosaisen saostuskaivon kautta rakennuksen lounaispuolella olevaan imeytyskenttään, johon on liitetty purkuputki. Trap radan kahvio/kioskirakennuksesta jätevedet johdetaan kolmiosaisen saostuskaivon kautta maastoon rakennuksen länsipuolella ja kilpailukansliasta kolmiosaisen saostuskaivon ja jakokaivon kautta maasuodattimeen rakennuksen lounaispuolella. Kaivot tyhjennetään tarpeen mukaan. Kaivoissa on ylitäytönilmaisimet. Päästöt ilmaan Liikenteestä syntyy pakokaasupäästöjä ja ammunnassa ruutikaasuja. Melu Laskennallinen melun leviämisselvitys Haulikkoradasta on tehty laskennallinen meluselvitys pohjoismaisella teollisuusmelumallilla vuonna Mallissa lasketaan A painotettuja enimmäismelutasoja impulssiaikavakiolla määritettynä (L AImax ) oletuksella, että ampumapaikasta laskentapisteeseen päin on lievä myötätuuli (<5 m/s). Etäisyysvaimennuksen lisäksi on otettu huomioon puuston (oletuskorkeus 15 m) vaimennuksena 0,045 db/m noin 1,5 kilometrin etäisyydelle radasta. Laskentatarkkuudeksi arvioidaan noin 5 db. Mallin antamien tulosten ilmoitetaan olevan yleisesti hieman melumittausten tuloksia suurempia. Haulikon laukausäänenä on käytetty pohjoismaisen ampumaratamelumallin mukaisia lähtöarvoja (väljyys 12, skeet 2 mm). Lähtöarvona käytetty melun enimmäisäänitaso L AImax 10 metrin päässä aseesta ampumasuunnassa on 128 db. Lähtöarvot on jaettu oktaavikaistoille Nokian ampumaradalla kesällä 2001 haulikolle (Beretta 90, 32'' piippu) mitattujen tulosten perusteella. Ampumapaikan korkeustasoksi mitattiin skeet radalla +124,9 m ja trapradalla +121,2 m. Mallilaskennassa laukauksen lähtökorkeudeksi on määrätty kaksi metriä maanpinnasta. Mallilaskenta on tehty kummaltakin radalta kah 6

7 delta ampumapaikalta, jotka ovat äärimmäisinä oikealla ja vasemmalla. Lasketut erilliset melualueet on lisäksi yhdistetty koko rataa kuvaavaksi melualueeksi. Laskentamallin tulosta verrattiin tuloksiin, jotka saatiin melumittauksissa radan pohjois ja eteläpuolella. Mittausten aikana oli lähes tyyntä (länsi lounaistuuli 1 2 m/s). Mittausten epävarmuudeksi arvioidaan 5 8 db pitkien etäisyyksien vuoksi. Taulukossa on esitetty mitatut melutasot ja melun leviämisselvityksessä lasketut melutasot samoilla paikoilla. Paikka Ylinenjärvestä pohjoiseen Ylinenjärvestä kaakkoon Ylinenjärvestä luoteeseen ampumaradan kaakkoispuoli Etäisyys radasta Laukaukset, kpl Mitattu melutaso, L AImax Laskettu melutaso, keskiarvo vaihtelu L AImax 1,8 km noin 70 1,7 km ,6 km ,25 km Melumittaukset Ympäristöministeriö on antanut yleiset ohjeet ampumaratamelun mittaamisesta (ympäristöopas 61, 1999), jotka täydentävät ympäristömelun mittaamisesta annettua ohjetta (ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston ohje 1/1995). Ohjeen perusteella voidaan määrittää ampumaratamelun aiheuttama A taajuuspainotettu enimmäistaso aikapainotuksella I (impulssi). Ohjeessa on suosituksia mittauslaitteistoista ja järjestelyistä, sääoloista, taustamelun huomioon ottamisesta, mittauspöytäkirjan laatimisesta ja tulosten luotettavuuden arvioimisesta. Tampereen aluetyöterveyslaitos on mitannut melua ampumaradan ympäristössä vuosina ja ja Ensimmäiset mittaukset tehtiin kesällä lämpötilassa +20 ºC, tuulen suunta oli lounas ja nopeus alle 5 m/s. Toiset mittaukset tehtiin talvella lämpötilassa 2 0 ºC, tuulen suunta oli lounas ja nopeus alle 5 m/s. Mittaustulokset on esitetty taulukossa Skeet rata Mittauspaikka Etäisyys, km Peräsuo 0,7 0,9 Hemmingintie 12 0,9 Välikannas 1,6 7 Aika Melutaso L AImax, db Laukausmäärä Keskiarvo Vaihtelu <40 ei kuultavissa (arvio) ei kuultavissa ) ) )

8 Trap rata Peräsuo 0,7 0, Hemmingintie 12 0, <40 (arvio) ei kuultavissa Välikannas 1, ) ) ) ) lyijyhaulit 2) teräshaulit 3) kahden kierroksen mittaustulokset Mittauskohteiden etäisyys ampumaradalta oli metriä, jolloin tulosten epävarmuus on yli 10 db. Mittausolosuhteet olivat ympäristöministeriön mittausohjeen mukaiset kesäkuussa Ylinenjärven länsipäässä Välikankaan mittauspisteessä, joka sijaitsee ampumaradan koillispuolella Peräsuo ja Hemmingintie sijaitsevat ampumaradan kaakkoispuolella. Melumittauksia tehtiin myös elokuussa 2001 haulikkoammunnan SMkilpailujen aikana, jolloin lämpötila oli +18 ºC, tuulen suunta eteläkaakko ja nopeus 6 m/s. Mittauksia tehtiin samoissa mittauspisteissä kuin edellä 15 minuutin ajan. Hemmingintiellä laukausten ääni ei erottunut. Peräsuon mittauspisteessä enimmäismelutasojen L AImax keskiarvo oli 52 db ja vaihteluväli db (53 laukausta) ja Välikankaan mittauspisteessä vastaavasti 62 db ja db (76 laukausta). Mittausolosuhteet eivät missään mittauspisteessä olleet ympäristöministeriön mittausohjeen mukaiset. Lempäälän kunnan terveystarkastaja teki kesällä 1999 melumittauksia haulikkokilpailun aikana Ylisenjärven itä ja pohjoispuolella olevien asuinrakennusten lähellä. Mittausten aikana tuulen suunta ja nopeus eivät olleet ympäristöministeriön mittausolosuhteille antamien ohjeiden mukaisia. Mittaustulokset eivät kuvaa suurinta mahdollista melutasoa alueella. Laukauksia ammuttiin mittausten aikana laukausta minuutissa. Mitatut enimmäismelutasot L Amax on esitetty taulukossa. Paikka Säätila Vinnentie, 30 m Pajamäentien risteyksestä etelään Vinnentie 161, rannassa +19 C, pilvisyys 0/8, tuuli 6,5 m/s etelä lounaasta, puuskissa 9,5 m/s +17 C, pilvisyys 8/8, tuuli 2 m/s kaakosta 56 db 57 db 55 db 56 db Pohjois Hämeen Ampujat ry on pyrkinyt vähentämään toiminnan meluhaittaa rajoittamalla ampumaradan toiminta aikoja. Jätteet Radoilla on jäteastiat käytettyjä hylsyjä varten. Muita ampumaradalla kerättäviä jätteitä ovat kiekkojen pakkausmuovit, pakkauskartonki ja sekajäte kahviosta. Pakkauskartonki toimitetaan hyödynnettäväksi. Muut jätteet kerätään säiliöihin ja toimitetaan jätteiden käsittelyyn. Ammuttuja, rikkinäisiä kiekkoja ei kerätä radoilta, vaan ne jäävät maahan. 8

9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon Ampumaratatoiminta ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Pulkajärven Natura 2000 alueen perustana olevia luontoarvoja. Maaperän lyijypitoisuuden lisääntymisellä melko laajalla alueella ampumarata alueella voi olla ekologisia vaikutuksia. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Haulikkoradan ampuma alueella maaperä on ainakin paikoitellen pilaantunut haulien mukana maahan joutuneesta lyijystä, arseenista ja antimonista ja savikiekkojen sirpaleiden sisältämistä PAH yhdisteistä. Ampumarata on pääasiassa metsämaastossa ja maaperä moreenia. Rataalueella aiemmin olleet soiset alueet ovat rata alueen ojituksen yhteydessä pienentyneet tai hävinneet kokonaan. Ampumarata ei ole tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lyijyn kulkeutuminen maaperästä ampumaradan ulkopuoliselle alueelle tai pohjaveteen on ainakin pitkäaikaisen toiminnan seurauksena mahdollista. Luvaton liikkuminen ampumarata alueella on kielletty. Liikkumista on rajoitettu myös ampumaradan lähiympäristössä puolustusvoimien alueella. Ampumaradan lähellä ei ole asuin tai virkistysalueita tai muita maaperän pilaantumisen kannalta herkkiä alueita. Muiden ihmisten kuin ampumaradan käyttäjien altistumisen maaperässä oleville haitallisille aineille voidaan arvioida oleva vähäistä. Vaikutus pintavesiin Ampumaradan läheisyydessä ei ole vesistöä. Lyijyn kulkeutuminen ampumarata alueen maaperästä hulevesien mukana vesistöön on muilla ampumaradoilla tehdyn seurannan perusteella vähäistä, mutta luonnonolosuhteista riippuen ja erityisesti pitkään jatkuvan toiminnan seurauksena mahdollista. Vaikutus ilmaan Pakokaasuilla ja ruutikäryillä voi olla paikallista vaikutusta ilmanlaatuun. Melun vaikutukset Valtioneuvosto on antanut ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista päätöksen 53/1997, jota sovelletaan ampumaratojen aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksen mukaan ohjeena on, että ampumaradan aiheuttama melu ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla melutasoa L AImax 65 db eikä lomaasumiseen käytettävillä alueilla tai luonnonsuojelualueilla melutasoa 60 db. Ohjearvoa sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma ajat, laukausmäärät ja ampumalajit. 9

10 Melun leviämisselvitysten tulosten mukaan ammunta Kokkovuoren haulikkoammuntakeskuksen sekä skeet radalla että trap radalla voi melun leviämisen kannalta edullisimmissa sääoloissa aiheuttaa yli 65 desibelin enimmäismelutason L AImax ampumaradan pohjois ja koillispuolella Ylinenjärven ja Keskinenjärven pohjoisrannoilla olevilla asuin ja loma asuntoalueilla sekä ampumaradan kaakkoispuolella olevien yksittäisten talojen kohdalla. Melutaso L AImax Pulkajärven Natura 2000 alueella sijaitsevalla luonnonsuojelualueella todennäköisesti alittaa 60 db. Meluselvityksessä käytetyn laskentamallin on muualla tehdyissä seurantatutkimuksissa todettu antavan todellista suurempia tuloksia pitkien etäisyyksien päässä ampumaradasta. Kokkovuoren Haulikkoammuntakeskuksen lähiympäristössä on tehty vähän ympäristöministeriön ohjeiden mukaisia mittauksia. Kesäkuun 2000 mittausten perusteella melutaso Ylinenjärven rannalla alitti ohjearvon L AImax 60 db skeet ammunnassa, mutta trap ammunnassa melutaso saattoi ylittää ohjearvon L AImax 65 db tulosten luotettavuus huomioon ottaen (10 db). Mittaustulokset ovat toistaiseksi puutteelliset ohjearvoihin vertaamista varten. Hakijan käsityksen mukaan ampumaradan aiheuttamaa melua voi pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon kokonaismelutaso alueella, jossa on lentoasema ja useita ampumaratoja. Tampere Pirkkalan lentoaseman laskennallisen lentomelualueen eteläraja on välittömästi ampumaradan pohjoispuolella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ampumaradan toimintaa ohjataan sääntöjen avulla. Ampumista ohjaavat ja valvovat koulutetut henkilöt. Rata alueen valvonnasta ja vartioinnista vastaavat Satakunnan Lennosto ja Pohjois Hämeen Ampujat r.y.:n jäsenet. Yleisölle tarkoitetut alueet on rajattu ampuma alueista aidoilla. Alueella on useita alkusammutusvälineitä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Asian vireilläolosta on kuulutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen sekä Lempäälän ja Pirkkalan kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustauluilla Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu sanomalehdissä Lempäälän Vesilahden Sanomat ja Pirkkalainen. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta. Tarkastukset ja neuvottelut Hakemuksesta on neuvoteltu , , jolloin tutustuttiin ampumarata alueeseen, sekä

11 Kokkovuoren haulikkoammuntakeskuksen ja sen läheisyydessä olevan Satakunnan Lennoston ampumaratojen toiminnasta ja ympäristövaikutuksista on pidetty Satakunnan Lennoston tiloissa tiedotus ja keskustelutilaisuus , johon on lähetetty kutsu alueen lähiympäristön asukkaille ja lomaasukkaille. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lempäälän ja Pirkkalan kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Länsi Suomen lääninhallituksen poliisiosastolta. Lempäälän kunnan ympäristö ja rakennusjaosto ilmoittaa lausunnossaan, että vuosina 1998 ja 1999 loma asukas Ylinen järveltä valitti haulikkoradan meluhaitoista ympäristönsuojeluviranomaiselle. Sen johdosta käytyjen neuvottelujen jälkeen todettiin, että ampumaradan meluasiat käsitellään ympäristölupahakemuksen yhteydessä, joka oli tavoitteena panna vireille vuoden 2000 loppuun mennessä. Lempäälän kunnan asukkaat eivät ole valittaneet ampumaradan toiminnasta. Meluselvitysten perusteella meluhaitat kohdistuvat enemmän Pirkkalan kunnan puolelle kuin Lempäälään ja melutaso ylittyy Vinnenmaan alueella. Ampumaratatoiminnan keskittämisestä yhdelle alueelle saavutetaan hyötyä, kun maaperän suojausten ja melusuojausten toteuttamiseen on paremmat mahdollisuudet. Keskittämisestä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa tai rasitusta ympäristön asukkaille, vaikka alue on muutoinkin melualuetta. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston päätöksen mukaisia melutason L AImax ohjearvoja 65 db asumiseen käytettävillä alueilla ja 60 db loma asumiseen käytettävillä alueilla. Haulien myötä maaperään kertyvän lyijyn keräämismahdollisuuksista ja alueelle jäävän lyijyn ympäristövaikutusten arvioinnista on annettava selvitysvelvoite. Lisäksi on annettava velvoitteet maaperän pilaantuneisuuden selvittämiseksi ja pilaantuneen maan kunnostamiseksi. Myös kerhorakennuksen jätevesien käsittelystä olisi annettava lupamääräys. Jos jätevesiä ei voi johtaa keskitettyyn käsittelyyn, esim. jätevedenpuhdistamolle, puhdistamistavoitteet on asetettava ns. talousjätevesiasetuksen (542/2003) 4 :n 1 momentin mukaisesti. Mitoituksessa on otettava huomioon kilpailutilanteet, joissa käyttäjämäärä voi olla olennaisesti suurempi kuin normaalitilanteessa. Kaivovedestä tulisi määräajoin, esimerkiksi viiden vuoden välein, määrittää myös lyijypitoisuus. Lempäälän kunnanhallitus on yhtynyt ympäristö ja rakennusjaoston lausuntoon. Lausunnon liitteenä on kaavoitusinsinööri lausunto. Siinä todetaan mm., että haulikkoammuntakeskukselle on myönnetty poikkeamis/suunnittelutarvelupa kaavoitusjaostossa ja rakennuslupa Kunnalla ei ole suunnitelmia alueen kaavoittamisesta muuhun käyttöön eikä asutuksen laajentamisesta ampumakeskuksen lähialueelle. 11

12 Pirkkalan kunnan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että ampumaradan toiminnasta Pirkkalaan kohdistuvia vaikutuksia ovat lähinnä meluhaitat ja myös valumavesillä voi olla vaikutuksia. Ampumasuunnassa Ylinenjärven ja Keskinenjärven rannoilla on varsin paljon vapaa ajan asutusta ja myös pysyvää asutusta. Meluselvitysten perusteella melutasot ylittävät ohjearvot tällä alueella. Alueen asukkaat ovat ajoittain valittaneet haulikkoradan melusta ympäristönsuojelun viranhaltijoille. Ampumaradan toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyisyyshaittaa, vaikka alue on muutenkin melualuetta. Toiminnanharjoittajalta on vaadittava selvitys melutasojen alentamisesta. Meluntorjuntatoimenpiteitä tulee suorittaa siten, että melutaso L AImax on häiriintyvissä kohteissa alle 60 db. Lisäksi meluhaitta tulee vähentää rajoittamalla käyttöaikaa. Ammunta tulee kieltää kokonaan juhlapyhinä ja pääsääntöisesti myös sunnuntaisin. Arkisin maanantaista perjantaihin toiminta voi olla sallittua klo ja lauantaisin pääsääntöisesti klo Kilpailuja ja ampumakokeita voidaan järjestää muutaman viikonlopun lauantaina ja sunnuntaina klo Näistä erikseen ilmoitettavista tapahtumista tulisi tiedottaa lähialueen asukkaille. Alueen valumavesistä ei ole riittävästi tietoa hakemuksessa. Ampumaradalta voi kulkeutua lyijyä ja muita raskasmetalleja luontoon. Sadevedet ja muut pintavedet on johdettava siten, että ne eivät vaaranna pinta tai pohjavesien laatua. Muutenkin on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta, esimerkiksi pilaantuneista maista, aiheudu haittaa ympäristölle. Veden laatua ampumaradalta laskevissa ojissa on seurattava. Lisäksi on annettava velvoitteet maaperän pilaantuneisuuden selvittämiseksi ja pilaantuneen maa alueen kunnostamiseksi. Länsi Suomen lääninhallituksen poliisiosasto ilmoittaa, että lääninhallitus on ampumaradan perustamiseen liittyvä lupaviranomainen eikä tässä yhteydessä ole syytä antaa ympäristölupahakemukseen liittyvää lausuntoa, ja viittaa ympäristökeskukselle toimittamaansa Nokian kihlakunnan poliisilaitoksen lausuntoon. Nokian kihlakunnan poliisilaitos toteaa, että radan toiminta on alkanut puolustusvoimien luvalla. Lupa on rauennut, kun Pohjois Hämeen Ampujat ry on lunastanut kiinteistön omistukseensa. Haulikkokeskuksen toiminta on jatkunut entisiin Puolustusvoimien kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuen. Kokkovuoren ampumaradalle ei ole löytynyt voimassa olevaa ampumaratalupaa. Kokkovuoren haulikkoampumarata täyttää yleisen turvallisuuden suhteen asetetut vaatimukset lukuun ottamatta ampumarataalueen ulkorajojen rajamerkintöjen puutteellisuutta. Poliisin tietoon ei ole tullut minkäänlaista turvallisuutta vaarantavaa toimintaa tai tapahtumaa eikä valituksia melun suhteen ampumaradan toiminnan aikana. 12

13 Muistutukset ja mielipiteet ( ) ja ( ), os. Vinnentie 172, ( ) ja ( ), os. Vinnentie 184, ( ), os. Vinnentie 194, ( ), os. Vinnentie 157, ( ) ja ( ), Vinnentie 200, (( ) ja ( ), os. Vinnentie 161, sekä ( ) ja ( ), os. Vinnentie 182, ovat tehneet samansisältöisen muistutuksen. Muistuttajien mielestä haulikkoampumaradoilla tapahtuva toiminta aiheuttaa kohtuutonta haittaa lähinnä Ylinenjärven lähistöllä asuville. Meluhaitta korostuu länsi lounaistuulilla, mikä on vallitseva tuulen suunta. Toiminta ampumaradoilla on lisääntynyt. Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2006 edellyttää melusaasteen ja melulle altistumisen vähentämistä. Ampumaharrastuksella on myönteisiä puolia ja toiminnan kieltäminen olisi kohtuutonta. Muistuttajat esittävät, että melua aiheuttava toiminta ampumaradoilla kielletään arkisin klo välisenä aikana ja viikonloppuisin kokonaan lukuun ottamatta etukäteen vuosittain hyväksyttyjä kilpailutapahtumia enintään viitenä viikonloppuna, jolloin ampumista saa harjoittaa klo välisenä aikana. Melun leviämistä tulee estää rakentamalla sopivia meluvalleja ja melua vaimentavia rakenteita ja järjestelmiä. ( ) ja ( ) toistavat aiemmin esittämänsä vaatimukset toiminnan aikarajoista ja pitävät toiminnan lisäämistä edesvastuuttomana. Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2006 edellyttää melun ja melulle altistumisen vähentämistä. Haulikkoammunta on enimmäkseen huviammuntaa, jossa ammutaan savikiekkoja ylöspäin. Jos toimintaa jatketaan, on oltava asianmukaiset äänivallisuojat. Melun leviämistä on mahdollista rajoittaa useilla keinoilla. Lähialueilla on omakotitaloja ja vapaa ajan asuntoja ja lisää rakennetaan. Työstä palattua ja vapaa aikana on kuunneltava harrastajien pyssyn pauketta. ( ) asuu toukokuusta syyskuun loppuun kesämökillään Keskinen järven rannalla, yli 1,5 kilometrin päässä ampumaradasta. Järven pinta kantaa melun suoraan vastarannalle. Ihmiset tulevat mökille luonnon rauhaan kaupungin melusta. Hän esittää, että kaikki juhlapyhät rauhoitetaan, lauantaisin ammuntaa voi olla klo ja sunnuntaisin, jos on tarvetta, klo ja arkisin klo Kesällä ampuminen voitaisiin rajoittaa vain tiettyihin arkipäiviin. Lentomelu on huomattavasti heikompaa ja häiritsee vain pienen hetken. Helin esittää, että ennen luvan myöntämistä järjestetään asukkaiden kuulemistilaisuus, josta ilmoitetaan kaikille hyvissä ajoin. ( ) ja ( ) vastustavat luvan myöntämistä Kokkovuoren haulikkoampumaradalle. Ampumarata aiheuttaa suurta meluhaittaa Ylinen ja Keskinen järven rannan vapaa ajan ja ympärivuotisille asukkaille. Haitta on päivittäistä ja jatkuvaa, painottuen iltaan ja viikonloppuihin. Meluhaitta on lisääntynyt lähistöllä tehtyjen metsähakkuiden vuoksi. Ylisen järven ja ampumaradan seudussa on kivikalliota, joka lisää ääntä, ja järven vesi kantaa ääntä hyvin. Tutkimuksissa on todettu, että jatkuvalla melulla voi olla suoria ja epäsuoria terveyshaittoja: häiritsevyys, stressivaikutus, verenpaineen nousu, unihäiriöt ja kuulokyvyn häiriöt. Lisäksi ampumaradan melu heikentää elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä. Ympäristön pilaantumista aiheuttavat melun lisäksi 13

14 maaperään joutuvat lyijyä sisältävät haulit. Alueen asukkaat altistuvat koko ajan lisääntyvälle siviili ja sotilaslentoliikenteen melulle ja ampumamelulle. Ampumaharjoituksia pidetään ampumaradalla ja sotaharjoituksia lähimaastossa usean kerran vuodessa ympäri vuorokauden. Muistuttajat kokevat meluhaitan liian suureksi. Kokkovuoren ampumarata on ajoittain, säätilasta riippuen, puheen kuulumisen etäisyydellä muistuttajien vapaa ajan asunnosta. Ampumisen meluhaitta lisääntyy erilaisen säätilan vallitessa. Meluhaitta on suuri tuulisella säällä sekä syksyllä, kun puut ovat lehdettömiä. ( ) on saanut tietoa ampuma aikojen laajentamisesta ja radan käytön lisäämisestä. Hänen kesäasuntonsa sijaitsee Keskinen järven rannalla. Meluhaitta ampumaradasta on erittäin huomattava. Lisäksi on lentomelua. Tuntuu ihmeelliseltä, että pyhärauha saadaan rikkoa ampumalla jo klo Hän toivoo, että ympäristökeskus tekee kaikkensa, jotta uudessa luvassa meluhaitat minimoidaan. Pirkanmaaltakin löytyy vielä korpia, joihin ammunnan voisi siirtää. Ilmailulaitos Finavia toteaa, että Pohjois Hämeen Ampujat r.y.:n ja Tampere Pirkkalan lentoaseman lennonjohdon välillä on sovittu toimintatavat, joita ei ole tarvetta muuttaa, ellei toiminnassa tapahdu merkittäviä muutoksia. Hämeen tiepiiri on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalta on pyydetty ja saatu vastine lausuntoihin sekä erikseen kuulutusaikana ja sen jälkeen tulleisiin muistutuksiin. Hakija esittää vastineessaan mm., että Lempäälän ja Pirkkalan ympäristölautakuntien lausunnoissaan esittämä pohja ja pintavesien seurantatutkimus soveltuu hyvin varmistamaan sen, ettei alueen ulkopuolelle pääse raskasmetalleja. Tutkimussuunnitelma tehdään asiantuntijoiden kanssa. Pintavedet kulkeutuvat koko rata alueelta Lempäälään Peräsuon alueelle. Maaperän tilan tutkimus ei ole ajankohtainen ja tarpeellinen. Alueella tiedetään olevan lyijyä ja lyijystä on tehty kaksi kartoitusta. Koska ampuminen jatkuu, alueelle tulee lisää lyijyä. Tutkimus olisi kallis eikä vähentäisi maaperässä olevan lyijyn määrää. Nykyiset määräyksetkin vaativat riskikartoituksen tekemistä. Kansainvälinen kattojärjestö ISSF tutkii mahdollisuutta lyijyn korvaamisesta muilla materiaaleilla. Hakijan mielestä ammunnan aiheuttama melutaso ei hakemuksen mukaisilla käyttöajoilla, arkisin klo ja viikonloppuisin klo , aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristössä eikä muistutuksissa vaadittuihin aikoihin voida suostua. Ampumakeskus palvelee vuosittain tuhansia käyttäjiä, joista suurin osa on työssä käyviä, joten harjoitusaika jää illalla liian lyhyeksi, jos aukioloaikaa lyhennetään tunnilla. Viikonloppuisin ampuma aika on käytännössä klo , josta ajasta kilpailut, edustusampujien leiritykset 14

15 ja yritysten tapahtumat voivat poiketa. Sunnuntaisin on ammuttu keskimäärin 5 6 kertaa vuodessa. Luvassa tulee antaa mahdollisuus hakemuksen mukaisiin ampuma aikoihin. Hakija pitää kohtuuttomana, jos toimintaa vaikeutuu. Tehdyissä melumittauksissa melun ohjearvot alittuvat. Valituksia melusta on radan toiminnan aikana tehty vähän. Patruunan lataus on muuttunut radan perustamisen jälkeen 32 grammasta 24 grammaan. Rakenteelliset meluntorjuntakeinot eivät ole toteutettavissa, koska ammutaan eri suuntiin. Seura pyrkii vaikuttamaan entistä pienempiäänisten patruunoiden ja aseiden kehittämiseen. Ampumasektorin takana olevaa metsää ei ole hakattu, ja metsä vaimentaa melun leviämistä. ( ) ja ( ) vapaa ajan asunto sijaitsee yli 1,5 kilometrin etäisyydellä radan lähimmästä ampumapaikasta. Luultavasti puhe ei ole kuulunut haulikkoammuntakeskuksesta. Varuskunnan ampumaradat ja taisteluharjoitusalueet sijaitsevat haulikkoammuntakeskuksen ja loma asunnon välissä. Toiminta ampumaradalla ei ole lisääntymässä. Hakemuksessa on varauduttu mahdollisiin poikkeamiin suunnitelluissa toiminnoissa. Hakija pyytää ottamaan huomioon nuorisotyön, jolla seura osaltaan estää syrjäytymistä. Hakija on valmis rakentavaan yhteistyöhön naapureiden kanssa ja parantaa jatkossa tiedotusta toiminnastaan. Hakijan toimittamat täydennykset Alueen kaavoitus on lähtenyt siitä, että melua aiheuttavat toiminnat keskitetään lentomelualueelle. Hakijan näkemyksen mukaan melurajat eivät ole kohtuuttomia ja ennalta arvaamattomia ympäristössä asuville ja työskenteleville kaavamääräykset huomioiden. Radan aukioloajat eivät voi olla täällä rajoitetumpia kuin alueilla, jotka eivät ole kaavanmukaisella melualueella. Hakemuksen mukaisiin ammunta aikoihin ei tule tehdä muutoksia. Jos muutoksia ammunta aikoihin tehtäisiin, hakija pitää teoreettisena miniminä seuraavaa: 1. Harjoitusammunnoissa tiistaisin ja torstaisin ammunta päättyy klo Keskiviikkoisin kilpailuissa ja muissa tapahtumissa ammunta päättyy klo Jos viikonloppuna ei ammuta, perjantaina ammunta päättyy klo Maanantaina ei ammuta klo 17:n jälkeen. 5. Perjantaina ei ammuta klo 17:n jälkeen, lukuun ottamatta kohdan 3. poikkeusta ja harjoitusohjelmaan merkittyjen, viikonloppuna käytävien kilpailujen harjoituksia. 6. Lauantaisin ampuma aika on klo Viikonloppuisin kilpailuja on enintään kymmenenä päivänä vuodessa, jolloin ammunta aika on klo Jos nämä käyttöajat eivät toteudu, seura joutuu vastoin aikaisempia päätöksiään valikoimaan radan käyttäjiä. Hakija toivoo, että lupapäätökseen otetaan mukaan hakijan hankkimat puoltavat lausumat eri tahoilta. Täydennykseen sisältyvässä Suomen Ampumaurheiluliiton päivä 15

16 tyssä lausunnossa todetaan mm., että Pohjois Hämeen Ampujat on yksi SAL:n suurseuroista ja haulikkoammunnan johtavista seuroista, joka käyttää Kokkovuoren ampumaratakeskusta harjoitus ja kilpailutoimintaansa. Kokkovuoren haulikkorata on Suomen Ampumaurheiluliiton haulikkolajien keskeisimpiä ja merkittävimpiä ratakeskuksia. SAL on voimakkaasti ajanut ratakeskuksen kehittämistä vastaamaan entistä paremmin harrastajien ja kilpailijoiden tarpeita. Ratakeskuksen perustamiseen on investoitu seuran ja yhteiskunnan varoja yli miljoona euroa. Riittävän urheiluammunnallisen tason ja menestyksen sekä myös turvallinen metsästyksen tason saavuttaminen edellyttää säännöllistä ja pitkäjänteistä harjoitusta. Skeet tai trap radalla voi olla kuusi ampujaa kerrallaan. Kiekkojen määrä on 25 sarjaa kohti. Kilpailussa ammutaan viisi sarjaa ja finaalisarja. Ampujat kiertävät suorituspaikkoja, joita on parin metrin etäisyydellä toisistaan 5 8 lajista riippuen. Harjoituskierrokseen kuluu aikaa ns. kylmä harjoittelu ja koekiekot mukaan lukien reilut 30 minuuttia sarjaa kohti. Ampujien vaihto ja valmistautuminen uuttaa sarjaa varten kestää keskimäärin 4 5 minuuttia. Suotavaa olisi, että ampuja harjoitustilanteessa pystyisi ampumaan saman määrän kiekkoja kuin kilpailussa eli 5 6 sarjaa, mutta vähintään 3 sarjaa. Ampujan käyttämä aika on tuolloin 3 5 tuntia sarjamäärästä riippuen. Kun ampumaradoille määrätään toiminta ajat, tulee huomioida edellä mainitut ammunnan ajalliset kestot ja lisäksi se, että ammuntaa voi Suomessa harjoitella vain 5 6 kuukautta vuodessa. Huomioitavaa on myös, että ampumaaikoja tulee olla riittävästi iltaisin ja viikonloppuisin, koska suurin osa harrastajista, metsästäjistä ja kilpailijoista on työssäkäyviä kansalaisia, joiden harjoittelu ei ole mahdollista päivälä, viikonloppuja ja loma aikaa, käytännössä heinäkuuta, lukuun ottamatta. Turvallisen metsästyksen ja riittävän urheiluammunnallisen menestyksen kannalta on tärkeää, että ammuntaa harrastavilla on riittävästi harjoittelupaikkoja ja niillä riittävästi harjoitteluaikaa. Mikäli kesäkuukausien ampuma ajat rajoitetaan päättymään klo 16.00, aiheuttaa se suurta haittaa seuralle ja ratakeskuksen käyttäjille. Ampumaratojen käytön liiallinen rajoittaminen johtaa helposti hallitsemattomaan tilanteeseen, esim. hiekkakuopilla ja metsäaukioilla ampumiseen, joka kaikessa määrin lisää turvattomuutta. Edellä mainituin perustein on tärkeää, että Kokkovuoren ampumaurheilukeskuksen toimintaedellytykset säilyvät ja ratakeskuksen toimintaa pystytään kehittämään edelleen vallitsevan tarpeen edellyttämälle tasolle. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus myöntää Pohjois Hämeen Ampujat r.y.:lle ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kokkovuoren Haulikkoammuntakeskuksen toimintaan. 16

17 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminta ajat 1. Ampumaradan toiminta ajat ovat seuraavat: maanantaina klo tiistaina ja keskiviikkona klo torstaina klo perjantaina klo muulloin paitsi kesä ja heinäkuussa, jolloin toiminta aika on klo sekä lauantaina klo paitsi kesä ja heinäkuussa, jolloin ammunta on kielletty. Toiminta aikojen ulkopuolella ampumaradalla voidaan järjestää kilpailuja, harjoitusleirejä tai muita vastaavia tapahtumia vuosittain viitenä viikonloppuna, jolloin toiminta ajat ovat perjantaina klo , lauantaina klo ja sunnuntaina klo Näitä tapahtumia voi olla enintään yhtenä viikonloppuna heinäkuussa. Tapahtumista on tiedotettava vuosittain mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Lempäälän ja Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille, Satakunnan Lennostolle sekä ampumaradan lähiympäristön asukkaille. Ammunta on kokonaan kielletty seuraavina päivinä: pitkäperjantai, ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen. Ampumaradan käyttöaikojen on oltava selvästi nähtävillä ampumaradalla ja niistä tulee tiedottaa kaikille radan käyttäjille. Toiminta aikoja koskevia määräyksiä on noudatettava alkaen. (YSL 43, NaapL 17 ) Melu 2. Ampumaradan toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä tavoitteena on, että ampumaradan aiheuttama A painotettu enimmäismelutaso impulssiaikavakiolla määritettynä (L AImax ) on asuinalueilla enintään 65 db sekä lomaasumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueilla enintään 60 db. (YSL 43, 55, NaapL 17 ) Päästöt maaperään 3. Ennen kuin ampumarata alueella ryhdytään maarakentamiseen tai muuhun rakentamiseen, maaperän pilaantuneisuudesta on tehtävä rakentamiskohdetta koskeva selvitys. Selvitys on toimitettava vähintään kolme kuukautta ennen maansiirtoja Pirkanmaan ympäristökeskukselle, joka voi antaa määräyksiä maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä tai maaperän puhdistamisesta rakentamiskohteessa. (YSL 7, 43, 77, JäteL 4, 6 ) 17

18 Päästöt vesiin 4. Pesutiloista, keittiöistä ja käymälöistä tulevat jätevedet on käsiteltävä talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. (YSL 43 ) Jätteet 5. Hakijan on esitettävä valvontaviranomaiselle mennessä suunnitelma siitä, miten valtaosa kiekkojen sirpaleista voidaan poistaa radalta esimerkiksi vuosittain tehtävän harjauksen avulla. (YSL 4, 7, 8, 43, JL 19 ) 6. Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä aiheudu epäsiisteyttä tai roskaantumista. Alueella on oltava riittävästi jätteiden keräyssäiliöitä, jotka on tyhjennettävä säännöllisesti kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Biojätteet keittiöistä ja kahviosta on kerättävä ja toimitettava käsiteltäväksi tai kompostoitava erikseen muusta jätteestä. (YSL 7, 43, 45, JäteL 6, 19 ) 7. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, käytetyt akut ja paristot, loistelamput, on varastoitava katetussa, lukittavassa tilassa tiiviillä alustalla astioissa tai säiliöissä, joihin on merkitty niiden sisältö. Ongelmajätteet tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristöluvan nojalla oikeus ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. (YSL 43, 45, JäteL 6, 15 ) Tarkkailu ja raportointimääräykset 8. Ampumaradan aiheuttamaa melua on seurattava mittauksin asuntojen ja loma asuntojen piha alueilla. Mittauksia on tehtävä vuosittain vähintään kahdessa mittauskohteessa, joista toinen sijaitsee Ylinenjärven rannalla. Mittauksissa on noudatettava ympäristöministeriön Ampumaratamelun mittausohjetta (61/1999). Sen lisäksi on esitettävä keskiäänitaso (L Aeq ). Mittausraportissa on esitettävä ammunnan aikainen toiminta ampumaradalla (käytetyt ampumapaikat, aseet ja ammukset, ammuntalaji ja laukausten määrä). Mittaussuunnitelma on esitettävä vähintään kuukausi ennen mittauksia Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Lempäälän ja Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Valvontaviranomainen voi tulosten perusteella päättää tarkkailun muuttamisesta. (YSL 5, 43, 46, NaapL 17 ) 9. Toiminnan aiheuttamaa kuormitusta vesiin on tarkkailtava ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen. Ampumaradalta lähtevistä ojista on tutkittava ainakin veden happamuus ja lyijypitoisuus. Vesinäytteitä on otettava kerran vuonna 2008, kolme kertaa vuonna 2009 (keväällä, kesällä ja syksyllä) ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Tarkkailusuunnitelma, josta ilmenevät tarkkailupisteet ja tarkkailun ajankohta, on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan ympäristökeskukselle mennessä. Valvontaviranomainen voi tulosten perusteella päättää tarkkailun muuttamisesta. (YSL 5, 43, 46 ) 18

19 10. Ampumaradan toiminnasta on laadittava vuosittain helmikuun loppuun mennessä raportti Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Lempäälän ja Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vuosiraportissa tulee esittää seuraavaa tiedot: arvio ammuttujen laukausten määrästä, erikseen skeet ja trap radalle kilpailujen ja muiden poikkeuksellisina aikoina viikonloppuina järjestettyjen tapahtumien toiminta ajat tilanteet, joista on aiheutunut poikkeuksellisia päästöjä maahan tai vesiin ampumaradalla suoritetut maansiirrot ja rakennustyöt melun ja vesien tarkkailutulokset syntyneiden jätteiden määrät, luokiteltuina ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelon (1129/2001) mukaisesti, ja niiden toimituspaikat. Vuosiraportti ja siihen liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään neljä vuotta. (YSL 46, JäteL 51, 52, JäteA 22 ) Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 11. Luvan saajan on esitettävä mennessä lupaviranomaiselle melun tarkkailutuloksista yhteenveto ja tulosten vertailu melun leviämismallin tuloksiin sekä tarvittaessa suunnitelma aikatauluineen toiminnan järjestämisestä niin, että lupamääräyksen 2 mukaiset enimmäismelun ohjearvot täyttyvät. Lupaviranomainen voi suunnitelman ja selvityksen perusteella täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. (YSL 43, 55, NaapL 17 ) 12. Lyijyn ja muiden ampumarata alueella maahan joutuvien ympäristölle haitallisten aineiden aiheuttama ympäristöriski on selvitettävä. Selvityksen tulee sisältää maaperän ja vesien ja tarvittaessa pohjaveden tutkimustuloksia, ja se tulee tehdä soveltuvin osin ympäristöministeriön Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia koskevan ohjeen (2/2007) mukaisesti. Selvityksessä tulee esittää arvio lyijyn kulkeutumisesta maassa, pohjavedessä ja pintavesissä sekä tarkkailusuunnitelma. Selvitys tulee toimittaa lupaviranomaiselle mennessä. Lupaviranomainen voi suunnitelman ja selvityksen perusteella täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. (YSL 4, 7, 8, 43, 46, 55, 75, VNA 214/2007) Toiminnan mahdollinen lopettaminen 13. Luvan saajan on hyvissä ajoin ja viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma maaperän puhdistamisesta toiminnan lopettamisen jälkeen. (YSL 43, 90, JäteL 6 ) Lupamääräysten tarkistaminen 14. Luvan saajan on esitettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä, ellei ampumaradan toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 15 :n 1 momentissa 19

20 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet tarkoitettujen tietojen ohella alustava suunnitelma maaperän puhdistamisesta ampumaradan toiminnan lopettamisen jälkeen. (YSL 55, 75 ) Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupa asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luvan myöntämisen edellytykset Ampumaradan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Kokkovuoren ampumaradan lähellä ei ole tärkeää tai muuta vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta, yksityisiä talousvesikaivoja tai vesistöä. Hauleista liukenee maahan lyijyä, joka sitoutuu pääosin maan pintakerrokseen. Lyijyn kulkeutuminen ampumarata alueelta merkittävässä määrin vesiin, pohjaveteen tai maahan ampumaradan ulkopuolelle ei ole todennäköistä eikä toiminnan arvioida aiheuttavan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Ampumarata sijaitsee puolustusvoimien alueen välittömässä läheisyydessä ja lentoliikenteen alueella. Alueella ei ole asemakaavaa. Radan lähellä ei tällä hetkellä ole asutusta eikä uusien asuntoalueiden rakentaminen ole todennäköistä. Melun leviämisselvityksen perusteella ampumaradan melualue ulottuu yli kilometrin etäisyydelle radasta ja sille sijoittuu kymmeniä asuntoja ja loma asuntoja. Toiminta on mahdollista järjestää mm. toiminta aikoja rajoittamalla niin, ettei se aiheuta eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta luvan myöntämisen edellytykset ja ympäristönsuojelulain vaatimukset täyttyvät. Sallittavat melutasot on määrätty tavoitteellisina valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaisesti. Luvan saaja on määrätty esittämään lupaviranomaiselle selvitys tavoitteiden toteutumista viiden vuoden kuluttua, kun melun tarkkailutuloksia on käytettävissä nykyistä enemmän Koska haulikkoammunnassa syntyvän ampumamelun rajoittaminen tai melun leviämisen estäminen on hyvin vaikeaa, melun häiritsevyyttä on vähennettävä rajoittamalla toiminta aikoja erityisesti iltaisin klo 19:n jälkeen ja viikonloppuisin. Hakijan esitykset toiminnan vaatimista toiminta ajoista on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Lentomelun ja ampumamelun yhteisvaikutuksia ei tiettävästi ole selvitetty. Vaikka melua aiheuttavien toimintojen sijoittaminen samalle alueelle voi olla maankäytön suunnittelun kannalta perusteltua, alueella esiintyvä lentomelu ei poista tarvetta vähentää mahdollisuuksien mukaan ampumamelun häiritsevyyttä. 20