Verkostoitumisen merkitys vesien- ja ympäristönhoidolle VYYHTI II Timo Yrjänä POPELY

Transkriptio

1 Verkostoitumisen merkitys vesien- ja ympäristönhoidolle VYYHTI II Timo Yrjänä POPELY

2 Taustaa ELYJen (ja muidenkin viranomaistoimijoiden?) rooli vesistökunnostuksissa pienentynyt Ei enää omia hankkeita Neuvonta/asiantuntijaresurssikin monissa ELYIssä pieni Jokaisen vesistön varrelle ei voi järjestää neuvontaa Oulujoen-Iijoen VHA:lla1300 luokiteltua vesimuodostumaa ja pienvedet kaupan päälle Yksityisten toimijoiden rooli nousussa Avustutuksia edelleen mahdollista myöntää Vesienhoito (YM), Maaseuturahasto, Tulvasuojelu- ja kunnostushankkeet (MMM), kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet jne. Siirtymävaihe käynnissä, toimijoita ei ainakaan vielä - kaikkien niiden vesistöjen osalta ole, joissa olisi tarpeellista tehdä toimenpiteitä esim. vesienhoidon näkökulmasta Vaarana opportunismi?

3 VHA 4 Luokiteltu noin järveä 300 jokea ja puroa sekä rannikkovedet Kaikilla, paitsi sinisillä ja vihreillä pitäisi tehdä jotain! 3

4 Valtion strategiaa Valtio tukee jatkossakin pienvesien kunnostushankkeita (YM, MMM, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, ELY-keskukset) MAKERA-tuen rahoitusehtoja kehitetään ja rahoitusta kohdennetaan luonnonmukaiseen vesirakentamiseen (MMM, ELY-keskukset, SYKE) Kemera-tuen käyttö pienvesien suojelua ja kunnostamista edistäviin luonnonhoitohankkeisiin turvataan (MMM, Suomen metsäkeskus) Edistetään EU-rahoituksen käyttöä pienvesien kunnostukseen (YM, MMM,ELY-keskukset, Suomen metsäkeskus, SYKE) Kunnat suuntaavat rahoitusta pienvesien kunnostukseen (Kunnat) Yrityksiä, yhteisöjä ja kansalaisia aktivoidaan kunnostushankkeiden rahoittajiksi (Valtio, kunnat,järjestöt, yhdistykset, säätiöt) Rahoituskäytäntöjä selkeytetään ohjeilla ja esimerkeillä (SYKE, Metsähallitus) Luvanhaltijoiden kalatalousvelvoitteita ja -maksuja muutetaan istutuksista kala- ja rapukantojen luontaisen lisääntymisen edistämiseen tähtääviin pienvesien kunnostustoimiin (AVIt, ELY-keskukset Luvan haltijat, kalatalousalueet, vesien omistajat, kalatalousjärjestöt)

5 Vesienhoito avustuksen saajia Pohjois-Pohjanmaalla viime vuosina Naamangan kalaveden osakaskunta Jyringinjärven kunnostusyhdistys Kuusamojärven vesialueen omistajat Mieluskosken jakokunta Oijärven kalastusyhdistys ry Pyhäjärven kaupunki Korentojärven kalaveden osakaskunta 2013 Temmeksen kotiseutu yhdistys ry Naamangan kalaveden osakaskunta Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Pohjankylän jakokunta Rukajärven kalastuskunta 2014 Mankilan kyläseura ry Oulun kaupunki Korentojärven kalaveden osakaskunta Kuusamojärven vesialueen omistajat Pintamon yhteisen kalaveden osakaskunta Ylikiimingin kalastuskunta ry 2015 Juopulinjärvi kuntoon ry Kiljanrannan Kyläyhdistys ry Pintamon yhteisen kalaveden osakaskunta ry Särkijärven osakaskunta Venkaan kalastuskunta Ylivieskan kaupunki

6 Vesistötoimijat Usein pieniä yhdistyksiä henkilöresurssit kortilla Usein päätoimiala muualla (vesien omistaminen, kalastuksen järjestäminen, kylätoiminta, nuorisotoiminta jne. Harvoin kaikkia kunnostuksessa tarvittavaa osaamista omasta takaa: Kunnostusmenetelmät, rahoitus, projektiosaaminen, kilpailuttaminen Toki laaja osaamistakin on monilla toimijoilla

7

8

9 Verkostojen merkitys Auttaminen alkuun, uskonvahvistus Tiedon välitys hankkeelta toiselle Asiantuntija-avun antaminen Jatkuvuudesta huolehtiminen Linkkinä toimiminen viranomaisten ja vesistötoimijoiden välillä

10 Verkostoitumisen muodot Välittäjäorganisaatio VHS:n ja vesistökunnostustrategian ratkaisu Etelä-Suomessa esim. Vesijärvi-säätiö, Vanaja-vesikeskus; Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (Tuusulanjärvi); niiden taustalla vahvoja kuntatoimijoita Kuntatoimijat eivät ole toistaiseksi PP:llä ottaneet laajempaa roolia Kalajoen vesienhoitoryhmä askel tähän suuntaan, suurten jokien kalatiehankkeissa myös keskusteluja Pyhäjärvi-instituutti: taustalla mittavaa konsulttitoimintaa Pyhäjärvi-instituutin tehtävänä on edistää ja kehittää elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevaa koulutusta, tutkimusta ja muuta kehitystoimintaa. Erityisosaamisalueita ovat elintarviketalous sekä vesistöjen tila, vesiensuojelu ja -kunnostus. Tavoitteena on Satakunnan elintarviketuotannon kilpailukyvyn turvaaminen kestävästi sekä vesien tilan parantaminen, tietouden lisääminen ja soveltaminen vesistöjen kunnostuksessa. Alueen isot yritykset sponsoroivat, valtakunnan julkkikset tukevat

11

12 Tilanne pohjoisessa Pohjoisessa Suomessa on vähän asukkaita, ja sitä kautta vähemmän toimijoita - ihmisten aktiivisuus vähintään yhtä hyvä Järvi/jokikohtaisia toimijoita tuntuu löytyvän tarpeen mukaan Jäälinjärvi, Oivankijärvi, Pintamojärvi, Aholanjärvi, Kalimenjoki Myös kunnat voivat toimia omaa järvensä puitteissa, jos se/ne on merkittävä kunnan kannalta Pyhäjärvi, Reisjärvi, Kuusamo

13 Välittäjäorganisaatio (tai vastaava) Tarvitaan oma toimintamalli Pohjoiseen Suomeen Välittäjäorganisaatio on verkosto, joka syntyy usean organisaation yhteistyönä Runkona ne (pysyvät) organisaatiot, joiden toimintaan vesistöjen hoito ja käyttö luontevasti liittyvät ProAgria?, SYKE?, ELY?, Metsäkeskus?, OAMK, YO?, Kalastajainseurojen liitto? Kuntia? Mukana kaikki asian kanssa töitä tekevät Järvikohtaiset yhdistykset, kunnostushankkeet, kaikki asiasta kiinnostuneet Toimintaa: kerää, jakaa ja välittää tietoa, järjestää tapaamisia ja kumppaneita Ehkä hallinnoi hankkeita, kerää rahaa, jakaa avustuksia

14 Kiitoksia!