Ulkomaalaisen työvoiman käyttö vuokratyössä

Transkriptio

1 Opinnäytetyö (AMK) Liiketoiminnan logistiikka 2022 Mila Riekkinen & Samu Saarinen Ulkomaalaisen työvoiman käyttö vuokratyössä

2 Opinnäytetyö (AMK) tiivistelmä Turun ammattikorkeakoulu Liiketoiminnan logistiikka sivua, 5 liitesivua Mila Riekkinen & Samu Saarinen Ulkomaalaisen työvoiman käyttö vuokratyössä Opinnäytetyön teoreettinen osuus koostuu ulkomaalaisen vuokratyövoiman käytön kuvaamisesta suomalaisissa yrityksissä. Selvityksen kohteena on, miksi käyttäjäyritykset käyttävät ulkomaalaista vuokratyövoimaa ja onko se kannattavaa. Aineisto koottiin käyttäjäyrityksille suunnatuilla haastatteluilla. Haastatteluiden avulla tutkittiin työnantajien näkökulmia työvoimavuokraukseen, jossa käytetään pääasiallisesti ulkomaalaisia vuokratyöntekijöitä. Teoriaan paneudutaan tulosten avulla käyttäjäyrityksille tehtyjen haastatteluiden pohjalta. Ulkomaalaiset vuokratyöntekijät ovat jossain yrityksissä kysyttyjä, kun taas toiset yritykset vastasivat, ettei suomalaisella ja ulkomaalaisella työntekijällä ole juurikaan eroa. Osassa yrityksistä havaittiin kuitenkin muutamia ongelmia ulkomaalaisten ja suomalaisten työntekijöiden välillä. Opinnäytetyön tuloksena valmistui opas, joka käsittelee ulkomaalaisen vuokratyöntekijän Suomessa työskentelyyn liittyviä olennaisia asioita. Tavoite opinnäytetyössä on, että se antaisi sellaisille yrityksille hyödyllistä tietoa, jotka käyttävät tai joilla on suunnitteilla käyttää ulkomaalaista vuokratyövoimaa. Asiasanat: Käyttäjäyritys, vuokrayritys, ulkomaalainen vuokratyöntekijä

3 Bachelors Thesis Abstract Turku University of Applied Sciences Business Logistics pages, 5 pages in appendices Mila Riekkinen & Samu Saarinen The use of foreign labor in temporary work The theoretical part of this thesis describes the use of temporary foreign labor in Finnish companies. The subjects of study are why user companies use temporary foreign labor and whether it is profitable. The material was compiled through interviews with user companies. The interviews examined employers' perspectives on temporary employment, which mainly employ temporary foreign workers. The theory presented in this thesis is based on the results obtained from interviews with user companies. Temporary foreign workers are in demand in some companies, while other companies stated that there is little difference between a Finnish and a foreign employee. However, some companies reported conflict between foreign and Finnish employees. This thesis resulted guide that deal with matters related to the laboring of temporary foreign employees in Finland. The purpose of the thesis is to provide useful information for companies that use or plan to use temporary foreign labor. Keywords: User company, rental company, foreign temporary worker

4 SISÄLTÖ Käytetyt lyhenteet ja sanasto 6 1 Johdanto 7 2 Opinnäytetyön rakenne 9 3 Vuokratyövoiman käyttö Mitä on vuokratyö? Käyttäjäyritys, välittäjäyritys, vuokrayritys Vuokratyöntekijä vai oma työntekijä - työsuhteiden erot Vuokratyövoiman tulevaisuudennäkymät 17 4 Ulkomaalainen vuokratyöntekijä Ulkomainen vai suomalainen vuokratyöntekijä Verotus ulkomaalaiselle vuokratyöntekijälle 26 5 Ulkomaalaisen työntekijän syrjintä vuokratyössä Suhtautuminen ulkomaalaisiin vuokratyöntekijöihin Syrjintäkielto yhdenvertaisuuslaissa Ulkomaalaisen työperäinen hyväksikäyttö 31 6 Vastuut ja lait ulkomaalaisen vuokratyövoiman käytössä Työehdot ja tilaajan velvollisuudet Työntekijän, käyttäjäyrityksen ja välittävän yrityksen oikeudet Tilaajavastuulaki Lainsäädäntö työntekijöiden lähettämisestä Suomeen / Tuotokset 41 8 Yhteenveto 45 Lähteet 48

5 Liitteet Liite 1. Haastattelulomake Liite 2. Haastattelulomake välittäjäyritykselle Kaavat Kaavio 1. Vuokratyöntekijöiden määrä Suomessa vuosina Kaavio 2. Ulkomaiset ja suomalaiset vuokratyöntekijät haastatelluissa yrityksissä. 25 Kaavio 3. Ulkomaalaisen työntekijän syrjintä. 31 Kuvat Kuva 1. Vuokratyön kolmikantasuhde (soveltaen Sädevirta 2002, 24 25). 12 Kuva 2. Lähetetyn työntekijän työnteko-oikeuden määräytyminen (Työsuojelu 2021). 40

6 Käytetyt lyhenteet ja sanasto Käyttäjäyritys Vuokrayritys Välittäjäyritys Yritys, jonka käytettäväksi vuokratyövoimaa välitetään. (Työsuojelu 2021.) Toiselta nimeltään henkilöstöpalveluyritys on yritys, joka toimii vuokratyöntekijän työnantajana ja palkanmaksajana. (Työsuojelu 2021.) Yritys, joka hoitaa vuokrayrityksen ja vuokratyöntekijän yhteen. (Vero 2019.)

7 7 1 Johdanto Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa vuokratyövoiman käyttöä Suomessa ja perehtyä tarkemmin ulkomaalaisen vuokratyövoiman käyttöön. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille ulkomaisen vuokratyövoiman käytön positiiviset ja negatiiviset puolet niitä käyttävien yritysten näkökulmasta. Opinnäytetyön osana käytetään haastatteluja ja niistä saatuja tuloksia. Haastattelut suunnattiin yrityksille, jotka käyttävät pääsääntöisesti ulkomaista vuokratyövoimaa. Vuokratyön käyttö on yleistynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhä useammat yritykset suosivat vuokratyövoimaa sen helppouden ja työntekijöiden nopean saatavuuden takia. Useimmiten vuokratyöntekijät ovat huomattavasti edullisempia kuin suoraan omille palkkalistoille palkatut työntekijät. Vuokratyövoiman käyttö on joustavaa ja käyttäjäyritys säästyy rekrytointiin käytettävältä ajalta, kun välittäjäyritys hoitaa kaikki työntekijöihin liittyvät hallinnolliset asiat. Myös maailmanlaajuisella pandemialla on ollut huomattava positiivinen vaikutus vuokranvälitysyritysten toimintaan, sillä työkohteita on liikaa työntekijöiden määrään suhteutettuna. Pandemia on kuitenkin asettanut useita rajoitteita ulkomaalaisille työntekijöille. Haasteita ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla ovat heikko kielitaito, koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset ja rokotteista kieltäytyminen. Monet yritykset vaativat koronapassia työmailla, minkä vuoksi osa työntekijöistä on joutunut palaamaan takaisin kotimaahansa. Tästä huolimatta ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden käyttö on lisääntynyt. Myös lainsäädäntö koskien vuokratyöntekijöitä on osittain haasteellista ja vaatii yrityksiltä tietämystä. Opinnäytetyön tuloksen saavuttamiseksi suoritettiin haastatteluita eri yrityksille, joiden työvoimana toimii pääsääntöisesti ulkomaalainen vuokratyövoima. Haastatteluiden avulla kartoitettiin eri yritysten mielipiteitä ja asenteita ulkomaalaista vuokratyötä kohtaan. Haastatteluihin vastanneet yritykset pysyivät tässä opinnäytetyössä anonyymeinä. Nimettömyydellä varmistettiin se, että

8 8 haastatteluiden lopullisista tuloksista saatiin mahdollisimman todenperäisiä. Kokonaistavoitteena opinnäytetyössä on kuvata mahdollisimman tarkasti ulkomaalaisen vuokratyövoiman käyttöä Suomessa tutkimustulosten perusteella.

9 9 2 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miksi yritykset suosivat ulkomaalaista vuokratyövoimaa ja kokevatko yritykset ulkomaalaisen vuokratyövoiman käytössä ongelmakohtia. Aihetta kartoitettiin haastattelulomakkeiden avulla, jotka tehtiin käyttäjäyrityksille ja yhdelle välittäjäyritykselle. Haastattelulomakkeiden kysymykset jaettiin neljään eri aihealueeseen: vuokratyö yleisesti, ulkomaalaisten työntekijöiden työskentely vuokrayrityksissä, lainsäädäntö koskien ulkomaalaista vuokratyövoimaa ja ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden syrjintä. Jokainen teema on tässä opinnäytetyössä avattu omassa luvussaan, jotta haastatteluista saadut vastaukset tukeutuvat teoriaan. Ensimmäisessä luvussa käydään läpi vuokratyövoiman käyttöä yleisesti. Luvussa avataan erilaisia käsitteitä, pohditaan käyttäjä- ja välittäjäyrityksen merkitystä sekä tutkitaan, kuinka paljon yritykset käyttävät vuokratyövoimaa, kuinka he asennoituvat sitä kohtaan ja minkälaisia motiiveja heillä on vuokratyövoiman käyttöön. Lopuksi selvitetään, mitä eroa on vuokratyöntekijällä ja yrityksen omalla palkkalistalla työskentelevällä työntekijällä. Haastatteluista saaduilla vastauksilla kartoitetaan, paljonko yritykset käyttävät keskimäärin suomalaista ja ulkomaalaista vuokratyövoimaa puolen vuoden aikana. Ensimmäisen luvun lopussa paneudutaan myös vuokratyövoiman tulevaisuudennäkymiin. Yhden välittäjä- ja viiden eri käyttäjäyrityksen haastatteluiden vastauksien pohjalta pystytään antamaan kokonaiskuva tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista koskien vuokratyövoiman käyttöä. Toisessa luvussa avataan ulkomaalaisen vuokratyövoiman käyttöä yleisesti ja selvitetään, suosivatko yritykset ennemmin ulkomaalaista vuokratyövoimaa ja jos suosivat, miksi. Tämän lisäksi keskitytään erilaisiin haasteisiin ja ongelmakohtiin ulkomaisen vuokratyövoiman käytössä. Luvussa selvitetään, näkyykö yrityksissä eri kulttuurien ja kielten tuomia haasteita sekä kuinka yritykset ovat näitä mahdollisesti ratkaisseet.

10 10 Suomalaisten ja ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden eroja selvitetään tarkemmin haastatteluista saatujen vastausten perusteella. Opinnäytetyössä eritellään ovatko yritykset havainneet näiden välillä eroja ja jos ovat, millaisia. Tarkoituksena on myös selvittää mikä on perimmäinen syy ulkomaalaisen vuokratyövoiman käyttöön haastatelluissa yrityksissä. Lisäksi luvussa käydään myös läpi välittäjäyrityksen vastauksia siitä, miksi kyseinen yritys välittää pääasiassa enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia vuokratyöntekijöitä. Kolmannessa luvussa käsitellään ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden kokemaa syrjintää. Luvussa selvitetään, onko yrityksissä havaittu ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden syrjintää ja jos on, millaiset asiat ovat vaikuttaneet syrjinnän syntymiseen. Lisäksi selvitetään yritysten käyttämiä keinoja ennaltaehkäistä työntekijöihin kohdistuvaa syrjintää. Luvussa avataan myös käsitettä syrjintäkielto yhdenvertaisuuslaissa. Luvussa eritellään myös yrityksen velvollisuuksia työntekijää kohtaan, jos henkilö kokee syrjintää oman etnisyyden tai kulttuurinsa takia. Lopuksi pohditaan, mitä käsite ulkomaalaisten työperäinen hyväksikäyttö tarkoittaa. Viimeisessä luvussa käydään läpi haastatteluiden perusteella saadut tulokset, joiden pohjalta yritysten on helppo selvittää, onko ulkomaalaisten ja suomalaisten vuokratyöntekijöiden käytössä eroja ja onko ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden käyttö tämän opinnäytetyön perusteella kannattavaa.

11 11 3 Vuokratyövoiman käyttö Vuokratyövoimaa käytetään, kun yritys ei halua käyttää omia resurssejaan työvoiman rekrytointiin. Henkilöstövuokrauksen tarkoituksena onkin saattaa työntekijä ja työvoimaa tarvitseva yritys yhteen mahdollisimman vaivattomasti. Yrityksen on myös helppo reagoida muuttuvan kysynnän kohdalla työvoiman määrään vuokratyövoiman avulla. Vuokratyövoimaa hyödynnetään monella eri alalla aina teollisuudesta asiakaspalvelutehtäviin. (Techam 2019.) 3.1 Mitä on vuokratyö? Yritys, joka tarvitsee työntekijöitä, tekee kirjallisen sopimuksen vuokraavan yrityksen kanssa työntekijöiden vuokraamisesta. Yritystä, joka tarvitsee työntekijöitä, kutsutaan käyttäjäyritykseksi. Vuokrayritys vuokraa ja etsii työntekijöitä käyttäjäyritykselle toimeksiannon perusteella. Toinen nimitys vuokrayritykselle on henkilöstöpalveluyritys. (TEM 2017.) Työvoiman vuokraus perustuu järjestettyyn sopimukseen, jossa vuokraava yritys luovuttaa työntekijän toisen yrityksen eli käyttäjäyrityksen käyttöön. Työvoiman vuokrauksessa työntekijän vuokraava yritys maksaa työntekijälle palkan ja on vastuussa siitä, että ennakonpidätys toimitetaan. Työsopimuslaissa vuokratyöntekijä on työsuhteessa vuokraavan yrityksen kanssa, jolloin ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuutta ei voi siirtää toiselle yritykselle. (Vero 2020, 4.1.) Vuokrayritys sitoutuu siirtämään työntekijänsä velvoitusoikeudellisella sopimuksella käyttäjäyrityksen käytettäväksi. Työntekijä, jonka työpanos on tarkoitus siirtää käyttäjäyrityksen käytettäväksi, edellyttää työvoiman vuokrausta koskevan sopimuksen toteutumista. Vuokrayrityksen sekä käyttäjäyrityksen velvollisuuden jakautuminen edellyttää vuokrattavan työntekijän suostumusta. (Erto 2022.)

12 12 Kuva 1. Vuokratyön kolmikantasuhde (soveltaen Sädevirta 2002, 24 25). Perinteisesti työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuksen. Kun puhutaan työvoiman vuokrauksesta, tällöin ei ole kyse perinteisestä kahdenvälisestä työsuhteesta, vaan puhutaan eräänlaisesta kolmikantasuhteesta (Kuva 1). Tällaisessa tilanteessa erilaiset velvollisuudet ja oikeudet jakautuvat kolmen eri osapuolen välillä. (Eilakaisla 2018.) Vuokratyövoiman käyttöön kuitenkaan ei kohdistu lainsäädännöllisiä rajoituksia. Muihin tuotannontekijöihin verrattuna vuokratyövoiman käyttö on vaivatonta: työvoimaa on mahdollista vuokrata tunneista kuukausiksi tai jopa pidemmäksi aikaa. (Edilex 2007, 12.) Vuokratyö on epätyypillinen työn muoto, kuten määräaikainen työ ja osa-aikainen työ. Tällaiset työmuodot eroavat normaaleista työsuhteista niin, etteivät ne kuulu kokopäivätyön ja toistaiseksi voimassa olevien töiden joukkoon. Vuokratyö voi käsittää useamman työnantajan. Vuokratyö on pikemminkin työnvälitystä tai alihankintaa, mutta vuokratyön ja työnvälityksen rajaa on vaikea vetää. (Tanskanen 2009.) Henkilöstöpalvelualan liiton tekemässä tutkimuksessa vuonna 2008 selvitettiin vuokratyövoiman käytön syitä. Vuokratyövoiman nopeus ja helppous sekä ammattitaitoiset työntekijät olivat syyt vuokratyövoiman käyttöön. Käyttämällä vuokratyövoimaa voidaan yritykselle toimintaan lisätä joustavuutta sekä saada ammattitaitoa, jota sillä ei ennestään ole tai mitä sen ei ole taloudellisista syistä mahdollista ylläpitää. (HPL 2022.) Vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen on

13 13 kuitenkin huomioitava, että jos käyttäjäyrityksen työt vähenevät siinä määrin, ettei töitä ole kaikille työntekijöille, tulee käyttäjäyrityksen ensimmäisenä luopua vuokratyövoiman kautta tulleesta henkilöstöstä. (Teknologiateollisuus 2014). Vuokratyövoiman käyttö on yleistynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana ja joissakin Euroopan maissa vuokratyöntekijöiden määrä on jopa kaksinkertaistunut. Yhä useammin työnantajat ottavat työntekijöitä vuokrayritysten kautta. Lisäksi ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden käyttö on lisääntynyt. (Työsuojelu 2021.) 3.2 Käyttäjäyritys, välittäjäyritys, vuokrayritys Työvoiman vuokraaminen eroaa työvoiman välittämisestä niin, että työvoiman välityksessä tarkoitetaan toimintaa, jossa työntekijöitä ja työnantajia saatetaan yhteen välittäjäyrityksen avulla. Työntekijän ja työnantajan välille tulee silloin tehdä työsopimus. Yritys joka, tarjoaa ulkomaista työvoimaa, toimii välittäjänä, jolloin kyse ei ole työvoiman vuokrauksesta eikä välittävä yritys toimi työntekijöiden työnantajana. Jos työntekijät siirtyvät suomalaisen yrityksen palvelukseen, tulee suomalaisesta yrityksestä työntekijöiden työnantaja. Työnantajavelvoitteet ovat tällöin suomalaisella yrityksellä. (Vero 2020, 4.3.) Haastattelut opinnäytetyötä varten suoritettiin käyttäjäyrityksille, joiden päätoiminen työvoiman lähde on vuokratyö. Käyttäjäyritykset kokevat vuokratyövoiman käytön helpottavan resurssitarpeita. Vuokratyövoiman kautta ottaessa osa hallinnollisesta työstä jää meiltä pois. Vuokratyövoiman ansiosta pystymme reagoimaan nopeasti muuttuviin resurssitarpeisiin. Kuormituksen vaihtelun takia tarve kasvaa ja laskee riippuen projektista ja projektin vaiheesta. Vuokratyövoimalla on helpompi sopeutua tällaiseen tilanteeseen, kun lisäys ja vähennys resursseissa on ennalta meillä ja toimittajalla tiedossa.

14 14 Haastatteluun vastannut käyttäjäyritys kertoo välitysyrityksen käyttämisen helpottavan myös henkilöstön palkkaamiseen liittyvissä ongelmissa. Tyo voiman etsiminen on tyo lästä, vuokrafirmalla on miehet valmiina, tai se etsii miehet yhteistyo firmojen kautta ulkomailta, hoitaa tarvittavat paperit Suomen viranomaisten ja verottajan kanssa, hoitaa matkat, asunnot, tyo matkat yms. ja miehet tulevat suoraan to ihin. Haastattelu suoritettiin myös yhdelle välittäjäyritykselle, jonka ajankohtaiset tiedot saatiin osaksi opinnäytetyötä. Suurimmat syyt ulkomaalaisen vuokratyövoiman välittämiselle ovat: Työvoiman parempi saatavuus. Hinta, tyo ntekijä samoilla tunneilla samassa kohteessa n % halvempi. Kun välittäjäyritykseltä kysyttiin haasteista, haastatteluissa käy ilmi, että myös välittäjäyrityksellä voi olla ongelmia, kun on kyse ulkomaisten vuokratyöntekijöiden välittämisestä. Osassa yrityksistä ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan koetaan vielä ennakkoluuloja. Yritykset ovat epäileväisiä työntekijöiden kielitaitoa ja työntekoasennetta kohtaan. Kyllä. Työpaikkojen ennakkoluulot, kielitaito, sääntöjen kirjavuus. Pääosin yritysten vastaanotto ulkomaisille vuokratyöntekijöille on ollut positiivista. Välittäjäyrityksen mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana käyttäjäyritysten asenteissa ulkomaisia vuokratyöntekijöitä kohtaan on ollut havaittavissa kehitystä parempaan suuntaan. 3.3 Vuokratyöntekijä vai oma työntekijä - työsuhteiden erot Vuokratyövoiman käyttö ja sen saatavuus on ensisijaisen tärkeää yritykselle, joka tarvitsee työvoimaa nopeasti ja väliaikaisesti. Vuokratyövoima on myös

15 15 äärimmäisen tärkeä työvoiman lähde käyttäjäyrityksille, joilla työ painottuu kausittaiseen työskentelyyn, jolloin työtä ei riitä pitkälle ajanjaksolle. (PAM 2020.) Haastatteluiden perusteella käyttäjäyritykset pitävät yrityksen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi äärimmäisen tärkeänä tekijänä vuokratyövoiman käytettävyyttä ja sen joustavuutta aina tilanteen niin vaatiessa. Työmäärämme voi vaihdella vuoden sisällä muutamasta miehestä muutamaan kymmeneen mieheen. Tästä syystä ketterä ja nopea työvoiman saanti on meidän välttämättömyys pärjätäksemme kilpailussa mukana. Vuokratyövoiman käyttö perustuu sen helppouteen verrattuna käyttäjäyrityksen tekemään työvoiman rekrytointiin. Vuokratyövoiman käyttö on myös käyttäjäyritykselle usein taloudellisesti kannattavaa ja sen käyttö on joustavaa. Myös käyttäjäyrityksen ulkopuolelta tulevan työvoiman (varsinkin ulkomaalaisen) ammattitaitoon luotetaan vuokratyövoiman käyttöä suunniteltaessa. (PAM 2020.) Vuokratyövoiman käyttö sisältää sekä positiivisia että negatiivisia puolia. Käyttäjäyrityksen työvoiman saanti helpottuu, ja ulkomaalaisen työntekijän tulotaso on kotimaata huomattavasti korkeampi. Negatiiviset asiat painottuvat työntekijän puolelle lyhyinä työsopimuksina, huonompina työehtoina sekä syrjintänä. (PAM 2020.) Vuokratyöntekijälle on kuitenkin suotuisampaa ja riskittömämpää pysyä vuokratyöntekijänä ja pysyä työsuhteessa vuokratyöyritykseen kuin tehdä ailahtelevan työvoimatarpeen aikana töitä omalla nimellään yrittäjänä. Rahallisesti vuokratyö on tekijälle hieman huonompi vaihtoehto kuin yrittäjänä toimiminen, mutta riskit ovat huomattavasti pienempiä. (Unifia 2021.) Joissakin tapauksissa vuokratyöntekijä voidaan palkata käyttäjäyrityksen omille palkkalistoille. Tällaiset tilanteet ovat haastateltujen yritysten mukaan harvinaisia, mutta eivät mahdottomia. Tulee kuitenkin huomioida, että tällaisista asioista tulee aina sopia yhteisesti välittäjäyrityksen kanssa.

16 16 Harvoin, mutta on näinkin tehty. Jos vuokratyöntekijä on sellainen, jonka työpanosta tarvitsisimme pitempikestoisesti, neuvottelemme toimittajan kanssa vuokratyöntekijän siirtämisestä meidän palkkalistoille. Joskus työntekijä tulee meidän palkkalistoille, ja toisinaan taas toimittajan kanssa sovitaan taloudellisesti järkevä ratkaisu, jolloin työntekijää kohdellaan kuin omaa työntekijää, vaikka on vuokratyöfirman kautta. Asennoituminen vuokratyövoimaa kohtaan on myös ennakkoluuloista. Moni vuokratyövoiman ulkopuolinen työntekijä näkee vuokratyöntekijän toimivan ilman suurta motivaatiota, alikoulutettuna ja taidottomana suoritettaviin työtehtäviin nähden, ja pelkää sitä kautta työn laadun heikkenevän. Työnantajien osalta ennakkoluulot ovat huomattavasti maltillisempia, ja vuokratyövoiman uudelleenkäyttöä pidetään hyvinkin todennäköisenä. (Enersense 2018.) Vuokratyöntekijöiden kokemista ongelmista suuri osa liittyy työn määräaikaisuuteen ja määräaikaisten sopimusten lyhyeen kestoon. Vuokratyöntekijät kokevat jäävänsä vaille käyttäjäyritysten omille työntekijöille tarjoamia etuja. (Edilex 2007, 89.) Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan vuokratyösuhteessa olevan henkilön mahdollisuudet ansaita työstään yli mediaanituntipalkkaa ovat huomattavasti pienemmät kuin muussa työsuhteessa olevalla henkilöllä (Tanskanen 2012, 12). Yrityksen omilla palkkalistoilla olevilla työntekijöillä onkin yleensä paremmat oikeudet kuin vuokratyöntekijöillä. Käyttäjäyritys tai vuokraavayritys voi päättää työntekijän työsuhteen milloin tahansa. Suomessa vuokratyösuhteet ovat aina määräaikaisia usein myös osa-aikaisia. Vaikka jatkuvasti työsuhteessa olevan ja vuokratyöntekijän työ olisi täysin identtistä, vuokratyöntekijä ei saa täysin samoja korvauksia työstä. Työkohteet voivat vaihdella useasti viikossa, ja työntekijä voi työskennellä samanaikaisesti useamman vuokrayrityksen kautta. (Anttila & Suoranta 2007, 113.) Käyttäjäyritykset kuitenkin hyötyvät vuokratyöstä. Ne saavat nopeasti ammattitaitoista työvoimaa, eikä niiden tarvitse huolehtia työsopimuksista. Jos

17 17 käyttäjäyritys ei ole tyytyväinen vuokratyöntekijään, yritys voi irtisanoa työntekijän pelkällä ilmoituksella välittäjäyritykseen. Jos tyo loppuu tai mies ei kykene to ihin, vuokrafirma hoitaa miehen pois. Vuokratyo voiman kautta ottaessa osa hallinnollisesta tyo stä jää meiltä pois. Talouden epävarmat näkymät vaikuttavat positiivisesti vuokratyövoiman käyttöön. Esimerkiksi maailmanlaajuinen pandemia on aiheuttanut epävarmuutta yritysten tulevaisuudessa, eivätkä yritykset halua palkata työntekijöitä kevyin perustein palkkalistoilleen. Henkilöstön lisääminen ja vähentäminen vievät aikaa ja resursseja. Näissä ongelmissa välittäjäyrityksen käyttäminen houkuttaa. Vuokratyövoiman ansiosta pystymme reagoimaan nopeasti muuttuviin resurssitarpeisiin. Kuormituksen vaihtelun takia tarve kasvaa ja laskee riippuen projektista ja projektin vaiheesta. Vuokratyövoimalla on helpompi sopeutua tällaiseen tilanteeseen, kun lisäys ja vähennys resursseissa on ennalta meillä ja toimittajalla tiedossa. Henkilöstövuokraus on joustava ja tehokas tapa saada ammattitaitoista työvoimaa muuttuviin tilanteisiin. Käyttäjäyritys voi halutessaan rekrytoida vuokratyöntekijän myöhemmin omalle palkkalistalleen. Henkilöstövuokraus on monelle yritykselle kattava, tehokas ja varma rekrytointikanava. (Inkilä 2020.) 3.4 Vuokratyövoiman tulevaisuudennäkymät Vuokratyövoimaa pidetään yhtenä tulevaisuuden suurimpana tekijänä yritysten talouskasvun kannalta. Vuokratyövoiman helppokäyttöisyys sekä työntekijöiden osaaminen ja motivaatio koetaan vuokratyövoiman suurimmiksi hyödyiksi. (SOL, 2021.) Vuokratyö ei myöskään kuulosta samalta kuin kymmenen vuotta sitten ja, nykyään vuokratyötä kohtaan suhtaudutaan suopeammin. Työntekijät ovat

18 18 nykyään enenevissä määrin kiinnostuneet jostain muusta kuin vakituisesta työsuhteesta. Vuokratyö voi antaa myös työntekijälle aikataulullisesti joustavamman tavan toimia, ja työtä voi tehdä mahdollisen vakituisen työsuhteen lisäksi. (Vaisto 2019.) Koronapandemian jälkeisenä aikana vuokratyövoima tulee suurella todennäköisyydellä olemaan merkittävä osa työvoimasta yrityksille, jotka pyrkivät vastaamaan nopeasti kasvavaan kysyntään parhaalla mahdollisella tavalla. Käyttäjäyritykselle suuri etu pandemian jälkeisessä ajassa on myös se, ettei rekrytointia tarvitse suorittaa oman yrityksen nimissä ja riskit kysynnän mahdollisesti hiipuessa ovat huomattavasti pienempiä. (SOL 2021.) Vuokratyövoiman vuosittainen kasvu on viime vuosina ollut noin kymmenen prosenttia. Vuokratyövoiman osuus Suomessa on EU:n keskitasoa maltillisempi. Suomessa vuokratyösuhteessa on noin kaksi prosenttia koko työvoimasta, kun taas EU:n keskitaso on noin neljä prosenttia. (SOL 2021.) Vuokratyövoiman tilastointi on aloitettu vuonna 2008, ja vuodesta 2014 saakka vuokratyöntekijöiden määrä on ollut kasvava. Vuonna 2019 Suomessa vuokratyövoiman alaisuudessa työskenteli keskimäärin henkilöä, kun taas vuonna 2018 vuokratyöntekijöitä oli keskimäärin henkilöä. Vuonna 2019 vuokratyöntekijöiden sukupuolijakauma oli 53 % miehiä ja 47 % naisia. (Stat 2019.)

19 19 Vuokratyöntekijät Suomessa Yhteensä Mies Nainen Kaavio 1. Vuokratyöntekijöiden määrä Suomessa vuosina Haastatteluihin vastanneista käyttäjäyrityksistä jokainen uskoo ulkomaalaisen vuokratyövoiman käyttöön tulevaisuudessa. Osa haastateltavista myös uskoo ulkomaalaisen vuokratyövoiman käytön kasvuun. Se on ainoa todellinen vaihtoehto näiden töiden tekemiseen. Byrokratia omien tyo ntekijo iden kanssa liian suuri. Kyllä. Kantaväestöstä ei löydy riittävästi tyo haluisia. Välittäjäyritys vastasi haastattelussa kuitenkin havainneensa viimeisen kymmenen vuoden aikana vuokranvälityksessä muutoksia. Elintaso ja palkat ovat nousseet monessa maassa, ja kynnys lähteä Suomeen on kasvanut. Muut maat maksavat parempaa palkkaa kuin on mahdollista Suomessa maksaa. Tulotasot ovat kasvaneet viime vuosina niissäkin maissa, joista suurin osa vuokratyöntekijöistä saapuu Suomeen. Ennen Suomen palkkataso oli huomattavasti korkeampi kuin osassa Euroopan maita, mutta nykyään palkkatasojen erot eivät ole niin selkeät. Palkkatasojen kehityksen myötä,

20 20 muissakin valtioissa on mahdollista maksaa parempaa palkkaa, minkä johdosta työntekijät liikkuvat korkeamman palkan perässä. Suomeen saapuu vuokratyöntekijöitä työn perässä niin kauan, kun Suomen palkkatasot ovat houkuttelevat ja ulkomaisen vuokratyöntekijän työehdot kannustavat työntekoon. Muutamassa vuosikymmenessä työntekijöiden liikkuvuus on muuttunut suuremmaksi verrattuna siihen, mitä tilanne joskus oli. Sillä, että työntekijä on vaihtanut viimeisen vuosien aikana useammin työpaikkaa, ei ole enää negatiivista vaikutusta työntekijään henkilönä. Nykyaikana arvostetaan työntekijän moniosaamista ja verkostoitumista. Kahdeksasta neljään -työ on monilla työpaikoilla vähentynyt, ja tilalle on tullut paljon muina aikoina tehtävää työtä. Kehityksen syynä ovat kuluttajat, jotka haluavat palvelua kaikkina vuorokaudenaikoina. Vaikutus näkyy erityisesti kaupan alalla ja ravintola-alalla. Aikojen saatossa työnantajien tarpeet ovat moninaistuneet, ja näihin tarpeisiin käytetään eri työntekomalleja. (Edilex 2007, 86.) Vuokratyövoiman nähdään tulevaisuudessakin helpottavan työvoimapulaa. Vuokratyö mahdollistaa töitä sellaisillekin henkilöille, jotka eivät halua vakituista työtä tai jotka eivät välttämättä muuten löydä töitä. Tänä päivänä eläkeikäisten vuokratyövoima suhteet eivät ole yleisiä, mutta tulevaisuudessa eläköityneet henkilöt voivat keventää sellaisten alojen tilannetta, jotka kärsivät työvoimapulasta. (Edilex 2007, )

21 21 4 Ulkomaalainen vuokratyöntekijä Ulkomaalaisten työntekijöiden käyttö Suomessa on ollut kasvussa viime aikoina (Jaakkola 2005, 9). Väestön ikääntyessä työvoiman tarve kasvaa ja työikäisten määrä supistuu Suomessa entisestään, ja työntekijöitä on vaikeampi saada (Stat 2007). Ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden hankkiminen on helpompaa työntekijöiden nopean saatavuuden ja joustavuuden takia. Kotimaisia kohtuuhintaisia ammattimiehiä on vaikea lo ytää. Kotimaisen tyo voiman saanti on haasteellista, ulkomaisen työvoiman saanti konepajateollisuuteen on helpompaa. Koska kotimaista ei ole saatavilla. Työntekijää voidaan vuokrata silloin, kun suomalaisella työn teettäjällä on valvontaoikeus ja työn johto ulkomaalaisen työnantajan sijasta. Lisäksi työntekijän vuokraamista puoltavat monet seikat. Ulkomaalainen työnantaja ei saa määrätä yksipuolisesti työntekijöiden lukumäärää ja soveliaisuutta, ja työ tulee tehdä suomalaisen työn teettäjän määräämisvallan alaisena, josta hän vastaa. Ulkomaalainen työnantaja ei tällöin toimi itse tällä työpaikalla, vaan antaa työntekijänsä suomalaisen yrityksen käyttöön. Yleensä suomalainen työn teettäjä antaa ulkomaalaiselle työntekijälle työvälineet ja -tarvikkeet, ja ulkomaalaiselle työnantajalle maksettava korvaus määräytyy käytetyn ajan perusteella, tai korvauksen ja työntekijän palkan välillä on muu yhteys. (Vero 2020, 4.1.) Tavallisen työvoiman vuokrauksen lisäksi se voi sisältää myös tilanteen, joissa työsuhde ei ole työntekijällä vuokrausyrityksessä, vaan työntekijä on tehnyt sopimuksen suomalaisen toimeksiantajan kanssa, joka on vuokrannut toiselta yritykseltä työntekijän. Se yritys, joka maksaa vuokratyöntekijöille palkan ja johon he ovat työsuhteessa, on ilmoitusvelvollisuus tällaisissa tilanteissa. Työn teettäjällä eli suomalaisella toimeksiantajalla, jonka käyttöön työntekijät jäävät, on ilmoitusvelvollisuus. (Vero 2020, 4.1.)

22 22 Kun vuokratyöntekijä aloittaa työnsä Suomessa, tulee hänestä tehdä aina aloittamisilmoitus työskentelyn kestosta riippumatta. Ilmoitus annetaan lomakkeella ilmoitus vuokratyöntekijästä (6147a tai 6147e) ja se tulee antaa jokaisesta työntekijästä tämän työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. (Edilex 2017.) Aloittamisilmoituksessa tulee olla työskentelyn arvioitu kesto sekä ulkomaisen työnantajan edustajan ja suomalaisen työn teettäjän tiedot. Ilmoituksessa tulee olla lisäksi arvio koko palkan määrästä verovuoden aikana. (Edilex 2020, 61.1.) Syitä sille, miksi yritykset käyttävät ulkomaalaista vuokratyövoimaa, on useita. Haastatellut käyttäjäyritykset painottavat ulkomaisen vuokratyöntekijän ammattitaitoisuutta sekä oikeanlaista asennoitumista työtä kohtaan kaikkein tärkeimmiksi asioiksi. Ulkomaalaisen työvoiman ammattitaidoissa on kuitenkin suurta vaihtelevuutta. Osa kokee ulkomaalaisen vuokratyövoiman ammattitaidon olevan yhtä hyvällä tasolla kuin suomalaisella ammattilaisella, tai ammattitaito on vähintäänkin työhön riittävää. Yleisesti ottaen ulkomailta saadaan erittäin hyviä ammattilaisia, ja ulkomaalaisilla on usein korkea työmoraali. Suomalaisilla ja ulkomaalaisilla on samat lähtökohdat osaamiseen. Löytyy niitä, joilla on osaamista, ja niitä joilla sitä ei ole. He ovat pääosin ahkeria ja ammattitaitoisia tyo ntekijo itä. Osa haastatteluihin vastanneista sanoo kuitenkin, että ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden ammattitaito on huonommalla tasolla kuin millä työvoimaa on heille markkinoitu. Ammattitaito on hyvin vajavaista, vaikka heitä aina kaupataan täysin ammattilaisina (professional jne.). Usein hieman heikompi osaaminen.

23 23 Käyttäjäyritykset ovat havainneet osassa tapauksista, että ammattitaitoinen suomalainen työntekijä ei myöskään toimi vuokratyön alaisuudessa. Usein korkean tason suomalaiset ammattilaiset ovat joko liian kalliita tai jo tyo llistetty niin ettei heitä saa to ihin. Ulkomaalaiset vuokratyo ntekijät ovat keskimäärin taitavampia, koska taitavat suomalaiset eivät yleensä ole kovin pitkään vuokratyöntekijöitä. Kysyttäessä kielitaidon tärkeydestä osa haastatelluista piti kielitaitoa tärkeänä tekijänä, kun taas osalle se ei ollut lainkaan tärkeää. Ammattitaito on tärkeintä, kielitaito on toissijaista. Positiivista hyo tyä on englannin kielen taidosta. Ei ollenkaan tärkeä. Vain ammattitaito ja ahkeruus ja rehellisyys on tärkeä. Kielitaito on hyvin tärkeä. Ryhmässä on oltava ainakin yksi englannin kielen taitoinen. Kielitaito on osaksi tärkeää käyttäjäyrityksille niissä tapauksissa, kun muu henkilöstö ei puhu ollenkaan englantia. Tällöin ohjeiden antaminen voi olla haastavaa. Jos tulee ryhmä, vähintään yhden ryhmästä on puhuttava ymmärrettävää englantia tai suomea. Jos työntekijä tulee yksin, on hänen puhuttava vähintään englantia. Joissakin tapauksissa edes englannin kielen osaaminen ei yksinään riitä. Haastatteluiden vastauksista käy ilmi, että yksi käyttäjäyritys palkkaa vain suomea puhuvia ulkomaisia vuokratyöntekijöitä. Suomen kielen taito kriittisen tärkeä. Muuten ei työnohjaus onnistu kuin viittomalla. Vain muutama meidän oma mies osaa riittävän hyvin englantia.

24 Ulkomainen vai suomalainen vuokratyöntekijä Haastatteluiden avulla haluttiin saada käyttäjäyrityksiltä vastaus myös siihen, käyttävätkö he mieluummin ulkomaista vai suomalaista vuokratyövoimaa. Kysymykseen saadut vastaukset olivat tämän opinnäytetyön eniten mielipiteitä ja näkemyksiä jakavia. Opinnäytetyössä aiemmin mainitut asiat vaikuttavat yleisesti mieltymyksiin Suomen ulkopuolelta saapunutta työvoimaa kohtaan, kuten ulkomaalaisen työntekijän parempi työmoraali, motivoituneisuus sekä se, ettei ulkomaalaisella ole samalla tavalla työn ulkopuolista elämää kuin kotimaassa. Osa haastatelluista pitää työntekijöiden taustoja yhdentekevänä, jos työt vain hoituvat. Käytämme helpoiten saatavaa ja kustannustehokkaita työvoimaa sen hetkisiin tarpeisiin vastaavaa. Minulle on täysin yhdentekevää, mistä mies on kotoisin, minkä värinen hän on, tai mitä kieltä mies puhuu, kunhan pystyy to ihin. Ulkomaalaisia, koska ovat kustannustehokkaampia. Ei väliä. Kielitaito ja asenne ratkaisee. Suomalaiset ehkä herkemmin näpläävät kännykkää, venyttävät taukoja, yms." Haastatellut käyttäjäyritykset pitävät ulkomaisen vuokratyövoiman käytön haastavimpina asioina samoja, kuin suomalaisten työntekijöidenkin kohdalla. Haastavat asiat liittyvät yleisesti työntekijöiden päihteidenkäyttöön, ammattitaidon puutteellisuuteen ja muihin työn tekemistä haittaaviin asioihin. Haasteet johtuvat lähinnä työtapakulttuurista ja puutteellisesta ammattitaidosta. Juopottelu, rokulit, laiskuus, ammattitaidon puute. Kielimuuri on ajoittain haaste. Myös kulttuuri, josta työntekijä tulee, on aiheuttanut haasteita joskus. Työntekijä ei välttämättä ole

25 25 ymmärtänyt toimivansa väärin, jos on tottunut omassa maassaan toimimaan jollain tavalla. Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että suomalaisella vuokratyövoimalla ja ulkomaalaisella vuokratyövoimalla on muitakin eroja. Suurimmat erot nähdään ulkomaalaisen vuokratyöntekijän korkeammassa moraalissa ja työhön asennoitumisessa. Tyo moraali on korkeampi. Keskimäärin huomattavasti korkeampi tyo moraali. Ulkomaalaisilla ei ole työttömyyskorvausmahdollisuutta, joten työ on ainoa, mistä he saavat rahaa ja ovat tästä johtuen motivoituneita. Lisäksi heillä ei usein ole muuta syytä tulla Suomeen kuin työ, jolloin he keskittyvät siihen täysin ja lomailevat sitten kotimaassaan. Ikävä sanoa, mutta yleensä ulkomaalaisilla parempi tyo moraali Ulkomaiset ja suomalaiset vuokratyöntekijät yrityksessä Ulkomaiset vuokratyöntekijät Suomalaiset vuokratyöntekijät Kaavio 2. Ulkomaiset ja suomalaiset vuokratyöntekijät haastatelluissa yrityksissä. Kysyimme haastatteluissa viideltä eri yritykseltä, kuinka monta ulkomaalaista ja suomalaista vuokratyöntekijää yrityksillä on ollut käytössään viimeisen puolen vuoden aikana. Kaavio 2 havainnollistaa, että kaikissa paitsi yhdessä yrityksessä

26 26 on ollut enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia vuokratyöntekijöitä. Yhdessä yrityksessä oli saman verran ulkomaalaisia kuin suomalaisia vuokratyöntekijöitä. Haastatteluista saatujen tulosten perusteella yrityksillä on ollut käytössään enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia vuokratyöntekijöitä. 4.2 Verotus ulkomaalaiselle vuokratyöntekijälle Kun ulkomaalainen henkilö tulee Suomeen töihin, liittyy siihen erilaisia verotus-, maahantulo- ja sosiaaliturvakysymyksiä. Näihin asioihin vaikuttavat monet eri tekijät, kuten työn kesto ja se, onko työnantaja suomalainen vai ulkomaalainen. (Vero 2022.) Yleisesti ottaen työntekijä on velvoitettu maksamaan kaikista ansioistaan veroa Suomeen. Veronmaksun voi kuitenkin mitätöidä erillinen verosopimus tai kuuden kuukauden sääntö. Verovelvolliseksi lasketaan työntekijä, jolla on vakituinen asuinpaikka Suomessa tai jos työntekijä oleskelee yhtäjaksoisesti Suomessa kuusi kuukautta tai pidempään. (Veronmaksajat 2021.) Siitä kuinka paljon verotetaan, riippuu oleskelun pituudesta. Pääsääntönä on, että kaikilla Suomessa töitä tekevillä pitää olla pääsääntöisesti verokortti tai on pyydettävä ennakkoverojen määräämistä. (Kela 2018.) Verolainsäädännössä Suomessa on kaksi verovelvollisuuden lajia: rajoitetusti verovelvollinen ja yleisesti verovelvollinen. Rajoitetusti verovelvolliseksi luetaan henkilö, joka asuu ulkomailla. Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka katsotaan Suomessa asuvaksi. Rajoitetusti verovelvollisen palkasta peritään tulojen suuruudesta riippumaton lähdevero. Lähdevero, joka peritään palkasta, on suuruudeltaan 35 %. Vaihtoehtoisesti verotus voidaan toimittaa hakemuksesta. Tällöin kokonaistulojen suuruus määrittelee verotusmenettelyn. (Kela 2018.) Jos ulkomaalainen vuokranantaja on vuokrannut suomalaiselle työn teettäjälle työvoimaa, verotus katsotaan Suomesta saadulle palkkatulolle, kun työ on saatu ulkomaalaiselta työnantajalta ja työtä tehdään Suomessa. Palkkatuloa verotetaan Suomessa, jos työntekijä työskentelee Suomessa ja on ulkomaalaisen työnantajan palveluksessa enintään kuusi kuukautta ja jos verosopimus antaa verotusoikeuden työntekijän palkkaan, joka on solmittu

27 27 työntekijän asuinvaltion kanssa. Suomesta saamastaan tulosta työntekijä maksaa veroa lähtökohtaisesti myös asuinvaltioonsa. Todistuksen Suomeen maksettavasta ennakkoverosta saa Suomen veroviranomaiselta. (Vero 2020.) Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksen, jos palkka on jo verotettu Suomen lisäksi työntekijän kotivaltiossa (Veronmaksajat 2021). Todistuksen Suomeen maksettavasta ennakkoverosta saa Suomen veroviranomaiselta ennakkoveron hakemisen yhteydessä (Edilex 2019). Rajoitetusti verovelvollisella tuloilla ei ole progressiovaikutusta, jos työntekijä asuu Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, jos hänellä on tutkijadirektiivissä tarkoitettu oleskelulupa tai jos vähintään 75 % ansiotuloista on saatu Suomesta (Kela 2018). Kun henkilö tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, vuokratyöstä saatua palkkatuloa verotetaan. Palkka katsotaan veronalaiseksi ansiotuloksi jo heti työntekijän ensimmäisestä työpäivästä alkaen. Suomen vuokratyöntekijän palkkatulosta ei peritä veroa, jos vuokratyöntekijällä on ulkomaalainen työnantaja, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa. (Vero 2020, 2.2.) Suomessa töitä tekevän vuokratyöntekijän tulee hakea ennakkoveroja verotoimistosta ja hänen tulee itse huolehtia, että verot maksetaan ansaitsemastaan palkkatulosta. (Edilex 2020.) Jos työntekijä työskentelee rakennustyömaalla, tulee hänellä olla kuvallinen henkilötunniste. Tunnisteesta tulee käydä ilmi veronumerorekisteriin merkitty veronumero. Verotunnisteen saamiseksi henkilöllä tulee olla voimassa oleva suomalainen henkilötunnus. Kun veronumero halutaan aktiiviseksi, tulee sitä pyytää erikseen verotoimistosta. (Työsuojelu 2020.)

28 28 5 Ulkomaalaisen työntekijän syrjintä vuokratyössä Syrjintä on lailla kiellettyä toimintaa työntekijää palkattaessa, henkilön ollessa työntekijä tai tilanteessa, jossa työsuhdetta ollaan päättämässä. Työnantajan voidaan katsoa syyllistyneen syrjintään jo työnhaun aikana, jos hakukriteerit ovat syrjiviä. Syrjintä voi tapahtua jo rekrytointivaiheessa, kun hakija syrjäytetään suomalaisesta poikkeavan nimen takia. Syrjinnäksi katsotaan myös työpaikalla tapahtuva syrjintä, kuten asiakkaiden tai muiden työntekijöiden osalta tapahtuva kaltoinkohtelu. (Työsuojelu 2021.) 5.1 Suhtautuminen ulkomaalaisiin vuokratyöntekijöihin Kantar TNS:n toteuttaman tutkimuksen mukaan suomalaiset toivovat maahan lisää ulkomaista työvoimaa. Suurimpana syynä siihen, että suuri osa väestöstä näkee ulkomaisen työvoiman positiivisena, on väestön ikääntyminen, mikä näkyy joidenkin alojen kasvavana työvoiman tarpeena. Vanhempi sukupolvi näkee ulkomaisen työvoiman positiivisempana asiana kuin nuori väestö. Vanhemman ikäryhmän positiivinen asenne ulkomaiseen työvoimaan johtuu suurimmaksi osaksi siitä, ettei heidän tarvitse enää itse kilpailla työmarkkinoilla. (Duunitori 2019.) Kysyimme eri yrityksiltä, miten muut työntekijät suhtautuvat ulkomaisiin vuokratyöntekijöihin. Yritysten kokemusten pohjalta vastaukset olivat pääosin positiivia, mutta osassa yrityksistä oli havaittu muutamia ongelmia. Kun yritykset haluavat käyttää ulkomaista työvoimaa, on muiden työntekijöiden suhtautuminen heihin erityisen tärkeää. Ulkomaisten työntekijöiden tulee voida työskennellä sovussa ilman minkäänlaista syrjintää. Haastatteluiden mukaan suomalaiset työntekijät suhtautuvat ulkomailta tulevaan työvoimaan nykyään hyvin. Useissa yrityksissä ulkomaisen työvoiman vuokraus on jo arkipäivää, eivätkä muut suomalaiset työntekijät koe enää erikoiseksi erimaalaisten kanssa työskentelyä.

29 29 Nykyisin ulkomaalaisen tyo voiman käytto on jo arkipäivää ja hyvin yleistä meidän alalla. Suhtautuminen positiivista. Kaikki tietävät, että ilman heitä yritys ei voisi toimia. Tietyt ikäluokat kun alkaa jäämään eläkkeelle, niin suhtautuminen alkaa parantumaan. Haastatteluista saatujen vastausten perusteella käy ilmi, että ulkomaalaiset ja suomalaiset pysyvät mieluusti omissa työryhmissään. Yksi syy tälle on varmasti kielitaito ja kulttuuri. Monet työntekijät haluavat olla samassa porukassa oman maalaisten kanssa, jotta kommunikointi olisi helpompaa. Saman valtion kansalaiset haluavat olla yhdessä porukassa. Haastatteluissa kysyimme käyttäjäyrityksiltä vaikuttaako ulkomaisten vuokratyöntekijöiden uskonto tai kulttuuri työhön tai työilmapiiriin. Nykyään tällaiset asiat ovat esillä useimmissa yrityksissä. Monet yritykset nostavatkin yhdenvertaisuuden omaksi vahvuudekseen. Haastatteluiden tuloksista käy ilmi, että pääosin ulkomaisten vuokratyöntekijöiden uskonto tai kulttuuri ei vaikuta työilmapiiriin, mutta poikkeuksiakin on. Kyllä ajoittain. Joskus tulee tapoja, joita suomalaiset eivät hyväksy, ja se saattaa vaikuttaa ilmapiiriin. Tästä kuitenkin aletaan pääsemään eroon, ja nuoremmille kulttuurien väliset erot eivät ole enää niin suuri ongelma. 5.2 Syrjintäkielto yhdenvertaisuuslaissa Ulkomaalaisvastaisuus ja syrjintä kasvavat konfliktiteorian mukaan heti, kun eri etnisten ryhmien edustajat joutuvat toistensa kanssa tekemisiin. Kun vähemmistön suhteellinen koko kasvaa, enemmistö ja vähemmistö ovat riippuvaisia samoista voimavaroista. Kun enemmistö ja vähemmistö lisäävät kontakteja ennakkoluulot vähenevät ja ne tulevat monipuolisemmaksi ja

30 30 henkilökohtaisemmiksi. Konfliktiteorian mukaan suhteita solmitaan statukseltaan samanarvoisten kesken. (Jaakkola 2005, 10.) Este ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden työllisyydelle voi olla syrjintä työnantajien puolelta. Työnantajan on helppo perustella Suomen nykylainsäädännön puitteissa työntekijän valitsematta jättäminen, mutta kuitenkin moni työnantaja syyllistyy syrjintään tietämättään. Työnantajat perustelevat kielteistä valitsemista työtehtävään muun muassa huonolla kielitaidolla ja eri uskontojen vaikutuksella toisiin työntekijöihin. Ennen hakuprosessin aloittamista työnantajan tulisi miettiä työntekijältä vaadittavia kriteereitä ehkäistäkseen syrjintää. (Vaahtio 2007, ) Yhdenvertaisuuslain mukaan työntekijää ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa alkuperän, kielen, iän, mielipiteen, kansalaisuuden, poliittisen toiminnan, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, ammattiyhdistystoiminnan, vakaumuksen, vammaisuuden, terveydentilan, perhesuhteiden tai muun henkilöön liittyvän syyn vuoksi eri asemaan työnantajan toimesta (Työsuojelu 2021). Haastatteluiden tuloksissa ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden syrjintää on jonkin verran havaittavissa, mutta pääosin yritykset vastaavat, etteivät havaitse syrjintää työpaikoillaan. Eri kansallisuudet vierastavat toisiaan, mutta jämptillä kurilla hommat hoituu. Joissain paikoissa kyllä. Tekijät laitetaan eri kahvi- / pukutiloihin. Työnantajalla on velvollisuus puuttua mahdollisiin syrjintätapauksiin ja selvittää tilanne puolueettomasti. Ilmoituksen tehneen työntekijän kanssa tulee keskustella ja antaa aina kirjallinen selvitys (Työsuojelu 2021). Jos asia tulee tietooni yritän puuttua siihen puhumalla ko. yrityksen johdon kanssa.

31 31 Ajoittain kyllä. Yleensä työntekijät syyttävät ulkomaalaista, jos jotain häviää tai jotain sattuu. Tätä ei kuitenkaan suvaita meillä lähtökohtaisesti koska meillä on töissä ihmisiä, ei ulkomaalaisia ja kotimaisia. Kaavio 3. Ulkomaalaisen työntekijän syrjintä. Yritysten haastatteluiden tuloksista selviää, että 18 prosenttia yrityksistä vastasi nähneensä syrjintää ja 83 prosenttia kielsi syrjinnän ilmenemisen työpaikoilla. 5.3 Ulkomaalaisen työperäinen hyväksikäyttö Tutkimusten mukaan Suomessa tapahtuu työperäistä hyväksikäyttöä sekä vakavampaa hyväksikäyttöä eli työperäistä ihmiskauppaa. Hyväksikäytön kohteena on usein ulkomailta Suomeen töihin tullut henkilö, jonka tietämättömyyttä käytetään räikeästi hyväksi. Sitä, kuinka paljon ulkomaalaistaustaisia henkilöitä joutuu työelämässä hyväksikäytön uhriksi, on käytännössä mahdotonta tutkia. Hyväksikäytön uhriksi joutunut henkilö ei aina edes tiedä joutuneensa hyväksikäytetyksi, ja jos uhriksi joutunut tiedostaa asian, on mahdollista, ettei asiaa uskalleta viedä eteenpäin mahdollisten seurausten takia. (Lietonen & Ollus 2021, 8 9.)

32 32 Työperäisellä hyväksikäytöllä tarkoitetaan työntekijän oikeuksien rikkomista. Työperäiseen hyväksikäyttöön luetaan työntekijän alipalkkaus, ylitöiden teettäminen ilman siihen kuuluvaa korvausta sekä työntekijän terveyttä haittaavien/vahingoittavien työolosuhteiden huomiotta jättäminen. Jos hyväksikäyttöä viedään pidemmälle, se luokitellaan työperäiseksi ihmiskaupaksi. Työperäisen ihmiskaupan kriteerit täyttyvät, kun henkilöä käytetään vakavasti hyväksi taloudellisen edun saavuttamiseksi. Ihmiskaupaksi katsotaan tilanteet, joissa henkilön vapautta rajoitetaan, henkilöön kohdistetaan väkivaltaa tai kun henkilöä painostetaan tai uhkaillaan. (Lietonen & Ollus 2021, 10.) Työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan kitkemiseksi Suomen valtio on tehnyt vuosille resurssilisäyksiä henkilöstöön palkkaamalla useita työsuojeluviranomaisen ulkomaalaistarkastajia, panostamalla Helsingin poliisilaitoksen ihmiskaupparikoksia tutkivaan ryhmään sekä lisäämällä lukuisia eri harmaata taloutta ja ihmiskauppaa koskevia toimintaohjelmia. Näiden lisäksi ulkomaalaislakiin tulivat voimaan uudet säädökset, jotka laajentavat ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta. Lakimuutoksen myötä hyväksikäytön rangaistukset työnantajaa kohtaan kovenivat. (Lietonen & Ollus 2021, 10.) Työperäistä hyväksikäytön torjuntaa on vaikeuttanut maailmanlaajuinen koronapandemia. Kun maiden välinen liikkuvuus vähenee, myös yhteydet muihin maihin heikkenevät. Tämä tarkoittaa jo Suomessa olevien uhrien tilanteen heikkenemistä. Aluehallintoviraston tekemät tarkastukset ovat laskeneet erilaisten rajoitustoimien vuoksi. Vuonna 2020 Etelä-Suomen aluehallinnon ulkomaalaisvalvonnan tiimi teki yhteensä 343 tarkastusta, kun vuotta aiemmin luku oli 786. Hieman alle puolet tarkastuksista tehtiin asiakirjatarkastuksina. Koronapandemian vuoksi suhteellinen osuus oli suurempi kuin aikaisempina vuosina. Positiivinen kehitys näkyi ulkomaalaisvalvontaan liittyvissä vihjeissä, jotka kasvoivat 15 prosentilla vuoteen 2019 verrattuna. (Heuni 2021, 18.)

33 33 6 Vastuut ja lait ulkomaalaisen vuokratyövoiman käytössä Ulkomaalaisen työntekijän tullessa Suomeen töiden takia tulee työnantajan ottaa joitain asioita huomioon. Työnantajan vastuulle kuuluu Suomen ulkopuolelta tulevan työntekijän työnteko-oikeuden tarkistaminen. Ulkomaalaislain mukaan pääurakoitsijan vastuulle kuuluu myös työnteko-oikeuden tarkistaminen ulkomaalaisilta, jotka toimivat aliurakoitsijoina tai vuokratyössä. Työntekooikeutta ei kuitenkaan tarvita, jos henkilö on Pohjoismaan, Euroopan unionin jäsenmaan, Sveitsin tai Liechtensteinin kansalainen. (Työsuojelu 2021.) 6.1 Työehdot ja tilaajan velvollisuudet Työnantajan velvollisuudet koskevat ulkomaalaista työnantajaa, vaikka työnantajalle säädetyt velvollisuudet siirtyvät suomalaiselle työn teettäjälle. Nämä velvollisuudet liittyvät työn tekemiseen välittömästi, ja niitä ovat esimerkiksi työturvallisuuteen ja työaikaan liittyvät velvoitteet. Työtä tulee tehdä työn teettäjän ja valvonnan alaisena tietyillä tarvikeaineilla ja työvälineillä työn teettäjän määräämissä tiloissaan. Työntekijöiden työsuhteet tehdään heidät vuokralle antaneeseen yritykseen ja ulkomaalaiseen palkanmaksajayritykseen. (Työsuojelu 2021.) Tilaajayrityksellä on erilaisia velvollisuuksia ja lakeja, joita tulee noudattaa, kun käytetään ulkomaalaista vuokratyötä. Lait ovat osin selkeitä, mutta vaativat perehtymistä. Haastatteluista käy ilmi, että tilaajayritykset kokevat lain noudattamisen eri tavoin. Osa kyselyyn vastanneista yrityksistä kokee lait helpoksi ja turvalliseksi, kun taas toiset yritykset ajattelevat lakien vaikeuttavan työvoiman saamisen prosessia. Niillä annetaan perusturva työntekijöille ja asiat ovat kunnossa toimittajan ja tilaajan välillä, joten mielestäni se on hyvä.

34 34 Pirun monimutkainen ja sekava. Koska sitä tulkitaan monella tavalla. Joskus tuntuu, että koko laki on tehty vain vaikeuttamaan työvoiman saantia. Lait ja asetukset on tehty työntekijän turvaksi, mutta osassa tapauksista näiden lakien tiukka noudattaminen voi tuntua ongelmalliselta. Suomeen lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan lakia riippumatta siitä, onko työnantaja EU:n ulkopuolelta tai EU-maasta. Lähetetyn työntekijän työsopimukseen täytyy soveltaa Suomessa eri säännöksiä ja määräyksiä. (TEM 2017.) Tekijä, joka tänne tullut töihin, hänen työaikoja rajoitetaan eri TESsopimuksin, ja ulkomaalainen työntekijä ei ole kiinnostunut Suomen ammattiliitoista vaan töistä. Osa yrityksistä kokee lait vaikeiksi tulkita, mutta välittäjäyrityksen avulla lakien noudattaminen helpottuu. Yritykset suosivat tällaisissa tapauksissa välittäjäyritystä, joka hoitaa tilauksen ja tarvittavat dokumentit käyttäjäyritykselle. On siinä puutteita, esim. vero käytännöt erilaisia eri maiden välillä. En pysty ymmärtämään sitä, siksi luotan vuokrafirman ammattitaitoon. Jos yritys käyttää ulkomaista työvoimaa henkilöstövuokrauksen kautta, se ei tällöin vastaa työsuhde-ehtojen toteutumisesta (TEM 2017). Työsopimuslain velvoitteiden lisäksi käyttäjäyrityksen on myös sovellettava vuokratyövoiman käyttöön liittyviä tilaajavastuulain säädöksiä ja yhteistoimintalakia sekä lakia, kun käytetään ulkomaalaista työvoimaa (Työsuojelu 2021). 6.2 Työntekijän, käyttäjäyrityksen ja välittävän yrityksen oikeudet Vuokrayrityksen ja työntekijän välille solmitaan työsopimus. Työnantajana vuokrayrityksellä on työntekijäänsä kohtaan kaikki oikeudet ja velvollisuudet, jotka eivät TSL 1:7.3:n perusteella siirry käyttäjäyrityksen ja vuokrayrityksen

35 35 välisellä sopimuksella sekä siihen liittyvällä työntekijän suostumuksella käyttäjäyritykselle. (Edilex 2007, 22.) Käyttäjäyritys ei ole vastuussa vuokrayrityksen kanssa sellaisista työnantajavastuista, jotka kuuluvat TSL 1:7:3:n mukaan kussakin yksittäistapauksessa käyttäjäyritykselle. Lainsäädäntö ja työehtosopimuksen ehdot määräytyvät työntekijän ja vuokrayrityksen suhteen velvollisuuksista. Niiltä osin kuin käyttäjäyritys käyttää valvonta- ja työnjohto-oikeutta, myös työntekijän velvollisuudet tähtäävät käyttäjäyritykseen. (Edilex 2007, 22.) Vuokratyöntekijän työnantajana toimii vuokrayritys ja itse työn suorittamista valvoo työn tilaaja. Työnantajan pitää järjestää vuokratyöntekijälle lakisääteinen terveydenhuolto. Vuokratyöntekijä solmii työsopimuksen vuokrayrityksen kanssa, vaikka itse työ suoritetaan vuokratyövoimaa tarvitsevalle yritykselle. Työehtojen alaisuudessa vuokratyöntekijä ansaitsee vuosilomaa sekä kerryttää eläkettä aivan kuten missä tahansa muussa työsuhteessa. (TEM 2017.) Vuokratyödirektiivin mukaan palkanmaksun ja työehtojen pitäisi olla vuokratyöntekijän osalta samalla tasolla, kuin jos yritys olisi palkannut työntekijän omille listoilleen. Kuitenkin vuokratyödirektiivin yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan kirjatuista asioista on varaa joustaa Suomessa. Jos työnantaja ei kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin, työsuhteen vähimmäisehdot täyttyvät käyttäjäyrityksen työehtosopimuksen mukaisesti. (PRO & SAK, 2019.) Vuokratyövoiman tilaajan vastuulla on huolehtia työntekijän työturvallisuudesta. Työntekijä pitää perehdyttää huolellisesti työhön liittyviin riskeihin ja niistä mahdollisesti syntyviin terveyshaittoihin. Työntekijän ongelmatilanteissa vuokratyöntekijää edustaa vuokrayrityksen luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu. (Työsuojelu 2021.) Työnantajalla on myös oikeus valvoa työn tekemistä ja ohjeistaa työntekijää yrityksen toimintamallien mukaiseen toimintaan. Vaikka työnantajan oikeuksiin kuuluu yksityiskohtainen toimintamallien ohjeistaminen se ei saa velvoittaa työntekijää toimimaan lainvastaisesti. Työnantajalla on myös oikeus antaa työntekijälle varoitus työn laiminlyönnistä tai muusta rikkeestä. Toistuvat

36 36 varoitukset voivat johtaa työsuhteen katkaisemiseen. Jos laiminlyönti tai rike katsotaan tarpeeksi vakavaksi työsuhteen jatkumisen kannalta, voidaan työsuhde päättää ensimmäisen rikkeen tapahduttua. (Työsuojelu 2021.) Vuokrayrityksen vastuulle kuuluu varmistus siitä, että vuokratyöntekijän välittäminen eteenpäin suoritetaan yhdenvertaisesti ilman syrjintää. Vuokrayrityksen täytyy huomioida, ettei työvoiman välitystä toteuteta, jos tilaajan asettamat kriteerit työntekijää kohtaan ovat syrjiviä. (TEM 2017.) 6.3 Tilaajavastuulaki Käyttäjäyritykselle ei ole lainsäädännössä rajoitettu mahdollisuutta käyttää vuokratyövoimaa. Tilaajavastuulain tarkoituksena on asettaa tiettyjä asetuksia käyttäjäyritykselle, kun vuokratyöntekijöitä käytetään yrityksen toimintaan. Työehtosopimuksessa on joillakin aloilla sovittu, milloin ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää. Jos työehtosopimus ei kiellä ulkopuolisen työvoiman käyttöä, voi käyttäjäyritys halutessaan käyttää vuokratyövoimaa. (TEM 2017.) Tilaajavastuulaki on tarkoitettu edistämään tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista työmarkkinoilla yritysten välillä. Kaikki toimialat, jotka käyttävät vuokratyövoimaa tai alihankintaa ovat velvoitettuja noudattamaan tilaajavastuulakia. (Työsuojelu 2021.) Lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset lain toimimiselle vuokraus- ja alihankintayrityksissä. Tämä tarkoittaa työntekijää, joka on tehnyt sopimuksen työnantajan kanssa ja joka on suostumuksellaan siirretty toisen työnantajan käyttöön. (Finlex /55.) Työvoiman tilaajan tulee varmistaa, että kaikki sopimuksen osapuolet noudattavat lakisääteisiä velvollisuuksia. Lakisääteisiin velvollisuuksiin kuuluu hankkia tilaajavastuulaissa määritellyt asiakirjat. Tällaisia asiakirjoja ovat muun muassa selvitys siitä, onko sopimusosapuoli merkitty ennakkoperintärekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja työnantajarekisteriin, sopimusasiapuolen kaupparekisteriote, verovelkatodistus, todistus työntekijän eläkevakuutuksen ottamisesta ja suorituksesta, selvitys työterveyshuollon järjestämisestä, kopio työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista ja todistus työtapaturma- ja

37 37 ammattitautilain mukaisen vakuutuksen ottamisesta. Tämän lisäksi rakentamistoiminnassa on selvitettävä tapaturmavakuutuksen ottaminen. (TEM 2017.) Asiakirjojen tulee olla ajan tasalla aina niitä pyydettäessä, ja niitä tulee säilyttää vähintään kaksi vuotta työn päättymisestä (Työsuojelu 2021). Tilaaja voi hankkia tiedot itse, tai henkilöstövuokrausyrityksen tai ulkomaalaisen alihankintayrityksen on toimitettava edellä mainitut tiedot yrityksen sijoitusmaan lainsäädännön mukaisilla rekisteriotteilla (Sorainen 2007, 222). Tilaajalla on vastuu esittää tilaajavastuulain mukaiset selvitykset niitä pyydettäessä, sillä työsuojeluviranomainen tai henkilöstön edustaja voi pyytää niitä nähtäväkseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että selvitykset ovat ajan tasalla. (Sorainen 2007, ) Työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta on säädetty ulkomaalaislaissa 186 :ssä. Työnantaja tai sen edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudellaan pitää työssään ulkomaalaista, jolla ei ole oikeutta ansiotyön tekemiseen, tulee tuomita sakkoon, jos teosta ei muualla laissa ole säädetty rangaistusta. Tätä pykälää voidaan soveltaa Suomessa pääteettäjään tai pääurakoitsijaan. (Sorainen 2007, 266.) Käyttäjäyrityksen tulee ilmoittaa vuokrakäytön syy, yrityksen yksilöintitiedot, työtehtävät, työkohde, sopimuksen kesto, käytettävän työvoiman määrä sekä työehtosopimus, jota voidaan soveltaa tai keskeiset työehdot. Nämä tiedot tulee esittää henkilöstön edustajalle. Kyseisiä selvityksiä ei tarvitse toimittaa, jos käyttäjäyrityksellä on perusteltu syy luottaa sopimusasiapuolen pitävän lakisääteiset velvoitteet. (TEM 2021.) Selvityksiä ei tarvitse pyytää, jos sopimusasiapuoli on julkisen sektorin toimija, toiminta on vakiintunutta tai sopimusasiapuolen tai tilaajan sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena. Tämä edellyttää vähintään kahden vuoden sopimussuhdetta. Tätä ei kuitenkaan sovelleta rakennustoiminnassa. (Työsuojelu 2021.) Käyttäjäyritys voi vuokrata työntekijän myös ulkomaalaiselta yritykseltä. Tällöin tilaajan on selvitettävä lähetetyn työntekijän eli vuokratyöntekijän sosiaaliturvan

38 38 määräytyminen ennen työn aloittamista. (TEM 2021.) Tällaisissa tapauksissa välittäjäyritys voi käyttää ulkomaalaisen työntekijän verotoimistossa väliaikaista henkilötunnusta varten. Väliaikaisen henkilötunnuksen saa täyttämällä Suomessa tilapäisesti oleskelevan ulkomaalaisen rekisteröinti-ilmoituksen (6150). (Vero 2022.) Lomakkeen avulla henkilö saa väliaikaisen suomalaisen henkilötunnuksen, mikä mahdollistaa työnteon Suomessa. Henkilön ei tarvitse kuitenkaan asua Suomessa vakituisesti. 6.4 Lainsäädäntö työntekijöiden lähettämisestä Suomeen /447 Lainsäädäntö koskien työntekijöiden lähettämisestä Suomeen uudistui Uudistuksen tavoitteena oli tehostaa valvontaa ja turvata, että työntekijöitä lähettävät yritykset noudattavat lakia ja Suomen työehtoja. Päivitetyssä laissa lähetettyjen työntekijöiden työehdot pysyvät kuitenkin ennallaan. Aiemmasta poiketen myös julkisissa hankinnoissa sovelletaan lakia. (Finlex /447.) Lainsäädäntö koskee väliaikaiseen EU:n sisäiseen työhön lähetettyä työvoimaa, ja se pitää sisällään EU:n sisäisen työvoiman siirron ja tämän täytäntöönpanodirektiivin (Työsuojelu 2021). Lähetetty työntekijä on työntekijä, joka asuu toisessa valtiossa ja jonka työnantaja lähettää tilapäisesti työhön toiseen EU-maahan (Suomi 2022). Lakia lähetetystä työntekijästä sovelletaan silloin, kun ulkomailla toimiva yritys lähettää työntekijöitään Suomeen rajoitetuksi ajaksi. Lakia sovelletaan myös silloin, kun ulkomailla toimiva alihankkija lähettää omia työntekijöitään väliaikaisesti Suomeen töihin tai silloin, kun ulkomainen yritys lähettää työntekijän Suomeen samaan yritysryhmään kuuluvaan suomalaiseen yritykseen tai toimipaikkaan. (Saarinen 2005, ) Laissa 2 luvun 2 :ssä on lähetetyn työntekijän luettelo, jota tulee noudattaa silloin, kun säännöt ovat työntekijän kannalta parempia, kuin työsopimuksessa muuten sovellettavat vieraan valtion lainsäännökset. Kuitenkin vähimmäisehtona ovat ylityökorvauksia koskevat työaikasäännökset, palkanmaksua koskevat

39 39 kysymykset sekä vuosilomapalkkaa, vuosiloman pituutta, sairausajan palkkaa koskevat- tai lomakorvausta koskevat lainsäädökset. (Saarinen 2005, ) Laki työntekijän lähettämisestä velvoittaa lähettävän yrityksen pitämään tallessa tietoja lähettävästä yrityksestä ja lähetettävästä henkilöstä. Lähettävän yrityksen vastuulle jää myös työntekijöiden Suomessa olevan edustajan hankkiminen. Edustajan pitää olla työsuojeluviranomaisen saatavilla. Lain uudistumisen myötä yritys velvoitetaan myös aiemmin mainittujen asioiden lisäksi pitämään saatavilla tositteet lähetettyjen työntekijöiden palkkalaskelmista sekä pankin tositteet työntekijöille maksetuista palkoista. (Työsuojelu 2021.) Lähettävän yrityksen velvollisuuksiin kuuluu lähetetyn työntekijän vähimmäispalkan maksaminen. Esimerkiksi jos lainmukaista määrää vähimmäispalkasta ei jostain syystä makseta rakennustöissä, tulee lähetetyn työntekijän ottaa ensisijaisesti yhteyttä työmaan rakennuttajaan tai pääurakoitsijaan. Rakennuttaja tai pääurakoitsija selvittää syyt vähimmäispalkan maksamatta jättämiselle sekä velvoittaa lähettävän yrityksen raportoimaan maksetusta palkasta sekä sen lainmukaisuudesta. Raportit tulee toimittaa työntekijälle sekä työsuojeluviranomaiselle. (Työsuojelu 2021.) Vuonna 2016 tulleen lakiuudistuksen myötä näiden lakien rikkomisesta koituu työvoimaa lähettävälle yritykselle, pääurakoitsijalle tai tilaajalle laiminlyöntimaksu, joka on vähintään euroa ja korkeintaan euroa (Työsuojelu 2021). Työsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa lähetettyä työntekijää koskevan lain noudattamista. Valvonta kuuluu tasa-arvolautakunnalle ja -valvonnalle tasa-arvoasioiden osalta (Saarinen 2005, 109). Jos lähettävä yritys ei ole tehnyt tarvittavaa ilmoitusta työntekijän lähettämisestä tai edustajaa ei ole asetettu Suomeen, voi työsuojeluviranomainen määrätä maksun. Laiminlyöntimaksut pannaan toimeen myös muissa EU-maissa, mikä tarkoittaa sitä, että työn lähettäjältä voidaan periä Suomesta saatu maksu myös toisesta EU-maasta. (Finlex /447.) Lähettävä yritys on myös nykyään velvoitettu ilmoittamaan lähetettävästä työvoimasta viranomaisille. Lähetetyn työvoiman ilmoittamatta jättäminen voi

40 40 myös olla syy laiminlyöntimaksulle. (Työsuojelu 2021.) Ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä tulee tehdä ennen työntekijän töiden aloittamista, viimeistään sopimuksen mukaisena aloituspäivänä. Lähetettävän yrityksen on tehtävä ilmoitus työsuojeluviranomaisille verkkolomakkeella. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvita, jos työntekijä lähetetään muuhun kuin rakennusalan työhön enintään viideksi päiväksi. Siirron täytyy olla myös yrityksen sisäinen. (Suomi 2022.) Kuva 2. Lähetetyn työntekijän työnteko-oikeuden määräytyminen (Työsuojelu 2021). Kuvassa 2 selvitetään lähetetyn työntekijän työnteko-oikeuden määräytyminen. Työntekijän työnteko-oikeus määräytyy sen perusteella, onko työntekijä EU/ETAkansalainen. Jos työntekijä lukeutuu EU/ETA-kansalaiseksi, hänellä on rajoittamaton työntekoaika Suomessa. Jos työntekijä ei ole EU/ETA-kansalainen ja täyttää tietyt ehdot, on työntekijällä tällöin Suomessa rajoitettu työntekoon oikeuttava lupa.

41 41 7 Tuotokset Opinnäytetyön tuloksena syntyi opas yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita ulkomaalaisen työvoiman vuokrauksesta.

42 42

43 43

44 44