EHDOTUS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI LUONNONVARAKESKUKSEN MAKSULLISISTA SUORITTEISTA

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos Susanna Paakkola LUONNOS EHDOTUS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI LUONNONVARAKESKUKSEN MAKSULLISISTA SUORITTEISTA 1 Yleistä Vuoden 215 alusta lukien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT), Metsäntutki muslaitoksen (Metia) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) toiminnot, henkilöstö ja määrärahat siirtyvät perustettavalle Luonnonvarakeskukselle (Luke). Keskukselle siirtyvät myös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tilastotehtävät ja maataloustuotteiden hintaseuranta. Tästä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset on sisällytetty vuotta 215 koskevaan val tion talousarvioesitykseen. Luonnonvarakeskuksen perustamisen tavoitteena on edistää maa- ja metsätalousministeriön hallin nonalan tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tehtävien hoidon toiminnallista tehok kuutta. Luonnonvarakeskuksen toimialasta, tehtävistä, organisaatiosta sekä pääjohtajan tehtävistä ja nirnittämisestä säädetään Luonnonvarakeskuksesta annetussa laissa (561/214), jäljempänä organi saatiolaki. Luonnonvarakeskus perustetaan sen 1 :n mukaan uusiutuvien luonnonvarojen kestä vään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sekä hyvinvoinnin ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi. Keskus kuuluu maa- ja metsätalousministeriön toimialaan. Lain 2 :ssä säädetään keskuksen tehtävistä, joihin kuuluu erityisesti tieteellisen tutkimus- ja kehittämis toiminnan harjoittaminen, yhteiskunnallisen päätöksenteon sekä viranomaistoirninnan tukeminen tuottamalla tietoa ja asiantuntij apalveluita, tiedon ja teknologian siirto sekä tilastotuotanto. Tarkemmat säännökset Luonnonvarakeskuksen tehtävistä sisältyvät Luonnonvarakeskuksesta an nettuun valtioneuvoston asetukseen (715/214), j älj empänä organisaatioasetus. Sen 1 :n 1 mo mentin mukaan Luonnonvarakeskus harjoittaa tieteellistä tutkimustyötä, tiedon ja teknologian siir toa sekä tilastotuotantoa erityisesti maa-, metsä-, kala- ja riistatalouden sekä muun uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen alalla. Lisäksi mainitun pykälän 2 momentissa säädetään muista Luonnonvarakeskuksen tehtävistä erityisesti uusiutuvia luonnonvaroja koskevan ennakointi- ja seu rantatiedon tuottamisesta, geenivaratyöstä sekä metsänj alostustoiminnasta. Luonnonvarakeskuksen suoritteista perittäviin maksuihin sovelletaan organisaatiolain 7 :n mukaan valtion maksuperustelakia (15/1992), j älj empänä maksuperustelaki. Yhdistyvien laitosten suorit teista perittävistä maksuista on säädetty maksuperustelain 8 :n nojalla annetuilla maa- ja metsäta lousministeriön asetuksilla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suoritteista perittävistä mak suista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (831/212) voimassa olo päättyy vuoden 214 lopussa, samoin Metsäntutkimuslaitoksen maksullisista suoritteista annetun asetuksen (845/212) sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta annetun asetuksen (115/213) voimassa olo. Nämä niin sanotut maksuasetukset ovat pääsääntöisesti olleet kaksivuotisia.

2 2 2 Ehdotus maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi Luonnonvarakeskuk sen suoritteista perittävistä maksuista 1. Maksullisetjulkisoikeudelliset suoritteet. Maksuperustelain 6 :n 1 momentin mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän maksun tu lee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää. Samanlaa tuisista suoritteista voidaan 2 momentin mukaan määrätä sama maksu, vaikka tuottamisesta aiheu tuneet kustannukset poikkeaisivatkin toisistaan. Tällöin kiinteän maksun määrittelemisessä otetaan huomioon suoritteen tuottamisesta aiheutuva keskimääräinen kokonaiskustannus. Asetusehdotuksen 1 :n 1 momentissa säädettäisiin Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansain välisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa koskevan sopimuksen (ATP) mukaisten todistusten antamisesta perittävistä maksuista. Luonnonvarakeskuksen asiakkaina ovat elintarvikeautojen korien valmistajat ja maahantuojat sekä kuljetusliikkeet. ATP-todistusta koskevan hakemuksen käsittelyyn käytetään keskimäärin 1, 7 tuntia. Palkkameno todistusta kohden on 53,19 euroa, johon lisätään sivukustannukset 66,44 euroa. ATP-todistuksen keskimääräinen ko konaiskustannus on 119,63 euroa. Edellä esitetyn johdosta Elintarvikekuljetusvälineiden ATP todistuksista perittävä maksu olisi 12 euroa. Korotus vuoteen 214 verrattuna olisi 2 euroa. Maksuperustelain 6 :n 3 momentin perusteella maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suorit teen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä, jos se on terveyden- ja sairaanhoi toon, muihin sosiaalisiin tarkoituksiin, oikeudenhoitoon, ympäristönsuojeluun, koulutustoirnintaan tai yleiseen kulttuuritoimintaan liittyvistä tai näihin verrattavista syistä perusteltua. Erityisestä syys tä maksu voidaan määrätä tietyltä ryhmältä perittäväksi suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä. Erityisestä syystä maksu, joka muuten määrättäisiin suoritteen omakus tannusarvoa vastaavaksi, saadaan määrätä tätä korkeammaksi. Asetusehdotuksen 1 :n 2 momentin mukaan Luonnonvarakeskus perisi suoritteen omakustan nusarvoa alemman maksun, jos kysymys on kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta anne tun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 117/29 tarkoitetun, metsätalou dessa käytettävän kasvinsuojeluaineen biologisen tehokkuuden ja käyttökelpoisuuden testaamisesta kasvinsuojeluaineista annetun lain (1563/211) mukaista hyväksyntää varten. Luonnonvarakeskuk sen asema on verrattavissa monopoliasemaan. Keskuksen perustietämyksen ja käytännön tutkimusolosuhteiden kalleuden johdosta Suomessa ei ole muita toimijoita biologisen tehokkuuden ja käyt tökelpoisuuden testaamiseen. Suomen ulkopuoliset testausyritykset eivät ole kiinnostuneita kysei sistä testauksista ja niitä ei voida käytännössä tehdä Suomen ulkopuolella johtuen Suomen pohjoi sesta ilmastosta, maaperästä ja muidenkin kasvuolosuhteiden erilaisuudesta. Luonnonvarakeskuk sella on näin ollen tosiasiallinen yksinoikeus kyseisten testausten tekemiseen ja kyseessä on siten julkisoikeudellinen suorite, joka ei ole arvonlisäverollinen suorite. Metsätalouden kasvinsuojelu valmisteiden liiketoimmnnan volyymi on Suomessa vähäinen, ja korkeat maksut aiheuttaisivat to dennäköisesti Suomen oloihin sopivien kasvinsuojeluaineiden testaamisen loppumisen. Tämän myötä uusia valmisteita ei enää tulisi markkinoille Suomessa ja tämä tilanne olisi kriittinen metsä puiden taimille, koska myöskään niiden kasvuolosuhteet Suomessa eivät pysy ennallaan muuttuvis sa ilmasto- ja sääoloissa. Vuosina metsätaloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden biologisen tehokkuuden ja käyttökelpoisuuden testauksista aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat vaihdelleet siten, että enim

3 3 millään ne ovat olleet 163 euroa vuodessa. Keskimääräiset kokonaiskustannukset yhdestä testa uksesta ovat olleet noin 26 1 euroa. Yhdestä testauksesta perittävää maksua esitettäisiin alennet tavaksi 9 prosentilla eli yleisesti suoritteen ornakustannusarvoa alempana ympäristöllisistä syistä johtuen. Maksu olisi tällöin 26 euroa. Voimassa olevan maksuasetuksen mukaan maksu on ollut 22 euroa. Edellä kuvattu tilanne ei kuitenkaan päde maatalouden kasvinsuojeluaineiden tehokkuustestauksiin. Maatalouden kasvinsuojeluaineiden tehokkuustestausta on käsitelty MTT:n toiminnassa liiketalou dellisin perustein, koska MTT:llä on ollut kilpailijoita niin Suomessa kuin pohjoisella vyöhykkeellä, johon Suomi asetuksen (EY) N:o 117/29 mukaan kuuluu. Tältä osin maksu perittäisiin jatkossa kin 2 :n 3 kohdan mukaisesti liiketaloudellisesta suoritteesta. 2. Maksulliset liiketaloudelliset suoritteet. Maksuperustelain 7 :n mukaan muut kuin julkisoikeudelliset suoritteet hinnoitellaan liiketaloudel lisin perustein. Pykälässä säädettäisiin Luonnonvarakeskuksen liiketaloudellisin perustein hinnoitel tavista suoritteista. 1) tilaustutkimukset sekä tutkimus- ja tilastoaineistot; Kohtaan sisältyvät tilaajan toimeksiannosta suoritetut tutkimukset, joihin tilaajalla on yksinoikeus, sekä tutkimus- ja tilastoaineistojen luovuttaminen tilaajan omistukseen tai käyttöön. Asiakkaina ovat yritykset sekä julkisen sektorin organisaatiot. 2) analyysipalvelut; Analyysipalvelut kohdistuvat muun muassa ympäristötutkimukseen (maalaj i-, vilj avuus-, hi venaineravinne-, raskasmetalli- ja vastaavat määritykset), elintarvikkeisiin ja rehuihin (mm. or gaaniset vierasaineet, vitarniinit, raskasmetallit jne.) sekä tauti- ja tuholaismäärityksiin. 3) koestus-, testaus- ja tarkastuspalvelut; Palvelut kohdistuvat muun muassa pesuaineiden ja näytteenottolaitteiden tarkastuksiin, torjunta ainekokeisiin, kylmähuonetestauksiin, lujuus-kokeisiin ja muihin mittaus-, testaus- ja tarkastuspal veluihin. 4) koulutus- ja kurssipalvelut; Luonnonvarakeskus tarjoaa maa- ja elintarviketalouden, metsätalouden sekä riista- ja kalatalouden tutkimuksesta ja kehittämisestä kiinnostuneille tahoille koulutus- ja kurssipalveluja. 5) asiantuntija- ja neuvontapalvelut; Luonnonvarakeskus tarjoaa maa- ja elintarviketalouden, metsätalouden sekä riista- ja kalatalouden tutkimuksesta ja kehittämisestä kiinnostuneille tahoille asiantuntija- ja neuvontapalveluita. 6) julkaisut ja muut painotuotteet;

4 4 Luonnonvarakeskus myy ulkopuolisille tahoille tutkimusalaansa liittyviä maksullisia julkaisuja. 7) tietopalvelut, tietomateriaalilainat ja j älj enteet; Inforrnaatikon palvelut, tiedonhaku, lainat ja jäljenteet Luormonvarakeskuksen hallussa olevista jul kaisuistaja tietojärjestelmistä ulkopuolisille tutkijoille ja muille toimijoille. 8) tutkimus- ja muiden aineistojen muokkaaminen sekä siitä syntyvät suoritteet; Kohta sisältää varsinaista tutkimus- tai tilastointityötä vähäisempää aineistojen muokkaamista asi akkaan tarpeisiin. 9) tilastoaineistoj en liitännäiset tiedonkeruut; Tilastotiedonkeruun yhteydessä voidaan asiakkaan toimeksiannosta kyselyyn ottaa ylimääräisiä li säkysyrnyksiä, joiden luonne käy ilmi tiedonkeruusta. 1) tietojärjestelmien, ohjelmien ja vastaavien suoritteiden sekä tietojärjestelmissä olevien tietoai neistojen käyttöoikeuksien ja tietoaineistojen tekninen luovuttaminen tilauksesta ulkopuolisille; Kohta sisältää Luonnonvarakeskuksen omistuksessa olevien tietojärjestelmien ja ohjelmien käyttöoikeuksien ja aineistojen massaluovutuksen teknisin keinoin. 11) metsä- ja erikoispuiden siernenten ja taimien sekä puun ja puutavaran myynti; Luonnonvarakeskuksen hallinnassa olevien metsien hoidon ja puun myynnin rahoitus on osa mak sullista toimintaa, jolloin metsien hoidosta aiheutuvat kustannukset eivät rasita toirnintamenomo mentin määrärahaa. Metlan tutkimusmetsät on siirretty Metsähallituksen hallintaan. Kohta koskee lähimiä MTT:n hallussa olleita metsäalueita. 12) pluspuuvartteiden sopimuskasvatus siemenviljelyksiä varten; Luonnonvarakeskus tuottaa osana metsänjalostukseen liittyviä tehtäviään metsäpuiden siementen tuottamiseen tarvittavat vartteet. Suomen metsätalouden tarvitsernan metsänviljelysaineiston (sie menet, taimet) tuotantoa varten Suomessa on toimivat markkinat ja kaupallisia yrityksiä (siemenvil jelykset, taimitarhat). Siemenviljelysvartteiden tuottaminen edellyttää kuitenkin erityisosaamista, jota ei nykyisin ole muualla kuin Metlassa. Vartetuotantonnossa ei ole edellytyksiä kannattavalle liiketoiminnalle rajoitetun kysynnän ja suurten tuotantokustannusten takia. Metsänjalostus ja siihen perustuva jalostetun rnetsänviljelyaineiston tuotanto on keskeinen perusta kestävän metsätalouden harjoittamiselle, koska se varmistaa olosuhteisiimme sopivien siementen ja taimien saatavuuden pitkällä tähtäimellä. 13) kotieläinten lisääntymispalvelut; Luonnonvarakeskus tuottaa keinosiemennys- ja alkionsiirtopalveluja sekä vastaavia palveluja.

5 5 14) valiotaimituotanto; Luonnonvarakeskuksen Laukaan toimipaikka puhdistaa ja ylläpitää valiotaimituotannon ydintaimia ja tuottaa valiotaimiluokan emotaimia ensisijaisesti taimitarhoille. Valiotaimituotanto on hintatuet tua palvelutoimintaa. 15) peltoviljelypalvelut; Luonnonvarakeskus tarjoaa peitovilj elypalveluita lähinnä Borealille ja Hevosopisto Oy: lie. Palvelut sisältävät mm. j alostettavien linjojen lisäysviljelyä, sopirnusviljelyä, koekenttien peruskunnostusta sekä hevosten rehujen viljelyä. 16) kalanviljelytuotteet, kuten mäti ja kalanpoikaset; Luonnonvarakeskuksen tehtävänä on huolehtia kalatalouden geenivarojen monirnuotoisuuteen liit tyvistä tehtävistä. Tällä tarkoitetaan uhanalaisten ja vaarantuneiden kalakantojen säilyttämistä mäti ja poikastuotannon avulla. Tehtävän sivutuotteena syntyneet ylimääräiset tuotteet myydään markki noilla. 17) kalanviljelyyn liittyvät palvelut ja menetelmät; Luonnonvarakeskus tarjoaa kalanviljelyyn liittyviä palveluita, kuten kalojen mäti- ja poikastuottei den kuljetus-, merkintä- ja menetelmäpalveluja. 18) kiinteistönhoitopalvelut sekä muut toirnitiloihin ja alueisiin liittyvät korjaus- ja kunnossapito palvelut; Luonnonvarakeskus tarjoaa kiinteistönhoito- sekä korjaus- ja kunnossapitopalveluita lähinnä sen omiin toimitiloihinja alueisiin. 19) valokuvat; Kohta koskee valokuvia, joiden taloudelliseen hyödyntämiseen Luonnonvarakeskuksella on oikeus. 2) muut tilaukseen perustuvat erikseen määritellyt tuotteet ja palvelut. Kohtaan sisältyvät kaikki muut maksullisen toiminnan palvelut ja suoritteet (mm. suositukset met säviljelyaineistojen käyttöalueiksi, tuotteistetut juustot, maitokoneet -palvelu jne.), jotka eivät luon teensa puolesta sovi pykälässä mainittuihin muihin suoriteryhmiin. 3. Muut maksulliset suoritteet. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä mainitun 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioidenja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättäisi Luonnonvarakeskus ottaen huomioon, mitä mainitun lain 34 :ssä säädetään.

6 - Kustannukset - Kustarmusvastaavuus, - Tuotot - Kustannukset, 6 4. Voimaantulo. Yhdistyvien laitosten maksuasetukset ovat pääsääntöisesti olleet kaksivuotisia. Asetusehdotus tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 215 ja se olisi voimassa vuoden 217 loppuun. 3 Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksen vaikutukset kohdistuvat valtion talousarvion momenttiin Luonnonvarakes kuksen toirnintamenot. Alla on esitetty Luonnonvarakeskuksen maksullisen toiminnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus. Luken Maksullisen toiminnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus Selite Toteu- Totea- Tulos- Tavoite Tavoite ma ma sop Ja. Maksullinen julkisoikeudellinen toiminta, 1 -Tuotot yhteensä yhteensä (erillis-ja yhteis-) (tuotot - kustannukset) 23 11, % hintatuen jälkeen Jb. Maksullinen liiketaloudellisesti hinnoiteltava toiminta, 1 - Tuotot yhteensä, josta Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) (tuotot - kustannukset) % hintatuki hintatuen jälkeen Maksullinen toiminta yhteensä, 1 yhteensä, josta yhteensä (erillis- ja yhteis-) (tuotot - kustannukset) % hintatuki hintatuen jälkeen Luonnonvarakeskuksen maksullisesta liiketaloudellisesti hinnoiteltavasta toiminnasta maksuperus telain 7 :n 1 momentissa tarkoitettua hintatuettua toimintaa olisi jatkossakin valiotaimituotanto. Hintatuki olisi edelleen 8 euroa. Hintatuella on ratkaiseva merkitys valiotaimituotannon jat kumiselle toimintaympäristössä, jossa toimintamenomäärärahoja vähennetään ja toisaalta toimin taan kohdistetaan korkeat kannattavuusvaatimukset. Valiotaimituotanto toteuttaa varrnennetusta lisäys- ja taimiaineistosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen tavoitteita (9/26). Lisäksi on valmisteilla EU- direktiivi hedelmä- ja mar jakasvien varmennetusta tuotannosta, joka tulee mahdollisesti voimaan vuonna 216. Tavoitteena

7 7 on taata korkealaatuisen ja ilmastollisesti kestävän lisäys- ja tairniaineiston saatavuus ja ylläpito. Vanriennetussa tairnituotantojärjestelmässä valiotaimituotanto on keskeisessä asemassa, sillä sen kautta siirretään puutarhakasvitutkimuksen tuloksena syntynyt ydinkasviaineisto ja siihen liittyvä tieto suoraan käytäntöön. Valiotairnituotannon avulla maamme tairnistoilla on käytettävissään ge neettisesti korkealuokkaista ja terveydeltään testattua lisäysaineistoa. Tämä edellyttää valiotaimi tuotannon toimintarnahdollisuuksien vakauttamista esitetyn hintatuen turvin. I1mastomuutos ja ulkomainen tairnituonti ovat lisänneet riskiä uusien kasvintuhoojien leviämiseen Suomeen. Vuonna 212 Suomessa todettiin mansikan vaarallisin kasvitauti, punamätä. Saastunei den tilojen pinta-ala oli jo yli 1 ha, mikä on yli kolmannes Suomen mansikanviljelyalasta. Tau din kulkeuturninen Suomeen on selvästi osoitettu tapahtuneen tuontitaimien mukana. Ulkomaisten taimien mukana on levinnyt Suomeen mansikan mustalaikkutauti sekä alppiruusujen mukana tullut moni-isäntäinen versopoltteena tunnettu sienitauti. Tuontiperennoj en mukana maahamme on levin nyt mm. kuunliljojen X-virus. Vuonna 212 on lisäksi Virosta todettu hedelmäpuille vaarallisen bakteeritaudin, tulipoltteen, ensimmäiset saastunnat. Taudin esiintymien lähialueella lisää merkit tävästi riskiä sen kulkeutumiselle Suomeen. Tässä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että marjakasveilla pystytään säilyttämään kotimaisten varmennettujen taimien tuotanto ja takaamaan puhtaan materiaalin saatavuus. Varmennettuun tuo tantoon on myös saatava uusia lajikkeita. Varmennettujen käyttötaimien tuotantoon tarvitaan myös uusia viljelijöitä ja olemassa olevien viljelijöiden on laajennettava tuotantoaan, jotta pystytään tuot tamaan riittävästi tairnia viljelijöiden laadullisiin ja määrällisiin tarpeisiin. Tämä edellyttää lisä panostusta ydinkasvihuoltoon, valiotairnituotantoon, kasvintarkastukseen, tairnituottajien viljely neuvontaan ja tarvittaviin investointeihin sekä koulutukseen. Julkinen sektori on suurin taimien ostaja. Täten heikosta tairniaineistosta johtuvat istutusten uusimi set aiheuttavat julkisessa viherrakentamisessa kymmenin miljoonien eurojen ylimääräiset kustan nukset. Valiotairnituotannon hintatuki pitää varmennetun lisäysaineiston hintatason kohtuullisena ja mahdollistaa varmennetun emokasviaineiston käytön taimistoissa. Valiotaimituotanto ei kilpaile kaupallisen taimituotannon kanssa, vaan täydentää ja palvelee suomalaisen taimituotannon tarpeita. Testatulla, puhdistetulla ja kohtuuhintaisella emotaimiaineistolla estetään taimien halpatuonnin ai heuttamaa kasvintuhoojien leviämistä ja turvataan ilmasto-olosuhteisiimme sopeutuneen taimiai neiston saatavuus. Alla on esitetty yhdistyvien laitosten ja toimintojen tiedot, joiden pohjalta Luken tunnusluvut (to teuma vuosille ja tulossopimus 214) on laskettu.

8 - Kustannukset, - Tuotot - Kustannukset, - luotot - Kustannukset, kustannukset) 8 MTT:n Maksullisen toiminnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus Selite Toteuma Toteuma Tulos sop. 214 Ja. Maksidhinen julkisoikeudellinen toiminta, i6 - Tuotot yhteensä yhteensä (erillis-ja yhteis-) (tuotot - kustannukset) % hintatuen jälkeen lb. Maksulline,, liiketaloudellisesti hinnoiteltava toiminta, 16 - Tuotot yhteensä, josta Kustannukset yhteensä (erillis-ja yhteis-) (tuotot , % hintatuen jälkeen Maksullinen toiminta yhteensä, 1 yhteensä, josta yhteensä (erillis-ja yhteis-) (tuotot - kustannukset) % hintatuki hintatuen jälkeen Metian Maksullisen toiminnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus Selite Toteuma Toteuma Tulos sop. 214 Ja. Maksullinen julkisoikeudellinen toi,ninta, 16 - Tuotot yhteensä - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) (tuotot - kustannukset), % hintatuen jälkeen lb. Maksullinen liiketaloudellisesti hinnoiteltava toiminta, 16 yhteensä, josta yhteensä (erillis- ja yhteis-) (tuotot - kustannukset) % hintatuen jälkeen Maksullinen toiminta yhteensä, 1 - Tuotot yhteensä, josta Kustannukset yhteensä (erillis-ja yhteis-)

9 ,, - Tuotot - Kustannukset, - Tuotot - Kustannukset,, kustannukset) kustannukset) kustannukset) 9 (tuotot - kustannukset) % hintatuen jälkeen RKTL:n Maksullisen toiminnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus Selite Toteuma Toteuma Tulos sop. 214 Ja. Maksullinen julkisoikeudellinen toiminta, 16 - Tuotot yhteensä - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) (tuotot - % hintatuen jälkeen lb. Maksullinen liiketaloudellisesti hinnoiteltava toiminta, 16 -Tuotot yhteensä, josta Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) (tuotot , % hintatuen jälkeen Maksullinen toiminta yhteensä, 1 yhteensä, josta yhteensä (erillis-ja yhteis-) (tuotot - kustannukset) % hintatuen jälkeen Tiken (tilastotuotanto) maksullisen toiminnan kannattavuus ja kustannusvastaa vuus Selite Toteuma Toteuma Tulos sop. 214 Ja. Maksullinen julkisoikeudellinen toiminta, 16 yhteensä yhteensä (erillis- ja yhteis-) (tuotot - kustannukset) % hintatuen jälkeen lb. Maksullinen liiketaloudellisesti hinnoiteltava toiminta, 16 - Tuotot yhteensä, josta 25 - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) 25 (tuotot - %

10 - Tuotot, 1 hintatuen jälkeen 1. Maksullinen toiminta yhteensa, 1 yhteensä, josta Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) (tuotot - kustannukset) % hintatuen jälkeen 4 Asian valmistelu Asetusehdotus on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä. Asetusehdotuksesta on pyydetty lausunnot valtiovarainniinisteriöltä, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselta, Metsäntutkimuslaitokselta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta. 5 Voimaantulo Asetusehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 vuoden 217 loppuun. päivänä tammikuuta 215 ja se olisi voimassa