2 METSIEN TERVEYDENTILA

Transkriptio

1 2 METSIEN TERVEYDENTILA Metsien terveydentilaa käsittelevässä luvussa esitetään tietoja metsätuhoista ja mittareita, joilla metsien terveydentilaa voidaan arvioida. Tällaisia ovat mm. metsämaiden kriittinen kuormitus, indikaattorilajien yleisyys ja levinneisyys sekä puuston harsuuntuneisuus. Luvun tiedot perustuvat pääosin Metsäntutkimuslaitoksen metsien terveydentilan tutkimusohjelman ja valtakunnan metsien kahdeksannen inventoinnin ( ) tuloksiin. Metsien terveydentilaan vaikuttavat tekijät Metsien elinvoimaisuuteen ja terveydentilaan vaikuttavat yhdessä monet tekijät, kuten ilmasto- ja maaperäolosuhteet, metsien käsittely, metsätuhot sekä ilman epäpuhtaudet. Kasveille haitallisimpia epäpuhtauksia ovat rikki- ja typpiyhdisteet, otsoni, raskasmetallit ja fluori. Ne voivat aiheuttaa kasveille vaurioita kemiallisten ominaisuuksien, korkeiden pitoisuuksien tai pitkällisen altistuksen vuoksi. Maailmanlaajuisesti metsien terveydentilaan vaikuttaa myös ilmastoa lämmittävä hiilidioksidipitoisuuden nousu, joka on seurausta fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsien vähenemisestä. Viime kädessä metsien vaurioitumisessa lienee kyse kaikkien ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta (monistressihypoteesi). Metsien terveydentilan mittareita Kriittisellä kuormituksella tarkoitetaan sitä luontoon laskeutuvien epäpuhtauksien määrää, jonka ekosysteemit vaurioitumatta sietävät. Happamat rikki- ja typpilaskeumat aiheuttavat pitkällä aikavälillä maaperässä fysikaalis-kemiallisia muutoksia, joita luonto ei pysty tasapainottamaan. Kriittisen happaman kuormituksen arvot vaihtelevat mm. maaperän emäskationisisällön, lämpösumman ja kasvupaikan viljavuustason mukaan. Lapissa kriittinen kuormitus on yleensä alhaisempi kuin Etelä-Suomessa. Luonnon sietokyky ylittyy tällä hetkellä lähinnä Etelä-Suomessa (kuva 2.1). Otsoni on happiyhdiste, jota esiintyy luontaisesti ilmakehässä. Otsonia on sekä maanpinnan läheisessä ilmakerroksessa, jossa se on haitallista eliöille, että ilmakehän yläosassa, jossa se suojelee maapalloa liialliselta auringon ultraviolettisäteilyltä. Otsonia ei ole päästöissä vaan sitä syntyy valokemiallisesti typen oksidien ja hiilivetyjen välisissä reaktioissa. Viimeisen sadan vuoden aikana Euroopan alailmakehän otsonipitoisuudet ovat kaksinkertaistuneet. Otsonin kriittistä tasoa pyritään määrittelemään kasvillisuuden saaman otsoniannoksen mukaan. Menetelmässä otetaan huomioon kasvukauden aikaiset kynnysarvon ylitykset ja niiden kesto. Yleisimmin käytetty kynnysarvo on 80 µg/m 3 (40 ppb) tunnin keskiarvona. Otsoniannos lasketaan kuuden kuukauden jaksolta huhtikuusta syyskuuhun valoisilta tunneilta. On esitetty, että kuuden kuukauden aikana kertyvä ppb h:n otsonialtistus aiheuttaisi kymmenen prosentin kasvutappion metsissä (kuva 2.2). Koska sammaleet elävät lähes yksinomaan sadeveden varassa, niiden alkuainepitoisuudet kuvaavat ilman kautta tulevaa laskeumaa. Mittaamalla sammaleiden alkuainepitoisuudet pysyviltä koealoilta vuosina 1985, 1990 ja 1995 on voitu tarkastella raskasmetallilaskeuman kehitystä. Tarkastelujakson aikana raskasmetallilaskeuma on pääsääntöisesti pienentynyt (kuva 2.4). Ilmansaasteiden vaikutukset näkyvät usein metsäekosysteemin muissa osissa ennen kuin 73

2 2 Forest health näkyviä oireita voidaan havaita puissa. Herkkiä kasvi-, sieni- ja eläinlajeja voidaan käyttää bioindikaattoreina ilmaisemaan saastekuormitusta metsässä. Varsinkin puiden rungoilla ja oksilla kasvavat epifyyttiset jäkälät reagoivat herkästi saasteisiin. Jotta koko indikaattorijäkälien kartoituksen tieto saataisiin tiivistettyä mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon, on otettu käyttöön IAP-indeksi (Index of Atmospheric Purity), joka kuvastaa jäkälälajien määrää ja laatua ja siten lajiston monimuotoisuutta. Puhtaan ilman alueilla kasvaa paljon jäkäliä ja lajeja on useita. Tällöin IAP-indeksin arvo on korkea. Bioindikaattorit osoittavat, että ilman epäpuhtauksilla on vaikutuksia Etelä- Suomen metsissä (kuva 2.3). Myös typpilaskeumaa indikoivaa levää kasvaa havupuilla varsinkin etelä- ja lounaisrannikolla. Ilmansaasteet ja muutokset ilmakehässä vaikuttavat metsänkasvuun. Valtakunnan metsien inventointien aineistojen perusteella on laadittu kasvun tasoa kuvaavat kasvuindeksit männylle ja kuuselle. Tällöin aineistosta on poistettu mm. puuston iän ja tiheyden sekä puun suhteellisen koon vaikutukset kasvuun. Jäljelle jäävä kasvun vaihtelu johtuu ilmastosta ja muiden ympäristötekijöiden kuten ilmansaasteiden vaikutuksesta. Kuusen kasvuindeksit ovat yksittäisiä vuosia lukuun ottamatta nousseet 1960-luvulta 1990-luvulle. Männyn kasvuindeksit nousivat 1960-luvulta luvulle, mutta 1980-luvulla indeksisarjat laskivat alle keskimääräisen tason luvun loppupuoli oli kuitenkin taas suotuisaa männyn kehitykselle. Yksi syy männyn kasvun taantumaan 1980-luvulla oli yleistynyt versosurma. Metsien terveydentilaa kuvaavista mittareista harsuuntuneisuutta voidaan pitää monen stressitekijän vaikutuksen ilmentymänä. Yhteyttävän neulas- ja lehtimassan väheneminen heikentää puun elinvoimaisuutta ja kykyä kestää ympäristön rasitteita. Pohjoismaissa harsuuntuneiksi katsotaan puut, joiden suhteellinen lehti- tai neulaskato on yli 20 prosenttia. Arviointimenetelmän etuja ovat nopeus ja sovellettavuus laajoille alueille. Siihen liittyviä heikkouksia ovat terveen vertailupuun määrittämisen vaikeus ja harsuuntuneisuuden syiden tulkinnan epävarmuus. Puiden elinvoimaisuutta kuvaavat myös mm. neulasten ja lehtien väriviat ja neulasvuosikertojen määrä. Suomessa metsien harsuuntuneisuutta on tutkittu järjestelmällisesti vuodesta Seurannan alkuvuosina harsuuntuminen lisääntyi kaikilla puulajeilla, mutta luvulla vuosien välinen vaihtelu on ollut melko vähäistä. Vuonna 1995 harsuuntuneita mäntyjä oli kangasmetsissä 9, kuusia 38 ja lehtipuita 17 prosenttia. Kymmenen vuoden seurannan perusteella vaikuttaa siltä, että Suomen metsäpuiden harsuuntumista selittävät pääasiassa metsien korkea ikä ja erilaiset sää- ja ilmastotekijät sekä alueelliset tauti- ja tuholaisepidemiat. Poikkeuksen muodostavat paikallisten päästölähteiden läheisyydessä, taajamissa ja teiden varsilla sijaitsevat ilman epäpuhtauksille alttiina olevat metsät. Taulukoiden 2.4 (valtakunnan metsien inventointi) ja 2.5 (metsien terveydentilan tutkimusohjelma) harsuuntuneisuutta kuvaavat tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska luvut eivät ajallisesti ja alueellisesti vastaa toisiaan. Harsuuntumista arvioidaan YK:n suosituksien mukaan yli 30 Euroopan maassa. Suomen metsien harsuuntuminen on keskimääräistä lievempää (kuva 2.5). EC/ECE:n raportissa on Suomen osalta käytetty metsien terveydentilan tutkimusohjelman harsuuntumislukuja. Neulaskadon määrityksen subjektiivisuuden takia eri maiden tulosten vertailuun on syytä suhtautua suurin varauksin. Metsätuhot Valtakunnan metsien kahdeksannessa inventoinnissa metsätuhot on luokiteltu niiden metsätaloudellisen merkityksen perusteella: lievä tuho ei ole alentanut metsikön metsänhoidollista laatua (ks. luokitus s. 36), todettava tuho on alentanut metsikön laatua yhdellä luokalla, vakava tuho on alentanut metsikön laatua enemmän kuin yhdellä luokalla tai muuttanut metsikön kehitysluokkaa ja täydellisesti tuhoutunut metsikkö on välittömän uudistamisen tarpeessa. Vuosina valtakunnan metsien inventoinnin koealoilla havaittiin metsikön laatu- 74

3 2 Metsien terveydentila luokkaa alentavia tuhoja Etelä-Suomessa 13 prosentilla ja Pohjois-Suomessa 32 prosentilla metsämaan pinta-alasta (taulukko 2.1) Etelä-Suomessa esiintyi runsaimmin erilaisia latvatuhoja, lahoa sekä neulas- ja lehtikatoa. Pohjois-Suomessa oli runsaasti latvatuhoja, pystyynkuolleita puita, monituhoja ja lahoa. Merkittävimpiä tuhon aiheuttajia olivat sienitaudit ja ilmastotekijät. Melko usein tuhon aiheuttaja oli tuntematon (taulukot 2.2 ja 2.3). Kirjallisuus Literature Anttila, P. (koonnut) Ilmanlaatu ja laskeuma. Julkaisussa: Tikkanen, E. (toim.). Kuolan saastepäästöt Lapin metsien rasitteena. Itä-Lapin metsävaurioprojektin loppuraportti, s Finlands Natural Resources and the Environment Ympäristöministeriö ja Tilastokeskus. SVT ympäristö 1996:10C. 45 s. Forest Condition in Europe. Results of the 1995 Survey Executive Report. United Nations Economic Commission for Europe and European Commission. 44 s. + liitt. Hyvärinen, A., Jukola-Sulonen, E-L., Mikkelä, H. & Nieminen, T Metsäluonto ja ilmansaasteet. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Kauppi, P., Anttila, P., Karjalainen-Balk, L., Kenttämies, K., Kämäri, J. & Savolainen, I Happamoituminen Suomessa. HAPROn loppuraportti. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto. Sarja A: s. Kämäri, J., Forsius, M., Johansson, M. & Posch, M Happamoittavan laskeuman kriittinen kuormitus Suomessa. Selvitys 111. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto. 59 s. Mälkönen, E. & Sivula, H. (toim.) Suomen metsien kunto. Metsien terveydentilan tutkimusohjelman väliraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Posch, M., de Smet, P.A.M., Hettelingh, J.-P. & Downing, R.J Calculation and mapping of critical thresholds in Europe; Status Report Coordination Center of Effects, RIVM, Bilthoven, the Netherlands. Ruusila, S., Uitamo, J. & Kellomäki, S Ilman epäpuhtaudet pohjoisessa metsäekosysteemissä. Laskeuma Puusto Maaperä. Silva Carelica s. Suomen kangasmetsien kunto vuonna Metsätilastotiedote 340. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 4 s. Wahlström, E., Hallanaro, E.-L. & Manninen, S Suomen ympäristön tulevaisuus. Edita. Suomen ympäristökeskus. 272 s. Ympäristökatsaus 3/1996: Ilma. Suomen ympäristökeskus. 24 s. Ympäristötilasto. Environmental Statistics SVT Ympäristö 1994:3. Tilastokeskus. 216 s. Muut tietolähteet - Other sources of information Ilmatieteen laitos, ilmanlaatu Metsäntutkimuslaitos, metsien terveydentilan tutkimusohjelma Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi Sisäasiainministeriö, pelastusosasto Suomen ympäristökeskus 75

4 2 Forest health Suomen ympäristökeskus Finnish Environment Agency Kuva 2.1 Rikin (a) ja typen (b) kriittisen kuormituksen ylitys metsämaille mallitetuilla nykylaskeumilla arvioituna Figure 2.1 Exceedances of critical loads of sulphur (a) and nitrogen (b) on forest soils using current modelled depositions ppb tuntia Utö Virolahti Ähtäri Oulanka Tvärminne Pallastunturi ppb hours Vuosi - Year Ilmatieteen laitos, ilmanlaatu The Finnish Meteorological Institute Kuva 2.2 Kasvukauden aikainen otsoniannos eräillä paikkakunnilla Figure 2.2 The portion of ozone during the growing period in certain areas,

5 2 Metsien terveydentila Metsäntutkimuslaitos, metsien terveydentilan tutkimusohjelma The Finnish Forest Research Institute Kuva 2.3 Ilman puhtautta kuvaava IAP-indeksi ja 1995 Figure 2.3 The Index of Atmospheric Purity in and in

6 2 Forest health Metsäntutkimuslaitos The Finnish Forest Research Institute Kuva 2.4 Lyijyn ja nikkelin pitoisuudet sammalnäytteissä (Hylocomium splendens ja Pleurozium schreberi) 1985 ja 1995 Figure 2.4 Lead and nickel concentrations in Hylocomium splendens and Pleurozium schreberi mosses in 1985 and

7 2 Metsien terveydentila Forest Condition in Europe. Results of the 1995 Survey Forest Condition in Europe. Results of the 1995 Survey Kuva 2.5 Harsuuntuneiden (neulaskato > 25 %) havupuiden osuus eri Euroopan maissa 1995 Figure 2.5 Proportion of defoliated conifers (defoliation > 25%) in various European countries

8 Eriasteisten metsätuhojen yleisyys metsämaalla Degree of forest damage on forest land, % metsämaan alasta % of forest land area Metsäkeskus Inventointi- Metsikön laatuun vaikuttavia tuhoja Lieviä Tuhoja vuosi Damage affecting stand quality tuhoja yhteensä Slight Damage Forestry centre Year of Täydellisiä Complete Vakavia Severe Todettavia Moderate Monituhoja 1 Many symptoms 1 Yhteensä Total injuries total inventory ha % ha % ha % ha % ha % % % 0. Ahvenanmaa ,7 3 4,2 5 7,4 1 0, ,0 15,4 28,4 1. Rannikko 1986, ,4 21 2, ,9 0 0, ,8 17,7 33,5 2. Lounais-Suomi ,4 11 1, , ,1 19,3 31,4 3. Häme-Uusimaa ,2 18 1, , ,0 13,8 30,8 4. Kymi ,4 20 2, , ,3 19,3 32,6 5. Pirkanmaa ,4 12 1,3 89 9, ,1 14,5 25,6 6. Etelä-Savo ,2 16 1, ,2 0 0, ,7 18,7 34,4 7. Etelä-Pohjanmaa ,1 10 1,1 70 7, ,9 21,7 30,6 8. Keski-Suomi ,2 26 1, , ,9 19,1 30,0 9. Pohjois-Savo ,2 19 1, ,1 0 0, ,7 9,8 21,5 10. Pohjois-Karjala ,1 32 2, ,5 4 0, ,2 13,8 28,0 11. Keski-Pohjanmaa ,2 21 2, ,8 0 0, ,8 17,1 32,9 12. Kainuu ,2 45 2, ,1 16 1, ,0 20,9 39,9 13. Pohjois-Pohjanmaa ,1 50 2, ,3 48 2, ,5 19,6 42,1 14. Lappi , , , , ,3 19,3 59, Etelä-Suomi , , ,1 5 0, ,2 16,5 29,7 Southern Finland Pohjois-Suomi , , , , ,2 20,3 52,5 Northern Finland Koko maa , , , , ,3 17,9 39,2 Whole country 2 Forest health Kaksijaksoisissa metsiköissä vain vallitsevan jakson tuhot on otettu huomioon. Tuholukuihin eivät sisälly alunperin vajaatuottoisten metsiköiden tuhot. In two-storey stands only damage occured in dominant storey is taken into account. Figures don t include damages occured in already low-yielding stands. 1 Monituhoja esiintyy yli-ikäisyyttään rappeutuvissa metsissä, joissa on yhtäaikaa useita tuhon aiheuttajia. 1 Many symptom of damage occur in over-aged senescent forests acted upon by many damaging agents at the same time. Metsäntutkimuslaitos, VMI The Finnish Forest Research Institute

9 Metsikön laatuluokkaa alentavien metsätuhojen ilmiasu Symptoms of forest damage reducing stand quality, Kaksijaksoisissa metsiköissä vain vallitsevan jakson tuhot on otettu huomioon. Tuholukuihin eivät sisälly alunperin vajaatuottoisten metsiköiden tuhot. In two-storey stands only damage occured in dominant storey is taken into account. Figures don t include damages occured in already low-yielding stands. 1 Monituhoja esiintyy yli-ikäisyyttään rappeutuvissa metsissä, joissa on yhtäaikaa useita tuhon aiheuttajia. 1 Many symptom of damage occur in over-aged senescent forests acted upon by many damaging agents at the same time. Metsäntutkimuslaitos, VMI The Finnish Forest Research Institute % metsämaan alasta % of forest land area Metsäkeskus Inventointi- Latvatuhoja Pystyynkuol- Lahoa Neulas- tai Kaatuneita ja Monituhoja 1 Runkovikoja Neulasten Laatuluokkaa vuosi leita puita lehtikatoa katkenneita ja lehtien alentavia puita värivikoja tuhoja yht. Forestry centre Year of Top Dead trees Decayed Defoliation Fallen and Many Stem Dis- Total area inventory injuries trees broken trees symptoms 1 injuries colouration affected by damage 0. Ahvenanmaa ,4 2,8 6,7 1,1 1,4 0, ,1 1. Rannikko 1986, ,4 1,5 5,1 2,4 1,2 0,0 1,1 0,0 15,7 2. Lounais-Suomi ,8 1,7 3,1 2,1 0,5-0,9 0,1 12,2 3. Häme-Uusimaa ,9 2,2 5,4 1,9 0,9-2,7 0,1 17,1 4. Kymi ,0 2,4 2,6 1,3 1,7-1,3 0,1 13,4 5. Pirkanmaa ,8 2,0 2,2 1,2 0,9-1,0 0,1 11,2 6. Etelä-Savo ,4 2,0 1,5 2,6 0,8 0,0 1,8 0,4 15,5 7. Etelä-Pohjanmaa ,9 1,2 1,4 2,1 0,5-0,9 0,0 9,0 8. Keski-Suomi ,7 1,7 1,1 1,6 0,6-1,1 0,1 10,9 9. Pohjois-Savo ,7 1,7 1,2 2,0 0,5 0,0 1,5 0,2 11,8 10. Pohjois-Karjala ,7 1,9 1,8 1,7 0,8 0,3 1,6 0,5 14,3 11. Keski-Pohjanmaa ,2 0,8 1,7 3,2 0,7 0,0 1,1 0,1 15,8 12. Kainuu ,5 2,7 1,7 1,7 0,9 1,0 1,2 0,3 19,0 13. Pohjois-Pohjanmaa ,1 3,2 2,7 2,6 0,9 2,5 1,1 0,5 22,6 14. Lappi ,9 7,0 4,5 2,2 4,0 4,7 1,8 0,2 40, Etelä-Suomi ,8 1,8 2,3 2,0 0,8 0,0 1,4 0,2 13,2 Southern Finland Pohjois-Suomi ,1 5,3 3,5 2,2 2,7 3,5 1,5 0,3 32,2 Northern Finland Koko maa ,4 3,3 2,8 2,1 1,6 1,5 1,4 0,2 21,3 Whole country 2 Metsien terveydentila

10 Metsikön laatuluokkaa alentavien metsätuhojen aiheuttajat Occurrence of damaging agents reducing stand quality, % metsämaan alasta % of forest land area Metsäkeskus Inventointi- Tuuli Lumi Muut ilmas- Kilpailu Korjuuvau- Myyrät Hirvet Hyönteiset Versosurma Tervasroso Muut sienet Monituhoja 2 Tuntemat- Laatuluokkaa vuosi to- yms. riot ja muu tomat alentavia tekijät 1 ihmisen syyt tuhoja yht. toiminta Forestry centre Year of Wind Snow Other Competition Harvesting Moles Elk Insects Gremmeniella Cronartium Other fungi Many Unidenti- Total area inventory climate etc. damage and abietina flaccidum symptoms 2 fied affected by factors 1 other human Peridermium agents damage activities pini 2 Forest health 0. Ahvenanmaa ,1-1,1 1,1 0, , ,7 0,7 0,7 13,2 1. Rannikko 1986, ,9 0,1 1,3 0,9 1,1 0,2 1,0 0,3 0,5 0,6 6,4 0,0 2,5 15,8 2. Lounais-Suomi ,3 0,1 1,1 0,5 0,5 0,2 0,6 0,6 1,7 0,6 3,6-2,4 12,2 3. Häme-Uusimaa ,6 0,3 1,4 0,5 1,5 0,1 0,9 0,3 2,0 0,2 6,0-3,4 17,2 4. Kymi ,1 0,5 1,4 0,6 0,5 0,1 1,2 0,5 0,7 0,9 3,1-2,7 13,3 5. Pirkanmaa ,7-0,9 0,4 0,5 0,1 1,5 0,2 1,7 0,2 2,8-2,1 11,1 6. Etelä-Savo ,8 0,1 1,3 2,0 0,8 0,1 1,1 0,2 2,0 0,8 3,0 0,0 3,5 15,7 7. Etelä-Pohjanmaa ,4 0,1 0,4 1,1 0,7 0,0 0,6 0,2 1,4 0,3 2,4-1,5 9,1 8. Keski-Suomi ,4 0,1 0,7 1,0 0,8 0,1 1,1 0,3 1,7 0,2 2,5-2,1 11,0 9. Pohjois-Savo ,4 0,0 1,0 1,5 0,5 0,1 0,9 0,1 1,9 0,1 2,2 0,0 2,9 11,6 10. Pohjois-Karjala ,3 0,4 1,4 0,7 0,6 0,0 1,3 0,2 1,7 0,2 3,7 0,3 3,4 14,2 11. Keski-Pohjanmaa ,4 0,0 1,6 1,8 0,5-1,2 0,1 1,5 0,1 5,2 0,0 3,3 15,7 12. Kainuu ,3 1,6 1,4 0,7 0,5-1,9 0,4 1,1 0,9 4,8 1,0 4,4 19,0 13. Pohjois-Pohjanmaa ,4 1,5 2,6 1,6 0,3-1,4 0,5 1,0 0,7 4,3 2,5 5,9 22,7 14. Lappi ,2 7,8 2,8 2,2 0,3 0,0 1,0 0,3 0,5 2,2 8,2 4,7 7,1 40, Etelä-Suomi ,5 0,1 1,1 1,0 0,7 0,1 1,0 0,3 1,6 0,3 3,6 0,0 2,8 13,1 Southern Finland Pohjois-Suomi ,0 5,2 2,5 1,8 0,3 0,0 1,3 0,4 0,7 1,6 6,7 3,5 6,3 32,3 Northern Finland Koko maa ,2 2,3 1,7 1,3 0,5 0,1 1,1 0,3 1,2 0,9 4,9 1,5 4,3 21,3 Whole country Kaksijaksoisissa metsiköissä vain vallitsevan jakson tuhot on otettu huomioon. Tuholukuihin eivät sisälly alunperin vajaatuottoisten metsiköiden tuhot. In two-storey stands only damage occured in dominant storey is taken into account. Figures don t include damages occured in already low-yielding stands. 1 Pakkanen, halla, kuivuus, märkyys, ravinteiden epätasapaino tai metsäpalo. Frost, drought, moisture, nutrient imbalance or fire. 2 Monituhoja esiintyy yli-ikäisyyttään rappeutuvissa metsissä, joissa on yhtäaikaa useita tuhon aiheuttajia. Many symptom of damage occur in over-aged senescent forests acted upon by many damaging agents at the same time. Metsäntutkimuslaitos, VMI The Finnish Forest Research Institute

11 2.4 Mäntyjen ja kuusten jakautuminen harsuuntumisluokkiin metsälautakunnittain Distribution of pine and spruce into defoliation classes by forestry board district, % koepuiden lukumäärästä % of number of sample trees Metsälautakunta Inventointi- Neulaskadon aste, % vuosi Defoliation percentage Forestry board district Year of Mänty Kuusi Mänty Kuusi Mänty Kuusi Mänty Kuusi Mänty Kuusi inventory Pine Spruce Pine Spruce Pine Spruce Pine Spruce Pine Spruce Ahvenanmaa ,1 76,9 3,2 11,3 0,5 9,6 0,3 2, Helsingin (ruots.) ,9 89,9 5,2 8,2 0,9 1,4 0,0 0,1-0,5 2. Lounais-Suomen ,1 93,8 3,5 5,6 0,5 0,4-0,1-0,0 3. Satakunnan ,0 93,4 2,5 5,7 0,5 0,9-0, Uudenmaan-Hämeen ,9 94,4 4,7 4,4 0,3 0,9 0,1 0,1 0,1 0,3 5. Pirkka-Hämeen ,0 92,5 4,3 6,6 0,4 0,8 0,3 0,1-0,1 6. Itä-Hämeen ,1 94,6 4,4 4,5 0,4 0,9-0,0 0,1-7. Etelä-Savon ,1 95,9 2,7 3,7 0,3 0, Etelä-Karjalan ,6 91,7 3,0 7,4 0,4 0,8-0, Itä-Savon ,6 93,4 4,0 6,1 0,4 0, Pohjois-Karjalan ,2 93,2 2,4 5,6 0,3 0,8 0,2 0,3 0,0 0,1 11. Pohjois-Savon ,7 94,3 2,2 4,9 1,0 0,6 0,0 0,1 0,0 0,0 12. Keski-Suomen ,3 96,5 1,2 3,0 0,4 0,5 0, Etelä-Pohjanmaan ,4 92,4 1,2 6,0-1,4 0,0 0,2 0,3-14. Pohjanmaan (ruots.) ,6 85,8 2,0 10,6 0,3 2,8-0,2-0,6 15. Keski-Pohjanmaan ,7 90,9 2,7 8,1 0,4 0,8 0,1 0, Kainuun ,8 84,3 2,9 11,3 0,8 1,6 0,2 1,8 0,3 1,1 17. Pohjois-Pohjanmaan ,0 85,1 3,2 8,6 0,7 2,4 0,4 0,3 0,7 3,5 18. Koillis-Suomen ,5 66,3 5,8 21,3 0,9 8,0 0,2 2,6 0,5 1,9 19. Lapin ,5 70,9 5,7 20,5 1,5 5,9 0,6 0,8 0,7 1, Etelä-Suomi ,0 93,3 2,5 5,6 0,4 0,9 0,1 0,1 0,0 0,1 Southern Finland Pohjois-Suomi ,5 75,5 4,4 16,4 1,0 4,7 0,4 1,3 0,6 2,0 Northern Finland Koko maa ,5 88,8 3,3 8,3 0,7 1,9 0,2 0,4 0,3 0,6 Whole country Metsäntutkimuslaitos, VMI The Finnish Forest Research Institute 2 Metsien terveydentila

12 2 Forest health 2.5 Kangasmailla kasvavien seurantapuiden jakautuminen harsuuntumisluokkiin Defoliation frequency distributions of sample trees on mineral soil sites, % koepuiden lukumäärästä % of number of sample trees Puulaji Vuosi Koepuiden Neulas- tai lehtikadon aste, % lukumäärä, kpl Tree species Year Number of Defoliation percentage sample trees Mänty ,9 5,2 0,7 0,0 0,1 Pine ,0 6,7 0,7 0,2 0, ,6 9,2 0,9 0,2 0, ,8 9,8 0,8 0,3 0, ,5 8,9 0,9 0,3 0, ,4 6,4 0,5 0,3 0, ,7 6,8 1,0 0,4 0, ,3 9,3 1,0 0,4 0, ,5 7,3 0,9 0,2 0, ,4 7,2 1,0 0,3 0,0 Kuusi ,2 20,0 4,9 1,2 0,6 Spruce ,5 23,9 7,6 1,8 1, ,5 25,5 9,1 2,9 1, ,2 28,6 9,5 3,4 1, ,7 26,9 10,0 4,1 1, ,4 26,6 11,3 4,1 0, ,8 24,3 9,8 3,5 0, ,7 27,5 7,8 2,1 0, ,7 25,2 6,7 1,7 0, ,0 27,6 7,9 2,1 0,4 Lehtipuut ,4 6,9 0,3 0,3 0,0 Broadleaves ,9 6,8 1,1 0,3 0, ,7 11,2 0,9 0,9 0, ,8 13,2 2,8 0,6 0, ,6 14,0 2,9 0,4 0, ,9 10,3 1,6 0,2 0, ,5 12,0 2,2 0,9 0, ,0 14,3 2,8 0,8 0, ,7 12,4 3,1 0,7 0, ,0 14,8 1,6 0,5 0,1 Kaikki puut ,3 10,7 2,2 0,5 0,4 Total ,4 13,0 3,2 0,9 0, ,3 15,2 3,9 1,3 0, ,0 16,8 4,1 1,5 0, ,4 15,8 4,4 1,7 0, ,9 13,7 4,3 1,6 0, ,3 13,0 3,9 1,5 0, ,8 15,6 3,4 1,0 0, ,5 13,5 3,0 0,7 0, ,6 15,1 3,3 0,9 0,2 Metsäntutkimuslaitos, metsien terveydentilan tutkimusohjelma The Finnish Forest Research Institute 84

13 2 Metsien terveydentila 2.6 Metsäpalot Forest fires, Vuosi Palojen lukumäärä Paloala, hehtaaria Year Number of fires Burnt area, hectares Arvio Estimates 2 Ennakkoarvio Preliminary estimates Sisäasiainministeriö Ministry of the Interior 85

14 86