POHJOLAN VOIMA. Teemana säätövoima 1/2012. Säätövoimakeskustelu: Lisää kysyntä joustoa ja omavaraista säätösähköä 8 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI

Transkriptio

1 POHJOLAN VOIMA POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012 Teemana säätövoima Säätövoimakeskustelu: Lisää kysyntä joustoa ja omavaraista säätösähköä 8

2 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus Rohkeasti eteenpäin 5 Lauri Virkkusen haastattelu: Investoimme yhteiseen tulevaisuuteemme 8 Säätövoimakeskustelu: Lisää kysyntäjoustoa ja omavaraista säätösähköä 13 Kolumni: Säätövoimaa on lisättävä Vesivoima parasta mahdollista säätövoimaa Hiilivoimaloista saatavissa kapasiteettisäätöä 22 Lyhyesti POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 16. vuosikerta. Yhteystiedot: puhelin , PL 40, Helsinki. Päätoimittaja: Riitta Larnimaa. Toimitus: Hannele Kukka, Sirkka Inkinen. Taitto: Lahtinen Mantere Saatchi & Saatchi. Julkaisija: Pohjolan Voima Oy. Osoitteenmuutokset: info@pvo.fi. Paino: Eura Print Oy. Paperi: kansi MultiArt Silk 170 g, sisus MultiArt Silk 130 g. Kannen kuvat: Plugi, Kai Tirkkonen. 2 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012

3 PÄÄKIRJOITUS Riitta Larnimaa johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet Kuva Susa Junnola Pohjolan Voimalla on aina ollut rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Vuosikymmeniä käytössä olevia paljon pääomia sitovia investointeja ei voi tehdä yksinomaan ajan trendien mukaan. On tutkittava uutta, tunnusteltava herkällä korvalla ympäröivää maailmaa ja tehtävä rohkeita ratkaisuja. Kun päätös on tehty, on uskottava siihen ja elettävä sen kanssa vuosikymmeniä eteenpäin. Rohkealla polulla jatkamme tulevaisuudessakin. Siitä esiesimerkkinä on muun muassa Vaasaan nouseva osakkuusyhtiömme Vaskiluodon Voiman kaasutinlaitos, joka on omassa luokassaan maailman ensimmäinen. Pohjolan Voiman tarina alkoi vesivoimasta vuonna Vuosikymmenien aikana siitä on kasvanut osaamiseltaan ja tuotantorakenteeltaan monipuolinen energiapalvelutalo. Toimintaperiaatteemme on säilynyt läpi historiamme entisellään: tuotamme sähköä ja lämpöä omakustannushintaan osakkaillemme. Historiamme on osa suomalaisen yhteiskunnan sotien jälkeisen ajan historiaa. Nykypäivään sieltä kantaa hedelmää rohkeuden lisäksi halu katsoa eteenpäin ja kantaa vastuuta kulloisenkin ajan hengessä. Sain vastuulleni Pohjolan Voiman viestinnän ja yhteiskuntasuhteet viime vuoden syyskuussa. Samalla, kun tunnen intohimoa saada olla rakentamassa tarinaa eteenpäin, roolini on kertoa tarinaa myös sidosryhmillemme. Tarinan kerrontaa palvelee muun muassa kädessäsi oleva uudistuvan Pohjolan Voiman ensimmäinen sidosryhmälehti. Osaksi uudistuvan Pohjolan Voiman ilmettä olemme ottaneet Ajanvirran, joka kuvaa paitsi investointejamme yhteiseen tulevaisuuteemme, myös toimintamme aikajännettä. Ajanvirta tekee myös nöyräksi. Yhtäältä teemme tulevaisuutta yhdessä sidosryhmiemme kanssa ja toisaalta tulevat sukupolvet joutuvat elämään meidän ratkaisujemme kanssa. Tahtotilamme on investoida yhteiseen tulevaisuuteemme monipuolisesti, ympäristöä kunnioittaen, vuorovaikutteisesti ihmisiä arvostaen ja eteenpäin katsoen. Uudistuneessa lehdessämme haluamme entistäkin enemmän kuulla myös sidosryhmiemme ajatuksia ja näkemyksiä. Ensimmäisen lehtemme pääteemana on säätövoima. Aiheesta ovat keskustelemassa TEMin ylijohtaja Esa Härmälä, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Kemiran energia johtaja Elina Engman ja Suomen luonnon suojeluliiton Riku Eskelinen. ROHKEASTI ETEENPÄIN 3

4 4 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012 Parhaiten yhteiskunta tukee energiainvestointeja varmistamalla toimintaympäristön vakauden sekä tekemällä pitkäjänteisiä päätöksiä. Tempoileva päätöksenteko on myrkkyä investoinneille.

5 Lauri Virkkusen haastattelu: INVESTOIMME YHTEISEEN TULEVAISUUTEEMME Teksti Riitta Larnimaa Kuvat Kai Tirkkonen Kymmenessä vuodessa Pohjolan Voima on investoitunut hiilidioksidivapaaseen tuotantoon yhteensä lähes neljä miljardia euroa. Tuottamalla osakkaillemme sähköä ja lämpöä olemme osaltamme luoneet työtä ja hyvinvointia Suomeen. Vastapainoksi toivomme ennustettavaa ja pitkäjänteistä toimintaympäristöä, Pohjolan Voimaa kohta kaksi vuotta luotsannut toimitusjohtaja Lauri Virkkunen linjaa. Neljän miljardin euron kokonaisinvestoinneista noin 1,3 miljardia euroa on suunnattu uusiutuvaan energiaan. Vesivoiman perusparannusohjelma saadaan päätökseen lähivuosina. Vuodesta 2000 alkaen Pohjolan Voima on rakentanut kutakuinkin yhden uuden biovoimalaitoksen vuosittain. Tänä vuonna valmistuu Hämeenkyröön 15. biopolttoainetta käyttävä voimalaitos. Ensi vuoden alussa käynnistyy osakkuusyhtiö Vaskiluodon Voiman voimalaitokseen Vaasaan biokaasutin, joka korvaa hiilen käyttöä merkittävästi metsähakkeella. Tämän lisäksi Olkiluodossa ovat meneillään suurten investointien vuodet. 5

6 Määrätietoisilla investoinneilla Pohjolan Voima tuo työtä ja hyvinvointia koko Suomeen. Samalla hiilidioksidipäästöttömän tuotannon osuus nousee viime vuosien 70 prosentista 90 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Olemme osaltamme sitoutuneet Energiateollisuuden tavoitteeseen, jonka mukaan sähkön- ja lämmöntuotanto on hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä. Panoksemme myös uusiutuvan energian tavoitteen toteuttamisessa on merkittävä, sillä Pohjolan Voima on tehnyt suuren osan Suomen bioenergiainvestoinneista, Virkkunen toteaa. Energia-ala on Suomen teollisuuden merkittävin investoija. Vuonna 2011 alan investoinnit olivat kaksi miljardia euroa, kun koko teollisuus investoi yhteensä 5,7 miljardilla eurolla. Investointipotentiaali on samalla tasolla myös lähivuosina, mutta toteutumiseen vaikuttaa toimintaympäristön vakaus ja ennakoitavuus. Windfall-vero olisi pois investoinneista Investointeihin liittyy myös kysymysmerkkejä. Yksi suurimmista huolenaiheista on suunnitteilla oleva fiskaalinen windfall-vero, jolla hallitus aikoo kerätä yhteensä 170 miljardia euroa niin sanotulta vanhalta ydin- ja vesivoimatuotannolta. Myös uraaniveron käyttöönottoa on kaavailtu. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on vastikään arvioinut, että nykyisellä tuotantojakaumalla windfall-verosta reilu puolet kohdistuisi vesivoimaan ja vajaa puolet ydinvoimaan. Teollisuuden Voimassa, josta Pohjolan Voima omistaa noin 60 prosenttia, kaavailtu lisäverotus nostaisi tuotantokustannuksia jopa prosenttia. Vesivoimantuotannossa tilanne olisi vieläkin ikävämpi: Pohjolan Voiman vesivoimayhtiö saisi maksettavakseen veron, joka nostaisi kustannuksia jopa 50 prosenttia tämän hetken tasoon verrattuna. Kun päälle lasketaan nykyinen kiinteistövero, verotus hauk- 6 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012

7 Toimitusjohtaja Virkkunen kommentoi Pohjolan Voiman näkökulmasta ajankohtaisia energia-asioita seuraavasti: kaisi vesivoiman liikevaihdosta vielä tätäkin suuremman osan. On kysymys suurista summista. Onko näin suuri verorasitus suhteessa tuotantokustannuksiin millään muotoa kohtuullista? Veroihin kerättävät varat olisivat pois yritysten investoinneista ja heikentäisivät olennaisesti toimintaedellytyksiämme, Virkkunen toteaa. Pohjolan Voiman teollisuusosakkaiden energiakustannukset nousisivat ja lisäkustannus heikentäisi yritysten menestymisen mahdollisuuksia. Myös kuluttajat saisivat oman osansa, sillä Pohjolan Voiman sähköyhtiöosakkaat joutuisivat nostamaan sähkön hintaa ja vähentämään tuloutustaan kuntaomistajilleen. Toivomme päätöksentekijöiltä nyt perusteellista suorien ja välillisten vaikutusten arviointia. Tuijottamalla vain sokeasti energiaverokertymää, voi lopputuloksena olla ratkaisu, jonka välilliset vaikutukset heikentävät suomalaista kansataloutta kohtuuttomasti, Virkkunen muistuttaa. Windfall-verotus: Onko oikein ja kohtuullista, jos yksittäisen yrityksen verorasitus on jopa 50 % liikevaihdosta? On syytä selvittää ja arvioida perusteellisesti suunnitellun veron suorat ja välilliset vaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan. Uusi vero haukkaisi investointeihin tarkoitettuja varoja. Turpeen käyttö: Turpeen kotimaisuus ja erinomaiset ominaisuudet ovat mahdollistaneet bioenergian käytön energian tuotannossa. Turpeella on paikka myös tulevaisuuden energiapaletissa. Huomiota herättäneet turpeen vesistövaikutukset on kaikin puolin hoidettava kuntoon. Teollisuuslaitosten päästöjä rajoittava ns. IE-direktiivi: Laitosten ennenaikainen alasajo ja tuplainvestoinnin riskit pitäisi välttää toimeenpanossa. Direktiivin mahdollistamat joustot, kuten kansallinen päästöjen vähentämissuunnitelma, tulisi käyttää. Toimeenpanossa ei pitäisi mennä direktiivin vaatimuksia pidemmälle. Säätövoima: Säätövoimaa tarvitaan sähköntuotannon häiriötilanteissa ja sääolosuhteiden muuttuessa. Tuuli voiman kasvu lisää säätövoiman tarvetta entisestään. Vesivoima on parasta säätövoimaa, mutta sen lisääminen on harmillisen pahasti jumissa. Kotimaisen säätövoiman kehittämisestä tarvittaisiin yhteiskunnallista keskustelua. Mankala-malli: Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on Suomessa mahdollistanut suuren osan energia investoinneista, lisännyt kilpailua energiantuotannossa ja tuonut alalle lisää toimijoita. 7

8 Säätövoimakeskustelu: LISÄÄ KYSYNTÄ JOUSTOA JA OMAVARAISTA SÄÄTÖSÄHKÖÄ Säätövoima on kuuma energiapoliittinen keskustelunaihe. Yhtä mieltä ei yleensä olla kuin sen lisäystarpeesta. Jonkun pitäisi jotain ongelmalle tehdä, mutta kenen ja mitä! Ensiksi pitäisi päättää, mistä puhutaan, kun keskustelunaiheena on säätövoima. Kantaverkkoyhtiönä Fingrid vastaa sähköverkon toimivuudesta ja silloin myös säätövoima terminä kuuluu meille. Säätövoiman avulla saatamme tuotannon ja kulutuksen tasapainoon sen viimeisen tunnin aikana. Vastuullamme on siten ns. viimeisen tunnin säätö, tätä aikaisempi tilanne hoituu sähkömarkkinoilla, Teksti Leena Manner Kuvat Kai Tirkkonen 8 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012

9 Fingridin Jukka Ruusunen käynnistää keskustelun. Usein termillä tarkoitetaan markkinoiden mukaan vaihtelevaa ja joustavaa sähköntuotantoa, TEMin Esa Härmälä selventää. Niin nytkin. Säätövoima kuuluu markkinoille Energiantuotannon pitäisi olla normaalia yritystoimintaa, jossa terveitä liiketoimintamahdollisuuksia näkevät yrittäjät investoivat. Yhteiskunnan tehtävänä on ns. toimivan säädöksellisen kehyksen ylläpito ja kehittäminen, mekanismien luominen ja ylläpito. Muu jää markkinoille. Niinpä joustava sähköntuotanto ei kuulukaan valtion vastuulle vaan sähkömarkkinoille. On totta, että EU:ssa tästä periaatteesta on hieman lipsuttu ja etenkin Keski- Euroopassa yhteiskunta on uusiutuvaan energiaan liittyvillä päätöksillään lisännyt säätö voiman tarvetta, Härmälä jatkaa. Keski-Euroopassa on jo todellinen ongelma. Sähkön hinta on usein negatiivinen eli markkinoille tulvii peruskuorman lisäksi tuuli- ja aurinkosähköä ja peruskuorma, jopa ydinvoima, joutuu säätämään tuotantoa. Usein toistuvana tilanne kertoo sen, että markkinahinnalla ei ole merkitystä yrittäjien tulonmuodostukselle eikä järjestelmän logiikka toimi, Ruusunen säestää. Olemme Suomessa onnellisessa asemassa, sillä meillä energiasektori hyödyntää paljon uusiutuvaa biomassaa esimerkiksi kovasti vaihtelevan tuulen sijasta. Biomassalla voidaan sähköä tuottaa yhtä tasaisesti kuin fossiilisilla polttoaineilla. Meillä ongelmat ovat pieniä ja ulkosyntyisiä eli lähinnä EU:n säätelyn ja energiapolitiikan seurauksia. Metsä biomassa on säästänyt meidät monilta ongelmilta, Härmälä kiittää. Kysyntäjousto ei yksin riitä Kysyntäjousto on ympäristönäkökulmasta kannattavin tapa saada sekä säätövoimaa että joustavuutta sähköntuotantoon, Eskelinen toteaa. Pohjolan Voima kokosi neljä tahoa keskustelemaan säätövoimasta. Keskustelijoina olivat TEMin ylijohtaja Esa Härmälä (vasemmalla), Suomen luonnonsuojeluliiton ekoenergiavastaava Riku Eskelinen, Kemiran energiajohtaja Elina Engman ja kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. 9

10 Elina Engman: Avointa markkinainformaatiota ja lisää kotimaista säätöä Toimiva tapa helpottaa osaltaan säätövoimatarvetta on teollisuuden osallistuminen sähkön kysyntäjouston toteuttamiseen. Edellytyksenä on riittävän avoimen markkinainformaation saaminen ajoissa: yritysten on pystyttävä seuraamaan markkinoita ja niiden kehitystä reaaliajassa myös säätösähkön osalta. Kysyntäjouston pitää antaa yrityksille riittävästi taloudellisia kannustimia, jotka edesauttavat yrityskohtaisten ratkaisumallien löytämisessä vaikkapa varastoon valmistamisessa. Teollisuuden kysyntä joustolla ei tokikaan säätövoimakysymystä yksin ratkaista, kysyntäjouston ohelle tarvitaan lisää kotimaista, mieluusti uusiutuvaa säätövoimaa esimerkiksi vesivoimaa hyödyntämällä. Kemiran Engman ottaa kopin. Energiaa käyttävä teollisuus on osaltaan valmis sopeuttamaan tuotantoaan kysyntäpiikkejä vastaan. Kysyntäjouston avulla voidaan hyvin välttää kysynnän huipputilanteet ja vähentää merkittävästi säätövoiman tarvetta ja pitää sen hinta järjellisenä. Teollisuus tarvitsee kysyntäjoustoa varten paljon nykyistä avoimempaa markkinainformaatiota. Nyt säätösähkön hinta selviävät meille vasta jälkikäteen eivätkä enää anna mahdollisuutta säätää tuotantoa sähkönkysyntää vastaavaksi. Pelkällä kysyntäjoustolla ei ongelmaa kuitenkaan voi ratkaista, tarvitsemme myös lisää omavaraista säätövoimaa. Vesivoima toimisi hyvänä, kotimaisena vaihtoehtona säätö voiman lisäämisessä, sillä kysyntäjouston varaan jättäytymällä voimme vahingossa sammuttaa valoja valtakunnasta. Meidän pitää muistaa vientiteollisuuden merkitys Suomelle. Teollisuuden säästäessä sähköä pyörät eivät pyöri eikä tuotannosta saada tuotteita vientiin. Seuraukset eivät siis ole vain positiivisia. Teollisuuden kysyntäjousto vähentää tuottavuutta, kun meidän pitäisi etsiä kaikki keinot sen lisäämiseksi, Engman muistuttaa. Teollisuustuotannon pyörien pyörimässä pitämisellä on iso arvonsa. Tarvitsemmekin kysyntäjouston lisäksi muita ratkaisumalleja, Härmälä myöntää. Kotitaloudet ovat säätövoimaa ajatellen myös iso mahdollisuus. Älykäs sähköverkko antaa niille mahdollisuuksia ohjata kulutusta vaikkapa lämminvesivaraajien avulla, Eskelinen jatkaa. Tuuli- ja vesivoimalla synergiaa Suomalaisten pitäisi tehdä norjalaisten kanssa sopimuksia säätövoiman tuotannosta ja toimituksista Suomeen, Eskelinen ehdottaa. Jos katsomme, että voimme jatkossa luottaa Ruotsin ja Norjan vesivoimaan säätövoimana, meillä ei oikeastaan ole ongelmaa. Jos päädymme arvioimaan sen tulevaisuudessa riittämättömäksi tai liian kalliiksi tai haluamme olla omavaraisia myös säätövoiman suhteen, 10 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012

11 tarvitsemme kansallisten toimijoiden vastuulla olevaa joustavaa sähköntuotantokapasiteettia ja meidän pitää miettiä ja löytää tähän sopiva ratkaisu, useita erilaisia ja toisiaan täydentäviä toimia, Härmälä toteaa. Tuulivoimaa voidaan hyvin säätää toisella uusiutuvalla energiamuodolla, vesivoimalla. Näillä tuotantomuodoilla on selvä synergiayhteys, ja vesivoiman lisääminen vaatii uudenlaisia keskustelunavauksia ja poliittista näkemystä. Toteutuessaan vesivoima lisäisi kotimaista, omavaraista säätövoimaa, joka täydentäisi tuulivoimaa, Engman muistuttaa. Ratkaisua haettaessa on jotkut perälaudat parasta kuitenkin pitää edelleen kiinni. On vaikea ymmärtää syitä tuhota kansallista ympäristöperintöä, mikäli säätövoimaa on saatavissa vaikkapa pohjoismaisilta kumppaneilta. Joskus rahan ohella tarvitaan myös muita konsultteja, Eskelinen jarruttelee. Säätövoiman arvo kasvussa Säätösähkön hintaan ja saatavuuteen vaikuttavat myös rajasiirtoyhteydet ja niissä esiintyvät ongelmat. Teollisuudelle oleellista on sähkön myös säätösähkön vakaa ja ennustettava hinta, Engman toteaa. Negatiiviset hinnat ovat käynnistäneet kuuman eurooppalaisen energiakeskustelun säätövoiman ympärillä. Keskeinen puheenaihe on myös kansallinen intressi, useissa maissa päätöksentekoon vaikuttaa myös ns. kansallinen etu. Voi hyvin olla, että kansallismieliset norjalaiset päättävätkin säilyttää säätövoimaansa enemmän itsellään, Ruusunen filosofoi. Emme ole säätövoimamarkkinoilla yksin. Säätövoimatarpeeseemme vaikuttavat yhtä paljon Ruotsin kuin omat tuulivoimahankkeemme, sillä niitä säädetään samoilla markkinoilla yhteisen järjestelmän avulla. Säätövoiman tarvetta vastaan voi myös toimia ja myydä joustavaa suomalaista säätövoimakapasiteettia. Säätövoiman tarpeen lisääntyessä kasvaa sen arvokin. Säätövoimalla voi joku tehdä myös hyvää tiliä, Ruusunen ennakoi. Jukka Ruusunen: Tuulivoiman tuottajille vastuu ennusteista Säätövoiman tarvetta voidaan vähentää säilyttämällä tuulisähkön tuottajilla vastuu omasta sähkötaseestaan ja siihen liittyvistä tuulivoiman tuotannon ennusteista. Tälle ei ole mitään todellisia esteitä, sillä käytettävissä on jo varsin mallikkaita ennustamismenetelmiä. Tuulisähkön tuottajat voivat parhaiten edesauttaa tuotannon ja kulutuksen tasapainottamista osallistumalla aktiivisesti spot- ja Elbas-markkinoille. Näin muut markkinatoimijat voivat reagoida vaihteluun omalla tuotannollaan ja markkinat asettuvat luontaiseen tasapainotilaan. Järjestelmä toimisi oikein, ilman ulkopuolista puuttumista ja kaikkien eduksi. 11

12 TUULIVOIMA LISÄÄ SÄÄTÖ VOIMAN TARVETTA Perusvoiman lisäksi sähköä tuotetaan kysynnän vaihteluiden mukaan joustavalla sähköntuotannolla. Käytössä olevat tuotantomuodot ovat säädettävissä oleva kotimainen vesivoima, sähkön erillistuotanto lämpövoimalla sekä sähkön tuonti. Pienimmillään kysynnän mukaan vaihtelevaa sähköntuotantoa ei tarvita lainkaan, suurimmillaan se on ollut noin 7 GW. Säätövoima tasapainottaa sähkömarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan, sähkön kulutuksen ja tuotannon, tasapainoon. Vuositasolla tasapaino saavutetaan korkeammalla lämpövoiman tuotannolla pakkasjaksojen aikaan. Vuorokausittaisen resurssien käytön ohjaa tasapainoon sähköpörssin kysyntä, jonka mukaan tarjolla olevan kapasiteetin teho säädetään tarjottujen hintojen perusteella kullekin tunnille. Tasapaino ns. viimeisen tunnin aikana kuuluu järjestelmävastaavana toimivalle kantaverkkoyhtiö Fingridille, tätä aiemmin tasapainosta huolehtii yhteispohjoismainen sähkömarkkina. Säätövoima hankitaan merkittävissä määrin helposti säädettävissä olevasta vesivoiman tuotannosta pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. Tuulivoiman lisäys tuo sähköjärjestelmäämme lyhytaikaisen säädön lisäystarvetta, jota yleensä hankitaan tuontina pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. Tuulivoiman tuotanto-osuuden kasvattaminen korostaa tuotantoennusteiden päivittämisen tarvetta. Tuulettomat jaksot voidaan hyvin ennustaa 1 2 päivää etukäteen. Markkinoiden käytettävissä pitää olla riittävästi kon- ventionaalista tuotantokapasiteettia hitaana varavoimana. Yhteisillä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla säätövoimatarpeeseen vaikuttavat muualla toteutettavat hankkeet. Suomen lisäksi säätövoimaa edellyttäviä tuulivoimahankkeita on suunnitteilla ja rakenteilla niin Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassa. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla säätösähkö on saatu pääosin norjalaisesta vesivoimasta. Norjan vesivoimalle riittää kiinnostusta, sillä Keski-Euroopassa on tuulivoimahankkeita noin MW:n edestä. Norjalaisen vesivoiman hyödyntämistä on tähän asti rajoittanut riittävien siirtoyhteyksien puute, mutta siirtoyhteyksiä on suunnitteilla ja rakenteilla Pohjanlahden yli Keski-Eurooppaan. Lähivuosien keskeinen kysymys: mistä saadaan tarvittava säätövoima Säätösähkön tarve voidaan Suomessa kattaa kolmella eri tavalla: - tuomalla ulkomailta esim.norjalaista vesivoimaa - kysyntäjoustolla, jolloin esim. energiaintensiivinen teollisuus säätää tuotan toaan sähkön tuotannon ja muun kulutustarpeen mukaisesti - kotimaisella säätösähköllä, kuten vesivoimalla tai lauhdevoimalla. Kotimaisen säätösähkön etuna on se, että se lisää energiantuotannon kotimaisuutta ja omavaraisuutta. Kotimainen säätövoima Tuonti Heikentää omavaraisuutta Kulutuksen joustaminen 12 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012

13 SÄÄTÖVOIMAA ON LISÄTTÄVÄ KOLUMNI Jukka Leskelä johtaja, Energiateollisuus ry Kuva Energiateollisuus ry Eurooppalainen sähköjärjestelmä on hurjassa muutoksessa. Tavoite on hyvä: EU haluaa lisätä energiaomavaraisuutta ja torjua ilmaston muutosta. Aurinkosähköä on nopeasti asennettu yli MW ja tuulisähköä MW. Suomen koko sähköntuotantokapasiteetti on luokkaa MW. Lisää on tulossa. Uutta uusiutuvan sähkön tuotantoa tuetaan markkinoille tällä vuosikymmenellä Pohjois- ja Keski-Euroopassa vuosituotannoksi laskettuna lähes 400 TWh. Se on saman verran kuin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan sähkönkulutus yhteensä. Sähkömarkkinat ovat yhdentymässä. Meillä on jo nyt yhteinen hinnanmuodostus Pohjoismaiden lisäksi Ranskassa, Saksassa ja Beneluxmaissa. Kaikkien maiden päätökset ja teot vaikuttavat muiden maiden toimintaan. Runsas uusi tarjonta vaikuttaa muun tuotannon kannattavuuteen. Euroopan jo muutenkin vanhenevaa kapasiteettia alkaa poistua nopeutetussa aikataulussa. Kyky tuottaa sähköä, kun sitä tarvitaan, vähenee. Sähköjärjestelmään onkin syntymässä valtava haaste. Sähköä on välillä tarjolla yli tarpeen ja sitä pitäisi voida kuljettaa alueilta toisille suuria määriä. Välillä taas, kun sääolosuhteet eivät ole suosiolliset, olisi oltava kapasiteettia tuottamassa tarvittava sähkö. Vaikka ajoittain korkeat hinnat houkuttelevat kysyntäjoustoihin ja verkkoja rakennettaisiin paljon, nämä keinot eivät tule riittämään. Tarvitaan hurjasti lisää säätökykyistä sähköntuotantokapasiteettia. Meidän suomalaisten pitäisi kantaa huolta kotimaisesta säätövoimasta. Vaikka oma uusiutuvan energian politiikkamme onkin sähköjärjestelmän kannalta melko ongelmatonta, olemme yhteisillä markkinoilla muiden kanssa. Tällä hetkellä säätövoimamme hankitaan pääosin pohjoismaisilta markkinoilta. Eurooppalaisessa energiapolitiikassa katseet ovat kääntyneet Norjan vesivoimaan. Puhutaan Euroopan patterista, sähkövarastosta. Norjalaiselle säädölle on kysyntää. Sen hinta ja saatavuus tulevat muuttumaan. Yhteisillä markkinoillakin on viisasta huolehtia oman sähköjärjestelmän toimivuudesta. Haasteet naapureiden puolelta lisääntyvät. Osa meidän palapeliämme on sähkön tuonti Venäjältä, mikä viime aikoina on muuttunut epävakaaksi. Sähköä on ollut vähiten tarjolla, kun sitä on eniten tarvittu. Nyt olisi selvitettävä keinot lisätä kotimaista säätövoimaa. Vesivoima on tässä yksi keskeinen ratkaisu. Sitä voidaan lisätä ilman tuki mekanismeja se määrä, joka tarvitaan oman suunnitteilla olevan tuulivoimamme säätö voimaksi. 13

14 14 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012 Kollaja-hankkeen suunnitelmia on viety vuosien varrella eteenpäin. Natura-suojelualueiden vuoksi suunnitelmia on tarkennettu niin, että suojelutavoitteet eivät vaarannu. Täydennämme edelleen suunnitelmiamme Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta saamamme palautteen perusteella.

15 VESIVOIMA PARASTA MAHDOLLISTA SÄÄTÖVOIMAA Teksti Leena Manner Kuvat Tero Pajukallio Plugi Nopeita markkinaheilahteluja voidaan sähkömarkkinoilla säätää kolmella tavalla: tuonnilla, kulutuksen kysyntäjoustolla tai kotimaisella säätövoimalla. Vesivoima on parasta säätövoimaa. Lisäksi se on kotimaista, uusiutuvaa ja päästötöntä, toteaa PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti Pietinen. Valtiovalta on toivonut lisää vesivoimaa ja vesivoimayhtiöt ovat tehneet voitavansa. Me PVO-Vesivoimassa olemme vesivoiman perusparannus- eli ns. VESPA-hankkeemme kanssa jo loppusuoralla. Sen myötä olemme nostaneet Iijoen vesivoimalaitosten tehoja 28 MW eli 10 prosenttia. Tehonnostojen avulla saamme vuosittain lisää energiaa 35 GWh. Muut vesivoimayhtiöt toteuttavat omia vastaavia hankkeitaan, PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti Pietinen kertoo. Tehonnoston täydet hyödyt jäävät kuitenkin osin toteutumatta, sillä merkittävä osa tulvan aikaisesta vesivoimasta joudutaan juoksuttamaan voimalaitosten ohi. Hyödyntäminen edellyttäisi varastoaltaiden rakentamista, joita ilman vesivoimalaitosten koneet käyvät puolella teholla aina tulva-aikoja lukuun ottamatta. Ja silloin siis vettä juoksutetaan voimalaitosten ohi. 15

16 Säätövoiman arvo kasvaa Säätövoiman tarve kasvaa Euroopassa. Asetut tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiselle edellyttävät myös merkittävää tuulivoiman lisäämistä ja tuulivoima puolestaan tarvitsee säätövoimaa. Pelkästään Keski-Euroopassa on suunnitelmia MW:n tuulivoimakapasiteetin rakentamisesta. Myös Suomessa suurehko osuus uusiutuvan energian tavoitteesta on suunniteltu toteutettavan tuulivoimalla. Päivänselvää on, että säätövoiman tarpeen kasvaessa sen hinta nousee. Tähän asti olemme säätövoimana käyttäneet sekä kotimaista että norjalaista ja ruotsalaista vesivoimaa. Tuuli- ja aurinkovoiman lisäyshankkeet ovat tehneet säätövoimasta aiempaa tärkeämpää ja koko Eurooppa on kääntänyt katseensa Norjaan. Kuinka paljon norjalaista vesivoimaa riittää, paljonko norjalaiset ovat lopulta halukkaita jakamaan omaa vesivoimaansa muille ja millaiseksi säätösähkön hinta muodostuu, jää nähtäväksi. Tärkeää on saada säätövoimakysymys ratkaistuksi, sillä pahimmillaan säätövoiman puute voi aiheuttaa pahojakin uhkia sähköverkon toimintavarmuudelle. Lisää vesivoimaa ympäristö huomioon ottaen Hallituksen linjausten mukaan tuulivoimaa pitäisi rakentaa Suomessa lisää vuosikymmenen loppuun mennessä MW. Tuulivoiman lisääminen edellyttää lisää säätövoimakapasiteettia. Säätövoimaa tarvitaan lisää myös siksi, että nykyisin säätövoimana käytettävää lauhdevoimaa on poistumassa käytöstä niinikään vuosikymmenen loppuun mennessä. Vesivoimaa säätövoimana ei voita mikään. Vesivoiman hyödyntämistä varten tarvitsemme hyvin suunniteltuja, ympäristönäkökohdat huomioivia harkittuja tekojärviä, PVO-Vesi voiman toimitusjohtaja Pertti Pietinen toteaa. Vaihtoehtoiset tavat tuottaa säätövoimaa häviävät vertailussa vesivoimalle teknisesti, taloudellisesti sekä ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Esimerkiksi Pohjolan Voiman Iijokeen suunnittelema Kollajan tekojärvi vastaisi kolmas osaa tuulivoimalle asetetun MW:n lisärakentamisen edellyttämästä säätövoimantarpeesta. Tekojärveen varastoitaisiin tulvavedet talteen käytettäväksi silloin, kun sähköntarve on suurimmillaan. Tekojärvi lisäisi Iijoen vesivoimalaitosten säätötehoa 100 MW:lla. Pietinen on vakuuttunut siitä, että hanke olisi mahdollista toteuttaa ympäristöarvot huomioon ottaen. 16 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012

17 Koen, että Kollajan vastustus perustuu vesivoimayhtiöiden menneisiin synteihin. Vesivoimaa rakennettaessa tehtiin virheitä, joista on vuosikymmenten aikana kuitenkin opittu paljon. Yhteiskunta ja sen painotukset ovat myös muuttuneet. Siksi vesivoimaakaan ei voida rakentaa enää kuin ennen. Keskustelu vesivoiman roolista tarpeen - Ymmärrämme toki sen, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa hankkeemme ei etene. Toivoisimme kuitenkin yhteiskunnallista keskustelua säätövoiman tarpeesta ja vesivoiman roolista siinä. Vesivoima on kotimainen ja uusiutuva tuotantomuoto, joka ei kaipaa valtiolta tukea. Tavoitteenamme on säilyttää kosket koskina ja itse asiassa jopa kehittää Iijoen mahdollisuuksia virkistysalueena. Esimerkiksi virtakaloille Kollaja toisi nykyistä paremmat elinolot. Kesäaikana luonnonuomassa säilyy likipitäen nykyisen suuruinen virtaama, talvella virtaama pienenee oleellisesti. Pudasjärven kunnan tavoitteisin tämän pitäisi istua mainiosti. Hanke myös vahvistaa kunnan taloutta lisäämällä taloudellista aktiviteettia ja tuomalla merkittäviä kiinteistöverotuloja kunnalle, Pietinen esittelee hankkeen etuja aluetaloudelle. Kollaja-hanke 100 MW lisää säätötehoa, 1/3 tuulivoiman säätötarpeesta vuonna 2020 ei uusia koskia sähköntuotantoon energialisäys 155 GWh/vuosi 49 km 2 :n tekojärvi, soveltuu virkistyskäyttöön ei pysyvää asutusta tekojärven alueella vähentää vedenvaihtelun haittoja 115 miljoonan euron investointi, ei tarvitse valtion tukea euroa kiinteistöveroa Pudasjärven kunnalle PVO-Vesivoima 12 omaa tai osakkuuslaitosta sähköä vuonna ,7 TWh vesivoimalat Iijoella, Kemijoella, Kokemäenjoella ja Tengeliönjoella sähköteho yhteensä 505 MW, Pohjolan Voiman osuus tästä 440 MW 57 henkilöä 17

18 HIILIVOIMALOISTA SAATAVISSA KAPASITEETTISÄÄTÖÄ Tuuli- ja aurinkoenergian lisääminen asettaa hiilivoiman uuteen tilanteeseen: säätö voimaksi joustavaan sähköntuotantoon. Tämäkin onnistuu. Suomessa hiilivoimalla on perinteisesti tuotettu tasaista peruskuormaa. Tilanne on kuitenkin muuttunut ja nykyään laitoksia ajetaan markkinatilanteen mukaan. Keski-Euroopassa hiilivoimalaitosten rooli on korostunut, sillä ne tukevat säätöön kykenemättömän uusiutuvan energian tuotantoa ja sama tilanne on tulossa myös meille. Tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamisen suunnitelmat ympäri Eurooppaa edellyttävät lämpövoimalta aiempaa vahvempaa roolia joustavassa sähköntuotannossa ja säätövoimatalkoissa. Tätä kehitämme ja tähän varaudumme Pohjolan Voimassa, suunnittelupäällikkö Jarmo Tervo kertoo. Tervo kertoo, että lämpövoimasta säätövoimana voidaan käyttää lauhdevoimalaitoksia ja lauhdekapasiteetilla varustettuja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon laitoksia. Pohjolan Voimalalla on 16 lämpövoimalaitosta, joista viisi on tällaista joustavaan sähkötehon säätöön kykenevää. Loppuja ajetaan lähinnä lämmöntuotannon tarpeita ajatellen. Esimerkiksi kesäisin monien kaupunkien yhdistetyn lämmöntuotannon laitokset seisovat, kun kaukolämmölle ei ole kysyntää. Kun lämpö käytetään voimalaitoksen yhteydessä olevan teollisuuslaitoksen prosessissa, tehtaan prosessi määrää voimalan käytön. Näiden voimaloiden sähköntuotantoa ei siten voida käyttää säätövoimana tasapainottamaan sähköntuotannon vaihteluita. Tuotantoa muuttuvien kustannusten mukaisesti Sähkön kulutuskäyrän muoto on aika vakiintunut muodoltaan. Kulutus on suurinta viikonpäivinä ja etenkin aamuisin, kun valmistaudutaan töihin ja iltapäivällä töistä palatessa. Vastaavasti vähemmän sähköä kulutetaan viikonloppuisin sekä illalla ja yöllä. Teollisuuden kysyntätilanne, lämmitystarve ja loma-ajat vaikuttavat tietenkin tehontarpeeseen, Tervo avaa problematiikkaa. Öisin ja viikonloppuisin sähköä tuotetaan ns. peruskuorma eli noin 6 8 gigawatin teholla. Suomen suurin kulutushuippu, megawattia, mitattiin helmikuussa Peruskuorman ja kulutuksen välinen erotus tuotetaan tilanteen mukaan joustavalla sähköntuotannolla tai tuodaan. Kaikki lähtee eri tuotantomuotojen ajojärjestyksestä. Se puolestaan perustuu niiden kannattavuuteen. Ensimmäiseksi ajetaan aina pienimpien muuttuvien kustannusten tuotantomuotoja, kuten vesi- ja ydinvoimaa sekä yhdistettyä lämmön ja sähköntuotantoa, kun lämmölle on tarvetta. Lisäksi tuuli- ja aurinkovoimaa tuotetaan aina kun se on mahdollista. Tuotantoa säätää ja sen vaihtelujen mukaan elää lähinnä varastoitava pohjoismainen vesivoima sekä öljyllä, kivihiilellä tai maakaasulla tuotettava lauhdevoima, Suomessa lähinnä kivihiilellä. Teksti Leena Manner Kuvat Kari Sarkkinen Hannu Vallas 18 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012

19 Kapasiteettitarvetta tasataan myös tuonnilla. Suomeen tuodaan sähköä niin idästä kuin lännestä. Tuonti ja vienti vaihtelevat aluehintojen ja siirtoyhteyksien mukaisesti. Siirtoyhteydet maiden välillä rajoittavat edelleen sähkön siirtoa, etenkin Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä. Edessä isot investoinnit Hiilivoimalaitosten jatkokäyttöä säätövoimana hankaloittaa vuonna 2016 voimaan tuleva teollisuuspäästöjen direktiivi, IE-direktiivi, joka asettaa voimaloille aiempaa tiukempia päästörajoja. Pohjolan Voimassa on arvioitu IE-direktiivin edellyttämien muutosten merkitsevän yhtiön voimalaitoksille yli sadan miljoonan euron investointeja, joista suurimmat kohdistuvat hiili voimalaitoksiin. Energiantuotannossa pelaavat samat talouden lait kuin muussakin yritystoiminnassa. Joustavasta tuotantokapasiteetista pitää saada riittävä tuotto sen ylläpitämiseksi ja nyt myös tarvittavien investointien kattamiseksi. Investoinnilla pitäisi saada vähintään vuotta käyttöikää voimalaitoksille, Tervo toteaa. Yhdistetyn sähköntuotannon laitosten on helpompaa saavuttaa tiukemmat päästörajat kuin muulla lämpövoimalla erilasista polttoaineista ja polttotekniikasta johtuen. Investointeja toki niihinkin tarvitaan. Niissä investointien Lämpövoima soveltuu säätövoimaksi Lämpövoimaa voidaan hyvin ajaa vastaamaan markkinamuutoksia. Voimalaitosten ylösajo vie 2 4 tuntia, alas sen saa vielä nopeammin. Etua tuo myös mahdollisuus säätää sähköntuotanto tehoa laajasti ja suunnitella ajotapa markkinatilanteeseen sopivaksi. Polttoaineita on helppo varastoida ja saada nopeasti käyttöön. kannattavuus saavutetaan kuitenkin helpommin, ja investoinnit ovat taloudellisesti kannattavia, koska laitoksia käytetään lämmöntarpeen mukaan ja koska lämmöntarve on suhteellisen tasaista. Lauhdevoimalaitoksilla on ongelmana investoinnin kannattavuus laitoksen käyttömäärien vaihdellessa suuresti...tai käytettävissä rajoitettu tuntimäärä Hiilivoimalaitosten käyttö vaihtelee jo nyt kovasti vuosittain. Hyvän norjalaisen vesivoimatilanteen vallitessa laitoksia tarvitaan lähinnä kovilla pakkassäillä. Kun edullista vesivoimaa ei ole saatavilla, laitoksia tarvitaan enemmän, Tervo selittää. 19

20 Lauhdevoima on hyvää säätövoimaa, toteaa Pohjolan Voiman suunnittelupäällikkö Jarmo Tervo. 20 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012

21 Mikäli Kristiinan, Tahkoluodon ja Vaskiluodon hiilivoimaloihin päätetään olla investoimatta, laitokset voidaan siirtää ns. rajoitetun tuntimäärän käyttöön, ja niillä voidaan ajaa yhteensä tuntia laitosta kohden vuoteen 2023 mennessä. Silloin ne on viimeistään otettava pois käytöstä. Kristiinan, Tahkoluodon ja Vaskiluodon voimalaitokset ovat suuria, niiden yhteenlaskettu sähköteho on lähes 700 megawattia. Kokoluokka tulee hyvin esille verrattaessa laitoksia tuulivoimaan: helmikuussa 2010 Suomessa oli 118 tuulivoimalaitosta ja näiden laskennallinen tuotantokapasiteetti oli yhteensä 147 megawattia. Pelkästään Kristiinan, Tahkoluodon ja Vaskiluodon voimalaitosten korvaaminen biovoimalla olisi miljardi-investointi. Lauhdevoima on kuitenkin hyvää säätövoimaa, jota vääjäämättä tarvitsemme jatkossa nykyistä enemmän, Tervo pohtii. Pohjolan Voimassa haetaan lauhdevoimalle uutta ajotapaa Hiilivoimalaitoksia on Suomessa perinteisesti ajettu pitkiä käyttöjaksoja. Nyt laitoksia halutaan käyttää markkinatilanteen muutosten mukaisesti. Uuden ajotavan mukaisesti laitokset ovat tuotannossa, kun kulutusta on riittävästi ja sähkön markkinahinta mahdollistaa laitosten käytön. 80-luvulla rakennetut hiilivoimalat, kuten Kristiinan, Tahkoluodon ja Vaskiluodon voimalat, on suunniteltu tasaiseen ajoon korkealla hyötysuhteella. Lauhdevoimaloita käynnistetään kuitenkin Keski-Euroopassa usein, jopa kertaa vuodessa. Meillä on ajettu pidempiä välejä ja tehty harvoja käynnistyksiä. Nyt tarvitsemme uudenlaisen toimintamallin, jossa laitosten ajo ja teho määräytyy vielä tarkemmin markkinahinnan mukaan. Samalla meidän on suunniteltava laitosten huolto- ja kunnossapitotoimet uudenlaista käyttöä vastaaviksi. Lauhde voima sopeutuu hyvin joustavaan sähköntuotantoon, mutta harjoitella ja opetella tätä pitää. Pysymme hereillä ja oppivaisina, Tervo kertoo. Sähkön hankinnan aikavaihtelu 2011 (viikkokeskiteho) Lähde: Energiateollisuus ry MW Sähkön hinta vaihtelee pääosin kulutuksen vaihtelun mukaan päivittäin ja vuodenajoittain ja tuotannossa olevan tuotantokapasiteetin, etenkin vesivoiman tarjonnan mukaan viikko Nettotuonti Erillistuotanto Yhteistuotanto kaukolämpö Vesivoima Yhteistuotanto, teollisuus Ydinvoima 21

22 LYHYESTI HÄMEENKYRÖN BIOVOIMALAITOS VALMISTUU SYKSYLLÄ Pohjolan Voima, Leppäkosken Sähkö ja Metsä Board rakentavat yhteistyössä uuden biovoimalaitoksen Hämeenkyröön Metsä Board Kyron tehdasalueelle. Hämeenkyrön biovoimalaitos on Pohjolan Voiman 15. biovoimalaitoshanke. Voimalaitos valmistuu syksyllä Uuden voimalaitoksen polttoaineita ovat metsähake ja muut puuperäiset polttoaineet sekä täydentävänä polttoaineena turve. Hämeen kyrön biovoimalaitos korvaa fossiiliseen maakaasuun perustuvaa energian tuotantoa ja lisää kotimaisten energian lähteiden käyttöä alueella. Hankkeen ansiosta energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät. Rakennustyöt alkoivat keväällä Biovoimalaitoshankkeessa rakennetaan uusi kerrosleijukattila ja siihen kuuluvat polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmät. Uusi kattilalaitos sijoitetaan nykyisen tehdasvoimalaitoksen yhteyteen hyödyntäen mahdollisimman paljon aiempaa laitteistoa. Valmistuttuaan biovoimalaitos tuottaa sähköä 12 megawatin ja lämpöä 55 megawatin teholla Metsä Board Kyron tehtaan tarpeisiin sekä Leppäkosken Sähkön asiakkaille. BIOHIILI TULEVAISUUDEN POLTTOAINE Pohjolan Voiman on mukana tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan biohiileksi paahdetun biomassan käyttöä voimalaitospolttoaineena. Puuperäisestä biomassasta on paahtamalla (torrefaction) mahdollista valmistaa hiilidioksidineutraalia biohiiltä, jota voidaan käyttää sellaisenaan hiilivoimalaitoksissa. Tutkimushankkeessa selvitetään tarkemmin biohiilen soveltuvuutta hiilikattilan polttoaineeksi ja testataan sen käsittelyä ja polttamista. Vuonna 2013 valmistuvassa hankkeessa ovat mukana Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Lämpövoima Oy, Helsingin Energia, UPM-Kymmene ja Metso Power. Tekes on myöntänyt hankkeelle rahoitusta. 22 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012

23 BIOKAASUTTIMELLA BIOENERGIA HIILEN RINNALLE VAASASSA Vaasan Vaskiluotoon on rakenteilla suuri biopolttoaineen kaasutuslaitos, joka mahdollistaa biopolttoaineiden käytön perinteisessä hiilivoimalaitoksessa. Omassa kokoluokassaan maailman ensimmäisellä biokaasuttimella voidaan korvata prosenttia kivihiilestä kotimaisilla polttoaineilla. Pohjolan Voiman osakkuusyhtiön Vaskiluodon Voiman Vaskiluotoon rakenteilla oleva biomassan kaasutustekniikka on Suomessa kehitettyä uutta teknologiaa, jota ei ole maailmassa aiemmin toteutettu näin suuressa kokoluokassa. Nykyisen Vaskiluodon hiilivoimalaitoksen viereen rakenteilla olevan biokaasutuslaitoksen polttoaineteho on 140 megawattia. Biokaasuttimessa polttoaineina käytettävä puumassa muunnetaan biokaasuksi, jota voidaan polttaa olemassa olevassa hiilikattilassa kivihiilen rinnalla. Kaasutuslaitoksella tuotetulla tuotekaasulla voidaan korvata prosenttia Vaskiluodon Voiman Vaasan voimalaitoksella polttoaineena käytetystä kivihiilestä. Biopolttoaineiden käytön ansiosta voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt vähenevät noin tonnia vuodessa. Kotimaisina uusiutuvina polttoaineina käytetään pääosin metsähaketta. Varapolttoaineena käytettävän turpeen osuuden arvioidaan olevan selvästi pienempi kuin biomassan. Polttoaineet hankitaan lähialueilta korkeintaan sadan kilometrin etäisyydeltä voimalaitoksesta. Biokaasutuslaitoksella on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Välillisesti hankkeen myötä syntyy jopa 400 uutta työpaikkaa erityisesti polttoaineen hankintaan. Rakennustyömaan henkilövahvuus on enimmillään noin 100 henkeä. Biokaasutuslaitoksen rakennustyöt käynnistyivät syksyllä Laitos valmistuu vuoden 2012 lopussa. Hankkeen kustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeino ministeriö on myöntänyt hankkeelle uuden teknologian käyttöönoton perusteella merkittävää investointitukea. POHJOLAN VOIMAN NETTISIVUT UUDISTUIVAT Pohjolan Voima verkkosivut on uudistettu sekä visuaalisesti että sisällöllisesti. Sivujen uusi ulkoasu kuvastaa tänä vuonna vaiheittain käyttöön otettavaa uutta visuaalista ilmettämme. Nettisivut tarjoavat ajan tasalla olevan perusesittelyn Pohjolan Voimasta ja sen toiminnasta. Sisällössä pyrimme ajankohtaisuuteen ja kiinnostavuuteen muun muassa energiaan liittyviä ajankohtaisia aiheita käsittelevällä blogilla. Tutustu uusittuihin sivuihimme osoitteessa 23

24 Investoimme yhteiseen tulevaisuuteemme