Salo osaksi globaalia biotaloutta? Tulevaisuuden liiketoiminnan ja tuotannon mahdollisuudet aluetasolla Juha Kaskinen

Transkriptio

1 Salo osaksi globaalia biotaloutta? Tulevaisuuden liiketoiminnan ja tuotannon mahdollisuudet aluetasolla Juha Kaskinen

2 Sisältö Lyhyt johdatus tulevaisuusajatteluun Toimintaympäristömme muutoksia ja megatrendejä ja tulevaisuussignaaleja ja niistä kumpuavia liiketoimintamahdollisuuksia Johtopäätöksiä ja keskustelu

3 Miksi tehdä tulevaisuustyötä? Ilkka Niiniluoto (1999) Tiedon etsiminen on ihmisen peruspiirre Ihmiset ovat tulevaisuusorientoituneita Voidaan tehdä osuvia arvauksia siitä, mikä tulee olemaan mahdollista Niiden tukena perusteluja, jotka koskevat tietoa maailman nykyisestä tilasta, kehitystrendeistä ja ihmisten suhteellisen pysyvistä käyttäytymistaipumuksista Vaihtoehtoisten mahdollisten tulevaisuuksien kartoittaminen, niiden todennäköisyyden ja toivottavuuden arviointi Ei tulevaisuuden tietämistä vaan tulevaisuuden luotaamista Ihmiset tekevät tulevaisuutensa. Ennusteet voivat olla itseään toteuttavia tai itseään kumoavia

4 Mitä on tulevaisuudentutkimus? Tulevaisuudentutkimus on tulevaisuuden teemojen ja kehitysvaihtoehtojen - systemaattista, - monitieteistä - holistista - pitkän aikavälin - globaaliin tarkasteluun asemoitua - kriittistä luotaamista

5 Tulevaisuudentutkimuksen rooli päätöksenteossa (mukaellen Godet; Rubin) Passiivinen: mitä tapahtui? Teet analyysin sen jälkeen kun joku on muuttunut. Reaktiivinen: kun tapahtuu Reagoit muutokseen kun se on tapahtumassa. Ennakoiva: jos tapahtuu Hahmottelet useita mahdollisuuksia ja valmistaudut toimimaan jokaisen mukaan. Proaktiivinen: tehdään siitä totta Pyrit toteuttamaan halutun tulevaisuuden

6 tulevaisuudentutkimus = futures research, futures studies, futurology, prospective studies ennakointi = foresight Ennakointi on osa tulevaisuudentutkimusta Ennakoinnissa ja tulevaisuudentutkimuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Laajempien kokonaisuuksien kartoitus ja käsittely (kompleksisuus ja holistisuus) Monitieteellinen lähestymistapa Pidemmän aikavälin tarkastelut Globaali kehitys Ennakoinnissa erityistavoitteena:hyöty käytännön toiminnan sujumiseen ja turvaamiseen Monitoimijapohjaisuus

7 Menetelmistä Toimintaympäristöanalyysi Trendit Skenaariot Delfi/ Delfoi Tulevaisuusverstaat Mallinnus, simulaatiot, pelit

8 Menetelmällinen kehitystyö Monitieteellisyys ja monimenetelmällisyys Määrällisten ja laadullisten menetelmien yhdistelmät ICT:n ja internetin hyväksikäyttö Sosiaalinen media Virtuaaliset ympäristöt Tiedonhallinta Osallistuminen

9 Tulevaisuussignaalien kirjo Megatrendit (vahva) Trendit (merkittävä) Heikot signaalit (heikko) Villit kortit/mustat joutsenet/ extreme events (yllätyksellinen) SirkkaHeinonen

10 Toimintaympäristömme nyt Kompleksisuus Elämisen järjestelmien monimutkaistuminen Kytkennällisyys ja globaalisuus Perhosefekti Nopea muutos Esim. jatkuva informaation siirto Eri ilmiöiden muutoksen nopeus vaihtelee

11 Talouden uudistuminen Kondratieffin aallot - talous uudistuu kriisien ja kasvun aaltoina Lähde: Allianz Global Investors Capital Market Analysis

12 Megatrendit Globalisaatio (talous, politiikka, kulttuuri) Niukentuminen (uusiutumattomat ja uusiutuvat luonnonvarat) Väestömuutokset Energia Teknologioiden kehitys

13 Yleiset megatrendit (Linturi, Kuusi & Ahlqvist 2013) 1. Globalisaatio etenee: tietoliikenne, Internet, virtuaaliläsnäolo, tavaran ja energian siirto mm. konttiliikenne ja laajat sähkön siirtoverkot, henkilöliikenne, rajojen aukeaminen, pääomien ja osaamispääomien liike, työpaikkojen siirtyminen. 2. Väestön ja sen voimavarojen kehitys Suomessa ja EU:ssa: Väestön ikääntyminen, perhekoon pienentyminen, harmaat pantterit. Väestön terveys- ja koulutus (osaamis)taso paranevat Suomessa ja EU:ssa suhteellisesti vähemmän kuin muualla maailmassa. 3. Väestön ja sen voimavarojen kehitys muualla maailmassa: väestön kasvu suurin maiden välisin eroin, kiihtyvä suurkaupungistuminen. Väestön terveys- ja koulutus (osaamis)taso paranevat. 4. Maailman valtakeskusten muutokset, erityisesti Aasian ja BRIC-maiden ja N11- maiden vaikutusvallan kasvu. Alueellinen ja globaali hallinnollinen yhdentyminen. 5. Talouskasvun hiipuminen ja jatkuvat ulkomaankaupan epätasapainon ongelmat Suomessa ja EU-maissa. Aasian ja BRIC-maiden voimakas talouskasvu.

14 Yleiset megatrendit (Linturi, Kuusi & Ahlqvist 2013) 6. Maailman lisääntyvä eriarvoisuus ja elintasoerot, ruokaturva kasvava ongelma, tribalismi, terrorismi, ääriliikkeet, häiriökäyttäytyminen lisääntyvät 7. Ilmastonmuutos etenee, biodiversiteetti vähenee ja ympäristön laatu heikkenee maailman köyhimmillä alueilla. 8. Energian ja muiden rajallisen resurssien niukentuminen ja hinnan nousu 9. Arvomaailman kehitys, maailman kokeminen: monikulttuurisuus, elämyksellisyys, uskonnollisen kollektivismin ja yksilöllisyyden ristiriita kärjistyy, ympäristötietoisuus lisääntyy, teknologiapelot voimakkaita erityisesti geenitekniikkaan ja ydinteknologiaan liittyen 10. Tieteellisen ja teknisen tiedon yhdentyminen: luonnontieteiden yhdentyminen erityisesti nanoilmiöiden tasolla, teknologioiden yhdentyminen erityisesti tuotteisiin liitetyn älykkyyden kautta

15 Population Trends (UN 2008).

16 Percentage of the Elderly (Ages 65 and Over) by Countries, 2000 and Source: United Nations Population Division, World Population Prospects: The 2004 Revision (New York: United Nations, 2005). Aging in Developing Countries

17 Percentage of Elderly (Ages 65 and Over) by Country, 2000 and Source: United Nations Population Division, World Population Prospects: The 2004 Revision (New York: United Nations, 2005)

18 Aging & longevity hits Europe hard... Source: Prof. Wolfgang Lutz/Global Education Trend scenario, World Population Program, IIASA

19 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Ikäluokka Ikäluokat yhteensä % % 65 - %

20 Väestöllinen huoltosuhde (Tilastokeskus 2012)

21 Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut (Risto Linturi, Osmo Kuusi ja Toni Ahlqvist 2013) Arvoluontiverkostot 1. Henkilöautoliikenteen automatisointi 2. Tavaraliikenteen automatisointi 3. Lähivalmistus ja teollisen rakenteen murros 4. Kaupan ja palveluiden virtualisoituminen 5. Lähiruoka ja funktionaalinen ravinto 6. Etäläsnäolo ja työkalujen kauko-ohjaus 7. Oppimisen ja opastuksen yksilöllistyminen 8. Toimintakyvyn säilyttämistä tukeva omatoiminen ja yksilöllinen terveydenhuolto 9. Toimintakyvyn lisääminen toimintakykynsä menettäneille

22 Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut (Risto Linturi, Osmo Kuusi ja Toni Ahlqvist 2013) Arvoluontiverkostot 10. Tietoisuutta toimintaympäristöstä lisäävät välineet 11. Toiminnalliset materiaalit ja uudet materiaaliteknologiat 12. Tavaran älykkyyden toiminnalliset lisäarvot 13. Kestävän kehityksen energiateknologiat 14. Raaka-aineet maapallon hyödyntämättömiltä alueilta ja avaruudesta 15. Viihteen, kulttuurin ja vaikuttamisen osallistuvat muodot 16. Maanpuolustus ja terrorismin torjunta 17. Tilojen ja rakenteiden toiminnallistuminen 18. Itseorganisoituvat yhteisölliset toimintatavat 19. Identiteettien ja sosiaalisten rakenteiden virtualisoituminen 20. Demokratia, vapaus ja sosiaalinen koheesio

23 10 radikaalia teknologista ratkaisua (Risto Linturi, Osmo Kuusi ja Toni Ahlqvist 2013) Avoin data ja Big Data Vapaasti organisoituva etätyö ja netissä muodostuvat organisaatiot Laajennetun todellisuuden välineet Yhteistyön ja yhteiskunnan pelillistäminen Äärimmäisen tiheät, kvantti-ilmiöt huomiin ottavat prosessorit Oppimisen uudelleen organisointi Robottiauto Tauteja, fysiologisia tiloja ja organismien ominaisuuksia nopeasti ja halvalla tunnistavat biosirut tai biosensorit Tavaroiden 3D-tulostus Pilvilaskenta, massiivinen keskitetty data ja prosessointiteho

24 Salon vahvuudet suhteessa mahdollisuuksiin ICT ja elektroniikka Mahdollisuuksia olla mukana useilla kehittyvillä aloilla ja teknologialojen yhdistelmissä (esim. sensorit, tunnistimet, RDIF, ubiikki) Maatalous Ruuan tuotanto, biomassan tuotanto ja sen eri käyttömahdollisuudet, energia jne. Tila, monipuolinen kulttuuri- ja luonnonympäristö Matkailu, lähituotanto, virkistys, elämyksellisyys jne. Logistinen asema periaatteessa hyvä Palvelusektori tarvitsee tuekseen muuta tuotannollista toimintaa, mutta toimivat palvelut ovat vetovoimatekijä Aina on mahdollisuus keksi jotain aivan muuta!

25 Mitä edellytetään koulutukselta ja osaamiselta? Työmarkkinat odottavat erikoistuneita moniosaajia, jotka pystyvät oppimaan uutta jatkuvassa muutoksessa, ovat joustavia, luovia, innovatiivisia yhteisöllisiä, sosiaalisia, kieli- ja kulttuuritaitoisia, yhdistävät työn ja oppimisen kehittämisen, tekevät välillä työtä ilman korvausta, eivät sairasta tai ole poissa muutenkaan, ovat työmarkkinoiden käytettävissä vähintään 60 vuotta, ovat huipputuottavia koko ajan ja parantavat tuottavuuttaan jatkuvasti. 25

26 Johtopäätöksiä Muutos on jatkuvaa ja nopeutuvaa, sitä pitäisi hallita, ymmärtää ja siihen tulisi sopeutua. Mielikuvitus, unelmointi, innovaatiokyky, avoimuus, yhteistyökyky, kulttuuriosaaminen, asioiden yhdisteleminen. Riskejä on otettava Proaktiivisuus ja priorisointi Ennakointia tarvitaan.

27 And surprises are incresingly available particularly for those who think they know I think there is a world market for maybe five computers." -- Thomas Watson, chairman of IBM, 1943 "Heavier-than-air flying machines are impossible." -- Lord Kelvin, president, Royal Society, "Who the h_ll wants to hear actors talk?" "Drill for oil? You mean drill into the ground to try and find oil? You're crazy." -- Drillers who Edwin L. Drake tried to enlist to his project to drill for oil in H.M. Warner, Warner Brothers, "There is no reason anyone would want a computer in their home." -- Ken Olson, president, chairman and founder of Digital Equipment Corp., 1977 ; page 27

28 28 Kiitoksia tarkkaavaisuudestanne! Juha Kaskinen, johtaja (VTT) Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Puh