JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET... 3

Transkriptio

1 SISÄLTÖ JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET... 3 Tieteelliset jatkotutkinnot... 3 Oikeustieteen tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden hakeminen... 3 Tutkimussuunnitelma ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)... 4 Työnohjaus... 4 Tieteellisten jatkotutkintojen sisältö... 5 Oikeustieteen tohtorin tutkinto... 5 Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto (tieteellinen)... 5 Oikeustieteellisen tiedekunnan tieteellisten jatkotutkintojen opinnot... 6 Oikeustieteen tohtorin tutkinto (ennen voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaisen) tieteellisen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suoritettuna... 8 Ohjeita Muu HOPSin mukainen toiminta -opintojaksojen suorittamiseksi...8 Jatkokoulutustilaisuuksien työmäärä ja suoritusten rekisteröinti... 9 Opiskelu ulkomailla ja kansainväliset yhteydet... 9 Opintosuoritusten arvostelussa käytettävät asteikot ja arvosanat... 9 Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen laadun arviointi... 9 Väitöskirjakäsikirjoituksen jättäminen esitarkastukseen ja lisensiaatintutkimuksen jättäminen tarkastukseen Väitöskirjan esitarkastus, julkinen puolustaminen, hyväksyminen ja arvostelu Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu Opintosuoritusten hyväksilukeminen Ammatillisesti suuntautunut oikeustieteen lisensiaatin tutkinto Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeuden hakeminen Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) (Ammatillisesti suuntautunut OTL-tutkinto) Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon sisältö Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon rakenne Käytännön opiskeluasioita Opintosuoritusten työmäärän mitoittaminen Kirjallisten kuulusteluiden suorittamisesta Ilmoittautuminen läsnäolevaksi Uudelleenkirjoittautuminen Jatko-opintojen etenemisen seuranta Valmistuminen Opintoneuvonta Opintojen rahoitus

2 JATKOTUTKINTOJEN OPETUSOHJELMA JA TUTKINTOVAATIMUKSET LUKUVUODELLE Yleinen osa Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opinnot (12 op) Oikeustieteen teorioiden ja menetelmien opintojakso (4 op) Oikeusteorian seminaarit (8 op) Muu HOPSin mukainen toiminta (8 op) Erityinen osa Esineoikeus Eurooppaoikeus Finanssioikeus Hallinto-oikeus Kansainvälinen oikeus Kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu Kauppaoikeus Lääkintä- ja bio-oikeus Maa-, vesi- ja ympäristöoikeus Oikeushistoria Oikeussosiologia Oikeustaloustiede Oikeusteoria Perhe- ja jäämistöoikeus Prosessi- ja insolvenssioikeus Rikosoikeus Työoikeus Urheiluoikeus Valtiosääntöoikeus Velvoiteoikeus Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004): Henkilöhakemisto Tenttipäivätaulukko 2

3 Jatkotutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön mukaan rehtori päättää yliopistossa suoritettavien jatkotutkintojen rakenteita ja sisältöjä koskevista yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten sisällöistä. Helsingin yliopiston jatkotutkintoja koskevien yleisten linjausten mukaisesti tohtorin tutkinto on ensisijainen jatkotutkinto Helsingin yliopistossa. Yliopistossa on mahdollista suorittaa myös lisensiaatin tutkinto. Tiedekunnan jatkotutkintoja on kehitetty siten, että vaihtoehtoiset oikeustieteen jatkokoulutusohjelmat ovat tieteellinen tohtorin tutkinto sekä ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon koulutusohjelma. Tieteelliset jatkotutkinnot Tutkimus ja tutkijankoulutus ovat etusijalla oikeustieteellisen tiedekunnan strategisissa tavoitteissa yliopiston perustavoitteiden mukaisesti. Tutkintoasetuksen mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen tohtorin tutkinto ja oikeustieteen lisensiaatin tutkinto. Tutkintoasetuksen mukaan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Asetuksen mukaan jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. Tohtorin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on neljä vuotta kokopäivätoimisesti opiskellen. Lisensiaatin tutkinnolle ei ole määritelty ohjeellista suoritusaikaa. Oikeustieteen tohtorin tutkinto on ensisijainen jatkotutkinto tutkijanuralle aikoville ja muille tutkijankoulutusta tarvitseville. Tohtorin tutkinto suoritetaan yleensä suoraan, ilman lisensiaatin tutkinnon välivaihetta. Tohtorin tutkintoa suorittava jatko-opiskelija voi halutessaan suorittaa tieteellisen lisensiaatin tutkinnon joko välitutkintona tai itsenäisenä tieteellisenä jatkotutkintona. Yliopiston linjausten mukaan lisensiaatin tutkintoon opinnäytetyön lisäksi kuuluvat opinnot ovat samat kuin tohtorin tutkinnossa, mikäli kyseessä ei ole erikoistumistutkinto tai ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto. Tieteellisen lisensiaatin tutkinnon saavat edelleen suorittaa lisensiaatin tutkinnon opinto-oikeuden ennen saaneet jatko-opiskelijat. Tavoitteena on, että lähivuosien aikana tiedekuntaan tieteellistä lisensiaatin tutkintoa suorittamaan hyväksytyt opiskelijat joko suorittavat tutkinnon loppuun tai siirtyvät vähitellen ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon koulutusohjelmaan. Opiskelijan siirtyessä ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon koulutusohjelmaan voidaan aiemmin suoritettuja opintoja lukea siihen hyväksi. Lisensiaatin tutkintoa suorittavat jatko-opiskelijat voivat edellytysten täyttyessä hakea tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta. Oikeustieteen tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden hakeminen Oikeustieteen tohtorin tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon tai oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneelle hakijalle, jolla katsotaan olevan riittävät valmiudet tutkinnon suorittamiseen ja joka esittää hyväksyttävän henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) sekä väitöskirjasuunnitelman. Jatko-opinto-oikeuden myöntäminen edellyttää, että tiedekunta voi osoittaa hakijalle työnohjaajan, joka puoltaa hakemusta ja suostuu työnohjaajaksi. Perustelluista syistä opinto-oikeus voidaan myöntää myös muun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle hakijalle, jolla katsotaan olevan riittävät valmiudet oikeustieteelliseen jatkokoulutukseen. Ylempään oikeustieteelliseen korkeakoulututkintoon verrattavan ulkomaisen oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneelle voidaan hakemuksesta myöntää oikeus suorittaa oikeustieteen tohtorin tutkinto. Hakijan on esitettävä selvitys siitä, että ulkomainen tutkinto antaa hänelle riittävät valmiudet oikeustieteelliseen jatkokoulutukseen. Vieraskielisen hakijan on lisäksi esitettävä selvitys siitä, että hänen kielitaitonsa on riittävä tiedekunnassa annettavaan jatkokoulutukseen osallistumiseen. Perustutkintonsa muualla kuin Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa suorittaneen hakijan tulee hakemuksessaan esittää perustelut sille, miksi jatkotutkinto halutaan suorittaa tiedekunnassa. 3

4 Harkittaessa ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneen hakijan valmiuksia suorittaa tohtorin tutkinto otetaan huomioon muun muassa tutkintosuorituksissa osoitettu opintomenestys, erityisesti tutkintoon kuuluneen kirjallisen lopputyön ansiot ja arvosana, tutkimussuunnitelman laatu ja mahdolliset julkaisut, mahdollinen tutkimustyötä varten jo hankittu kokemus ja saatu rahoitus. Kun arvioidaan muun kuin oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneen hakijan valmiuksien riittävyyttä oikeustieteen tohtorin tutkinnon suorittamiseen, otetaan edellä mainitun lisäksi huomioon muun muassa hakijan oikeustieteellisissä aineissa harjoittamat opinnot, niiden vaativuus sekä niissä osoitettu opintomenestys, käytännön kokemus oikeustieteen tuntemusta edellyttävistä työtehtävistä, aiempien opintojen, tutkimuksen tai muun toiminnan kytkeytyminen tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen, aikaisemmat opinnot, erityisesti tutkintoon kuuluneen kirjallisen lopputyön aihe, metodi, ansiot ja arvosana, sekä tieteelliset julkaisut. Lisäksi otetaan huomioon ne erityiset seikat, jotka puoltavat tutkinnon suorittamista nimenomaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa, kuten esimerkiksi suunnitellun väitöskirjatutkimuksen yhteys tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen. Oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneen hakijan valmiuksien riittävyyden arviointi voidaan perustaa hänen lisensiaatintutkimuksensa ansioihin ja siitä saatuun arvosanaan. Myös ammatillisesti suuntautuneen oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaminen voidaan katsoa ansioksi tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta hakiessa. Jos ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon suorittanut hakeutuu suorittamaan tohtorin tutkintoa, harkitaan yksilöllisesti, missä laajuudessa aikaisempaan tutkintoon kuuluvat suoritukset luetaan hyväksi tohtorin tutkinnossa. Ennen hakemuksen jättämistä hakija neuvottelee työnohjaajaksi ehdotetun opettajan kanssa ja esittää opettajalle alustavan opintosuunnitelmansa sekä tutkimussuunnitelmansa, joita hän täydentää tarvittaessa neuvottelun perusteella. Opettaja merkitsee hakemuslomakkeeseen, puoltaako hän opinto- ja tutkimussuunnitelmien hyväksymistä sekä suostumuksensa työnohjaajan tehtävään. Työnohjaajaksi suostunut opettaja lähettää kansliaan jatkotutkinnon suoritusoikeutta hakeneesta erillisen kirjallisen lausunnon, jossa otetaan kantaa hakijan valmiuksien riittävyyteen sekä opinto- ja tutkimussuunnitelmien toteuttamiskelpoisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Vuosittaiset määräajat hakemusten jättämiselle ovat ja Erityisen painavista syistä lisäselvitystä voi esittää haun määräajan päätyttyä kuukauden ajan. Hakemukset käsitellään valmistelevasti tiedekunnan tutkimusja tutkijankoulutustoimikunnassa. Tiedekuntaneuvosto tekee päätöksen tutkinnon suoritusoikeuden myöntämisestä sekä nimeää jatko-opiskelijalle työnohjaajan. Samalla vahvistetaan opiskelijan pääaine ja tutkimusaihe. Opiskeluoikeuden epäävä päätös on perusteltava. Tutkimussuunnitelma ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Väitöskirjan tutkimussuunnitelman tulee sisältää väitöskirjan aiheen ja tutkimuskysymysten esittely, sen liittyminen aiempaan tutkimukseen, kuvaus keskeisestä tutkimusaineistosta ja metodista sekä sen sisällön alustava jäsennys. Väitöskirjahanketta varten laaditun tutkimussuunnitelman suosituslaajuus on sivua. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) hakija esittelee jatko-opintojen ja väitöskirjatyön sisällön, aikataulun ja työtä varten mahdollisesti saadun rahoituksen. HOPS arvioidaan erityisesti sen realistisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Aikataulun osalta tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että kokopäiväisen jatko-opiskelijan tulisi pyrkiä väitöskirjan tekemiseen noin neljässä vuodessa ja siihen, että vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuina ennen kuin väitöskirjalle haetaan esitarkastajia. Ohjaajilta edellytetään tukea tämän tavoitteen saavuttamiseen. Jatko-opiskelijan tulee perehtyä tutkimuksen eettiseen ohjeistoon (Tutkimuseettinen neuvottelukunta: Hakemuslomakkeen yhteydessä on kerrottu tarkempia hakuohjeita sekä muun muassa ohjeita tutkimussuunnitelman laatimiseksi. Hakemuslomake löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Työnohjaus Jatkotutkintoa suorittavan työnohjaajaksi voidaan nimetä tiedekunnan professori, mikäli hän on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, taikka tiedekunnan dosentti. Työnohjaajia voidaan nimetä kaksi, jos tähän on aihetta. Toinen työnohjaaja voi olla myös tiedekunnan ulkopuolelta. Työnohjaajien nimeämisessä pyritään mahdollisuuksien mukaan kiinnittämään huomiota ohjattavien tasaiseen jakautumiseen aineen opettajien välillä ja siihen, että ohjaustehtäviä jaetaan myös nuoremmille opettajille. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, ettei ohjaajalle kerry ohjattavia niin paljon, ettei hän kykene tarjoamaan sitoumuksensa mukaista ohjausta. Työnohjauksella on jatko-opinnoissa keskeinen merkitys. Työnohjaajaksi suostuessaan opettaja sitoutuu ohjaamaan hakijan jatkotutkinnon suorittamista. Työnohjaaja tukee väitöstutkimuksen, ohjattavan muiden opintojen ja työnohjauksen suunnitelmallista toteutusta sekä ohjattavan kasvua tutkijayhteisön jäseneksi. Samalla ohjattava sitoutuu tutkimus- 4

5 hankkeeseensa ja vastaa hankkeen suunnitelmallisesta etenemisestä. Eläkkeelle tai tiedekunnasta toisiin tehtäviin siirtyvä työnohjaaja ilmoittaa jatkokoulutussuunnittelijalle, aikooko jatkaa ohjaustehtävissään. Mikäli eläkkeelle tai toisiin tehtäviin siirtyvä opettaja ei halua jatkaa ohjaajana, jatko-opiskelija voi esittää uuden työnohjaajan nimeämistä. Jatko-opiskelijan ja työnohjaajan yhteisenä työvälineenä käytetään opintojen alussa laadittavaa opiskelijan tutkimussuunnitelmaa sekä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, HOPSia, jota ohjausprosessin aikana tarkistetaan säännöllisesti. Työnohjaaja ja jatko-opiskelija pitävät yhteyttä tutkimustyön ja muun opiskelun intensiivisyydestä riippuen useita kertoja lukuvuodessa. On suositeltavaa, että opiskelija ja työnohjaaja keskustelevat vähintään kerran lukukaudessa ohjattavan opinnoista, jatkokoulutusseminaareihin osallistumisesta sekä tutkimuksen edistymisestä. Mikäli jatko-opiskelijan pääainetta ja/tai työnohjaajaa halutaan muuttaa kesken opintojen ja/tai tutkimusaihetta muuttaa (selvästi aiemmasta eroavaksi), hakemus käsitellään tutkimus- ja tutkijankoulutustoimikunnassa työnohjaajaksi suostuneen opettajan lausunnon perusteella sekä, mikäli kyse on tutkimusaiheen muutoksesta, jatko-opiskelijan esittämän uuteen aiheeseen liittyvän tutkimussuunnitelman perusteella. Tiedekunnassa on hyväksytty suositukset hyvän työnohjauksen periaatteiksi tiedekunnan tohtorikoulutuksessa. Sekä hakijan että ohjaajaksi suostuvan opettajan tulee tutustua näihin suosituksiin jo opinto-oikeuden hakuvaiheessa. Suositusten on tarkoitus tukea tohtorikoulutettavia ja heidän työnohjaajiaan hyvien ohjauskäytänteiden luomisessa. Tiedekunnan suositukset hyvän työnohjauksen periaatteiksi: opiskelu/jatko-opiskelu/suositus_tyonohjauksen _periaatteiksi.pdf laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Yliopiston jatkotutkintoja koskevien linjausten mukaisesti tohtorin tutkintoon kuuluu väitöskirjan ja siihen liittyvän tutkimustyön lisäksi 60 opintopisteen laajuiset jatko-opinnot. Tutkintoon kuuluvien opintojen tulee tukea väitöskirjatyötä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Tohtorin tutkintoon voi sisältyä oman tutkimusalan opintoihin liittyen tai niiden lisäksi metodologian, tieteenfilosofian ja etiikan opintoja sekä kansainvälistä tieteellistä toimintaa. Tohtorin tutkintoon kuuluu myös yleisiä asiantuntijuuteen valmentavia opintoja, joita voivat olla esimerkiksi johtaminen, yliopistopedagogiikka, tieteellinen viestintä ja projektityöskentely. Asianomaisen opettajan kanssa voidaan sopia opintojaksojen suoritustavoista, esimerkiksi kirjoitusten, kuten artikkelit tai esseet, laatiminen, opetustehtävät tai kirjallinen kuulustelu. Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto (tieteellinen) Tieteellisen lisensiaatin tutkinnon saavat edelleen suorittaa siihen koulutusohjelmaan ennen tiedekuntaan hyväksytyt jatkoopiskelijat, mutta tiedekunnassa ei enää myönnetä oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon (tieteellinen) suoritusoikeuksia. Opiskelija, jolle on myönnetty oikeustieteen tohtorin tutkinnon suoritusoikeus, voi halutessaan suorittaa tieteellisen lisensiaatin tutkinnon joko välitutkintona tai itsenäisenä tieteellisenä jatkotutkintona. Yliopiston jatkotutkintoja koskevien linjausten mukaan lisensiaatin tutkintoon opinnäytetyön lisäksi kuuluvat opinnot ovat samat kuin tohtorin tutkinnossa. Asianomaisen opettajan kanssa voidaan sopia opintojaksojen suoritustavoista, esimerkiksi kirjoitusten, kuten artikkelit tai esseet, laatiminen, opetustehtävät tai kirjallinen kuulustelu. Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön mukaan tiedekuntaneuvosto päättää tutkimustyön ja jatko-opintojen ohjauksen yleisistä periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet, sekä antaa ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta. Jatko-opiskelijan tulee saada säännöllisesti ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin. Tieteellisten jatkotutkintojen sisältö Oikeustieteen tohtorin tutkinto Tohtorin tutkintoa varten opiskelevan tulee suorittaa tiedekunnan määräämät opinnot sekä 5

6 Oikeustieteellisen tiedekunnan tieteellisten jatkotutkintojen opinnot 1) Yleinen osa Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opinnot Oikeustieteen teoriat ja menetelmät Oikeusteorian seminaarit 12 op 4 op 8 op 2) Erityinen osa (pääaineen opinnot) Muu HOPSin mukainen toiminta Pääaineen cum laude approbatur arvosana tai täydentävä/lähiaineen cum laude approbatur arvosana Pääaineen laudatur-arvosana Muu HOPSin mukainen toiminta Lisensiaatintutkimus (OTL-tutkinto) Väitöskirja (OTT-tutkinto) 8 op 10 op 14 op 4 op suosituslaajuus sivua suosituslaajuus sivua 1) Yleinen osa Jatkotutkinnon yleinen osa sisältää tutkinnon teoreettis-metodologiset sekä valinnaiset yleiset opinnot. Opintojaksoissa tarjottava opetus ja kurssit sekä kirjallisuusvaatimukset esitellään Tutkintovaatimukset -osiossa. Yleisen osan kohtien (Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opinnot, Oikeustieteen teoriat ja menetelmät sekä Oikeusteorian seminaarit) vastuuopettajana on yleisen oikeustieteen professori. Selvitys kohdan 1.4 (Muu HOPSin mukainen toiminta) suorituksesta toimitetaan tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelijalle. 1.1 Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opinnot (12 op) Tämä opintojakso suositellaan suoritettavaksi yleisen oikeustieteen järjestämillä luentosarjoilla sekä niihin liittyvillä kirjoituksilla, tai aihepiiriä käsittelevillä esseillä. Vaihtoehtoisesti opintojakso voidaan suorittaa kokonaan tai osaksi kirjallisella kuulustelulla. 1.2 Oikeustieteen teoriat ja menetelmät (4 op) Oikeuden yleistieteet järjestävät opintojaksoja vuosittain esimerkiksi oikeusfilosofiassa, oikeusteoriassa, oikeushistoriassa sekä muissa oikeuden yleistieteissä. Opintojakson nimikkeessä ilmaistaan sille ominainen teoreettis-metodologinen painotus. 1.3 Oikeusteorian seminaarit (8 op) Yleisen oikeustieteen erityisesti tohtoriopiskelijoille tarkoitettuja oikeusteorian seminaareja (à 4 op) järjestetään yhdestä kahteen kertaa lukuvuodessa. Seminaarit ovat temaattisesti jäsentyneitä kokonaisuuksia. Opintojakson vastaavana opettajana toimii yleisen oikeustieteen professori. Erityisesti lisensiaattiopiskelijoille suunnattuja oikeusteorian seminaareja järjestetään erikseen. 1.4 Muu HOPSin mukainen toiminta (8 op) Opiskelijan on osallistuttava erilaisiin yleisiin jatkokoulutustilaisuuksiin sekä niihin rinnastettavaan toimintaan HOPSissa sovittavan mukaisesti. Tiedekunnan oppiaineet, tutkijakoulut sekä tutkimusprojektit voivat tarjota tähän soveltuvia opintojaksoja ja tilaisuuksia. Samoin esimerkiksi tieteellisen kirjoittamisen kurssi käy suoritukseksi tähän kohtaan. Kohtaan voi sisällyttää myös oikeustieteen teorioiden ja menetelmien opintojakson tai jaksoja (ks. kohta 1.2). Yliopistossa suoritettava jatkotutkinto sisältää yleisiä asiantuntijatehtäviin valmentavia elementtejä, esimerkiksi projektityöskentelyä, johtamistaitoja, yliopistopedagogiikkaa tai tieteellistä viestintää. Kohdassa voi siten hyödyntää kampus- ja yliopistotasolla järjestettäviä opintojaksoja sekä toisten tiedekuntien opetusta. Selvitys, josta käyvät ilmi kohdan suoritukset, toimitetaan tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelijalle. 6

7 2) Erityinen osa Jatkotutkinnon erityinen osa sisältää pääaineopinnot, jotka koostuvat kirjallisista kuulusteluista sekä osallistumisesta muuhun opintosuunnitelman mukaiseen toimintaan pääaineessa. Opintojaksoissa tarjottava opetus ja kurssit sekä kirjallisuusvaatimukset esitellään opinto-oppaan Tutkintovaatimukset -osiossa. Erityisen osan vastuuopettajana on jatkoopiskelijan työnohjaaja tai pääaineen professori. 2.1 Pääaineen tai täydentävä/lähiaineen cum laude approbatur -arvosana (10 op) Jos opiskelijan jatkotutkinnon pääaine on eri kuin se oppiaine, jossa hän on suorittanut ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon syventävät opinnot, tulee hänen suorittaa pääaineen cum laude approbatur -arvosana. Jos opiskelijan jatkotutkinnon pääaine on sama kuin se, jossa hän on suorittanut ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon syventävät opinnot (syventävien opintojen projektitentin), tulee hänen suorittaa pääainetta täydentävä tai sen lähiaineen cum laude approbatur -arvosana. Suorituksen vastaanottavan opettajan kanssa voidaan sopia opintojakson suoritustavoista, kuten laadittavasta artikkelista ja kirjoituksesta. Ehdotettu kirjallisuus opintojakson suorittamiseksi kirjatenttinä löytyy kyseisen aineen kohdalta opinto-oppaan Tutkintovaatimukset -osiosta. 2.2 Pääaineen laudatur-arvosana (14 op) Pääaineen tutkimuskirjallisuuden syventävä opintojakso. Suorituksen vastaanottavan opettajan kanssa voidaan sopia opintojakson suoritustavoista, kuten laadittavasta artikkelista ja kirjoituksesta. Ehdotettu kirjallisuus opintojakson suorittamiseksi kirjatenttinä löytyy kyseisen aineen kohdalta opinto-oppaan Tutkintovaatimukset -osiosta. Kirjatentin laajuudessa tulee ottaa huomioon kirjallisuuden vaativuus, ohjearvona voi pitää enintään 1700 sivun laajuutta. 2.3 Muu HOPSin mukainen toiminta (4 op) Jatko-opiskelijan on osallistuttava aineen jatkokoulutusseminaarin tilaisuuksiin sekä siihen rinnastettavaan toimintaan HOPSissa sovittavan mukaisesti. Osallistumisiin tulee sisältyä vähintään yksi oman työn (tutkimussuunnitelman) esittely sekä opponointi. Aineen jatkokoulutusseminaari on asianomaisen oppiaineen tai aineryhmän järjestämä säännöllisesti kokoontuva tutkijaseminaari. Myös tiedekunnan tutkijakoulut sekä tutkimusprojektit voivat tarjota soveltuvia opintojaksoja ja tilaisuuksia. Työnohjaajan kanssa voidaan sopia siitä, millainen toiminta on tarkoituksenmukaista juuri kyseisen tutkimushankkeen edistymisen kannalta. Selvitys opintojakson suorituksista tulee toimittaa työnohjaajalle tai pääaineen muulle opettajalle. OTL-tutkinto: Lisensiaatintutkimus Tieteellisen lisensiaatintutkimuksen perusmuoto on edelleen monografia. Sen suosituspituus on noin liuskaa (A4, 12 pt Times New Roman tai sitä vastaava, riviväli 1,5, sidottu marginaali 3 cm ja muut marginaalit 2,5 cm). Ennen lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijän on puolustettava tutkimustaan pääaineensa jatkokoulutusseminaarissa. Artikkelimuotoiseksi lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä useita samaa aihepiiriä käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia. Lisäksi siihen sisältyy kokoava osio, jossa esitellään tutkimuksen tausta ja tavoitteet, käytetyt menetelmät ja aineistot, tutkimustulokset sekä pohdinta ja johtopäätökset. Osion tulee muodostaa tasapainoinen kokonaisuus, joka on laadittu sekä väitöskirjaa sisältyvien julkaisujen että kirjallisuuden perusteella. Sen suosituspituus on sivua. On suositeltavaa, että artikkelit julkaistaan mahdollisuuksien mukaan refereemenettelyä käyttävissä julkaisuissa. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä selkeästi osoitettavissa. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuissa samalla kun tutkimus jätetään tarkastettavaksi. Osatutkimuksista koostuvan lisensiaatintutkimuksen on laadultaan ja muulta vaatimustasoltaan vastattava yhtenäistä lisensiaatintutkimusta. OTT-tutkinto: Väitöskirja Väitöskirjan perusmuoto on edelleen tieteellinen monografia. Sen suosituspituus on noin liuskaa / noin merkkiä (A4, 12 pt Times New Roman tai sitä vastaava, riviväli 1,5). Ennen väitöskirjan arvostelua tekijän on puolustettava sitä julkisesti väitöstilaisuudessa. Väitöskirja voidaan laatia myös artikkeliväitöskirjaksi, joka kootaan joukosta samaa aihepiiriä käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia. Artikkeliväitöskirjaan sisältyy kokoava osio, jossa esitellään tutkimuksen tausta ja tavoitteet, käytetyt menetelmät ja aineistot, tutkimustulokset sekä pohdinta ja johtopäätökset. Osion tulee muodostaa tasapainoinen kokonaisuus, joka on laadittu sekä väitöskirjaa sisältyvien julkaisujen että kirjallisuuden perusteella. Sen suosituspituus on sivua. On suositeltavaa, että artikkelit julkaistaan mahdollisuuksien mukaan referee-menettelyä käyttävissä julkaisuissa. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä selkeästi osoitettavissa. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuissa samalla kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi. Osatutkimuksista koostuvan väitöskirjan on laadultaan ja muulta vaatimustasoltaan vastattava yhtenäistä väitöskirjatutkimusta. Jos tutkimus on tarkoitus toteuttaa artikkeliväitöskirjana, tämä tulisi ottaa huomioon jo tutkimussuunnitelmaa laadittaessa. 7

8 Oikeustieteen tohtorin tutkinto (ennen voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaisen) tieteellisen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suoritettuna Yleinen osa Oikeusteorian seminaarit Muu HOPSin mukainen toiminta 8 op 8 op Erityinen osa (pääaineen opinnot) Muu HOPSin mukainen toiminta Väitöskirja 4 op suosituslaajuus sivua Yleisen osan Oikeusteorian seminaarit - opintojakson vastuuopettajana on yleisen oikeustieteen professori, selvitys Muu HOPSin mukainen toiminta -opintojakson suorituksesta toimitetaan tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelijalle. Erityisen osan vastuuopettajana on jatko-opiskelijan työnohjaaja tai pääaineen professori. Oikeustieteen tohtorin tutkintoon vaadittavien yleisen osan opintojen kohdat 1.1 ja 1.2 (Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opinnot, Oikeustieteen teoriat ja menetelmät) on tullut suorittaa jo oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon yhteydessä. Opintojakso Oikeusteorian seminaarit on pakollinen tohtorin tutkinnossa, joten se tulee suorittaa, mikäli opintojaksoa ei ole suoritettu OTL-tutkinnossa. Lisäksi tutkintoon tulee suorittaa 8 op:n laajuinen opintojakso Muu HOPSin mukainen toiminta. Oikeustieteen tohtorin tutkintoon vaadittavien erityisen osan opintojen kohdat 2.1 ja 2.2 (Pääaineen tai täydentävä/lähiaineen cum laude approbatur arvosana, Pääaineen laudaturarvosana) on tullut suorittaa jo oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon yhteydessä. Lisäksi tutkintoon tulee suorittaa 4 op:n laajuinen opintojakso Muu HOPSin mukainen toiminta. Tohtoriopiskelijan on laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. (Opintojaksojen kuvaus: ks. edellä kohdassa Oikeustieteellisen tiedekunnan tieteellisten jatkotutkintojen opinnot) Lisensiaatin tutkintoon opinnäytetyön lisäksi kuuluvat opinnot ovat linjausten mukaan samat kuin tohtorin tutkinnossa, mikäli kyseessä ei ole erikoistumistutkinto tai ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto. Näin ollen tulee tohtorin tutkintoon väitöskirjan lisäksi kuuluvat opinnot suorittaa nykyisin jo lisensiaatin tutkinnon suorittamisen yhteydessä, ja siten tohtorin tutkintoa varten tulee suorittaa ainoastaan väitöskirja jatkettaessa ao. tutkintoon jälkeen suoritetun (tieteellisen) lisensiaatin tutkinnon jälkeen. Ohjeita Muu HOPSin mukainen toiminta - opintojaksojen suorittamiseksi Yliopiston jatkotutkintoja koskevien linjausten mukaisesti yliopistossa suoritettavaan jatkotutkintoon sisältyy yleisiä asiantuntijatehtäviin valmentavia elementtejä, kuten esimerkiksi projektityöskentelyä, johtamistaitoja, yliopistopedagogiikkaa tai tieteellistä viestintää. Erityisesti tutkinnon Yleisen osan kohtaan Muu HOPSin mukainen toiminta voi siten sisällyttää toimintaa, joka muun muassa tukee opinnäytetyötä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin, kuten toisten tiedekuntien opetusta sekä kampuskohtaisia yleisiä opintoja tiedekunnan, tutkijakoulujen ym. tahojen järjestämien tilaisuuksien lisäksi. Yleisen osan muun HOPSin mukaisen toiminnan opintojaksoon soveltuvia tilaisuuksia ovat esimerkiksi valtakunnalliset Oikeustieteen päivät sekä muut teoreettis-metodologisia kysymyksiä käsittelevät tilaisuudet ja kurssit. Lisäksi kohta voi sisältää esimerkiksi erilaisia luentosarjoja ja kursseja. Kaikki jatkokoulutustilaisuudet eivät kuitenkaan ole kaikille jatko-opiskelijoille avoimia vaan esimerkiksi tutkimusprojektien, tutkijakoulujen sekä opintopiirien toiminnassa on usein rajattu osallistumisoikeus. Yleisen osan muun HOPSin mukaisen toiminnan suorituksista tehtävä selvitys toimitetaan tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelijalle. Erityisen osan muuhun HOPSin mukaiseen toimintaan kuuluva pääaineen jatkokoulutusseminaari järjestetään oppiaineittain tai aineryhmittäin. Seminaarien järjestämisestä vastaavat oppiaineiden opettajat. Pääaineen piiriin soveltuvat tilaisuudet liittyvät yleensä läheisemmin aineen ja tutkimusaiheen sisältökysymyksiin kuin yleisen osan tilaisuudet. Tiedekunnan tutkijakoulut sekä tutkimusprojektit voivat tarjota soveltuvia opintojaksoja ja tilaisuuksia. Jatko-opintoihin voi sisältyä tieteiden välistä yhteistyötä, ja tieteiden välistä toimintaa tulisi tukea. Työnohjaajan kanssa 8

9 voidaan sopia siitä, millainen toiminta on tarkoituksenmukaista juuri kyseisen tutkimuksen edistymisen kannalta. Erityisen osan muun HOPSin mukaisen toiminnan suoritus merkitään opintorekisteriin selvityksen perusteella, jonka hyväksyy työnohjaaja tai pääaineen professori. Pääaineen jatkokoulutustilaisuuksiin osallistumisen edellytetään sisältävän esiintymisiä. Jatkokoulutustilaisuudessa esiintyminen voi työnohjaajan tai aineen vastuuopettajan opettajan kanssa sovittavalla tavalla tarkoittaa tutkimussuunnitelmaan tai valmistuneeseen tutkimukseen perustuvaa alustamista, opponointia tai valmistellun puheenvuoron käyttämistä taikka muun kirjallisen työn esittämistä. On suositeltavaa, että tutkimuksesta pidetään ainakin yksi seminaarialustus ennen sen valmistumista. On myös suositeltavaa, että tohtoriopiskelija julkaisee vähintään yhden tieteellisen artikkelin tutkimuksensa aihepiiristä ennen väitöskirjan valmistumista. Jatkokoulutustilaisuuksien työmäärä ja suoritusten rekisteröinti Jatkokoulutustilaisuuksiin osallistuminen kartuttaa opintopisteitä siten, että 4 opintopisteen opintojakson suorittaminen käsittää yhteensä 50 tunnin verran erilaisiin jatkokoulutustilaisuuksiin osallistumista, niin, että alustuksen tai muun vastaavan tehtävän käsittänyt osallistuminen voi kattaa suorituksesta 5 10 tuntia/alustus. Jatkokoulutustilaisuuksiin osallistumisen työmäärän mitoitus poikkeaa siten muissa opintosuorituksissa käytettävästä opintopisteen edellyttämästä työmäärästä (tilaisuuksien tuntimäärään nähden). Tämä seuraa siitä, että jatkokoulutustilaisuuksiin osallistumisen katsotaan edellyttävän muun muassa etukäteisvalmistautumista ja suoritusten olevan siten aina laajempia kuin itse tapahtuman tuntimäärä. Mikäli opiskelija suorittaa opintojakson Muu HOPSin mukainen toiminta tai osan siitä osallistumalla erilaisiin jatkokoulutustapahtumiin, on opiskelijan omalla vastuulla pitää kirjaa opintopisteitä varten suoritetuista osallistumisista. Opiskelijan tulee merkitä muistiin kunkin tilaisuuden päivämäärä, tilaisuuden aihe, siinä suoritettu tehtävä ja tilaisuuden tuntimäärä. Opiskelijan tulee antaa luotettava selvitys suorittamastaan HOPSin mukaisesta toiminnasta, joka kattaa ko. kohdassa vaaditun laajuisen Muu HOPSin mukainen toiminta - opintojakson. Selvityksen muoto voi vaihdella riippuen tavoista, joilla kyseisen tutkinnon kohta on suoritettu. Selvitys Yleisen osan opintojakson suorituksista tulee toimittaa tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelijalle ja Erityisen osan (pääaineen) opintojakson suorituksista työnohjaajalle tai pääaineen muulle opettajalle. Opiskelu ulkomailla ja kansainväliset yhteydet On suositeltavaa, että jokainen jatko-opiskelija viettäisi ulkomailla vähintään muutaman kuukauden. Ulkomailla tapahtuva opiskelu voi sisältää itsenäistä tutkimusta sekä erillisiä opintoja, kursseja, diplomin tai tutkinnon. Itsenäistä tutkimusta harjoittaessaan opiskelijan tulisi pyrkiä osallistumaan myös paikallisen tutkijayhteisön toimintaan. HOPSin mukaista toimintaa, kuten jatko-opiskelijoilta edellytettäviä esiintymisiä, voi suorittaa vastaavasti ulkomailla. Kansainvälisten yhteyksien lisääminen ja ylläpitäminen on tärkeää myös kotimaassa opiskeltaessa. Työnohjaajien ja oppiaineiden tulisi tukea ja kannustaa nuorten tutkijoiden osallistumista heidän tutkimusaloihinsa liittyviin kansainvälisiin seminaareihin ja kongresseihin ja kansainvälistä julkaisemista. Opintosuoritusten arvostelussa käytettävät asteikot ja arvosanat Helsingin yliopistossa käytetään opintosuoritusten arvostelussa yleistä numeerista arvosteluasteikkoa 0 5, lukuun ottamatta pro gradu -tutkielman, tieteellisen lisensiaatintutkimuksen sekä väitöskirjan arvostelua. Arvosanojen merkitys on seuraava: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä) ja 0 (hylätty). Yleisen arvosteluasteikon lisäksi voidaan käyttää hyväksytty-hylätty -arvostelua. Väitöskirja ja tieteellinen lisensiaatintutkimus arvostellaan käyttäen asteikkoa: approbatur (alin), lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur (ylin). Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty hyväksytty hylätty. Tutkintotodistukseen merkitään sekä väitöskirjan/lisensiaatintutkimuksen aihe että arvosana. Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen laadun arviointi Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä esitys. Tekijän tulee hallita keskeiset tieteellisen kirjoittamisen pelisäännöt sekä kyetä itsenäiseen ja kriittiseen työskentelyyn. Tutkimuksen tulee olla tieteellisesti vakuuttava ja tuloksien perusteltuja. Tutkimuksen on oltava tieteellisesti rehellistä ja täytettävä tutkimuseettiset normit. Myös tutkimuksen kielen on oltava asianmukaista. Väitöskirjalta voidaan odottaa joka suhteessa korkeampaa laatutasoa kuin lisensiaatintutkimukselta. 9

10 Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen laatua arvioidaan kokonaisuutena erityisesti seuraavin kriteerein: 1) Tutkimustehtävän mielekkyys ja tutkimusongelman kiinnostavuus: Arviossa korostuvat etenkin tutkimustehtävän innovatiivisuus ja tieteellinen merkitys. 2) Oppineisuus ja tutkimustyössä tarvittavien menetelmien hallinta: Arvioidessa kiinnitetään huomiota siihen, millaisia valmiuksia tutkimustehtävän toteuttamiseen on tarvittu. Oppineisuudella tarkoitetaan sekä riittävää asiantuntemusta tutkimusalasta että lukeneisuutta oman oppiaineen ja tieteenalan piirissä laajemminkin. 3) Tutkimuksen käytännön toteutus: Arviointi kohdistuu esimerkiksi työn rakenteen toimivuuteen, työn rajaukseen, työn viimeistelyn asteeseen sekä tyylillisiin seikkoihin. 4) Tutkimuksen tulokset, niiden uutuus, pätevyys ja merkittävyys: Oikeustieteelle on leimallista, että tutkimuksen tuloksia ei useinkaan pystytä täysin irrottamaan itse tutkimusprosessista, koska kyse on tulkinnoista ja niiden perusteltavuudesta. Tämä korostaa entisestään kokonaisarvostelun merkitystä. 5) Tekijän kyky puolustaa tutkimustaan julkisesti: Väitöskirjan samoin kuin lisensiaatintutkimuksen esittämiseen kuuluu, että tekijä puolustaa työtään julkisesti ja että puolustaminen on asiallista. Opinnäytetyö on hyväksyttävä, jos se täyttää vähimmäisvaatimustason kunkin sanotun kriteerin mukaan arvioituna. Tiedekunnan vahvistamat ohjeet arvosteluasteikon soveltamiseen löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. Väitöskirjakäsikirjoituksen jättäminen esitarkastukseen ja lisensiaatintutkimuksen jättäminen tarkastukseen Jatkotutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuina ja rekisteröityinä ennen kuin väitöskirjalle haetaan esitarkastajia tai lisensiaatintutkimukselle tarkastajia. Tästä voidaan poiketa vain erityisen painavista syistä. Jatko-opiskelijan on oltava ilmoittautuneena läsnäolevaksi yliopistoon koko tarkastusprosessin ajan. Väitöskirjakäsikirjoitus tai lisensiaatintutkimus jätetään tiedekunnan kansliaan jatkokoulutussuunnittelijalle (Porthanian 3. krs, P371) viimeistään tiistaina klo mennessä viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston sitä kokousta, jossa esitetään esitarkastajien määräämistä väitöskirjakäsikirjoitukselle tai tarkastajien määräämistä lisensiaatintutkimukselle. Tarkastettavat opinnäytteet tulostetaan A4- kokoiselle paperille, joko yksi- tai kaksipuoleisena tulosteena, pistekoolla 12 ja rivivälillä 1,5 2. Marginaalien on syytä olla reilut, jotta tarkastajat voivat halutessaan helposti tehdä merkintöjä. Töitä ei tarvitse sidotuttaa. Väitöskirjakäsikirjoituksen tulee olla samankielinen kuin lopullinen väitöskirja. Väitöskirjakäsikirjoitukset jätetään kolmena kappaleena (vaihtoehtoisesti voidaan jättää kaksi kappaletta käsikirjoitusta paperiversiona sekä lisäksi käsikirjoitus pdf-tiedostona.) Väitöskirjakäsikirjoituskappaleet toimitetaan esitarkastajille kansliasta tiedekuntaneuvoston määrättyä esitarkastajat. Väitöskirjakäsikirjoituksen esitarkastukseen jättämisen yhteydessä tiedekunnalle on toimitettava englanninkielinen (noin yhden sivun pituinen) tiivistelmä väitöskirjasta. Se jätetään yhdessä käsikirjoituksen mukana kolmena kappaleena. Väitöskirjatiivistelmän ei tarvitse olla lomakkeella. Tiivistelmiin sisällytetään tiedot aiheesta, käytetyistä menetelmistä ja tärkeimmistä tuloksista. Tiedot esitetään sanallisesti (ei kaavoja, erikoissymboleja eikä kuvioita). Väitöskirjan esitarkastajat tarkastavat esitarkastuksen aikana myös tiivistelmän asiasisällön. Lisensiaatintutkimus jätetään arvosteltavaksi kahtena kappaleena. Tutkimukseen liitetään tiivistelmälehti; joka sijoitetaan työhön nimiölehden jälkeen. Tiivistelmälomake löytyy tiedekunnan verkkosivuilta sekä Almasta. Sisällön kuvailuun voi käyttää Eduskunnan kirjaston asiasanastoa: kirjasto/eks/. Lisensiaatintutkimukset toimitetaan tarkastajille kansliasta tiedekuntaneuvoston määrättyä tarkastajat. Väitöskirjan esitarkastus, julkinen puolustaminen, hyväksyminen ja arvostelu Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä on väitöstutkimuksen esitarkastukseen, julkiseen puolustamiseen, hyväksymiseen ja arvosteluun liittyviä määräyksiä. Johtosäännön määräysten täydennykseksi tiedekunta on antanut seuraavat väittelyä koskevat ohjeet. 1) Esitarkastus ja väittelylupa Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjakäsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot, tai poikkeustapauksessa vähintään tohtoreita. Työnohjaaja ja oppiaineen vastuuhenkilö ehdottavat esitarkastajia tiedekuntaneuvostolle. Väitöstutkimuksen tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. Väittelylupaa puoltava lausunto annetaan siitä käsikirjoitusversiosta, joka on tarkastettu. Korjausehdotuksia sisältävä väittelylupaa puoltava lausunto voidaan hyväksyä siinä tapauksessa, että ehdotetuilla korjauksilla ei ole vaikutusta väitöskirjan hyväksymiseen. 10

11 Esitarkastajien tulee tiedekuntaneuvoston määräämässä ajassa yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Lausunnon suositeltava laajuus on 2 3 sivua. Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan tiedekunnalle antamasta lausunnosta, ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta. Väittelijän tulee huolehtia siitä, että väitöskirjan kieliasu on asianmukainen ja vastata kielentarkastuksesta aiheutuvista kustannuksista. Mikäli esitarkastusta ei joko työssä havaittujen puutteellisuuksien tai esitarkastajien välisten näkemyserojen vuoksi voida määrärajassa tai esitarkastajien ja väitöstutkimuksen tekijän välillä sovitun kohtuullisen pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöstutkimuksen tekijä halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi Tiedekunnan dekaanille on ilmoitettava esitarkastuksen jatkumisesta yli tiedekuntaneuvoston määräämän ajankohdan. Ilmoitus on lisäksi toimitettava tiedekunnan kansliaan. Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöstutkimukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja tai muu aineen professori puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä. 2) Väitöskirjan julkinen jakelu ja sen englanninkielinen tiivistelmä Väitöstutkimusta on pidettävä julkisesti saatavilla vähintään kymmenen päivää ennen julkista tarkastusta. Dekaani voi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa siten, että väitöstutkimus on saatavilla vähintään viisi päivää. Väittelijällä on velvollisuus luovuttaa väitöstutkimuksen kappaleita yliopistolle. Tiedekunnan ohjeet yliopistolle luovutettavista kirjoista toimitetaan väittelijälle väittelylupaa koskevan päätöksen mukana. Ohjeet löytyvät myös tiedekunnan verkkosivuilta. Väitöskirjoista laaditaan sekä kotimaankielinen yleistajuinen tiivistelmä että englanninkielinen tieteellinen lyhyt tiivistelmä Helsingin yliopiston E-thesis tietokantaan väittelyluvan myöntämisen jälkeen. On suositeltavaa, että englanninkielisen tiivistelmän lopullisen version kieliasu tarkistutetaan. Väitöskirjassa on suositeltavaa julkaista laajempi englannin- tai muunkielinen tiivistelmä. Tarkempia ohjeita löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. 3) Vastaväittäjä ja arvosanalautakunta Tiedekuntaneuvosto määrää kuultuaan työnohjaajaa ja oppiaineen vastuuhenkilöä väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöstutkimuksen tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle arvosanalautakunnan, joka tekee arvosanaehdotuksen. Lautakuntaan nimetään pääsääntöisesti kolme äänivaltaista jäsentä, joiden tulee olla esteettömiä: yleensä vastaväittäjä(t), kustos, mikäli hän ei ole työnohjaaja, ja yksi tai kaksi väitöskirjan alaa hallitsevaa professoria tai dosenttia. Työnohjaaja määrätään lautakunnan puhevaltaiseksi jäseneksi. 4) Väitöstutkimuksen arvostelu Vastaväittäjän tulee kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle perusteltu kirjallinen lausunto väitöstutkimuksesta. Lausunnon suositeltava laajuus on 5 10 sivua. Väitöskirjan arvostelussa noudatetaan tiedekunnan vahvistamia väitöskirjan laadun arvioinnin kriteerejä. Arvosanalautakunta antaa tiedekuntaneuvostolle vastaväittäjän lausuntoa täydentävän perustellun kirjallisen lausunnon, jossa ehdotetaan väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä sekä hyväksyttäväksi esitettävälle väitöskirjalle annettavaa arvosanaa. Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja hylkäämisestä sekä hyväksyttävälle väitöskirjalle annettavasta arvosanasta. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän ja arvosanalautakunnan lausunnoista. Tie tohtoriksi -oppaassa on lisää tietoa väitökseen liittyen: Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu Lisensiaatintutkimus jätetään arvosteltavaksi kahtena kappaleena. Lisensiaatintutkimuksen jättämisestä tarkastukseen: ks. edellä kohdassa Väitöskirjakäsikirjoituksen jättäminen esitarkastukseen ja lisensiaatintutkimuksen jättäminen tarkastukseen. Opiskelijan on puolustettava lisensiaatintutkimustaan pääaineensa jatkokoulutusseminaarissa ennen sen arvostelemista. Lisensiaatintutkimus tarkastetaan ja arvostellaan Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä määrätyllä tavalla. Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatin-tutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee olla tohtoreita. Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arvostelulausunto. Lausunnon suositeltava laajuus on 3 6 sivua. Ennen lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijälle on 11

12 varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista. Opiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää kirjallisesti, että lisensiaatintutkimuksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa. Viimeistään lisensiaatintutkimuksen hyväksymisen jälkeen opiskelijan tulee jättää neljä sidottua kappaletta tutkimuksestaan tiedekunnan kansliaan toimitettavaksi oikeustieteellisten tiedekuntien kirjastoihin sekä Eduskunnan kirjastoon. Opintosuoritusten hyväksilukeminen Ulkomailla suoritetut opinnot luetaan mahdollisimman täysimääräisesti hyväksi. Ulkomaille opiskelemaan lähtevän tulisi keskustella työnohjaajan tai aineen vastaavan opettajan kanssa suunniteltujen opintojen hyväksilukemisesta jo ennen tällaista jaksoa. Aineen vastuuopettaja tai työnohjaaja, jos hän on aineen professori, päättää muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta, kun on kysymys jatkotutkinnon erityiseen osaan kuuluvan opintosuorituksen korvaamisesta. Kysymys voi olla esimerkiksi aineen muun HOPSin mukaisen toiminnan, kuten aineen seminaariesiintymisen, korvaamisesta tai kirjallisen tentin tai sen osan korvaamisesta. Dekaani päättää hyväksilukemisesta, mikäli opiskelija haluaa korvata muualla suoritetuilla opinnoilla jatkotutkinnon erityisen osan kokonaisuudessaan opinnäytetyötä lukuun ottamatta. Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opintojakson tai sen osan korvaamisesta (1.1), oikeustieteen teorioiden ja menetelmien opintojakson korvaamisesta (1.2) sekä oikeusteorian seminaarin tai seminaarien (1.3) korvaamisesta päättää yleisen oikeustieteen professori. Yleisen osan HOPSin mukaisen toiminnan (1.4) korvaamisesta muualla suoritetuilla opinnoilla ja korvauksen laajuudesta voidaan päättää tutkimus- ja tutkijankoulutustoimikunnan ohjeistuksen pohjalta. Myös erilaisissa opintopiireissä toimimisesta voidaan hyvittää osallistumisesta esitetyn selvityksen perusteella. Dekaani päättää hyväksilukemisesta, mikäli opiskelija haluaa korvata muualla suoritetuilla opinnoilla jatkotutkinnon yleisen osan kokonaisuudessaan. Muualla tehtyä opintosuoritusta ei voida lukea hyväksi, jos se sisältyy jo toiseen tutkintoon. Tästä syystä opintosuorituksen hyväksilukemista koskevasta merkinnästä tulee käydä ilmi, millä opinnoilla tai suorituksella opintosuoritus tai sen osa on korvattu. Ammatillisesti suuntautunut oikeustieteen lisensiaatin tutkinto Yliopiston linjausten mukaan lisensiaatin tutkintoon opinnäytetyön lisäksi kuuluvat opinnot ovat samat kuin tohtorin tutkinnossa, mikäli kyseessä ei ole erikoistumistutkinto tai ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto. Erikoistumistutkintoihin ja ammatillisesti suuntautuneisiin lisensiaatin tutkintoihin kuuluvista opinnoista päättää tiedekunta. Lisensiaatintyön laajuudesta päättää tiedekunta. Tutkintoasetuksen mukaan jatkokoulutuksessa suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon voi sisältyä erikoistumiskoulutus. Tällöin tutkintoon kuuluu järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen erikoisalaan, lisensiaatintutkimus omalta erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Lisensiaatin tutkintoon sisältyvän erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy hyvin omaan erikoisalaansa ja saavuttaa kyvyn toimia itsenäisesti omalla erikoisalallaan. Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto on ammatillista osaamista syventävä koulutusohjelma käytännön työelämästä tuleville. Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto on tarkoitettu oikeudellisissa ammattitehtävissä toimiville juristeille, joille on jo kertynyt osaamista ja kokemusta ammattialallaan. Sellaista osaamista syvennetään harjoittamalla opintoja tietyllä valitulla omaan ammattitaustaan liittyvällä erikoisalalla. Oikeustieteellisen perustutkinnon suorittamisen jälkeistä erikoisalan työkokemusta tulee olla vähintään kolmen vuoden ajalta. Painavista syistä perustutkinnon suorittamisen aikaista työkokemusta on poikkeustapauksessa mahdollista huomioida. Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto eroaa tieteellisistä jatkotutkinnoista siinä, että sen painopiste on teoreettisen osaamisen ja tutkijankoulutuksen sijasta ammatillisen osaamisen syventämisessä. Sen vuoksi ammatillisen lisensiaatin tutkinnon päättötyö, lisensiaatintutkimus, osoittaa ennen kaikkea ammatillisen osaamisen syvenemistä erikoisalalla, eikä ole tarkoitettu puhtaasti tieteelliseksi opinnäytteeksi. Tutkinto tähtää kuitenkin myös tieteellis-teoreettisen osaamisen syvenemiseen ja harjaantumiseen tieteellisen tutkimuksen taidoissa itsenäisen työskentelyn kautta. Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeuden hakeminen Ammatillisesti suuntautuneen oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneelle hakijalle, jolla katsotaan olevan riittävät valmiudet tutkinnon suorittamiseen ja joka esittää hyväksyttävän henkilökohtaisen opinto- 12

13 suunnitelman (HOPS). Jatko-opinto-oikeuden myöntäminen edellyttää, että tiedekunta voi osoittaa hakijalle työnohjaajan, joka puoltaa hakemusta ja suostuu työnohjaajaksi. Arvioitaessa hakijan valmiuksien riittävyyttä ammatillisesti suuntautuneen jatkotutkinnon suorittamiseen otetaan huomioon erityisesti hakijan olennainen työkokemus. Erikoisalan työkokemusta tulee olla vähintään kolmen vuoden ajalta. Ylempään oikeustieteelliseen korkeakoulututkintoon verrattavan ulkomaisen oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut henkilö voi osoittaa hakukelpoisuutensa suorittamallaan ETA-kelpoisuuskokeella voidakseen hakea ammatillisesti suuntautuneen oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeutta. Hakijan on esitettävä selvitys ulkomaisesta tutkinnostaan, suorittamastaan ETA-kelpoisuuskokeesta sekä olennaisesta työkokemuksestaan. Vieraskielisen hakijan on lisäksi annettava selvitys kielitaidostaan. Painavista syistä opinto-oikeus on poikkeustapauksessa mahdollista myöntää myös muun kuin oikeustieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle hakijalle. Hakemuksessa tulee esittää ne erityiset suoritettuun tutkintoon ja työkokemukseen liittyvät syyt, jotka puoltavat suoritusoikeuden myöntämistä nimenomaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Ennen hakemuksen jättämistä hakija neuvottelee työnohjaajaksi ehdotetun opettajan kanssa ja esittää opettajalle alustavan opintosuunnitelmansa, jota hän täydentää tarvittaessa neuvottelun perusteella. Opettaja merkitsee hakemuslomakkeeseen, puoltaako hän ammatillisesti suuntautuneen OTL-tutkinnon suoritusoikeuden myöntämistä sekä suostumuksensa työnohjaajan tehtävään. Työnohjaajaksi suostunut opettaja lähettää kansliaan jatkotutkinnon suoritusoikeutta hakeneesta erillisen kirjallisen lausunnon, jossa otetaan kantaa hakijan valmiuksien riittävyyteen sekä opintosuunnitelman toteuttamiskelpoisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Vuosittaiset määräajat hakemusten jättämiselle ovat ja Erityisen painavista syistä lisäselvitystä voi esittää haun määräajan päätyttyä kuukauden ajan. Hakemukset käsitellään valmistelevasti tiedekunnan tutkimusja tutkijankoulutustoimikunnassa. Dekaani tekee päätöksen tutkinnon suoritusoikeuden myöntämisestä ja nimeää jatko-opiskelijalle työnohjaajan. Samalla vahvistetaan opiskelijan erikoisala. Hakemuslomake löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) (Ammatillisesti suuntautunut OTL-tutkinto) Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) hakija esittää mahdollisimman kattavalla tavalla, miten ammatilliset opinnot ja teoreettiset opinnot tullaan suorittamaan. Aiemmasta työkokemuksesta ja sen yhteydessä mahdollisesti saadusta ammatillisesta koulutuksesta esitetään selvitys hakemuksen liitteenä. Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto räätälöidään yksilöllisesti. Hakemusvaiheessa tulee esittää mahdollisimman kattava suunnitelma tulevien opintojen suorittamiseksi ja yksilöidä tulevat opinnot mahdollisuuksien mukaan. HOPS suunnitellaan yhdessä työnohjaajaksi suostuvan opettajan kanssa. Tarvittaessa on mahdollista esittää, että tulevien opintojen tarkempi sisältö tullaan sopimaan myöhemmin työnohjaajan kanssa. Tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelija antaa yleistä neuvontaa. Hakemusvaiheessa ilmoitetaan hakijan erikoisala, joka vastaa useimmiten tiedekunnan oppiainetta, mutta voi olla tätä täsmällisempi. Työnohjaajan tulee olla erikoisalan hyvä asiantuntija. Jatkotutkintoa suorittavan työnohjaajaksi voidaan nimetä pysyväismääräysten mukaisesti tiedekunnan professori, mikäli hän on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, taikka tiedekunnan dosentti. Lisensiaatintutkimuksen tutkimussuunnitelmaa ei tarvitse esittää vielä hakemusvaiheessa. Erikoisalan ammatillisten opintojen tulisi ulottua vähintään yhden lukuvuoden ajalle. Tarkoitus on, että erikoisalalta on pitkäkestoista koulutusta saatavilla ja että erikoisalan opinnot perustuvat keskeisesti kontaktiopetukseen. Tutkinnon lähtökohtana on käytännönläheisyys. Jos opintosuorituksissa käytetään kuulusteluja, edellytetään, että ne räätälöidään koulutusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Ammatillinen osio ei saa koostua pelkästään kirjatenteistä ja esimerkiksi tieteellisen jatkotutkinnon opintojaksoja, kuten cum laude approbatur kuulustelua, ei voida sellaisenaan hyväksyä suoritettavaksi. Mikäli jatko-opiskelijan pääainetta (erikoisalaa) ja/tai työnohjaajaa halutaan muuttaa kesken opintojen, vahvistetaan muutos dekaanin päätöksellä. Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon sisältö Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon opinnot koostuvat ammatillisista opinnosta ja teoreettisista opinnoista. Lisäksi laaditaan koulutusohjelman päättävä päättötyö, lisensiaatintutkimus. Lisensiaatintutkimus laaditaan usein laajentamalla jokin erikoisalan kurssin yhteydessä syntynyt kirjoitus lisensiaatintutkimukseksi. Lisensiaatintutkimus voi koostua myös useasta samaa erikoisalaa koskevasta kirjoituksesta. 13

14 Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto suoritetaan tyypillisesti työn ohessa ja työssä kertynyttä osaamista hyödyntäen. Työ ja muu työhön liittyvä koulutus voidaan pyrkiä kytkemään ammatillisiin opintoihin. Tiedekunnassa ei välttämättä järjestetä juuri sellaista erikoisalan koulutusta, jota voisi sisällyttää ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon HOPSiin. Tutkintoon voidaan sisällyttää jo saatua soveltuvaa, perustutkinnon jälkeistä koulutusta. Esimerkkejä soveltuvista koulutusjaksoista ovat oikeustieteen valtakunnallisen täydennyskoulutuksen kehittämishankkeen puitteissa järjestetty täydennyskoulutus (koulutustarjonta löytyy Turun yliopiston ylläpitämästä täydennyskoulutusportaalista) sekä tiedekunnan ammatillisen OTLkoulutuksen osaksi hyväksymät pitkäkestoiset täydennyskoulutuskurssit. Myös esimerkiksi erikoisalan LL.M.-opintoja tai ulkomailla tehtyjä opintosuorituksia voidaan hyödyntää, elleivät ne jo sisälly muuhun tutkintoon. Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon rakenne a) Teoreettiset opinnot 10 op b) Ammatilliset opinnot (yht. 70 op) erikoisalan opinnot muut opinnot hyväksiluettu työkokemus ja siihen liittyvä koulutus op enintään 20 op c) Lisensiaatintutkimus suosituslaajuus sivua Suoritettuja ja hyväksiluettuja opintosuorituksia voidaan rekisteröidä yliopiston opintorekisteriin nimillä Teoreettiset opinnot (amm.otltutkinto) ja Ammatilliset opinnot (amm.otltutkinto) asianomaisine opintopistelaajuuksineen opettajan ilmoituksen perusteella. Opintosuoritusten laajuuden arvioinnin yleiset kriteerit oikeustieteellisessä tiedekunnassa ovat: yksi opintopiste vastaa enintään 150 sivua luettavaa / yksi opintopiste vastaa 26,7 tuntia opiskelijan työtä (kaikki opiskelijan tekemä työ, mukaan lukien kontaktiopetus, kuulusteluihin valmistautuminen sekä muu itsenäinen työskentely tai ryhmätyö). Suoritetusta tutkinnosta annetaan tutkintotodistus, josta ilmenee erikoisala ja lisensiaatintutkimuksen nimi sekä se, että oikeustieteen lisensiaatin tutkinto on suoritettu ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti. a) Teoreettiset opinnot (10 op) Teoreettiset opinnot suoritetaan yleensä tiedekunnassa vuosittain järjestettävällä ammatillisen lisensiaatin tutkinnon tarpeisiin suunnitellulla Metodikurssilla. Myös muut suoritustavat ovat mahdollisia. Jos päädytään viimeisenä vaihtoehtona kirjatenttiin, sen ottaa vastaan työnohjaaja. b) Ammatilliset opinnot (70 op) Ammatillinen osuus voi sisältää erikoisalan opintojen ohella kohtuullisen määrän myös muun erikoisalan ammatillisia opintoja. Lisäksi se voi sisältää kohtuullisen määrän yleistä asiantuntijuutta kehittäviä opintoja, kuten pedagogista koulutusta, viestintää, johtamista, kieliopintoja, siten kuin henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa esitetään. Ammatillisiin opintoihin voidaan hyväksilukea aiemmin suoritettuja opintoja. Erikoisalan opintojen ja muiden opintojen lisäksi ammatillisiin opintoihin sisältyvä hyväksiluettu työkokemus ja siihen liittyvä erikoistumiskoulutus voi olla laajuudeltaan enintään 20 opintopistettä. c) Lisensiaatintutkimus Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon lisensiaatintutkimuksen suosituspituus on noin liuskaa (A4, 12 pt Times New Roman tai sitä vastaava, riviväli 1,5, sidottu marginaali 3 cm ja muut marginaalit 2,5 cm). Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaa aihepiiriä käsitteleviä julkaisuja tai käsikirjoituksia. Lisäksi siihen sisältyy kokoava osio, jossa esitellään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, ja jonka suosituspituus on sivua. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuissa samalla kun tutkimus jätetään tarkastettavaksi. Osatutkimuksista koostuvan lisensiaatintutkimuksen on laadultaan ja muulta vaatimustasoltaan vastattava yhtenäistä lisensiaatintutkimusta. 14

15 Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon lisensiaatintutkimus tarkastetaan ja arvostellaan tiedekunnassa kuten tieteellinen lisensiaatintutkimus eli tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä määrätyllä tavalla. Lisensiaatintutkimuksen arvioinnissa noudatetaan soveltuvin osin tiedekunnan tieteellisten opinnäytteiden arvostelukriteereitä. Toisin kuin tieteellisen lisensiaatintutkimuksen arvostelussa, tekijän ei tarvitse puolustaa tutkimustaan aineen seminaarissa ennen sen arvostelua. Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla hyväksytty/kiittäen hyväksytty. Arvostelusta ja mm. kirjastokappaleiden toimittamisesta: ks. edellä kohdassa Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu. Käytännön opiskeluasioita Opintosuoritusten työmäärän mitoittaminen Opintosuoritusten laajuuden arvioinnin yleiset kriteerit oikeustieteellisessä tiedekunnassa ovat: yksi opintopiste vastaa enintään 150 sivua luettavaa, yksi opintopiste vastaa 26,7 tuntia opiskelijan työtä (kaikki opiskelijan tekemä työ, mukaan lukien kontaktiopetus, kuulusteluihin valmistautuminen sekä muu itsenäinen työskentely tai ryhmätyö). Jatkotutkintosuoritusten mitoituksessa on luonnollisesti syytä ottaa huomioon tentittävän kirjallisuuden vaativuus verrattuna perustutkintojen kirjallisuuteen. Kirjallisten kuulusteluiden suorittamisesta Lukuvuoden tenttipäivätaulukko on nähtävissä tiedekunnan verkkosivuilla sekä opinto-oppaan viimeisellä aukeamalla. Tiedekunnan kesätenttipäivät vahvistetaan erikseen kevätlukukaudella. Kirjallisia kuulusteluja voi lähtökohtaisesti suorittaa kyseisten oppiaineiden tenttipäivinä mutta muinakin oikeustieteellisen tiedekunnan tenttipäivinä mikäli tämä sopii kuulustelun vastaanottavalle opettajalle. Yleiseen osaan kuuluvan Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opintojen (1.1) kirjatentin voi suorittaa oikeusteorian tenttipäivänä. Tarkempia ohjeita tenttimisestä ja tenttiin ilmoittautumisesta löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Ilmoittautuminen läsnäolevaksi Jatkotutkintoa suorittavan opiskelijan, joka aikoo osallistua opetukseen tai kuulusteluihin, on oltava läsnäolevana yliopiston kirjoissa. Opiskelija, joka ei aio osallistua opetukseen tai kuulusteluihin, voi ilmoittautua poissaolevaksi. Läsnä- tai poissaoloilmoitus on tehtävä vuosittain ajalla Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksaminen on vapaaehtoista jatkoopiskelijoille. Lukuvuosi-ilmoittautumisen voi tehdä WebOodijärjestelmässä (tarvitaan yliopiston mikroverkon käyttölupa). Ilmoittautumaan pääsee sivulta tai Almassa (yliopiston intranetissä). Ilmoittautumisen voi tehdä myös yliopiston Opiskelijaneuvontaan. Jos jatko-opiskelija haluaa liittyä ylioppilaskunnan jäseneksi, tulee lukuvuosiilmoittautuminen tehdä kuten perustutkintoopiskelija. Tarkemmin: opiskelu/lukuvuosi_ilmoittautuminen.html Uudelleenkirjoittautuminen Jatko-opiskelija, joka ei ilmoittaudu yliopistolle läsnä- tai poissaolevaksi mennessä, menettää tutkinnonsuoritusoikeutensa (Yliopistolaki 18 c ( /715) ja Rehtorin päätös 12/2008). Jos ilmoittautumisen laiminlyötyä ilmoittautuu läsnä- tai poissaolevaksi seuraavan vuoden tammikuun 15. päivään mennessä, tutkinnonsuoritusoikeuden palauttamiseen riittää, että maksaa uudelleenkirjoittautumismaksun (35 euroa) ja esittää kuitin maksusta opiskelijaneuvonnan palvelupisteessä. Jos kirjoittautuu yliopistolle uudelleen vasta jälkeen, opiskelijan on ensin haettava tutkinnonsuoritusoikeuden palauttamista tiedekunnalta erillisellä lomakkeella ja sen jälkeen maksettava tutkinnonsuoritusoikeuskohtainen uudelleenkirjoittautumismaksu. Lomake, jolla opintooikeuden palautusta haetaan, löytyy tiedekunnan verkkosivuilta: de/opiskelu/lomakkeet/jatko-opiskeluoikeuden_ palauttamishakemus.pdf Jatko-opintojen etenemisen seuranta Helsingin yliopistossa on käytössä jatkoopintojen etenemisen seuranta. Seurannassa poimitaan vuosittain tammikuussa opiskelijarekisteristä ne kirjoilla olevat jatko-opiskelijat, joiden jatkotutkinnon suorittaminen on kesken kuudentena opiskeluvuonna jatko-opintooikeuden myöntämisestä. Seurantaan joutuneet jatko-opiskelijat eivät voi ilmoittautua läsnäolevaksi seuraavalle lukuvuodelle ilman tiedekunnan hyväksymää opinto- ja tutkimussuunnitelmaa. Tarkemmat ohjeet löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta: ki.fi/oikeustiede/opiskelu/jatko-opiskelu/rekis teriseuranta.htm Valmistuminen Todistuksen suoritetusta oikeustieteen lisensiaatin tai tohtorin tutkinnosta voi saada tiedekunnan publiikissa eli todistustenjakotilaisuudessa, joita järjestetään erikseen ilmoitettuina päivinä. Publiikkiin tulee 15

16 ilmoittautua tiedekunnan kansliassa, joka on auki arkipäivisin klo 9-12 (Leena Isotalo, P357). Mikäli väitöskirjan/lisensiaatintutkimuksen hyväksymistä koskeva asia on esillä tiedekuntaneuvostossa vasta viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, tulee publiikkiin kuitenkin ilmoittautua määräajassa ehdollisesti. Ilmoittautumisen määräaika on tavallisesti viimeistään 16 päivää ennen publiikkia. Publiikkien ajankohdat sekä tarkempia tietoja publiikkiin ilmoittautumisesta löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. Ilmoittautumislomakkeen saa kansliasta tai sen voi itse tulostaa tiedekunnan verkkosivuilta: ki.fi/oikeustiede/opiskelu/lomakkeet/publilmsuo.pdf Publiikissa on oltava läsnä henkilökohtaisesti. Ylivoimaisen esteen sattuessa todistuksen toimittamisesta on sovittava publiikkiin ilmoittauduttaessa. Tilaisuuteen pukeudutaan juhlavasti. Opintoneuvonta Neuvontaa jatkokoulutusasioissa antaa tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelija Jutta Kajander. Vastaanottoajat tiistaina ja torstaina tai sopimuksen mukaan, huone P371 (Porthania, 3.krs), puh , sähköposti oikjatkokoulutus(at)helsinki.fi. Tiedekunnan tasolla jatkokoulutuksen suunnittelusta, organisoinnista sekä tarpeellisesta ohjeistamisesta vastaa tiedekunnan tutkimus- ja tutkijankoulutustoimikunta. Tutkimus- ja tutkijankoulutustoimikunnan puheenjohtajana ja jatkokoulutusohjelman yleisen osan vastuullisena johtajana toimii tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani professori Pia Letto-Vanamo. Tutkimus- ja tutkijankoulutustoimikunnan sihteerinä toimii jatkokoulutussuunnittelija, joka vastaa muun ohella tiedekunnan jatkokoulutustilaisuuksista tiedottamisesta. Tietoja sekä oppiaineiden seminaaritarjonnasta että yleisistä jatkokoulutustapahtumista löytyy tiedekunnan jatkokoulutussivuilta kohdasta Jatkokoulutustilaisuuksia. Jatkokoulutustapahtumista tiedotetaan myös tiedekunnan jatkoopiskelijoiden sähköpostilistan välityksellä. Lisätietoja saa jatkokoulutussuunnittelijalta. Pääaineen opettajat vastaavat jatkokoulutusohjelman erityisen osan Muu opintosuunnitelman mukainen toiminta -opintojaksoon kuuluvan aineen jatkokoulutusseminaarin ohjelman laatimisesta ja toteuttamisesta. Kussakin oppiaineessa myös huolehditaan aineen jatkokoulutusseminaarista tiedottamisesta sekä aineittain että tiedekunnan verkkosivuilla Jatkokoulutustilaisuuksia-sivun avulla. Opintojen rahoitus Tohtorikoulutettavan tehtävät Tiedekunnassa on sekä perusrahoituksella että ulkopuolisella rahoituksella kustannettuja omia tohtorinkoulutettavan tehtäviä, joista suurin osa on kohdennettu oppiaineisiin. Tohtorikoulutettavan tehtäviin otetaan yleensä neljän vuoden määräajaksi, mistä johtuu, että niitä ei välttämättä avaudu vuosittain kovin paljon haettavaksi. Tiedekunta pyrkii kuitenkin henkilöstöstrategiansa mukaisesti takaamaan, että tohtorikoulutettavan tehtäviä olisi joka vuosi avoinna. Apurahat, rahastot ja säätiöt Linkkejä erilaisiin apurahoja ja rahoitusta myöntäviin tahoihin on koottu tiedekunnan verkkosivuille ( de/ajankohtaista/apurahat.htm). Yliopiston intranetissä Almassa on Opetuksen ja tutkimuksen tuki kanavalle Tutkimuspalvelutvälilehdelle ( koottu tietoja yliopiston omasta tutkimusrahoituksesta sekä erilaisista tutkimusrahoituslähteistä. Jatko-opintojen rahoituksessa tärkeä merkitys on rahastojen ja säätiöiden myöntämillä apurahoilla. Tarkempia tietoja apurahoista saa mm. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan Säätiöpalvelusta: Turun yliopisto ylläpitää palvelimellaan Tutkimusrahoitustietokantaa ( hallinto/tutkimuspalvelut/turatiedotus.htm), johon pääsee Helsingin yliopiston verkossa olevilta koneilta. Opintotuki Päätoimiselle jatko-opiskelijalle voidaan myöntää opintotukea. Vähintään 10 vuotta työelämässä ollut opiskelija voi saada myös aikuiskoulutustukea. Opintotuesta ja aikuiskoulutustuesta, niiden myöntämisen perusteista, suuruudesta, hakumenettelystä ja korkotuen säilyttämisestä saa tarkempia tietoja Helsingin yliopiston opintotukineuvonnasta ( helsinki.fi/opintotuki/opintotukineuvonta.htm) ja Kelasta ( Väitöskirjan loppuunsaattamisapuraha Väitöskirjatyön loppuunsaattamisapuraha on tarkoitettu väitöskirjakäsikirjoituksen viimeistelyyn ennen sen luovuttamista esitarkastukseen. Väitöskirjatyön ohjaaja voi hakea apurahaa Helsingin yliopistossa tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden saaneelle ja tutkintonsa Helsingin yliopistossa tekevälle tohtorikoulutettavalleen. Apuraha voidaan myöntää 1 3 kuukaudeksi. Apuraha edellyttää päätoimista työskentelyä ja näin ollen vapautta muusta päätoimisesta ansiotyöstä. Väitöskirjatyön tekijällä ei pääsääntöisesti saa apurahakautena olla muuta rahoitusta käytössään. Apurahaa voi hakea, kun väitöskirja on realistisesti arvioiden saatettavissa esitarkastus- 16

17 kelpoiseksi suunnitellun apurahakauden aikana. Esitarkastukseen jo jätettyyn väitöskirjatyöhön ei voi hakea apurahaa, eikä apurahaa myönnetä työhön, joka tehdään esitarkastukseen jättämisen jälkeen. Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osan ja pääsääntöisesti yhden osajulkaisun kirjoittaminen voi olla kesken apurahakauden alkaessa. Monografian tulisi apurahakautena valmistua niin pitkälle, että se voidaan jättää esitarkastukseen apurahakauden lopuksi. Apurahan haku on jatkuva. Hakemus on jätettävä ennen suunnitellun apurahakauden alkamista, ja yleensä noin kahta kuukautta ennen apurahakautta, jotta päätös apurahasta ehditään tehdä ajoissa. Lisätietoa Almassa: ki.fi/doclink/72367 Yliopiston väitöskirjatuki Väittelijä voi hakea yliopistolta väitöskirjatukea (enintään 1000 euroa) korvaamaan ilmaiskappaleina luovutettavien väitöskirjojen kuluja. Tukihakemukseen on liitettävä alkuperäiset laskut ja kuitit painatukseen liittyvistä maksuista. Haku on jatkuva. Lisätietoa Almassa: Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) välittämät apurahat Suomalaiset korkeakouluopiskelijat ja nuoret tutkijat voivat hakea CIMOn kautta apurahoja opintoihin ja tutkimustyöhön ulkomailla. Hakuprosessi, apurahakausien pituudet ja hakuajat vaihtelevat maittain. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO järjestää myönnettävien apurahojen haun ja valitsee alustavasti ehdokkaat. Apurahan pituus vaihtelee; jatko-opiskeluun tarkoitetut apurahat myönnetään joko yhdeksi lukuvuodeksi tai lukukaudeksi. Lisäksi myönnetään lyhytaikaisia vierailuapurahoja. Lisätietoa: 17

18 Jatkotutkintojen opetusohjelma ja tutkintovaatimukset lukuvuodelle Yleinen osa Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opinnot (12 op) Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opintojakso jakautuu kolmeen tutkintovaatimuskohtaan (yleinen tieteenteoria, oikeusteorian klassikot ja kriittinen oikeusteoria). Opintojakso suoritetaan ensisijaisesti luentosarjoilla. Vaihtoehtoisesti opintojakson, tai osia siitä, voi suorittaa myös esseillä tai kirjatenteillä. Opintojakson suorituksen voi siis tehdä myös eri suoritustapoja yhdistäen, ts. esimerkiksi voi käydä kaksi luentosarjaa ja kirjoittaa yhden esseen. Mikäli opintojakson suorittaa eri suoritustapoja yhdistellen, tulee luonnollisesti huomioida, että osasuoritukset kattavat kaikki kolme tutkintovaatimuskohtaa. Yhdistelmään voi valita vapaasti alla olevia luentosarjoja. Esseet ja kirjatentit sen sijaan tulee tehdä määrätyistä aihepiireistä, jotka ovat yleinen tieteenteoria, oikeusteorian klassikot ja kriittinen oikeusteoria. Esseetä ja kirjatenttiä ei tehdä samasta aihepiiristä. Jos siis esimerkiksi yleisestä tieteenteoriasta on jo kirjoitettu essee, tulee kirjatentti suorittaa muista aihepiireistä. Huom! Kun kaikki kolme kokonaisuutta on suoritettu, jatko-opiskelija itse ilmoittaa niistä yleisen oikeustieteen assistentille sähköpostilla, joka huolehtii opintojakson rekisteröimisestä. Suoritukset eivät rekisteröidy automaattisesti! Oikeusteorian oppiaineen kotisivuilla oria/ ilmoitetaan mahdollisista muutoksista ja lisäyksistä jatkotutkintojen yleisen osan opetustietoihin. Sivuilta on myös ladattavissa mahdollinen luentosarjoilla käytettävä opetusmateriaali. Luentosarjat. Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opintojakson ensisijainen ja suositeltava suorittamistapa on osallistua alla luetelluille yleisen oikeustieteen oppiaineen järjestämille luentosarjoille. Hyväksytty suoritus edellyttää luennoille osallistumista sekä n. 8 sivun kirjoitelman kirjoittamista luentojen aihepiiristä, opettajan kanssa sovittavasta aiheesta. Professori Panu Minkkinen luennoi aiheesta Poliittinen valtiosääntöteoria kl ma-pe klo 14-16, PI. Luentokuulustelu ma klo 14-16, PI. Uusintakuulustelu ma 4.2. klo 14-16, PI. Ilmoittautuminen weboodissa [200180C] viimeistään pe 4.1. Tutkijatohtori Samuli Hurri luennoi Oikeudellisen käytännön teoriasta kl ma-pe klo 10-12, sekä ma, ke ja pe klo 10-12, PI. Luentokuulustelu ma klo 10-12, PI. Uusintakuulustelu to klo 10-12, PI. Ilmoittautuminen weboodissa [200180D] viimeistään ma 7.1. Kolmannesta luentosarjasta ilmoitetaan syyskuun aikana. Professori Panu Minkkinen ja yliopistolehtori Susanna Lindroos-Hovinheimo järjestävät sl tiedekunnan tohtoriopiskelijoille tarkoitetun kollokvion, pe , klo Kollokviossa opiskelijat pitävät esityksen oman opinnäytetyönsä pohjalta. Palautetta antavat sekä kollokviosta vastaavat opettajat että muut osallistujat. Opiskelijoiden suoritus arvioidaan ensisijaisesti esitelmän tieteellisen laadun perusteella, mutta kokonaissuoritusta voi parantaa myös osallistumalla aktiivisesti kollokvion järjestelyihin ja/tai keskusteluun. Myös opiskelijoiden esitystaito arvioidaan. Kollokvion suunnittelukokous pidetään syyslukukauden alussa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana jolloin selviää myös itse kollokvion tarkempi ohjelma ja aikataulu. Hyväksytty suoritus vastaa 4 op:n suoritusta opintovaatimusten yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opinnoissa. Ilmoittautuminen WebOodissa [20601] viimeistään Please note that the colloquium will also include sessions for international students. Luennoilla käytettävä materiaali on ladattavissa moodlesta, Muusta opetuksesta ilmoitetaan myöhemmin oppiaineen Internet-sivulla ustiede/oppiaineet/oikeusteoria/. Esseet. Vaihtoehtoisesti yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opintojakson, tai osan siitä, voi suorittaa myös kirjoittamalla esseitä, joiden täsmälliset aiheet sovitaan yleisen oikeustieteen professorin kanssa. Ennen yhteydenottoa häneen opiskelijan tulee tutustua esseen laadintaa koskevaan ohjeeseen oikeusteorian kotisivuilla oppiaineet/oikeusteoria/. Esseet arvostellaan oikeusteorian tenttikierrosten yhteydessä, siksi palautuspäivät ovat viimeistään oikeusteorian tenttipäivinä. Esseiden aihepiirit ovat: 1.) Yleinen tieteenteoria (20601A) 2.) Oikeusteorian klassikot (20601B) 3.) Kriittinen oikeusteoria (20601C) Kirjatentti. Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opintojakso, tai osa siitä, on mahdollista suorittaa myös kirjatenttinä. Tentittävä kirjallisuus on: 18

19 1.) Yleinen tieteenteoria: Gadamer: Hermeneutiikka ja Tontti (toim.): Tulkinnasta toiseen, tai Gadamer: Truth and Method / Wahrheit und Methode. 2.) Oikeusteorian klassikot: H.L.A. Hart: The Concept of Law ja Hans Kelsen: Puhdas oikeusoppi / Reine Rechtslehre (2. painos) / The Pure Theory of Law. 3.) Kriittinen oikeusteoria: Costas Douzinas ja Adam Gearey: Critical Jurisprudence The Political Philosophy of Justice (2005) ja Minkkinen: Sovereignty, Knowledge, Law (2009). Oikeustieteen teorioiden ja menetelmien opintojakso (4 op) Valtio ja laki viisasten ja viisastelijain silmin (4 op) Dosentti Juha-Pekka Rentto vetää Valtio ja laki viisasten ja viisastelijain silmin -lukupiiriä, joka kestää koko lukuvuoden Lukupiirissä luetaan länsimaisen filosofian klassikkoteoksia ja laaditaan alustuksia niiden pohjalta. Tarkoituksena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään oman aikamme valtio- ja oikeusteoreettista ajattelua tarkastelemalla, miten valtio ja oikeus sekä niiden välinen suhde on eri aikoina mielletty erityyppisissä filosofisissa teorioissa. Lukuvuoden aikana liikutaan vuoden 1900 alkupuolella ja voidaan käsitellä esimerkiksi saksalaista tai anglosaksista oikeusteoriaa (Stammler - Kelsen, Pound - Stone), kulttuuripessimistejä (Spengler - Ortega y Gasset), uushegeliaaneja (Croce - Gentile), vallankumousteoreetikkoja (Sorel - Pashukanis), uusaristoteelikkoja (Cathrein - Maritain) ja eksitenssifilosofeja (Berdjajev - Sartre). Kokoontumisia on noin kerran kuussa, ja niistä sovitaan ensimmäisen tapaamisen yhteydessä. Ensimmäinen tapaaminen on ke klo tiedekuntahuoneessa P 545. Kurssille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse kurssin vetäjälle (jurentto@utu.fi), tai tulemalla ensimmäiseen tapaamiseen. Seminaariin voi liittyä myös kevätlukukauden alusta. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista vähintään 20 tunnin ajan yhden lukukauden tai koko lukuvuoden aikana sekä kirjallisen työn laatimista. Rajapintoja ja leikkauskohtia: sosiologisia näkökulmia oikeuden "yhteiskuntakytköksiin" (4 op) Dosentti Risto Kangas pitää seminaarin Rajapintoja ja leikkauskohtia: sosiologisia näkökulmia oikeuden yhteiskuntakytköksiin tiistaisin klo Paikka: , 6.11., ja P444; , ja P417.Seminaarin tarkoituksena on oikeuden asemointi sosiologisesta perspektiivistä kiinnittäen erityisesti huomiota siihen, miten sosiologiassa on tematisoitu oikeuden kytkeytyminen yhteiskunnallisen ympäristöönsä; talouteen, politiikkaan, moraaliin jne. ja miten globalisaatio muuttaa tilannetta. Kurssilla valotetaan sosiologian klassista taustaa, mutta keskitytään erityisesti nykyteorioihin (Latour, Luhmann, Habermas, Bourdieu ). Seminaariin muodostuu aihepiiriin johdattelevista luennoista ja seminaarilaisten alustuksista valitsemistaan aihepiireistä perustuen seminaarin lähdemateriaaliin. Seminaariin ovat tervetulleita sosiologisista kysymyksenasetteluista kiinnostuneet aineopintojen opiskelijat ja jatkoopiskelijat. Tarkemmasta aikataulusta ja ohjelmasta sovitaan ensimmäisellä tapaamiskerralla. Ilmoittautumiset +lyhyt kuvaus omista aihepiiriin liittyvistä kiinnostuksen kohteista ja opintovaiheesta osoitteella risto.kangas@helsin ki.fi perjantaihin mennessä. Legal argumentation and method (4 cr) Professor Panu Minkkinen will be conducting a seminar on legal argumentation and method targeted specifically for postgraduate research (LLD) students. The assignments which may be written in Finnish, Swedish or English, will be first discussed at the initial meeting on Wednesday, 10 October 2012, 4-6pm, P545. Students will then present and discuss their essays at a graduate symposium from Tuesday to Thursday, November, 4-6pm, P545. Registration in WebOodi [20600], course limited to a maximum of 12 participants. The Jurisprudence of the European Court of Human Rights (4 cr) Postdoctoral researcher Julen Etxabe gives a course The Jurisprudence of the European Court of Human Rights during autumn term Emphasis will be on the judicial texts themselves and on what they can tell us about the underlying values, images, and principles at work (sometimes explicitly, sometimes implicitly). For example, the manner in which the Court frames and selects the relevant issues; the forms of reasoning and interpretative analysis it favors; the types of arguments it finds persuasive; and the conceptions of the individual, society, and democracy it is helping to promote will be studied. Registration in WebOodi [20929], course limited to a maximum of 20 participants. Just Rhetoric: The Art and Ethics of Legal Persuasion (4 cr) Postdoctoral researcher Julen Etxabe gives a course Just Rhetoric: The Art and Ethics of Legal Persuasion during spring term The aim of this course is to inquire further about the art and the ethics of rhetoric in relation to law, for one can hardly think of any other field as dependent on rhetoric as the legal profession. To this end, we will read and discuss many pieces of legal rhetoric in connection with other areas of life, from political speeches to the words of the latest economic guru, from judicial and legislative measures to commercial speech and propaganda, from speeches of Shakespeare to notes of condolences and apology, from the words of the constitution and declarations of independence to letters of recommendation and eulogies. Considering that one can only learn about rhetoric by practicing it, a significant part of the course will be devoted to discuss student s own pieces of rhetoric 19

20 that they will be asked to write regularly and criticize from each other. The final goal is to be able to identify, assess, and craft great pieces of rhetoric, hopefully without losing our souls in the process. Registration in WebOodi [20938] Judging Law and Justice: Legal and Cinematic Jurisprudence (4 cr) PhD Monica Lopez Lerma gives a course Judging Law and Justice: Legal and Cinematic Jurisprudence during autumn term This course seeks to explore the intersection and mutual interaction between law and film, focusing in particular on what different theories/methodologies of law and film may teach us/help us to learn about law and justice. Students will watch 6 films throughout the course and will read and discuss law-and-film scholarship. Each student will be required to give an inclass presentation of a particular film and to write a substantive research paper designed to address some of the issues discussed in the course. Registration in WebOodi [20946]. Theories of multiculturalism in the European legal context (4 cr) LL.D. Dorota A. Gozdecka gives a course on Theories of multiculturalism in the European legal context during spring term The lecture's objective is to discuss, analyse and reevaluate contemporary theories of multiculturalism. Its goal is to provide the students with theoretical background necessary for understanding and dealing with contemporary legal problems occurring in the increasingly multicultural European societies. The lecture is open also for undergraduate students. Globalization, migration and processes of European integration have challenged mono-cultural composition of European societies and affected processes of fragmentation of legal systems as well as blurring of the so far stable relationship between the law and the state. Theories of multiculturalism deal with these multiple questions concerning the normative authority of a nation state, understanding of equality and balancing of rights between individuals and cultural, linguistic, ethnic and religious communities. This course analyses contemporary theories of multiculturalism through the prism of European legal principles and discusses problems of legal pluralism and legal challenges in the process of construction of the European polity, posed by increasingly heterogeneous composition of European societies. The course is primarily lecture-based with certain active elements like discussion on provided literature (total: 20 hours + exam or essay). Registration in WebOodi [20975], course limited to a maximum of 40 participants. Transnational Law (4 cr) PhD Massimo Fichera gives a course on Transnational Law during autumn term The course will offer an overview of the main issues of trasnational law and will be based on a series of seminars of two hours twice a week, over a period of six weeks. In particular, it will be divided up into two parts. The first part will focus on the meaning of transnational law and its constitutional and institutional dimensions (if any) and is intended to give students a thorough understanding of the phenomena that lie behind the transnationalisation of law. Is this to be viewed as an ongoing process, or as a temporary reconfiguration of the international legal landscape? What are its structural limits (if any) and what effects does it have on the very nature of law? Can we transfer to the transnational sphere traditional domestic concepts such as community, democracy, legitimacy, government and, if so, will they have to be reconsidered from an entirely different point of view? Legal and political issues will be looked at jointly, through a brief historical and conceptual analysis of the notion of transnational law as well as a consideration of the practical consequences of such process. The course will rely on an interdisciplinary perspective combining international law, EU law, international relations and legal/political theory. Registration in WebOodi [20923], course limited to a maximum of 20 participants. Security and Law (4 cr) PhD Massimo Fichera and PhD Jens Kremer give a course on Security and Law during the spring term The course develops an interdisciplinary approach towards questions of security, war, policing, and risk, combining theories and concepts drawn from constitutional and criminal law, international relations, political and legal theory, history and criminology. It aims to promote an understanding of the relationship between (in)security agents and institutions within international and EU law. It enables students to analyse the dynamics of securitisation discourses in a wide range of disciplines and sectors of human life, including the domains of health, environment, banking, war and crime, human rights. While the core approach of the course will be legal, a considerable part of the reading material will focus on the thought of the most important theorists of security and the state of exception, such as Schmitt, Agamben, Foucault as well as Buzan, R. Walker, Bigo, Lipschutz, Zedner, Loader and N. Walker. The main purpose is to draw a conclusion as to whether there can be a satisfactory definition of security and what the effects of securitisation can be on the transnationalisation of law. Registration in WebOodi [ 20917], course limited to a maximum of 20 participants. Oikeusteorian seminaarit (8 op) Ensisijaisesti tohtoriopiskelijoille suunnattuja seminaareja tulee suorittaa kaksi kappaletta eli yhteensä 8 op. Seminaareissa on läsnäolovelvollisuus. Aloitustapaamisessa läsnäolo on ehdoton edellytys seminaariin osallistumiselle, koska silloin jaetaan alustusten aiheet. Syyslukukaudella pidettävästä oikeusteorian seminaarista ilmoitetaan syyskuun aikana. Professori Panu Minkkinen johtaa OTT - opiskelijoille suunnatun oikeusteorian jatko- 20