Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen lisensiaatin ja oikeustieteen tohtorin tutkinnot.

Transkriptio

1 2.2. Lapin yliopisto 31 Jatkotutkinnot Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen lisensiaatin ja oikeustieteen tohtorin tutkinnot. Tutkintoasetuksen mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Oikeustieteen lisensiaatin ja oikeustieteen tohtorin tutkinnot ovat toisistaan erillisiä tutkintoja, joiden tutkintovaatimukset ovat kuitenkin osittain päällekkäisiä. Oikeustieteen tohtorin tutkinto on tarkoitettu sekä tutkijanuralle aikoville että oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin hakeutuville. Tutkinnon ohjeellinen suoritusaika päätoimisesti opiskellen on neljä vuotta (240 opintopistettä). Oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon tavoitteena on antaa ammatissa toimiville lakimiehille tarpeellista oikeudellista lisäkoulutusta. Lisensiaatin tutkinto on mahdollista suorittaa myös yhtenä välivaiheena tohtorin tutkintoa suoritettaessa. Tällöin lisensiaatintutkimuksen aihepiiri suositellaan valittavaksi samasta aihepiiristä kuin väitöskirjan aihe, jotta lisensiaatin tutkinnon suorittaminen ei aiheuta viivytystä tohtorin tutkinnon suorittamisessa. Lisensiaatin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on kaksi vuotta (120 opintopistettä). Jatko-opintojen suorittaminen tiedekunnassa merkitsee valvottua ja ohjattua työskentelyä. Jatko-opintojen suorittaminen edellyttää kuitenkin jatkoopiskelijalta myös oma-aloitteisuutta ja huomattavassa määrin itsenäistä työskentelyä. Jatko-opintojen aikana opiskelija osallistuu luentoihin ja/tai seminaareihin ja muuhun tiedekunnan vaatimaan tai tutkintoon hyväksyttävään koulutukseen sekä laatii lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan. Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot tukevat molemmissa tutkinnoissa tieteellisen ajattelun kehitystä ja kykyä itsenäiseen tutkimustyöhön. Lisäksi tavoitteena on edistää tohtorin tutkinnon suorittaneiden valmiuksia toimia oikeudellisissa asiantuntijatehtävissä. Tiedekunnassa järjestetään vuosittain yleinen jatkokoulutusseminaari, joka on syksyllä Rovaniemellä. Tohtorintutkintoa suorittava pitää jatkokoulutusseminaarissa esityksen omasta työstään. Esityksessä on tarkoitus selvittää työn senhetkistä vaihetta, keskeisiä tutkimuskysymyksiä, menetelmällisiä valintoja ja tarkempaa jatkosuunnittelua tutkimuksen valmistumista silmällä pitäen. Seminaariesityksen ja siitä käytävän keskustelun jälkeen työnohjaaja voi tarvittaessa antaa työn vaiheesta kirjallisen lausunnon tiedekunnalle ja tohtoriopiskelijalle.

2 Jatkotutkinnon suorittamisoikeus ja jatko-opintojen aloittaminen 32 Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa oikeustieteen maisterin (tai oikeustieteen kandidaatin) tutkinnon suorittaneella on oikeus ilmoittautua tiedekunnan jatko-opiskelijaksi lisensiaatin tutkintoa suorittavaksi opiskelijaksi. Opiskelijan tulee nimetä lisensiaatin tutkinnon pääaine ja mahdollisesti tutkimuksensa aihepiiri ilmoittautumisensa yhteydessä. Lisensiaatin tutkintoa suorittavaksi ilmoittautuva opiskelija otetaan jonkin tietyn oppiaineen opiskelijaksi. Ennen ilmoittautumista opiskelijan tulee olla yhteydessä kyseisen oppiaineen vastaavaan opettajaan. Tässä yhteydessä neuvotellaan myös tulevan tutkimuksen mahdollisesta aihepiiristä. Niiden, jotka ovat suorittaneet OTM/OTK -tutkinnon muussa koulutusyksikössä kuin Lapin yliopistossa, tulee hakea tiedekunnalta oikeutta harjoittaa lisensiaatin opintoja Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa. Dekaani myöntää lisensiaatin tutkinnon suorittamisoikeuden muualla kuin Lapin yliopistossa OTM/OTK -tutkintonsa suorittaneille opiskelijoille. Tohtorin tutkintoa suorittamaan opiskelijat hyväksytään tiedekunnalle tehdystä hakemuksesta. Dekaani myöntää tohtorin tutkinnon suorittamisoikeuden. Tohtorin tutkinnon suorittamisoikeus myönnetään oikeustieteen lisensiaatille ja oikeustieteen maisterille/kandidaatille. Opiskelijan tulee hakemuksessaan nimetä tohtorin tutkinnon pääaine ja mahdollisesti tutkimuksensa aihepiiri, antaa selvitys valmiudestaan suorittaa tohtorin tutkinto (esim. kopio tutkintotodistuksesta) ja esittää alustava tutkimus- ja opintosuunnitelma. Opiskelija voi hakemuksessaan ehdottaa tietyn henkilön/tiettyjen henkilöiden määräämistä työnohjaajaksi. Ennen hakemuksen laatimista opiskelijan tulee olla yhteydessä kyseisen oppiaineen vastaavaan opettajaan. Tiedekunta voi hyväksyä lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittavaksi opiskelijaksi myös oikeustieteen maisterin tutkintoa vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittaneen, jolla katsotaan olevan edellytykset tutkinnon suorittamiseen. Painavista syistä jatkotutkintojen suorittamisoikeus voidaan myöntää myös muun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle, jolla katsotaan olevan riittävät valmiudet oikeustieteelliseen jatkokoulutukseen. Opiskelijan tulee ennen jatko-opintojen aloittamista ilmoittautua yliopiston opiskelupalveluihin läsnäolevaksi opiskelijaksi. Jatko-opintojen aikana opiskelijan tulee ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi vuosittain yliopiston vahvistamana ilmoittautumisaikana. Ulkomaisen tutkinnon suorittaneet Henkilön, joka hakee oikeutta harjoittaa jatko-opintoja ulkomaisen tutkinnon perusteella on osoitettava, että hänellä on edellytykset jatko-opintojen suorittamiseen ja että hänellä on hyvä kielitaito suomen, ruotsin tai englannin kielessä. Kielitaito tulee osoittaa dekaanin hyväksymällä kielitestillä, jossa hakija on saavuttanut vähintään dekaanin määrittämän tuloksen, tai muulla dekaanin hyväksymällä tavalla. Mikäli hakija on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon suomen, ruotsin tai englannin kielellä, hänen ei

3 33 kuitenkaan tarvitse erikseen osoittaa kielitaitoaan. Dekaani voi erityisestä syystä päättää, että myös muun kuin jonkin edellä mainitun kielen hyvä taito tai muulla kuin jollakin näistä kielistä suoritettu korkeakoulututkinto riittää kielitaitovaatimuksen täyttämiseksi. Henkilön, joka hakee oikeutta harjoittaa jatko-opintoja ulkomaisen tutkinnon perusteella, on liitettävä hakemukseensa virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksestaan ja kaikista niistä muista todistuksista, joihin hän hakemuksessaan vetoaa. Jos todistus on annettu muulla kuin suomen, ruotsin tai englannin kielellä, hakemukseen on liitettävä myös todistuksen virallinen käännös jollakin näistä kielistä. Dekaani voi kuitenkin erityisestä syystä hyväksyä myös muilla kielillä annetun todistuksen. Hakijan tule liittää hakemukseensa myös alustava opintosuunnitelma, alustava rahoitussuunnitelma, ansioluettelo sekä vähintään kahden asiantuntijan lausunto hakijan jatko-opintovalmiuksista. Henkilölle, joka hakee oikeutta harjoittaa jatko-opintoja ulkomaisen tutkinnon perusteella, voidaan myöntää tämä oikeus vain, jos hänellä katsotaan olevan riittävät edellytykset jatko-opintojen suorittamiseen ja jos hänen jatkoopinnoilleen voidaan osoittaa ohjaaja, joka hyväksyy hakijan ohjattavakseen. Alustava opetussuunnitelman vahvistaminen ja työnohjaajan määrääminen Lisensiaatin tutkinto Tiedekunta vahvistaa pyynnöstä opiskelijan lisensiaatin tutkinnon pääaineen, alustavan opintosuunnitelman ja määrää hänelle työnohjaajan. Jatkotutkintoa suorittavan työnohjaajaksi voidaan nimetä professorin viran haltija tai hoitaja, mikäli hän on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, taikka dosentti. Työnohjaajia voidaan määrätä yksi tai tarvittaessa kaksi. Määräys edellyttää sekä ohjaajan että ohjattavan suostumusta. Tiedekunta vahvistaa lisensiaatin tutkintoa suorittavan tutkimusaiheen ja pitää tutkimusaiheista rekisteriä. Jos lisensiaatintutkimus on tarkoitus laatia osatutkimuksina, on se mainittava aiheen vahvistusta pyydettäessä. Jollei tutkimusaihetta vahvisteta pääaineen vahvistamisen ja työnohjaajan määräämisen yhteydessä tulee tutkimusaihe esittää vahvistettavaksi jatkoopintojen alkuvaiheessa. Työnohjaaja voi toimia lisensiaattityön toisena tarkastajana. Tohtorin tutkinto Tiedekunta vahvistaa pyynnöstä opiskelijan tohtorin tutkinnon pääaineen, alustavan tutkimus- ja opintosuunnitelman ja määrää hänelle työnohjaajan. Tiedekunta määrää tohtorin tutkinnon suorittajan työnohjaajaksi ehdotetun, tai jollei ehdotusta työnohjaajaksi ole tehty, jonkin hakemuksessa mainitun oppiaineen opettajan. Jatkotutkintoa suorittavan työnohjaajaksi voidaan nimetä professorin viran haltija tai hoitaja, mikäli hän on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, taikka dosentti. Työnohjaajia voidaan määrätä yksi tai tarvittaessa kaksi. Määräys edellyttää sekä ohjaajan, että ohjattavan suostumusta. Tiedekunta vahvistaa tohtorin tutkintoa suorittavan tutkimusai-

4 34 heen ja pitää tutkimusaiheista rekisteriä. Jos väitöskirja on tarkoitus laatia osatutkimuksina, on se mainittava väitöskirjan aiheen vahvistusta pyydettäessä. Jollei tutkimusaihetta vahvisteta opiskeluoikeuden myöntämistä koskevan päätöksen yhteydessä, tulee tutkimusaihe esittää vahvistettavaksi jatko-opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijan tulee neuvotella väitöskirjatutkimuksensa aihepiiristä sekä opintosuunnitelmasta ehdotetun työnohjaajan tai kyseisen oppiaineen vastaavan opettajan kanssa ennen asian saattamista tiedekuntaneuvoston käsittelyyn. Jatko-opintoihin liittyy normaali opintojen auditointimenettely sekä jatkoopiskelijan oma itsearviointi. Työnohjaus ja opintosuunnitelma Opiskelijan ja työnohjaajan välisenä työvälineenä käytetään jatko-opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (JOPS), jonka laadinnassa lähtökohtana toimii opintojen alussa vahvistettava alustava opintosuunnitelma. Varsinainen henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan jatko-opintojen alkuvaiheessa jatko-opiskelijan ja työnohjaajan yhteistyönä. Opintosuunnitelmasta tulee käydä ilmi opiskelijan jatko-opintoihin liittyvät lähtökohdat ja päämäärät, aikataulusuunnitelma ja etenemisjärjestys sekä suunnitelma opiskelijan ja työnohjaajan välisen yhteydenpidon järjestämiseksi. Mikäli tutkimus on tarkoitus suorittaa osatutkimuksina, tulee opintosuunnitelmaan sisällyttää sekä kokonaisuutta koskeva suunnitelma että yksittäisten osatutkimusten teemat. Malli henkilökohtaista opintosuunnitelmaa varten on saatavissa tiedekunnan opintopäälliköltä ja/tai hallintopäälliköltä. Työnohjaajan velvollisuutena on varmistaa, että henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan ja että sitä muutetaan ja täydennetään tarpeen mukaan opintojen edistyessä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma tulee toimittaa tiedekunnan kansliaan arkistoitavaksi. Henkilökohtainen opintosuunnitelma tulee toimittaa arkistoitavaksi vähintään kerran jatkoopintojen aikana, mieluiten opintojen alkuvaiheessa. Halutessaan jatkoopiskelija voi toimittaa muutetun opintosuunnitelman arkistoitavaksi aina, kun siihen on tehty olennaisia muutoksia. Työnohjaaja ja opiskelija tapaavat tutkimuksen vaiheesta ja opiskelijan ohjaustarpeesta riippuen lukukausittain. Opiskelijan on kuitenkin vähintään kerran vuodessa raportoitava tutkimuksensa ja opiskelunsa etenemisestä. Vuosiraportointi voi tapahtua esimerkiksi jatkokoulutusseminaarissa. Käytännön ohjaustyössä noudatetaan soveltuvin osin Lapin yliopiston opetus- ja tutkimusneuvoston hyväksymiä suosituksia väitöskirjan ohjauskäytännöiksi. Kirjalliset ohjeet ovat saatavissa hallintopäälliköltä.

5 Jatkotutkintojen rakenne 35 Jatkotutkintojen rakennekaavio OTL / OTT 1) Jatko-opintotentti (OTL/OTT, 15 op.) OTL / OTT 2) Oikeusteoria ja -historia (OTL/OTT, 15 op.) OTL + OTT OTT 3) Tieteellinen aktiivisuus / Ammatillisen lisensiaatin tutkinnon kurssit (OTL, 10 op. OTT, yhteensä 15 op., joista 10 op. voidaan suorittaa jo OTLtutkinnon yhteydessä) 4) Asiantuntijataidot (OTT, 15 op.) OTL + OTT 5) Lisensiaatintutkimus (OTL, 80 op.) 5) Väitöskirja (OTT, 180 op.) Jatko-opintojen sisällöt 1) JATKO-OPINTOTENTTI (15 op.) OTL/OTT: Lisensiaatin- /tohtorin tutkinnon pääaineen jatko-opintotentti suoritetaan joko OTL tai OTT -tutkinnon yhteydessä. Jos tentti on suoritettu lisensiaatinopintojen yhteydessä, sitä ei tarvitse suorittaa uudelleen tohtorin tutkinnon yhteydessä, mikäli pääaine on edelleen sama. Tavoitteet: Jatko-opintotentin tavoitteena on varmistaa, että jatko-opiskelijalla on jatkoopintojen harjoittamista varten tarvittava tietämys pääaineensa yleisistä teorioista ja aihepiiriinsä liittyvistä erityiskysymyksistä. Vaatimukset lisensiaatin/tohtorin tutkinnossa: Kirjatentin vaatimukset määritellään henkilökohtaisesti kunkin jatko-opiskelijan tarpeiden mukaan. Kun kirjatentin vaatimukset on päätetty, tieto niistä tulee

6 36 lisätä opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Kirjatentin vaatimusten suunnittelun lähtökohtana on, että tentin tutkintovaatimukset ovat laajuudeltaan n sivua. Osan tenttivaatimuksista tulee olla vieraskielistä kirjallisuutta. Kirjatentin sijasta jatko-opintotentti voidaan suorittaa osittain tai erityisistä syistä kokonaan muulla vastaavalla työnohjaajan hyväksymällä tavalla. Kirjatentin korvaavia suoritustapoja voivat olla esimerkiksi seminaarit, kirjoitelmat tai ammatillispainoiseen lisensiaatin tutkintoon liittyvät kurssit. Tällöin työnohjaaja arvioi suorituksesta annettavan opintopistemäärän. Arvioinnin yhtenä lähtökohtana voi pitää jäljempänä kohdassa 3) mainittuja periaatteita. Työnohjaajan tulee toimittaa tiedekunnan kansliaan ilmoitus hyväksytyistä suorituksista ja korvauspäätöksistä. Jatko-opintotentti suositellaan suoritettavaksi jatko-opintojen alkuvaiheessa, jolloin se luo perustaa tehtävälle jatkotutkimukselle. Vastaava opettaja: Jatko-opinnoille vahvistettu työnohjaaja. 2) OIKEUSTEORIA JA -HISTORIA (15 op.) OTL/OTT: Oikeusteorian ja -historian opinnot suoritetaan joko OTL tai OTT -tutkinnon yhteydessä. Opiskelijan tulee suorittaa hyväksyttäviä oikeusteorian ja -historian opintoja niin, että niiden yhteismääräksi tulee 15 op. Jos opinnot on suoritettu lisensiaatin opintojen yhteydessä, niitä ei tarvitse suorittaa uudelleen tohtorin tutkinnon yhteydessä. Oikeusteorian opinnot sisältävät yleisen metodiopetuksen (5 op) ja omaan tutkimukseen liittyvän teoreettisen osion (5 op). Oikeushistorian osio on laajuudeltaan myös 5 op. Oppimistavoitteet: Suoritettuaan oikeusteoria ja oikeushistoria opintojakson jatko-opiskelija osaa - tunnistaa oikeustieteellisen ja juridisen tutkimuksen menetelmiin liittyviä kysymyksiä - nähdä oikeuslähdeopin aseman ja merkityksen juridiikassa - soveltaa yleisiä metodikysymyksiä oman tutkimuksensa teemaan - tunnistaa oman tutkimuksensa aiheeseen liittyviä oikeushistoriallisia ulottuvuuksia Vaatimukset: A) Yleinen metodikurssi. Luennot 10 tuntia ja essee (3000 sanaa). Metodikurssi järjestetään yleisen jatkokoulutuspäivän ( ) yhteydessä siten, että luennot pidetään to klo ja pe klo Opettajana on professori Juha Karhu. Metodikurssin tausta-aineistona luetaan Hannu Tolonen, Oikeuslähdeoppi (2003).

7 37 B) Opiskelija sopii työnohjaajansa kanssa aihepiirin, jonka jälkeen opiskelija ottaa yhteyttä professori Juha Karhuun tarkemman aiheen valitsemiseksi. Suorituksena on 5000 sanan mittainen essee, joka voi hyvin muodostaa yhden jakson jatko-opiskelijan lisensiaatintutkimuksessa tai väitöskirjassa. C) Oikeushistoria. Suorituksesta sovitaan professori Kirsi Kuusikon kanssa. Osiossa C syvennetään oikeushistorian tietoja jatko-opiskelijan oman aihepiirin näkökulmasta. Opintojakson kokonaisuutta suunniteltaessa rakennetaan se lähtökohtaisesti kolmen osion ympärille: oikeus/yhteiskuntahistoria yleisesti, tietyn oikeudenalan oikeushistoria ja kansainvälinen oikeushistoriallinen aihekokonaisuus. Kirjatenttikirjoja ja kirjoitelma-aiheita valittaessa tulisi opintojakso C rakentaa näiden kolmen kokonaisuuden pohjalta. Lukuun ottamatta vaatimusten kohtaa A), kirjatenttien vaatimukset määritellään henkilökohtaisesti kunkin jatko-opiskelijan tarpeiden mukaan ja merkitään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Kirjatenttien sijasta vaatimukset voidaan suorittaa muulla vastaavalla jatko-opinnoista vastaavan opettajan hyväksymällä tavalla. Korvaavia suorituksia voivat olla esimerkiksi seminaarit, luennot tai kirjoitelmat. Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa järjestettävistä luennoista ja seminaareista ilmoitetaan kunkin lukukauden alussa. Opintojakson suorituksiksi voidaan hyväksyä myös muualla kuin Lapin yliopistossa suoritettuja kursseja ja seminaareja, jotka oikeusteorian tai oikeushistorian opintojaksosta vastaava opettaja hyväksyy suorituksiksi kyseisessä opintojaksossa. Selvitys muualla kuin Lapin yliopistossa tehdyistä suorituksista voidaan antaa opinto- tai hallintopäälliköltä saatavalla lomakkeella tai muulla vastaavan opettajan hyväksymällä tavalla. Vastaava opettaja arvioi suorituksesta annettavan opintopistemäärän. Arvioinnin yhtenä lähtökohtana voi pitää jäljempänä kohdassa 3) mainittuja periaatteita. Vastaavan opettajan tulee toimittaa tiedekunnan kansliaan ilmoitus hyväksytyistä suorituksista ja korvauspäätöksistä. Oikeusteorian ja -historian opinnot suositellaan suoritettavaksi jatko-opintojen alkuvaiheessa, jolloin ne luovat perustaa tehtävälle jatkotutkimukselle. Vastaava opettaja: Kohta A ja B (oikeusteoria) vastaavana opettajana toimii professori Juha Karhu. Kohta C (oikeushistoria) vastaavana opettajana toimii professori Kirsi Kuusikko. 3) TIETEELLINEN AKTIIVISUUS / AMMATILLISEN LISENSIAATIN TUTKINNON KURSSIT (OTL 10 op./ott 15 op.) OTL/OTT: OTL-tutkintoa suorittavan opiskelijan tulee tehdä tieteellistä aktiivisuutta osoittavia suorituksia tai ammatilliseen lisensiaatin tutkintoon liittyviä erikseen järjestettäviä kursseja niin, että niiden yhteismääräksi tulee 10 opintopistettä. OTT- tutkintoa suorittavan opiskelijan tulee tehdä tieteellistä aktiivisuutta osoittavia suorituksia niin, että niiden yhteismääräksi tulee 15 opintopistettä.

8 38 Tätä yhteismäärää laskettaessa otetaan huomioon mahdollisesti aiempien OTLopintojen yhteydessä suoritetut ko. opintojakson opinnot. Jos OTL-opintojen yhteydessä on suoritettu ko. opintoja vaaditun 10 opintopisteen verran, jää OTT-tutkinnon yhteydessä siis suoritettavaksi 5 opintopistettä. Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on aktivoida jatko-opiskelijoita osallistumaan erilaisiin tieteellisiin tapahtumiin ja toimintoihin. Lisäksi tavoitteena on lisätä opiskelijoiden valmiuksia esiintyä tieteellisissä tapahtumissa, kirjoittaa tieteellisiä artikkeleita ja hakeutua tekemään tutkimustyötä ulkomaille. Vaatimukset: A) Osallistuminen OMM:n tai muiden oikeustieteellisten tutkijakoulujen opetukseen, Lapin yliopiston menetelmätieteiden laitoksen tai tutkijakoulun opetukseen tai erilaisiin jatkokoulutusseminaareihin ja tieteellisiin konferensseihin Suomessa ja ulkomailla sekä tutkimusetiikkaa käsittelevien kurssien ja opintojaksojen suorittaminen ja/tai B) Osallistuminen oppiaineen jatkokoulutusseminaareihin ja/tai C) Osallistuminen tiedekunnassa järjestettäviin jatko-opiskelijoiden luku- /opintopiirien tapahtumiin ja/tai D) Tieteellisten artikkelien kirjoittaminen ja/tai E) Tutkimustyö ulkomailla ja sitä koskeva raportti ja/tai F) OTL-tutkintoa suorittavilla opiskelijoilla osallistuminen ammatilliseen lisensiaatin tutkintoon liittyvään opetukseen Jatko-opiskelijoiden tulee valintansa mukaan suorittaa edellä mainittuja suorituksia Lapin yliopistossa, muualla Suomessa tai kansainvälisellä tasolla. Selvitys muualla kuin Lapin yliopistossa tehdyistä suorituksista voidaan antaa opinto-/hallintopäälliköltä saatavalla lomakkeella tai muulla vastaavan opettajan hyväksymällä tavalla. Suositeltavaa on, että tämän opintojakson suoritukseen sisältyy ainakin kaksi sellaista seminaaria tai konferenssia, jossa jatko-opiskelija alustaa omasta tutkimusaiheestaan. Työnohjaaja hyväksyy suoritukset osaksi jatkotutkintoa. Jos kurssi/seminaari on valmiiksi pisteytetty opintopisteinä, annetaan suoritus tämän mukaisesti. Ellei pisteytystä ole tehty, arvioi työnohjaaja suorituksen pistemäärän. Arvioinnin lähtökohdat ovat silloin seuraavat: - Osallistuminen alle 10 tunnin luennolle, seminaariin, luku-/opintopiiriin tms. = 1 op. - Osallistuminen alle 10 tunnin seminaariin ja oma alustus = 2 op. - Osallistuminen 10 tunnin tai sitä pitempään seminaariin = 2 op. - Osallistuminen 10 tunnin tai sitä pitempään seminaariin ja oma alustus = 3 op.

9 39 - Tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tieteellinen artikkeli tai työnohjaajan julkaisukelpoiseksi arvioima artikkelikäsikirjoitus (vähintään 8 sivua) = 3 op. - Kotimaisessa referee -julkaisussa julkaistu tieteellinen artikkeli (vähintään 8 sivua) = 4 op. - Ulkomaisessa referee -julkaisussa julkaistu tieteellinen artikkeli (vähintään 8 sivua) = 5 op. - Tutkimustyö ulkomailla = 2 op./kk Työnohjaajan tulee toimittaa ilmoitus tehdyistä suorituksista tiedekunnan kansliaan. Opintorekisteriin ei merkitä 15 opintopisteen ylittävää opintopistemäärää. Vastaava opettaja: Jatko-opinnoille vahvistettu työnohjaaja. Työnohjaajia kehotetaan järjestämään oppiaineessaan jatko-opintoseminaareja, joista ilmoitetaan suoraan kyseisen oppiaineen jatko-opiskelijoille. 4) ASIANTUNTIJATAIDOT (OTT 15 op.) OTT: OTT -tutkintoa suorittavan jatko-opiskelijan tulee suorittaa asiantuntijataitojen opintoja niin, että niiden yhteismääräksi tulee 15 op. Lisensiaatin tutkintoon ei liity asiantuntijataitojen opintoja. Tavoitteet: Asiantuntijataidot - opintojakson tavoitteena on antaa tohtorin tutkinnon suorittajille sellaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, joita he tarvitsevat toimiessaan valmistumisensa jälkeen erilaisissa oikeudellisissa asiantuntijatehtävissä. Vaatimukset: A) Asiantuntijataitoja (esim. kirjoittamisen tekniikat, tiedeviestintä, oikeudellisen tiedonhallinnan taidot, esiintymis-, neuvottelu-, projektinhallinta- tai pedagogiset taidot) käsittelevät seminaarit ja kurssit ja/tai B) Väitöskirjatyötä tukeva työskentely oikeudellisissa käytännön tehtävissä ja siitä laadittu raportti ja/tai C) OTM-tutkintoa vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittaneilla jatkoopiskelijoilla Suomen kieleen, kulttuuriin tai oikeusjärjestelmään liittyvät opinnot, jotka vahvistavat valmiuksia toimia asiantuntijatehtävissä Suomessa (esim. Introduction to Finnish Law -kurssi) Suoritettavista kursseista sovitaan kunkin opiskelijan tarpeiden mukaan. Tämän opintojakson suorituksiksi kelpaavia kursseja järjestetään esimerkiksi Lapin yliopiston menetelmätieteiden laitoksella ja Lapin yliopiston tutkijakoulussa.

10 40 Kurssin suoritukseksi voidaan hyväksyä myös muualla kuin Lapin yliopistossa suoritettuja kursseja ja seminaareja, jotka asiantuntijataidot -opintojakson vastaava opettaja hyväksyy suorituksiksi kyseisessä opintojaksossa. Selvitys muualla kuin Lapin yliopistossa tehdyistä suorituksista voidaan antaa opinto- tai hallintopäälliköltä saatavalla lomakkeella tai muulla vastaavan opettajan hyväksymällä tavalla. Vastaava opettaja arvioi suorituksesta annettavan opintopistemäärän. Arvioinnin yhtenä lähtökohtana voi pitää edellä kohdassa 3) mainittuja periaatteita. Tiedekunta suosittelee, että tohtorin tutkintoa suorittavat hankkisivat jatko-opintojen harjoittamisen yhteydessä tutkimustyötä tukevaa käytännön kokemusta, esimerkiksi suorittamalla varatuomarin arvoon oikeuttavan tuomioistuinharjoittelun. Käytännön harjoittelusta annettava opintopistemäärä arvioidaan tapauskohtaisesti. Opintojakson vastaava opettaja hyväksyy suoritukset osaksi jatkotutkintoa ja toimittaa ilmoituksen suorituksista tiedekunnan kansliaan. Opintorekisteriin ei merkitä 15 opintopisteen ylittävää opintopistemäärää. Vastaava opettaja: Vastaavana opettajana toimii professori Juha Karhu. 5) LISENSIAATINTUTKIMUS (80 op.)/väitöskirja (180 op.) Lisensiaatintutkimus Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Ammatillispainotteisen lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa, että tekijä on perehtynyt omaan ammattialaansa ja hänellä on kyky käyttää oikeustieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Lisensiaatintutkimuksen ohjepituus on sivua. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Ennen lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijän on puolustettava tutkimustaan julkisessa tilaisuudessa. Opponenttina tulisi olla joko tutkimuksen tarkastajaksi määrättävä opettaja tai muu asiantuntija. Tohtorinväitöskirja Väitöskirjatutkimuksen tulee osoittaa, että tekijällä on kyky itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä hyvä perehtyneisyys omaan

11 41 tieteenalaansa ja syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa. Väitöskirjan suosituspituus on sivua. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijän on puolustettava sitä julkisesti väitöstilaisuudessa. Helsingin tai Turun tiedekunnassa suoritettu OTL -tutkinto Helsingin tai Turun tiedekunnassa suoritettu OTL -tutkinto vastaa Lapin yliopistossa suoritettua OTL-tutkintoa. Lapin yliopistossa OTT-tutkintoa suorittavan, joka on suorittanut joko Helsingissä tai Turussa OTL-tutkinnon ei tarvitse suorittaa Lapin yliopiston OTL -tutkintoon kuuluvia opintoja. Suoritukset ja niiden arvostelu Oppiaineen jatkokoulutustentin sekä oikeusteorian ja -historian suoritukset arvostellaan asteikolla 1-5. Opintojaksot Asiantuntijataidot ja Tieteellinen aktiivisuus arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Lisensiaatintutkimuksentarkastaminen ja arvostelu Lisensiaatintutkimus jätetään arvosteltavaksi kahtena kappaleena. Tutkimukseen liitetään tiivistelmälehti. Tiivistelmälomakkeita saa internetosoitteesta tai tiedekunnan kansliasta. Lisensiaatintutkimus arvostellaan pistein Tutkintotodistukseen merkitään sekä lisensiaatintutkimuksen aihe että arvosana. Viimeistään lisensiaatintutkimuksen hyväksymisen jälkeen opiskelijan on toimitettava tutkimuksestaan viisi lisäkappaletta tiedekunnan kansliaan toimitettavaksi Helsingin, Turun, ja Lapin oikeustieteellisten tiedekuntien kirjastoihin ja Eduskunnan kirjastoon. Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa. Toinen tarkastaja pyritään määräämään muusta tiedekunnasta tai yliopistosta kuin työnohjaaja.

12 Väitöskirjan julkinen puolustaminen, hyväksyminen ja arvostelu Esitarkastus ja väittelylupa 42 Tiedekuntaneuvosto määrää esitarkastajat hakemuksesta. Esitarkastajia koskeva vaatimus tulisi pääsääntöisesti ottaa käsiteltäväksi vasta työnohjaajan toimittaman esitarkastuksen aloittamista selvästi puoltavan kirjallisen lausunnon perusteella, koska työnohjaajalla on velvollisuus pitää huolta siitä, että tarkastettavaksi esitetty opinnäyte täyttää väitöskirjalle asetetut vaatimukset. Työnohjaajan vastuulla on huolehtia siitä, että tarkastettavaksi esitetty opinnäyte on myös kieliasultaan väitöskirjalta edellytettyä tasoa ja tarvittaessa hänen tulee ohjata opiskelija huolehtimaan siitä, että tutkimuksen kieli tulee tarvittavissa määrin tarkistetuksi ja oikoluetuksi. Opiskelijan vaatimuksesta esitarkastajat voidaan kuitenkin määrätä, vaikka työnojaaja ei ole esitarkastajien määräämistä puoltanut. Tällaisessa tapauksessa tiedekuntaneuvosto pyytää työnohjaajalta asiassa lausunnon. Esitarkastajia valittaessa pääkriteerinä tulisi pitää asiantuntevien henkilöiden löytämistä tehtävään. Esitarkastajaksi voidaan valita vain henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai muun vastaavantasoisen ulkomaisen tutkinnon. Toisen esitarkastajista tulee edustaa muuta kuin Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan vakinaista opettajakuntaa. Soveliaita ja asiantuntevia esitarkastajia voidaan löytää paitsi omasta tiedekunnasta (lähinnä professorit ja dosentit), muista oikeustieteellisistä tiedekunnista ja muista oikeustieteellistä opetusta antavista korkeakouluista ja ulkomaisista yliopistoista. Ulkomaisen ja kotimaisen tieteen vuorovaikutusta opinnäytetöiden arvioinnissa tulisi suosia ja siksi ulkomaisten asiantuntijoiden käyttäminen esitarkastajina on suositeltavaa. Ainakin toiseksi esitarkastajaksi on kuitenkin yleensä tarkoituksenmukaista valita henkilö, joka tuntee suomalaisen tieteellisen käytännön ja väitöskirjojen arvostelukriteerit. Molemmat esitarkastajat voidaan kuitenkin valita ulkomaisista yliopistoista, ellei Suomesta ole löydettävissä asiantuntevia esitarkastajia tai jos kahden ulkomaisen esitarkastajan käytölle on muita perusteltuja syitä. Esitarkastusmenettelyn nopeuttamiseksi tiedekuntaneuvoston tulee antaa esitarkastajille yleensä kolmen kuukauden määräaika tehtävän suorittamista varten. Väittelyä puoltava lausunto annetaan siitä käsikirjoitusversiosta, joka on tarkastettu. Korjausehdotuksia sisältävä puoltava lausunto voidaan hyväksyä siinä tapauksessa, että ehdotetuilla korjauksilla ei ole vaikutusta väittelyluvan myöntämiseen. Esitarkastajien tulee perustella sekä myönteinen että kielteinen tarkastuslausuntonsa. Mikäli esitarkastusta ei voida määräajassa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väittelijä nimenomaisesti halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Esitarkastusmenettely voi väitöskirjaan tehtävien korjausten vuoksi väitöskirjan tekijän ja esitarkastajien välisen sopimuksen perusteella jatkua kohtuullisen ajan esitarkastusta varten annetun määräajan jälkeenkin. Tällaisessa tapauksessa esitarkastuksen jatkumisesta on suullisesti tai kirjallisesti ilmoitettava dekaanille ja tiedekunnan kansliaan.

13 43 Esitarkastuksen rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävässä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja puoltaa esitarkastuksen käynnistämistä. Väitöskirjan julkinen jakelu Väittelijän on huolehdittava, että väitöskirja joko painettuna tai muulla vastaavalla tavalla valmistettuna tulee julkiseen jakeluun ennen kirjan julkista tarkastamista. Suositeltavaa on, että oikeustieteen alan väitöskirjat vastaisuudessakin julkaistaan yleensä kirjoina ennen väittelyä. Tiedekunta suosittelee, että väitöskirjat julkaistaan Lapin yliopiston Acta Universitatis Lapponiensis - sarjassa tai muussa laajalevikkisessä ja arvostetussa kirjasarjassa. Mikäli väitöskirja poikkeuksellisesti julkaistaan vain sähköisessä muodossa, tulee julkaisupaikan olla Lapin yliopiston tai muun korkeakoulun tai kaupallisen kustantajan hyväksymä elektroninen/sähköinen julkaisusarja, jonka julkaisukäytännöille on vahvistettu selkeät, julkisesti saatavilla olevat säännöt ja standardit. Väittelijän on aina luovutettava yliopistolle sen määräämä määrä väitöskirjoja. Mikäli väitöskirja on julkaistu vain sähköisessä muodossa, tiedekunta ilmoittaa, missä muodossa tiedekunnalle ennen väitöskirjan julkista tarkastamista ja hyväksymistä luovutettavat kappaleet tulee toimittaa. Lähtökohtaisesti väittelijän tulee varautua toimittamaan tiedekunnalle vaadittava määrä väitöskirjan kappaleita kansitetussa paperimuodossa. Vastaväittäjä Vastaväittäjäksi määrätään yleensä joku esitarkastajista. Tarvittaessa voidaan määrätä kaksi vastaväittäjää. Ulkomaista asiantuntijaa voidaan pyytää vastaväittäjäksi myös tapauksissa, joissa häntä ei ole voitu tai katsottu tarkoituksenmukaiseksi pyytää esitarkastajaksi. Ulkomaisen ja kotimaisen tieteen vuorovaikutusta myös opinnäytetöiden arvioinnissa tulisi suosia. Väitöskirjan tasoa sekä esitarkastuksen että väitöstilaisuuden perusteella arvioitaessa on pidettävä huolta siitä, että arvioinnissa kiinnitetään huomiota Suomessa käytössä oleviin kriteereihin. Arvostelulautakunta Arvostelulautakuntaan määrätään, ellei erityistä syytä tästä poikkeamiselle ole, vastaväittäjä(t), esitarkastajat, kustos, työnohjaaja sekä Lapin yliopiston asianomaisen aineen vakinainen professori (tai dosentti).

14 Väitöskirjan arvostelu 44 Vastaväittäjän tehtävänä on viimeistään kuuden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta esittää tiedekuntaneuvostolle antamassaan lausunnossa joko väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä. Vastaväittäjän lausunto tulee perustella. Lausunnosta tulee erityisesti ilmetä kriteerit, joilla vastaväittäjä arvioi väitöskirjan laatua. Arvosteluehdotuksen tekee tiedekuntaneuvoston määräämä arvostelulautakunta. Arvosteluehdotuksessa ehdotetaan väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä. Hyväksyttävästä väitöskirjasta ei anneta erikseen arvosanaa. Mikäli hyväksyttäväksi ehdotettua väitöskirjaa voidaan pitää erityisen ansiokkaana, voi arvostelulautakunta lausunnostaan ilmenevillä perusteilla ehdottaa, että tiedekuntaneuvosto antaisi väitöskirjalle kunniamaininnan kiittäen hyväksytty. Tutkintotodistus Kun jatko-opiskelija on suorittanut kaikki lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon vaadittavat suoritukset, hänen tulee hakea tutkintotodistusta tiedekunnan kansliaan toimitettavalla hakemuksella. Ennen hakemuksen tekemistä jatko-opiskelijan tulee varmistaa, että hän on tehnyt kaikki tutkintoa varten vaadittavat suoritukset. Lukuvuonna otetaan käyttöön tohtorintutkinnon todistusta vastaava lisensiaatintutkinnon todistus. Opintoneuvonta Opintoneuvontaa jatkokoulutusasioissa antavat kunkin oppiaineen opettajat vastaanottoaikoinaan. Esittelijöinä tiedekuntaneuvostossa jatkokoulutusasioissa toimivat hallintopäällikkö (tohtoriopinnot) ja opintopäällikkö (lisensiaattiopinnot). Hallintopäällikkö Markku Vartiainen puh sähköposti: Opintopäällikkö Anne Saranpää puh sähköposti: