Ennakoimalla tulevaisuuden tekijäksi

Transkriptio

1 Ennakoimalla tulevaisuuden tekijäksi ksi Pirjo Kyläkoski, Tekes Believing the Future Kilpailukykyä Ennakoinnista klo Leija Yrityspalvelukeskus, Forum 1

2 Ennakointi strategiatyön tukena

3 Ennakointi - Foresight Ennustaminen > < Ennakointi Forecast > < Foresight Ennakointitutkimus > < Ennakointityö,, soveltava ennakointi Foresight research > < Foresight work, applied foresight Ennakointi -> > NäkemysN -> > Strategia -> > Toimenpiteet Foresight -> Insight -> Strategy -> Actions

4 Uusi kasvumalli talouskasvun lähteet Työvoima Oppiminen ja ymmärrys Talouden kasvu Koulutus Tutkimus Teknologia Osaaminen Tieto Innovaatiot Tuottavuuden kasvu Viennin kasvu Työllisyyden paraneminen Alueiden kehitys Pääoma Hyvinvoinnin kasvu Uuden kasvumallin mukaan talouskasvun lähteet ovat koulutuksessa, tutkimuksessa ja teknologiassa.

5 Tulevaisuuden haasteet

6 Globaalit T&K-investoinnit 350 Mrd. USD (ppp) USA Kiina Japani EU-15 Suomi Source: OECD, Main Science and Technology Indicators, 2006-I.

7 Globaalit T&K-investoinnit Mrd. USD (ppp) "The Chinese trend is extremely clear. If the trend continues, they (China) will catch us up in 2009 or The conditions for R&D in some emerging markets like China are improving and it is obvious that they (European companies) are transferring some of their investments there." Janez Potocnik, Commissioner for research, EU USA Kiina Japani EU-15 Suomi Source: OECD, Main Science and Technology Indicators, 2006-I.

8 Yhteenveto Talouskriisin kehitys vuoteen 2013 Länsi luo nahkansa USA ja taloudellisesti merkittävimmät OECD-maat nousevat yllättävän nopeasti talouskriisistä. Aasian moottorit painiskelevat sisäisten ongelmien kanssa, talouskasvu kuitenkin jatkuu maailmantalouden piristyessä. Kansainvälinen finanssiarkkitehtuuri uudistetaan lännen johdolla mutta ei lännen ehdoilla. Epäviralliset yhteis-työmuodot G8+5 ja G20 sekä Maailmanpankki ja Kansain-välinen valuuttarahasto IMF keskeisiä toimijoita. Euron rooli reservivaluuttana kasvaa suhteessa dollariin. Kiina ja muut johtavat maat hajauttavat muihin reservi-valuuttoihin. Blokkien taisto Maailmantalouden Globaalin bkt:n kasvu kriisi : syvenee ja pitkittyy. 1-3 % Yhdysvallat toipuu hitaasti lamasta. Dollari säilyy globaalina reservivaluuttana ja raakaainekaupan päävaluuttana. Kiinan ja Intian hidas talouskasvu aiheuttaa valtavia sisäisiä ongelmia. Ei uudistuksia kansainvälisiin talousinstituutioihin. G20 ei saa merkittävää asemaa. Sektorikohtaista tukea ja protektionismia yhteistyö toteutuu blokkien välisin sopimuksin. Kilpailevat devalvaatiot johtavat inflaatiokoneen käynnistymiseen. Kiinalaista kapitalismia Aasia toipuu Kiinan vedossa länttä nopeammin talouskriisistä. Kiina ja Intia eivät sukella yhtä alas kuin Euroopan unioni ja Yhdysvallat. Talouskriisi vauhdittaa globaalin omistuksen uusjakoa: omistajuus siirtyy etenkin Kiinalle ja Lähi-idän OPEC-maille. Dollarin merkitys reservivaluuttana heikkenee suhteessa euroon, juaniin ja muihin keskeisiin valuuttoihin. Keskinäisesti riippuvaiset Aasian maat integroituvat ja tiivistävät rahapoliittista otettaan. Stimulus ja romahdus Globaalin Talouskriisi bkt:n johtaa kasvu pitkään : alhaisen talouskasvun 2-4% maailmaan. Protektionismi lisääntyy. Velan sosialisointi ja elvytystoimet eivät pure. Yhdysvaltojen reaalitalouden ahdinko syö velan rahoittajien uskon kansantalouden maksukykyyn. Irtautuminen Yhdysvaltojen joukkovelkakirjalainoista johtaa dollarin romahdukseen. Jopa 90 prosenttia devalvoituva dollari ei edistä vientiä vaan kiihdyttää inflaatiota. USA:n talous ajautuu syvään lamaan ja maan kansain-välinen asema romahtaa. Vaikutus maailmantalouteen on merkittävä.

9 Talouskriisi Strategiset haasteet Suomen kannalta Nopean päätöksenteon varmistaminen riittävä yksimielisyys Työttömyyden kasvun ehkäiseminen (vaara menetetystä sukupolvesta ) Protektionismin ehkäiseminen, talouden vapauden puolustaminen kansainvälisillä foorumeilla (EU, WTO, muut) Suomi on hyötynyt globalisaatiosta, globalisaation taka-askeleet purevat enemmän kuin isoja maita Pk-yritysten rahoituksen turvaaminen Suurten yritysten luotot kasvavat nopeasti, markkinarahoituskanava kuivunut Elvytystoimien tehokas ja järkevä toimeenpano: nopeasti vaikuttavia, tehokkaita, tilapäisiä Teknologisen ja markkinajohtajuuden säilyttäminen ICT:ssä Metsäteollisuuden osaamiskeskittymän säilyttäminen Uuden osaamispohjaisen yritystoiminnan synnyttäminen sekä perinteisille aloille että palveluihin Innovaatio- ja koulutusjärjestelmän uudistusten läpivieminen Valtion velan kasvun seurauksena tulee lähivuosina tarve sopeuttaa julkista taloutta, menojen lisäyksen jälkeen menoleikkaukset ovat edessä, valtion roolin pysyvä kasvattaminen (tätäkin on ehdotettu) ei ole helppoa tai (on mahdotonta) Lähde: ETLA / Pekka Ylä-Anttila

10 Tärkeimmät muutosvoimat Globalisaatio: Globaali innovaatioekosysteemien kilpailu voimistuu. Valtiot ja alueet kilpailevat innovaatio-, tutkimus- ja koulutusjärjestelmillään yritysten ja osaajien sijoittumisesta. Globaalit arvoverkostot ja hajautetun innovaation -toimintamallit haastavat ja täydentävät tuotteiden ja palvelujen kehittämisen ja arvonmuodostuksen perinteisiä malleja. Innovaatiotoiminnasta tulee globaalien verkostojen hallintaa. Toisaalta lokalisaatio, myös protektionistiset piirteet, voimistuvat globalisaation vastavoimana. Demografiset muutokset: Väestön ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen heikkeneminen asettaa erittäin kovia vaatimuksia tuottavuuden kehittämiselle. Tarve kokonaisvaltaiseen tarkasteluun systeemien uudistamisessa sekä inhimillisyyden huomioonottamiseen kasvaa. Kestävä kehitys: Ympäristön sietokyvyn rajallisuuden tiedostaminen ja erityisesti ilmaston muutos sekä energian hinnan nousu ajavat kehitystä voimakkaasti kohti kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Toiminnan eettisyys sekä organisaatioiden ja yksilöiden sosiaalinen vastuu nousevat toiminnan arvottamisen vahvaksi perustaksi.

11 Tärkeimmät haasteet Teollisen yhteiskunnan murros: Siirtyminen teollisesta yhteiskunnasta oppivaan tietämysyhteiskuntaan on voimakkaassa muutoksessa. Perinteisen teollisuuden tuotavuutta ei voida enää operatiivisesti lisätä, tarvitaan toimintatapojen muutoksia, innovaatioita ja liiketoimintakonseptien uudistamista. Innovaatioekosysteemin houkuttelevuus: Suomeen kohdistuu vähemmän suoria ulkomaisia uusinvestointeja kuin moniin vertailukelpoisiin kehittyneisiin maihin. Suomi ei myöskään riittävästi houkuttele osaajia. Keskitytään kehittämään ja "brändäämään" asioita, joissa on tai on saavutettavissa kilpailuetu. Tarve systeemisiin ja rakenteellisiinkin muutoksiin sekä kannusteisiin toimintatapojen uudistamiseksi on suuri.

12 Tärkeimmät haasteet Osaaminen ja osaajat: Globaalissa kilpailussa yliopisto-opetuksen ja -tutkimuksen laadun on oltava yhteiskunnan ja kansantalouden elinkeinoelämän kannalta keskeisillä aloilla kansainvälistä huipputasoa. Menestys edellyttää eri puolilla maailmaa sijaitsevien huippuosaamisen lähteiden hyödyntämistä. Menestys edellyttää myös hyvää monialaista ja alueellista yhteistyötä Suomessa, jolloin eri toimijat keskittyvä omalle vahvuusalalleen hyödyntäen tehokkaasti yhteistyön verkostoja. Menestysstrategian toteuttaminen edellyttää työelämän ja työmarkkinoiden kehittämistä. Luova ja motivoitunut työvoima, joka jaksaa ja haluaa työskennellä tuottavasti sekä kehittyä tehtävien ja kilpailutilanteen mukana edellyttää innovatiivisia organisaatiorakenteita ja toimintatapoja sekä kannustavaa johtamista ja innostavaa ilmapiiriä.

13 Tärkeimmät haasteet Uudet toimintatavat: Laaja-alaisen innovaatiokäsityksen mukaisesti esim. ennakointi, globaalit arvoverkostot, loppukäyttäjälähtöisyys, muotoilu, testaus, pilotointi ja organisaatioiden kehittäminen ovat teknologian ohella innovaatiotoiminnan keskeisiä teemoja. Ennakointi on suomalainen vahvuus ja sen tehokas hyödyntäminen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän päätöksenteon tukena voi tarjota Suomelle merkittävän kilpailuedun. Yksilöiden aktiivisuus ja yrittäjyys ovat oleellista, jotta saadaan liiketoiminnan dynamiikkaa lisättyä. Kasvuyrittäjyyteen suomalaiset suhtautuvat monia kilpailijamaita varovaisemmin, mikä johtaa toivottua hitaampaan alkavien yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen globalisoitumiseen. Regulaation ja kannusteiden joustava käyttö lisää innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä alueilla, joilla markkinoiden veto ei vielä toimi riittävänä kannusteena tai jossa halutaan tapahtuvan muutoksia.

14 Ennakointi ja ja strategiatyö Tekesissä

15 Miksi sisältölinjaukset? - Suomessa on tehtävä valintoja resurssien niukkuudesta johtuen - Strategian sisältölinjaukset ovat Tekesin strategian sisällöllinen osa - Strategian sisältölinjausten toteutustyökaluna toimivat - Ohjelmat - Strategiset huippuosaamisen keskittymät - Vaikuttaa suoraan 50-60%:iin Tekesin panostuksista Me/vŁkokonaisvolyymi noin 500 Me/v - On osa Tekesin ennakointia sekä sidosryhmäkeskustelua ja siten vaikuttaa myös innovaatioympäristössä laajemmin open innovation prosessi - On osa Tekesin ja muiden toimijoiden julkista keskustelua

16 Kansallinen innovaatiostrategia perusvalintojen painopisteet Yhteisöt ja keskittymät INNOVATIIVISET YKSILÖT JA YHTEISÖT Liikkuvuus ja vetovoimaisuus RAJATON MAAILMA OSAAMIS- PERUSTA Osallisuus ja vaikuttaminen Kannustavat markkinat KYSYNTÄ- JA KÄYTTÄJÄ- LÄHTÖISYYS Yksilöt ja yrittäjyys Osallistava innovaatiotoiminta SYSTEEMISYYS Laaja-alaisuus Muutosjohtaminen

17 Tekesin strategia pähkinänkuoressa Toiminnan perusta Toiminta-ajatus ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Arvot Tekes ja sen työntekijät arvostavat ja pyrkivät omilla toimillaan lisäämään yhteiskunnan, asiakkaiden ja työtovereiden hyvinvointia, näkemystä, luottamusta, yhteistyötä ja kehittymistä. Keinot Ydinprosessit Strategia Ennakointi, arviointi ja innovaatiotutkimus Strategian ylläpito ja viestintä Asiakkuudet Asiakkuussuunnittelu Asiakkuuksien hallinta Uusien asiakkaiden tunnistaminen, aktivointi ja neuvonta Markkinointiviestintä Ohjelmat Tekesin ohjelmat Aktivointiprojektit Strategisen huippuosaamisen keskittymät Valitut kansainväliset yhteistyöaloitteet Rahoitus Innovaatiotoiminnan erityisrahoitus Julkisen tutkimuksen rahoitus Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus Resurssit miljoonaa euroa henkilöä 6 ulkomaan yksikköä Tavoitetila Päämäärät Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet Strategiakauden painotuksina: Innovaatiotoiminnan kansainvälisyys Vahvat ja verkottuneet osaamisen keskittymät Tuottavuus ja elinkeinoelämän uudistuminen Strategiakauden painotuksina: Nuoret innovatiiviset yritykset Kasvuyritykset Hyvinvointi Strategiakauden painotuksina: Kestävä energiatalous ja ympäristö Laadukas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä Tietoyhteiskunnan palvelut ja alustat Visio Tekes on innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Copyright DM Tekes Copyright Tekes

18 Tekes Ennakointi ja strategian sisältölinjaustyö Muutosajurit Sisältölinjaustyö Vuosi 3 Toteutus - Asiakkuudet - Ohjelmat - SHOKit - Hankkeet Skenaariotyö Vuosi 2 Vuosi 1 Muutosajurit Muutosajurit Ennakointi

19 Globaali liiketoimintaympäristö ja globaalit toimijat Muutosajurit UM-verkosto Tekesin strategian sisältölinjausten vuorovaikutuskenttä OM STM PM UM LVM OPM VNK TEM MMM SM YM Tekesin toiminta-ajatus, visio ja strategia VM Tekesin strategian sisältölinjaukset sovellusten painopisteet osaamisten ja teknologioiden painopisteet FinNodeverkosto Globaali ennakointi EU, USA, Kiina Japani ja muut maat Globaalit megatrendit ja heikot signaalit UM-verkosto Finpro Alueiden strategiat ja visiot Teollisuusliitot: toimialalinjaukset ja strategiat Finnvera klustereiden strategiset osa-alueet klustereiden murroksesta ja yhteistyöstä nousevat liiketoimintamahdollisuudet Asiakkuudet, ohjelmat, ja hankerahoitus Visiointi- ja strategiakeskustelut Yritykset VTT, tutk.laitokset, korkeakoulut, yliopistot Globaalit sekä suomalaiset arvot ja tavoitteet mm. ETLA ja Sitra Suomen Akatemia SHOKit

20 Tekesin strategian sisältölinjaukset Globaalit muutosajurit Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan haasteet Teemat Läpileikkaavat osaamiset Toimintatavat Valintojen kohdistuminen elinkeinoelämän klustereihin Copyright DM Tekes Copyright Tekes

21 Muutosvoimista

22 Innovaatioekosysteemin muutokset Megatrendit Innovaatioekosysteemin muutokset Signaalit

23 Ympäristön analyysi Talous Poliittislainsäädännöllinen Sosiokulttuurinen Innovaatioympäristö Demograafinen Globaali Teknologia

24 How to monitor early discontinuities? Wisdom of crowds Filter Theory Signal strength Threshold of mainstream awareness signal noise Zone of diminishing returns Time Zone of highest opportunity and greatest risks Brian Coffman (1997): Growth of signal in a noisy channel

25 Muuttuva maailma, muuttuva Suomi Aasia nousee talousmahtina Rahatalouden merkitys kasvaa Digitaalisuus muuttaa toimintatapoja globaalisti Ilmastonmuutos vaikuttaa taustatekijänä laajasti myös kuluttajakäyttäytymiseen Perheet pienentyvät, perhemallit muuttuvat Naisten vaikutus yhteiskunnissa kasvaa Maapallon väestö on yhä iäkkäämpää Kulttuurit ylittävät rajat Uusia pien- ja alakulttuureita syntyy helposti Uusi vuorovaikutus luo uusia identiteettejä Ihmiset liikkuvat yhä enemmän Maailmassa on useita kulttuurisia voimakeskuksia Tietoa on saatavilla valtavasti Julkisuus ja avoimuus lisääntyvät Maailma on yhä verkottuneempi Media tavoittaa miljardit ihmiset Aikapula vaivaa yhä useampia Elämäntavan voi valita, vaihtoehtoja on paljon Kuluttaminen elämäntapana yleistyy Eettinen kulutus nousee Keskituloisten osuus maailman väestöstä kasvaa Yhä useammat asuvat kaupungeissa Väestö kasvaa edelleen Teknologiassa käyttäjälähtöisyys korostuu Käyttäjät muovaavat innovaatiot markkinoilla Käyttäjät ovat mukana luomassa innovaatioita Helppokäyttöisyys ja yhdisteltävyys ovat voimakkaita trendejä Tietosuojan, yksityisyyden ja turvan merkitys kasvaa Käyttäjät vaativat teknologialta personoitavuutta, terveellisyyttä, älykkyyttä ja taloudellisuutta Teknologialta edellytetään kestävää kehitystä Copyright DM Tekes Copyright Tekes

26 Tekesin strategian sisältölinjaukset Yhteenveto

27 Tekesin strategian sisältölinjaukset Copyright DM Tekes Copyright Tekes

28 Vuorovaikutus ja kokonaisuus Yhteiskunta Talous ja teknologia Digitaalinen maailma Terve hyvinvoiva maailma Ihminen Kestävä maailma Ympäristö Copyright DM Tekes Copyright Tekes

29 Teemat ja toimintatavat Globaalit arvoverkostot Puhdas energia Rakennettu ympäristö Niukkaresurssiset ratkaisut Hyvinvointi ja terveys Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot Kaikkien tietämysyhteiskunta Uudistuva innovaatiotoiminta Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö Vuorovaikutteinen viestintä ICT:n tarjoamat mahdollisuudet Käyttäjätarpeiden ennakointi Copyright DM Tekes Copyright Tekes

30 Läpileikkaavat osaamiset MATERIAALIT materiaalien läpimurtosovellukset nanoteknologian sovellukset TIETO JA VIESTINTÄ järjestelmäosaaminen ja sulautettu tietotekniikka tulevaisuuden tietoverkkoratkaisut tietämyksen ja sisällön hallinta ohjelmistot ja digitaaliset palvelut LIIKETOIMINTA- OSAAMINEN ansaintalogiikat arvoverkostoissa innovaatio-osaaminen monikulttuurisuuden hallinta johtaminen design BIOTEKNOLOGIA bioteknologian soveltaminen energia-, ympäristö- ja hyvinvointialoilla systeemibiologia ja laskennalliset menetelmät bioprosessiteknologia PALVELUOSAAMINEN asiakaskeskeiset palveluinnovaatiot palvelujen konseptointi ja teknologian soveltaminen YHTEISKUNNALLINEN OSAAMINEN ennakointiosaaminen regulaatio- ja standardointiosaaminen tuottavuus ja työelämän laatu elinikäinen oppiminen Copyright DM Tekes Copyright Tekes

31 Puhdas energia - tavoitetila Kestävän yhdyskunnan ratkaisut Ratkaisuja yhteiskunnan puhtaan energian tarpeeseen Asiakasratkaisut ja järjestelmät Paikallisiin olosuhteisiin sovitetut energianhankinnan kokonaisratkaisut uusiutuvia energialähteitä ja jätteitä hyödyntäen CO 2 -neutraali energiajärjestelmä Energiajärjestelmien kuluttajalähtöinen suunnittelu ja toiminta, asiakaslähtöisiä energiapalveluja Päästöjen radikaali vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kansalaisten kasvava ympäristötietoisuus ja energian saannin turvaaminen Laitteet ja komponentit Laitteita ja järjestelmäkomponentteja puhtaaseen energiantuotantoon Ilmastosopimuksen päästötavoitteet regulaation kautta ja öljyn hinnan nousu Aika Copyright DM Tekes Copyright Tekes

32 Puhdas energia - yhteenveto Miksi? Energian kasvavan tarpeen ja ympäristönäkökohtien yhteensovittaminen taloudelliset ja hyvinvoinnin reunaehdot huomioiden Tärkeä kansallisten energiaratkaisujen kehittämisen kannalta. Merkittäviä globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia ennakoiden kannustavaa lainsäädäntöä. Omat olosuhteet luovat hyvän kilpailukykyisen kehitysalustan Kansallisen turvallisuuden ja energian saannin turvaaminen Mitä? teeman osa-alueet Kuluttajakeskeiset Yhdyskuntien kestävät energiapalvelut energiaratkaisut Teollisuuteen integroitu Nollapäästöinen Tulevaisuuden radikaalit bioenergia ja energiantuotanto energiainnovaatiot monituotelaitokset Miten? osaamiset toimintatavat yhteistyö Perusteknologiat hallussa energiantuotannon prosesseihin sekä energiankäytön hallintaan Tulevaisuuden energiamuotojen ja mullistavien keksintöjen aikainen tunnistaminen Asiakastarpeiden tunnistaminen, personoidut asiakasratkaisut, konseptointi Kokeiluhankkeiden aikaansaaminen. Julkisen sektorin esimerkkihankkeet. Uusien arvoverkostojen hallinta (esim. biojalostamot) Markkinoiden ennakointi. Vahva kytkentä keskeisten maiden ja EU:n olosuhteisiin, tutkimukseen ja regulaatioon. Kansainvälinen partneroituminen osaamisaukoissa Copyright DM Tekes Copyright Tekes

33 Niukkaresurssiset ratkaisut - tavoitetila Arvoketjukeskeinen tarkastelu Kuluttajan tarpeiden ja ympäristövaatimusten yhteensovittaminen Prosessilähtöinen tarkastelu Yhteinen näkemys innovaatioympäristön toimijoiden sekä päätöksentekijöiden kesken Tämän päivän kustannustehokkuus toimintatapana, ympäristötietoisuus ei ohjaa valintoja Suomalaiset yritykset ovat niukkaresurssisuuden huippuosaajia ja ovat hyödyntäneet muutosvoimien avaamat uudet liiketoimintamahdollisuudet Koko arvoketjun aikainen ympäristövaikutusosaaminen osaksi kaikkea toimintaa Niukkaresurssisuudesta ylivoimainen kilpailuetu Suomalaiselle elinkeinoelämälle Globaalin regulaation kiristyminen ja pakko uudistaa energian- ja raaka-aineiden käyttöä Yhteiskunnalliset arvot ja kuluttajien eettiset valinnat Energian ja raaka-aineiden korkea hinta ja huono saatavuus Vakavien ympäristöhaittojen aiheuttama herääminen Päästökauppa, EU-direktiivit ja muu regulaatio Kuluttajien tietoisuus Aika Copyright DM Tekes Copyright Tekes

34 Niukkaresurssiset ratkaisut - yhteenveto Energia- ja raaka-ainelähteiden nykyinen käyttö on ympäristön kannalta kestämätöntä Miksi? Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu ja saatavuusongelmat tuovat suuria haasteita elinkeinoelämälle, mutta avaavat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia Asiakasketjussa vaatimus ympäristömyötäisyydelle kasvaa voimakkaasti Suomen teollisuus on raaka-aine- ja energiakeskeinen mutta maamme omat luonnonvarat ovat niukat (pl. metsä, vesi) Mitä? teeman osa-alueet Luonnonvarojen kestävä käyttö Materiaali- Energiatehokkuutehokkuus Niukkaresurssisuus elinkeinoelämän kilpailukykytekijänä Vesi Raaka-aineiden saatavuus, hinta, kilpailuasetelmat Niukkaresurssisuus loppukäyttäjän näkökulmasta Kuluttajakäyttäytyminen Eettiset valinnat Tuotteen arvonmuodostus Henk.koht. päästöajattelu Miten? osaamiset toimintatavat yhteistyö Koko arvoketjun hallinta Niukkaresurssisuuden mittarit Tarkoituksenmukaisen laadun tuottaminen Jätteiden hyötykäyttö Kierrätys Asiakas- ja markkinaosaaminen Cleantech-rahoitusosaaminen Ekologisuus imago- & kilpailueduksi Erotusteknologiat Prosessiteknologiat Politiikkaosaaminen Regulaatioosaaminen Standardointiosaaminen Vedenkäsittely Vesikemikaalit Vedenkäytön vähentäminen Energiaintensiiviset prosessivaiheet pois Prosessien intensifiointi Kokonaisvaltainen tarkastelutaso Copyright DM Tekes Copyright Tekes

35 Rakennettu ympäristö - tavoitetila Yhteensopivuus ja toimivuus Käyttäjäkeskeinen, fyysinen ja virtuaalinen palvelualusta Tuottavat ratkaisut Käyttäjälähtöinen ja ympäristön tarpeet huomioiva yhdyskuntasuunnittelu Työn, asumisen ja vapaa-ajan yhteensopivat ratkaisut Työn ja vapaa-ajan tasapaino Hyvä elämä, hyvinvointi ja luovuus vaativat työn ja vapaa-ajan tasapainoa Uusille tuotteille ja palveluille kasvava kysyntä Prosessien ja elinkaari- ratkaisujen kokonaistuottavuus Työelämä ja globaali työnjako muuttuvat Käyttäjän tarpeet Energiatehokkaat ja puhtaat olosuhteet Luovuus ja osaamisten soveltaminen menestyksen perustana Aika Copyright DM Tekes Copyright Tekes

36 Rakennettu ympäristö - yhteenveto Rakennetun ympäristön uusiutuminen Rakennuskannan ikääntyminen Miksi? Energia ja luonnonvarat yhä niukempi resurssi - rakennettu ympäristö merkittävä energian kuluttaja, iso mahdollisuus Rakennettu ympäristö merkittävä kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin mahdollistaja Rakennetun ympäristön liiketoiminnat globalisoituvat Mitä? teeman osa-alueet Palvelualusta teollisuudelle ja liiketoiminnalle Energia ja rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön seuranta ja kehittäminen Ympäristön vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin Miten? osaamiset toimintatavat yhteistyö Toimivuus-osaaminen, käyttäjä-osaaminen Teknologian hyödyntäminen ja erilaisten osaamisten yhdistäminen Elinkaarenhallinta Hankintaosaaminen Liiketoimintaosaaminen Energiatehokkuus Rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelu Olosuhteiden hallinta Viranomaisohjaus Copyright DM Tekes Copyright Tekes

37 Ennakoinnin ja strategiatyön merkitys Ulkomaailman nopeat muutokset Ennakointityö Muutosvoimat Signaalit Näkemys Visiointi Strategiatyö Organisaation jatkuva uudistuminen Muutosten moniulotteisuus Ennakointi (Foresight) Yhteisten monialaisten visiointikeskustelujen tarve Näkemys (Insight)

38 Kiitos!