Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 192/2011 vp Oikealle kääntymisen salliminen punaisen liikennevalon palaessa Eduskunnan puhemiehelle "Turn right on red" -sääntö on ollut voimassa 1970-luvulta lähtien muun muassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa muutamia alueita lukuun ottamatta. Se sallii oikealle kääntymisen valo-ohjatussa risteyksessä punaisen valon palaessa. Säännön perusteluina sitä tehtäessä olivat polttoaineen säästäminen, liikenteen sujuvoittaminen ja ajan tehokkaampi käyttäminen. Myös meluhaitat etenkin raskaan liikenteen osalta vähentyisivät. Suomen lainsäädännön mukaan valo-ohjatussa risteyksessä ei saa punaisen palaessa kääntyä oikealle tai vasemmalle, ellei sitä toisin mainita tai erillisellä nuolivalolla ilmoiteta. Tämän takia joka päivä liikennevaloissa odottaa turhaan satojatuhansia tienkäyttäjiä. Käännyttäessä vihreillä valoilla autoilijan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku. Sama sääntö pätee silloin, kun auto kääntyy oikealle punaisten liikennevalojen palaessa. Jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen huomioon ottaminen ja erityinen varovaisuus on aina oltava lähtökohtana risteyksessä käännyttäessä. Tieliikenneasetuksen 22 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan punainen valo osoittaa, että ajoneuvo ei saa sivuuttaa ensimmäistä sen ajosuunnalle tarkoitettua opastinta eikä pysähdysviivaa missään olosuhteissa. Tämä joustamaton sääntö johtaa siihen, että taajama-ajossa ajoneuvo on vähän väliä tyhjäkäynnillä ja sen jälkeen kiihdyttää pysähtyäkseen kääntymisen jälkeen taas punaisiin valoihin. Wienin tieliikennesopimukseen oheinen sääntö ei sisälly. Wienin sopimukseen on kuitenkin tehty paljon varaumia, joten se ei estä Suomea uudistamasta liikennesääntöjään tältä osin. Tämä pieni muutos lainsäädännössä on suuri muutos käytännössä. Tämä takia sääntö otettaisiin kokeiluajaksi, esimerkiksi vuodeksi, käyttöön Raahen ja Kajaanin alueilla. Kokeilun perusteella voitaisiin tehdä johtopäätökset lakimuutoksen soveltuvuudesta Suomeen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mahdollistaako tieliikennelain vähäinen muutos oikealle kääntymisen punaisen valon palaessa ja onko aiheellista muodostaa perusteluissa mainituista kahdesta verrokkikaupungista kokeilualueet suomalaisen liikennekulttuurin muutoksen mahdollistamiseksi ja siten kokemusten hankkimiseksi mahdollista lainmuutosta varten? Versio 2.0

2 Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2011 Inkeri Kerola /kesk Timo V. Korhonen /kesk Markku Rossi /kesk Mirja Vehkaperä /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 192/2011 vp Inkeri Kerola /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Kerolan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 192/2011 vp: Mahdollistaako tieliikennelain vähäinen muutos oikealle kääntymisen punaisen valon palaessa ja onko aiheellista muodostaa perusteluissa mainituista kahdesta verrokkikaupungista kokeilualueet suomalaisen liikennekulttuurin muutoksen mahdollistamiseksi ja siten kokemusten hankkimiseksi mahdollista lainmuutosta varten? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Punaisen liikennevalon tarkoitus määritellään Wienin liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen (SopS 31/1986) 23 artiklassa. Sen mukaan "punainen valo merkitsee, ettei liikenne saa edetä; ajoneuvot eivät saa ylittää pysäytysviivaa tai ellei pysäytysviivaa ole, ohittaa valoa, taikka jos valo on sijoitettu risteyksen keskelle tai sen toiselle puolelle, ne eivät saa edetä risteykseen tai risteyksessä olevalle suojatielle." Suomi on ratifioinut tämän sopimuksen yhdessä lähes 60 maan kanssa, ja sitoutunut ottamaan säännöksen kansalliseen lainsäädäntöönsä. Wienin tieliikennesopimuksella ja liikennemerkkejä ja -opasteita koskevalla yleissopimuksella pyritään harmonisoimaan tieliikenteen sääntöjä, jotta rajat ylittävä kansainvälinen liikenne olisi mahdollisimman turvallista. Euroopan unionin jäsenmaista liikennevaloristeyksissä oikealle kääntyminen punaisen valon aikana lienee sallittu vain Saksassa silloin, kun se on osoitettu erityisellä liikennemerkillä. Alkujaan käytäntö oli voimassa Saksan demokraattisessa tasavallassa ja se on jatkunut myös Saksan yhdistymisen jälkeen. Yhdysvalloissa punaisen valon aikana saa kääntyä oikealle, mutta liikenneturvallisuussyistä tällaista menettelyä ei ole sallittu kaikissa valoristeyksissä. Monin paikoin on jouduttu tekstillisellä lisäkilvellä osoittamaan, ettei oikealle kääntymistä punaisen valon aikana sallita. Joissakin osavaltioissa oikealla kääntyminen punaisen valon aikana on sallittu vain, jos se osoitetaan erikseen liikennemerkillä. Yhdysvalloissa sattui vuosien välisenä aikana 84 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta risteyksissä, joissa punaisen valon aikana on sallittu oikealle kääntyminen. Yli 50 %:ssa näistä onnettomuuksista oli osallisena jalankulkija tai pyöräilijä. Tieliikennelain 50 :n mukaan liikenne- ja viestintäministeriö voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäviksi asetuksista poikkeavia liikenteen ohjauslaitteita. Kysymyksessä ehdotettua kokeilua ei kuitenkaan voida toteuttaa kokeiluluvalla. Kysymys on tärkeästä tienkäyttäjien oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvästä kokonaisuudesta. Punaisella liikennevalolla ei voi olla erilaista merkitystä eri paikkakunnilla. Asia voidaan toteuttaa vain lainsäädännöllä, jolloin kansalaiset saavat tiedon uudesta säännöstä normaalin säädösvalmisteluprosessin kautta, kun säädös julkaistaan ja siitä tiedotetaan asianmukaisella tavalla. Suomessa ei ole pidetty perusteltuna ottaa käyttöön sääntöä, joka sallisi oikealle kääntymisen punaisen valon aikana. On tärkeää, ettei punaisen liikennevalon yksiselitteistä viestiä hämärretä. Erityisesti jalankulkijoiden turvallisuus 3

4 Ministerin vastaus vaarantuisi, kun he vihreän valon aikana ylittäisivät sitä tietä, jolta osa autoista kääntyisi punaisella valolla oikealle. Suomessa suojatiesääntöjen kunnioitus ei ole hyvällä tasolla, eikä oikealle kääntyminen punaisen valon aikana parantaisi tilannetta. Liikenteen ohjausta kehitetään monilla muilla tavoilla kansallisessa työssä ja kansainvälisiä sopimusmääräyksiä muokkaamalla. Liikennevaloristeyksissä liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa ns. vapaa oikea -ratkaisulla, jolloin risteykseen rakennetaan oikealle kääntyvä haara ilman valo-ohjausta. Toinen mahdollisuus on osoittaa oikealle kääntyminen vihreällä nuolivalolla. Lisäksi liikennevalotekniikka tuo ajoneuvo- ja jalankulkijailmaisimien avulla mahdollisuuksia parantaa risteysten sujuvuutta. Esimerkiksi joukkoliikenne-etuuksia on ollut käytössä jo pitkään, ja älykkään liikenteenohjauksen keinoja kehitetään koko ajan. Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2011 Liikenneministeri Merja Kyllönen 4

5 Ministerns svar KK 192/2011 vp Inkeri Kerola /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 192/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Inkeri Kerola /cent m.fl.: Kunde en liten ändring av vägtrafiklagen göra det möjligt att svänga till höger vid rött ljus och är det skäl att av de två städer som nämns i motiveringen bilda försöksområden för att möjliggöra en ändring i den finländska trafikkulturen och på så sätt ge erfarenheter för en eventuell lagändring? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med rött trafikljus fastställs i artikel 23 i Wienkonventionen om trafikmärken och signaler (FördrS 31/1986). Enligt artikeln betyder rött ljus "att trafiken inte får fortsätta framåt; fordon skall inte passera stopplinje, eller om sådan saknas, signal eller, om signalen är placerad mitt i eller på motsatta sidan av en korsning, får det inte köra in i korsningen eller fortsätta till ett övergångsställe vid korsningen." Finland har ratificerat avtalet tillsammans med närmare 60 länder, och förbundit sig att ta in bestämmelserna i den nationella lagstiftningen. Avsikten med Wienkonventionen om vägtrafik och konventionen om trafikmärken och signaler är att harmonisera bestämmelserna om vägtrafiken så att den gränsöverskridande internationella trafiken är så säker som möjligt. Av Europeiska unionens medlemsländer torde det bara i Tyskland vara tillåtet att i en korsning med trafikljus vid rött ljus svänga till höger, när det visas med ett särskilt vägmärke. Ursprungligen gällde denna praxis i DDR och man har fortsatt att tillämpa den även efter det att Tyskland återförenats. I USA får man svänga till höger vid rött ljus men av trafiksäkerhetsskäl är detta förfarande inte tillåtet i alla korsningar med trafikljus. På många ställen har man tvingats sätta upp tillläggsskyltar med text som anger att man inte får svänga till höger vid rött ljus. I vissa delstater är det tillåtet att svänga till höger vid rött ljus endast om det anvisas särskilt med ett vägmärke. I USA inträffade under åren trafikolyckor med dödlig utgång i korsningar där det är tillåtet att svänga till höger vid rött ljus. I 50 procent av dessa olyckor var en fotgängare eller cyklist inblandad. Enligt 50 i vägtrafiklagen kan kommunikationsministeriet i försökssyfte fastställa användningen av trafikanordningar som avviker från en förordning. Det försök som föreslås i spörsmålet kan dock inte genomföras med försökstillstånd. Frågan gäller en viktig helhet som omfattar vägtrafikanternas rättigheter och skyldigheter. Rött trafikljus kan inte ha olika betydelse på olika orter. Frågan kan bara avgöras genom lagstiftning. Då får medborgarna information om den nya regeln genom den normala lagberedningsprocessen, när författningen publiceras och det informeras om den på behörigt sätt. I Finland har man inte ansett det vara motiverat att införa någon regel som tillåter högersväng vid rött ljus. Det är viktigt att det entydiga budskap som rött ljus innebär inte fördunklas. I synnerhet fotgängarnas säkerhet äventyras, om de vid grönt ljus ska korsa en sådan väg från vilken en del av bilarna svänger till höger vid rött ljus. Respekten för de regler som gäller skyddsvägar 5

6 Ministerns svar är inte särskilt stor i Finland, och högersvängar vid rött ljus skulle inte förbättra situationen. Regleringen av trafiken förbättras på många andra sätt, både genom nationellt arbete och genom att omarbeta internationella konventionsbestämmelser. Smidigheten i trafiken i korsningar med trafikljus kan förbättras bl.a. genom en lösning med s.k. fri högersväng i korsningar med trafikljus, vilket innebär att man bygger en fil för högersvängar som inte är signalstyrd. Ett annat alternativ är att tillåta högersväng med en grön pil i trafiksignalen. Dessutom erbjuder trafiksignaltekniken möjligheter att med hjälp av olika fordons- och fotgängardetektorer förbättra smidigheten i korsningar. Exempelvis kollektivtrafiksignaler har använts redan länge, och metoderna för intelligent trafikstyrning utvecklas hela tiden. Helsingfors den 9 november 2011 Trafikminister Merja Kyllönen 6