Maakuntahallitus antoi vastineet Maakuntaohjelman luonnos palasi lausuntokierrokselta

Transkriptio

1 TIEDOTE Maakuntahallitus antoi vastineet Maakuntaohjelman luonnos palasi lausuntokierrokselta Etelä-Savon maakuntaliitto sai 55 lausuntoa uuden, vuosille tehtävän maakuntaohjelman ensimmäisestä luonnoksesta. Lausunnot sisältävät noin 200 kommenttia tai muutosesitystä ohjelmaluonnokseen. Kaiken kaikkiaan muutosehdotukset olivat pieniä lisäyksiä ja täsmennyksiä. Ohjelmaluonnoksen yhteys Uusiutuva Etelä-Savo -strategiaan tunnistettiin lausunnoissa varsin hyvin. Useat lausunnonantajat toivoivat silti kuitenkin muutoksia asioiden painotuksiin ja keskinäisiin suhteisiin. Eniten palautetta annettiin ohjelmakohtaan, joka käsittelee liikenneyhteyksiä ja maakunnan vetovoimaisuutta. Lausuntoja maakuntaliitto pyysi 80 yhteystyötaholta, muun muassa kunnilta, valtion aluehallinnolta, etujärjestöiltä, tutkimus- ja oppilaitoksilta sekä nuorisovaltuustoilta. Ohjelma- ja sen ympäristöselostusluonnos olivat myös yleisön kommentoitavina 4. tammikuuta 12. helmikuuta. Kipakimmat kommentit kuntarakenteesta Kommenteista kipakimmat liittyivät kuntaja palvelurakenteisiin. Maakuntaohjelma ottaa liian voimakkaasti kantaa kuntarakenteen uudistamistarpeeseen ja mahdollisiin selvityshankkeiden käynnistämisiin, toteavat Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Rantasalmen ja Ristiinan kunnat lausunnoissaan. Kuntarakenteisiin ei tule puuttua ohjelmassa, ne vaativat. Hyvä kuntarakenne ja sen pohjalle rakentuvat palvelurakenteet ovat perusta sille, että Etelä-Savo voi saavuttaa ohjelman mukaiset palvelutavoitteet, vastasi maakuntahallitus kunnille kokouksessaan 22. maaliskuuta. Kunta- ja palvelurakenteiden toteutuksesta vastaavat ensisijaisesti kunnat. Maakuntaohjelma tukee --- linjauksilla tätä työtä, hallitus toteaa vastineissaan.

2 Maakuntajohtaja sai asiasta käydyssä keskustelussa hallitukselta valtuudet nostaa kuntaja palvelurakenneasiat esille 9. huhtikuuta maakuntaliiton seminaarissa, jossa käsitellään Uusiutuva Etelä-Savo strategian etenemistä. Lausuntojen ja maakuntahallituksen kommenttien perusteella maakuntaliiton virasto täsmentää maakuntaohjelman luonnosta. Ohjelmaan lisätään muun muassa rahoitussuunnitelma ja toimenpiteiden toteuttajien vastuut. Maakuntavaltuusto hyväksyy toukokuun lopussa Maakuntaohjelman toinen luonnos ja ohjelman ympäristöselostus tulevat maakuntahallituksen käsittelyyn seuraavan kerran 26. huhtikuuta. Maakuntavaltuusto saa ne hyväksyttävikseen 31. toukokuuta. Maakuntaliitto valmistelee maakuntaohjelmaa vuosille Ohjelma toteuttaa keväällä 2009 hyväksyttyä Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategiaa. Maakuntaohjelma sisältää Etelä-Savon kehittämistavoitteet ja -toimet sekä suunnitelman niiden rahoittamiseksi. Ohjelman päätavoite on muuttovoittoinen ja taloudeltaan vahvistuva maakunta. Ohjelma sisältää neljä painopistealuetta, jotka ovat: menestyvä yritystoiminta, hyvät osaamisrakenteet, korkeatasoiset hyvinvointipalvelut, toimivat liikenneyhteydet ja kohentunut alueellinen vetovoima. Etelä-Savon vahvat vetovoimatekijät Saimaan, Venäjän ja pääkaupunkiseudun läheisyys sekä hyvä ympäristö ja sujuva arki ovat myös keskeisesti esillä. Kasvuyritykset tärkeitä Yritysten kasvu on yksi keskeinen maakuntaohjelman tavoite. Ohjelman toimet muun muassa vahvistavat yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä ja luovat uutta yritystoimintaa. Ohjelma sekä painottaa maakunnan vahvoja toimialoja matkailua, metsä- ja puutuoteteollisuutta, metalli- ja teknologiateollisuutta sekä metsä- ja maatalouselinkeinoja että tekee eräitä uusia avauksia, esimerkkinä ympäristöliiketoiminta. Menestys edellyttää yritysverkostoja ja -yhteistyötä, työvoiman osaamista ja johdon liiketoimintataitoja. Myös tuotekehitys, Venäjä-yhteistyö ja muu kansainvälisyys sekä sukupolvenvaihdokset ovat tärkeitä elinkeinoelämän hyvinvoinnille, samoin ekotehokkuus ja uudet palveluliiketoiminnan mallit.

3 Yhteistyöllä tehoa koulutukseen Koulutus- ja tutkimuspuolella tavoitteena on uudistaa koulutusrakenteita. Uudistuminen ja erikoistuminen kohentavat sekä korkeakoulujen kilpailukykyä että toisen asteen koulutustuloksia. Yhteistyö, työnjako ja erikoistuminen ovat avainsanoja. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorakenteiden kilpailukyky on ohjelman mukaan turvattava ja osaamisen voimavarat koottava maakunnan tärkeimmille, ns. strategisille, toimialoille. Innovaatiorakenteiden on tuettava nykyistä paremmin yritysten tuotekehitystä. Perus- ja lähipalvelut tärkeitä Terveys- ja hyvinvointipuolella maakuntaohjelma edistäisi ennakoivaa terveydenhoitoa. Tämä lähetysmistapa korostaa muun muassa ihmisen omaa vastuuta ja työterveys- ja kouluterveydenhuoltoa. Lapsiperheille ja nuorille on tarjottava hyvät hyvinvointipalvelut, jotta syrjäytyminen voidaan estää. Teknologiaa, joka tukee palveluliiketoimintaa, on käytettävä hyödyksi. Palveluiden laatu ja tehokkuus edellyttävät ohjelman mukaan kuntaja palvelurakenteiden uudistamista. Erinomainen asuin-, työ- ja vapaa-ajanalue Asuin- ja työympäristön sekä vapaa-ajan ympäristön kilpailukyky edellyttää nykyistä tehokkaampaa maankäytön suunnittelua. Kaupunki- ja kuntakeskusten on uudistuttava ja niiden tonttipalvelujen parannuttava. Asuinympäristöjäkin voidaan kehittää nykyistä vetovoimaisemmiksi. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat tärkeät, samoin luonnon ja kulttuuriympäristön hoito: ne ovat oleellinen osa maakunnan vetovoimaa. Uusi maakuntaohjelma pyrkiikin hyödyntämään sitä etulyöntiasemaa, jonka Etelä-Savon kaunis ja puhdas luonto ja sijainti pääkaupunkiseudun ja Pietarin läheisyydessä tarjoavat. Tässä tarkoituksessa maakunta rakentaa Saimaan maakunta -brändiä ja tehostaa alueen markkinointia sekä yrittäjille että muille muuttajille. Maakuntaohjelman tekoon ovat osallistuneet maakuntaliiton vetäminä kunnat, valtion aluehallinto sekä monia eri tahoja edustavat organisaatiot. Yhteistyöhön liiton kanssa on osallistunut reilut sata henkeä.

4 Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh ja maakuntasihteeri Jyrki Kuva, puh Parikkalasta kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikka Parikkalan rajanylityspaikkaan on kehitettävä jatkossa kansainvälisen maantieliikenteen ylityspaikkana. Tämä näkökanta korostuu jatkossa Etelä-Savon kannanotoissa ja muun muassa uudessa maakuntaohjelmassa. Maantieliikenteeseen keskittyminen ja junaliikenteestä luopuminen perustuvat vastaukseen, jonka itäiset maakunnat ovat saaneet Venäjän rautatieyhtiöltä Lokakuun rautateiltä. Lokakuun rautatiet on ilmaissut nyt paitsi suullisesti myös kirjallisesti, ettei Elisenvaara Parikkala -ratayhteys sisälly yhtiön tulevaisuuden suunnitelmiin, kertoivat maakuntahallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Markku Kakriainen (kesk.) ja maakuntajohtaja Matti Viialainen hallituksen tiedotustilaisuudessa 22. maaliskuuta Mikkelissä. Vastaukset sai Nopeat itäradat -hanke, joka vieraili 18. maaliskuuta Pietarissa. Pietarissa hankkeen edustajat tapasivat Lokakuun rautateiden edustajia. Venäläisten kannanotto tarkoittaa maakuntajohtaja Viialaisen mielestä sitä, että jatkossa Imatrankoskea kehitetään kansainvälisenä junaliikenteen rajanylityspaikkana sekä rahtiettä henkilöliikenteessä. Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh Kokoomusristeilyn lupaus: Savonlinnan keskustan liikennetyöt hoituvat Savonlinnan keskustan liikennetyöt hoituvat, vakuutti maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa 22. maaliskuuta. Toivakalla oli asiasta kokoomuksen puoluejohdon lupaus, jonka hän oli saanut keskustellessaan Savonlinnan hankkeen rahoitus- ja aikatauluongelmista puolueen viikonloppuristeilyllä Suomenlahdella. Tiistain lisätalousarviossa hankkeelle osoitetaan noin kaksi miljoonaa euroa, Toivakka sanoi. Lisäksi hankkeen kakkosvaihetta aikaistetaan Toivakan mukaan siten, ettei aikatauluongelmia synny eikä hanke ole vaarassa jäädä kesken. Kakkosvaiheen rahoitus on noin 30 miljoonaa euroa. Lisätietoja antavat maakuntavaltuuston puheenjohtaja Lenita Toivakka, puh , maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. puh ja maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh

5 Hätäkeskusuudistuksen aikataulu huolettaa Hätäkeskusten yhdistäminen ei saa vaarantaa kansalaisten turvallisuutta, korosti Etelä- Savon maakuntahallitus tiedotustilaisuudessa 22. maaliskuuta. Aikataulun mukaan uudistus astuu voimaan vuonna Aikataulu on Etelä-Savon mielestä liian tiukka. Maakuntahallituksen mielestä myös uudistuksessa menetettävät työpaikat on pyrittävä kompensoimaan menettäjäpaikkakunnille. Esimerkiksi valtakunnallinen sosiaali- ja terveystoimen turvallisuuteen liittyvä puhelinpalvelukeskus voisi kompensoida Mikkelin työpaikkamenetyksiä, sanoo hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selenius (kok.). Mikkelissä Hätäkeskuksessa työskentelee noin 30 ihmistä. Neljä lossia korvattava silloilla Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä maakunnan kahdeksasta lossista neljä on korvattava lähivuosina silloilla. Pikaisimmin silta tulee rakentaa Vekaransalmeen Sulkavalle. Seuraaviksi kiireisimmät siltakohteet ovat Etelä-Savon mielestä Puumalan Hätinvirta, Enonkosken Hanhivirta ja Mikkelin Kuparonvirta. Silloista on sekä taloudellista että liikenteellistä hyötyä, maakuntahallitus perustelee. Sillat rakentamalla valtio säästäisi keskipitkällä aikavälillä miljoonia euroja. Sillat lisäisivät myös Saimaan alueen vetovoimaa ja tukisivat elinkeinotoimintaa, turvaisivat muun muassa puuhuoltoa. Työllisyyttä rakennusurakat parantaisivat selvästi. Vekaransalmen rakennustyöt pitäisi päästä aloittamaan viimeistään keväällä Silta olisi valmis syksyllä Hätinvirran silta valmistuisi Hanhivirran rakennustyöt alkaisivat vuonna 2016 ja Kuparonvirran vuonna Maakuntahallitus lähettää lossiasiasta kirjeen johtaja Petri Keräselle Pohjois-Savon ELYyn, joka vastaa maakunnan liikenneasioista. Keränen tutustui lossitilanteeseen Sulkavalla ja Puumalassa helmikuun lopulla. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja maakuntainsinööri Heikki Rintamäki, puh Lentokentälle päästävä junalla Kaukojunilla matkustavien suora junaliikenneyhteys on erittäin myönteinen asia. Se sekä parantaa koko Itä-Suomen saavutettavuutta että lisää alueellista tasa-arvoa, toteaa Etelä-Savon maakuntaliitto lausunnossaan, jonka se antoi 22. maaliskuuta Liikennevirastolle.

6 Suomen päälentokentän junayhteys lisää myös niitä hyötyjä, joita koituu Helsingin ja Pietarin välisestä nopeasta junayhteydestä: se yhdistää Helsinki Vantaan kentän Pietarin miljoonakaupunkiin. Lausunnossaan maakuntahallitus korostaa myös helppoa ja sujuvaa vaihtoyhteyttä. Ratayhteys tulee rahoittaa pääosin valtion tulo- ja menoarviosta. Maakuntahallituksen lausunto koskee Liikenneviraston esiselvitystä ns. Lentoradasta. Liikennevirasto tekee kevään mittaan Lentoradan valmistelusta toimenpide-ehdotukset liikenne- ja viestintäministeriölle. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , ja maakuntainsinööri Heikki Rintamäki, puh Keskusarkiston sijaintipaikka Mikkelissä Arkistolaitoksen keskusarkiston paras sijaintipaikka on Mikkeli, toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi 22. maaliskuuta opetusministeriölle. Lausunnossaan maakuntahallitus asettuu tukemaan selvitysmies Erkki Ahon ehdotusta. Esitystään maakuntahallitus perustelee muun muassa Mikkelissä jo olevalla digitaalisen arkistoinnin osaamisella ja valtiolle koituvilla kustannussäästöillä. Hallitus toivoo, että keskusarkiston perustamista kiirehdittäisiin: sitovat päätökset tulisi tehdä jo tämän vuoden kuluessa ja perustamista aikaistaa viidellä vuodella selvitysmiehen esittämästä aikataulusta. Kuntien arkistointitarpeet ja mahdollisuus keskittää kuntien arkistot Mikkeliin tulisi Etelä- Savon mielestä myös selvittää. Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh , ja maakunta-asiamies Markku Aholainen, puh Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh , sekä varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh , ja Pekka Selenius, puh , sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh , kehittämisjohtaja Eero Aarnio, puh , kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, puh , hallintojohtaja Riitta Paananen, puh ja suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh Hallitus palautti asialistan kohdan 8 (Lausunto Pekolanaukeen turvetuotantoalueesta) uudelleen valmisteltavaksi hallituksen seuraavaan kokoukseen. Muilta osin kokousasiat menivät läpi esityslistan mukaisina eräitä pienehköjä täsmennyksiä lukuun ottamatta.