Teräsputkisillat SUUNNITTELUOHJE
|
|
- Ari Ahonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Teräsputkisillat SUUNNITTELUOHJE
2
3 Teräsputkisillat Suunnitteluohje Liikenneviraston ohjeita 10/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014
4 Kannen kuva: Jouko Selkämaa Verkkojulkaisu pdf ( ISSN-L X ISSN ISBN Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin
5
6 4 Liikenneviraston ohjeita 10/2014 Esipuhe Tässä ohjeessa esitetään yleiset laatuvaatimukset ja ohjeet aallotettujen teräsputkisiltojen suunnittelua varten. Ohje on laadittu huomioiden eurokoodit, niiden siltoja koskevat kansalliset liitteet ja soveltamisohjeet. Ohjeen päivätyn version laatimista on ohjannut asiantuntijaryhmä, jonka jäseninä ovat olleet: tieinsinööri Markku Nousiainen, Liikenneviraston taitorakenneyksikkö dipl.ins. Jani Meriläinen, Liikenneviraston taitorakenneyksikkö dipl.ins. Heikki Lilja, Liikenneviraston taitorakenneyksikkö dipl.ins. Ilkka Sinisalo, VR Track Oy, Liikenneviraston edustajana dipl.ins. Risto Parkkila, VR Track Oy, Liikenneviraston edustajana osastopäällikkö Jouko Selkämaa, Rumtec Oy ja Oy ViaPipe Ab toimitusjohtaja Olli Böök, Kaitos Oy dipl.ins. Perttu Juntunen, Kaitos Oy toimitusjohtaja Juhani Günther, Miranet Oy myyntipäällikkö, Timo Palo, Miranet Oy. Ohjeen päivätty versio on laadittu Destian Infrasuunnittelu-yksikössä, jossa työhön ovat osallistuneet tekn. lis. Torsten Lunabba, dipl.ins. Panu Tolla, dipl.ins. Antti Jussila ja dipl.ins. Kimmo Julku. Tässä ohjeen päivätyssä versiossa oleellisimmat suunnittelua koskevat muutokset edelliseen versioon verrattuna ovat: Pulttien laskentaa tarkennettu: o Käytettävät pultit eivät ole kartiopultteja, joten vetolujuuden kerroin k2 = 0,9. o Väljien pultinreikien alennuskerroin 0,85 on muutettu koskemaan vain kitkavoimaa. o Pulttien kitkavoimasta poistettu liukumiskestävyyden pienennys. o Kitkavoiman kitkakerroin muutettu murtorajatilassa samaksi kuin väsytyksessä ( = 0,3 0,4). o On lisätty kaava pulttien esijännitysvoimaa vastaavalle kiristysvääntömomentille. Väsytysmitoituksessa jännitysvaihteluvälin laskennassa huomioidaan puristava voima. Vierekkäisten putkien vähimmäisetäisyyksiä on muutettu. Pulttien reikävähennyksen huomioiminen profiilin lujuudessa on poistettu. On lisätty vaatimus alikulkukäytävien vajovesisuojauksesta. On lisätty kappale suunnitelmassa esitettävistä asioista. Liitteen mitoitusesimerkki on päivitetty. Lisäksi muihin kohtiin on tehty pienehköjä muutoksia ja tarkistuksia. Ohje on notifioitu Euroopan unionin komissiossa (2012/48/FIN).
7 Liikenneviraston ohjeita 10/ Ohjeen päivitys on laadittu Liikenneviraston tilaamana konsulttityönä Insinööritoimisto Suunnittelukide Oy:ssä. Ohjeen päivitykseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: dipl.ins. Tomi Harju, Liikennevirasto dipl.ins. Heikki Lilja, Liikennevirasto dipl.ins. Jani Meriläinen, Liikennevirasto dipl.ins. Panu Tolla, Liikennevirasto dipl.ins. Ilkka Sinisalo, VR Track Oy osastopäällikkö Jouko Selkämaa, Rumtec Oy dipl.ins. Kimmo Julku, Destia Oy dipl.ins. Jarmo Niemi, Insinööritoimisto Suunnittelukide Oy ins. AMK Ville Vuorio, Insinööritoimisto Suunnittelukide Oy Helsingissä helmikuussa 2014 Liikennevirasto Taitorakenneyksikkö
8 6 Liikenneviraston ohjeita 10/2014 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ Ohjeen tarkoitus ja soveltamisalue Määritelmät SUUNNITTELUN PERUSTEET Perusvaatimukset Ulkonäkö ja sopivuus ympäristöön Liikenne ja vedenkulku Rakenteen käyttöikä Rakenteen kantavuusvaatimukset Teräsputkityypit Putken muoto Putken rakenne Putken valinta Käyttötarkoitus Hydraulinen mitoitus Pohjasuhteet Materiaalivaatimukset Betoni Levymateriaali ja ruuvit Metalliset pinnoitteet Ei-metalliset pinnoitteet Täytöt Sallitut mittapoikkeamat Ympäristönsuojelulliset näkökohdat MITOITUS Poikkileikkausarvot Staattiset kuormat Pysyvät kuormat Tiesillat Rautatiesillat Kevyen liikenteen sillat Ekvivalentti viivakuorma Väsyttävät kuormat Tiesillat Rautatiesillat Osavarmuusluvut Voimasuureet Ruotsalainen mitoitusohje FEM Normaalivoima Momentti Geotekniikka Putki Staattinen mitoitus Tiesillan taipuma Rautatiesillan taipuma Pulttiliitos... 33
9 Liikenneviraston ohjeita 10/ Laen ja nurkkien vahvistaminen Putken väsymiskestävyys Yleistä Tiesillat Rautatiesillat Liitosten väsymiskestävyys Yleistä Tiesillat Rautatiesillat Käyttöikämitoitus Yleistä Veden laadun vaikutus Olosuhdeluokat Teräsputken käyttöikään vaikuttavat tekijät Lisäsuojaus Yksinkertaistettu käyttöikämitoitus MUU SUUNNITTELU Putken viiste ja suuntakulma Putken pituus Vierekkäiset putket Perustaminen Yleistä Sillan painuma Teräsholvisillan perustukset Perustamistavat Siirtymäkiila Verhoukset ja eroosiosuojaus Tukimuurit Kuivatus Valaistuslaitteet ja kiinnikkeet Tarkkailutapit Alikulkukäytävän päädyn suojaus Kaiteet Aukko tien keski- tai välialueella Maadoitus Suunnitelmassa esitettäviä asioita LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Aallotettujen teräsputkien perustietoja Perustamistapojen ohjeelliset mallikuvat Mitoitusesimerkki
10 8 Liikenneviraston ohjeita 10/ Yleistä 1.1 Ohjeen tarkoitus ja soveltamisalue Aallotettuja teräsputkia käytetään tie- ja ratarakenteissa siltoina ja rumpuina. Tässä asiakirjassa esitetään ohjeet ja yleiset laatuvaatimukset vapaa-aukoltaan vähintään 2-metristen aallotettujen teräsputkisiltojen suunnittelua varten eurokoodien mukaisesti. Rautatiesiltana toimivan teräsputkisillan jännemitta saa olla enintään 8 metriä. Teräsputkisillan rakentamista varten on aina tehtävä mitoituslaskelmat ja laadittava rakennussuunnitelma. Laskelmat toimitetaan tilaajalle rakennussuunnitelman mukana. Ohje ei suoraan sovellu rumpuputkien, olemassa olevien siltojen sujutuskorjaamisen eikä tunkkaamalla tai poraamalla tehtävien teräsputkisiltojen suunnitteluun. Näihin tapauksiin liittyvät suunnittelukysymykset suositellaan käsiteltäväksi tapauskohtaisesti. Tapauskohtaisesti ratkaistavia asioita ovat mm. ympärystäytön maaparametrit, olemassa olevien rakenteiden vaikutus teräsputkisillan toimintaan ja maan tiivistettävyyteen. Olemassa olevien teräsputkisiltojen sujuttamista, puolipohjausta ja ruiskubetonointia on käsitelty SILKO-ohjeessa Ohjeita ja laatuvaatimuksia putken rakentamista varten on esitetty Liikenneviraston ohjeessa Teräsputkisillat, rakentamisen laatuvaatimukset /26/.
11 Liikenneviraston ohjeita 10/ Määritelmät Aallotettu teräsputki Vesistössä ja alikulkukäytävänä käytettävä putkirakenne, joka on valmistettu aallotetusta teräslevystä tai teräsnauhasta. Aallotus Teräslevyn tai -nauhan aaltomainen muoto. Aallotus ilmoitetaan profiilin aallon pituutena ja korkeutena. Alempi väsymisraja Jännitysraja, jonka alapuolella rakenne kestää äärettömän määrän kuormitussyklejä (SFS-EN ) Box culvert Teräsholvisilta, jossa laakean kaaren alimmat osat ovat suoria. Ekvivalentti viivakuorma ptrafic Laskennallinen tietä vasten kohtisuorassa oleva viivakuorma [kn/m]. FEM (Finite Element Method) Elementtimenetelmä. Numeerinen ratkaisumenetelmä, jossa ratkaistava tehtävä jaetaan rajalliseen määrään elementtejä. Jännemitta Teräsputkisillan jännemitta D on suurin mahdollinen vaakamitta putken seinien neutraaliakseleiden välillä. Kierresaumattu putki Putkirakenne, joka on valmistettu teräsnauhasta joko saumaamalla tai hitsaamalla. Käyttöikä Ajanjakso, jonka ajan rakenteen ominaisuudet säilyvät rakenteelta vaadittavalla tasolla. Monilevyrakenne Putkirakenne, joka on valmistettu aallotetuista teräslevyistä kokoamalla. Olosuhdeluokka Putken eri osat luokitellaan käyttöolosuhteiden perusteella olosuhdeluokkiin 1 4. Peitesyvyys Putkisillan laen yläpinnan pienin pystysuora etäisyys ylittävän tien pinnasta tai radan kv:stä. Putkisilta Maahan upotettu aallotettu teräsputki tai holvi, joka toimii yhteisvaikutuksessa maan kanssa siltana. Putkisillan jännemitta on vähintään 2 metriä.
12 10 Liikenneviraston ohjeita 10/2014 Putken taivutusmomentti Positiivisella taivutusmomentilla tarkoitetaan taivutusmomenttia, joka venyttää profiilin putken sisäpuoleisia huippuja. Negatiivinen taivutusmomentti venyttää putken ulkopuolisia huippuja. Redusoitu peitesyvyys Peitesyvyys redusoidaan putkisillan mitoitusta varten huomioimalla täyttötyöstä johtuva teräsputken laen nousu. Siltapaikkaluokitus Luokitus, jonka tarkoituksen on tuottaa siltapaikalle estetiikaltaan ja arkkitehtuuriltaan siltapaikan kriteerien perusteella sopivia ja riittävän tasokkaita siltoja. Siltapaikkaluokkien kriteereinä ovat siltapaikan sijainti, kulttuuriarvo ja maisema-arvo. Suuntakulma Väylän keskilinjan ja putken keskilinjan välinen kulma väylien keskilinjasta myötäpäivään mitattuna. Teräsholvisilta Teräsholvisilta on rakenne, jossa teräskaari lepää erillisten perustusten päällä. Teräsholvi luetaan teräsputkisillaksi erilaisesta rakenteestaan huolimatta. Toteutusluokka Luokiteltu kokoelma toteutukselle eriteltyjä vaatimuksia, jotka voivat koskea koko rakennustyötä tai yksittäistä kokoonpanoa. Teräsputkisillat kuuluvat toteutusluokkaan 3. Vakioamplitudinen väsymisraja Jännitysvaihtelun raja-arvo, jonka alapuolella ei esiinny väsymisvaurioita vakioamplitudisella jännitysvaihtelulla. Vaihtuva amplitudisessa jännitysvaihtelussa kaikkien jännitysvaihteluiden pitää alittaa tämä raja, että väsymisvaurioita ei esiinny (SFS-EN ). Viiste Putken pään kalteva osa, joka on usein tieluiskan kaltevuudessa. Väsymisluokka Rakenneyksityiskohdan annettu kestävyysluku, joka vastaa kahden miljoonan jännityssyklin kestävää jännityksen vaihteluväliä (SFS-EN ). Yhteisvaikutuskerroin Kerroin jolla huomioidaan normaalivoiman ja taivutusmomentin samanaikainen vaikutus.
13 Liikenneviraston ohjeita 10/ Suunnittelun perusteet 2.1 Perusvaatimukset Teräsputkisiltojen suunnittelu tehdään standardien EN 1990, EN 1991, EN 1992, EN 1993 ja EN 1997, niiden kansallisten liitteiden ja soveltamisohjeiden (NCCI) sekä tämän ohjeen mukaan. Teräsputkisillat katsotaan kuuluvan seuraamusluokkaan CC2. Pienet, halkaisijaltaan 2 metriset, teiden putkisillat kuuluvat kuitenkin seuraamusluokkaan CC1 mahdollisen rakenteen vaurioitumisen vähäisten seuraamusten takia. 2.2 Ulkonäkö ja sopivuus ympäristöön Teräsputkisillan soveltuvuus on arvioitava siltapaikkakohtaisesti ja suunnittelun perusteeksi on määritettävä ympäristöön sopivuuden asettamat vaatimukset aukon koolle ja muodolle, rakennetyypille, pintakäsittelylle ja putken päiden verhoukselle. Teräsputkisillan ja siltapaikan on täytettävä Liikenneviraston määräämät siltojen ulkonäköä ja siltapaikkojen viimeistelyä koskevat vaatimukset. Vaatimukset määräytyvät tilaajan asettaman siltapaikkaluokan mukaan. 2.3 Liikenne ja vedenkulku Rakenteen on täytettävä asetetut aukkovaatimukset ja mahdollistettava veden esteetön virtaus putken läpi. Aukkovaatimuksesta on hankittava alueellisen Ely-keskuksen lausunto lupapäätöksen tarpeesta ja aukon vähimmäiskoosta. Lausunnon perusteella hankkeelle on haettava aluehallintoviraston vesitalouslupa ja kiireellisissä tapauksissa töiden aloittamislupa. 2.4 Rakenteen käyttöikä Liikenneviraston siltojen ylläpidon toimintalinjojen mukaan teiden teräsputkisiltojen normaali suunnittelukäyttöikä on 50 vuotta ja rautatiesiltojen 100 vuotta. Jos putkisilta sijaitsee vilkasliikenteisen tien (kvl > 3000 ajon./vrk.) alla tai peitesyvyys on yli 3 metriä, niin myös tien putkisillan suunnittelukäyttöikä on 100 vuotta. Suunnittelukäyttöiän saavuttamisen edellytyksenä on sillan kantavien päärakenneosien laatuvaatimusten mukainen rakentaminen sekä hyvällä hoidolla ja ylläpidolla varmistettu säilyvyys. Muita rakenneosia voidaan korjata ja uusia useitakin kertoja. Suunnittelukäyttöikä olosuhdeluokan ohella vaikuttaa putken suojausmenetelmän määrittämiseen. Suunnittelukäyttöikä on aina ilmoitettava suunnitelmassa. Jos tavoiteltu suunnittelukäyttöikä ei ole käyttöikämitoituksen perusteella saavutettavissa, aukkomittoihin on lisättävä vähintään 200 mm, jotta sujutusmenetelmän käyttö olisi tarvittaessa mahdollinen korjausmenetelmä tulevaisuudessa. Sujutettava putkisilta on mitoitettava aina vähintään 50 vuoden käyttöiälle ja sujutusmahdollisuudesta on mainittava suunnitelmissa.
14 12 Liikenneviraston ohjeita 10/ Rakenteen kantavuusvaatimukset Tiessä tai radassa olevan rakenteen on kestettävä siihen kohdistuvat kuormat, jotka ovat Liikenneviraston määräämät tie-, rautatieliikenteen tai kevyen liikenteen sillan kuormat sekä muut siltoihin kohdistuvat kuormat eurokoodin soveltamisohjeen Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet - NCCI 1 /11/ mukaan niin, että ne täyttävät standardin SFS-EN /3/ ja sen kansallisen liitteen vaatimukset. Rakenteella ja sen perustuksilla tulee olla riittävä varmuus murtoon nähden eri murtotavat huomioon ottaen eikä niihin saa syntyä haitallisia muodonmuutoksia. Sillan suunnittelija määrittää sillan sallitun painuman ja painumaeron eurokoodin soveltamisohjeen Geotekninen suunnittelu - NCCI 7 /10/ mukaisesti niin, että ne täyttävät standardin SFS-EN /8/ ja sen kansallisen liitteen (LVM) vaatimukset. Sillan perustaminen suunnitellaan siten, että tämä vaatimus täyttyy. Rakenteen mitoitus tehdään luvussa 4 esitetyillä menetelmillä. 2.6 Teräsputkityypit Putken muoto Aallotetut teräsputket jaetaan muodoltaan seuraaviin ryhmiin: pyöreä matalarakenteinen alikulkukäytävätyyppi elliptinen ja vaakaelliptinen teräsholvi. Mainittuja putkityyppejä käytetään sekä vesistösiltoina että alikulkukäytävinä. Putken muoto on harkittava kussakin tapauksessa erikseen paikalliset olosuhteet ja erityisnäkökohdat huomioon ottaen. Teräsholvisilta luetaan putkisillaksi erilaisesta rakenteestaan huolimatta. Pyöreä putki soveltuu rautatiesiltoihin, vesistösiltoihin sekä ulkoilua tai maataloutta palveleviin alikulkukäytäviin. Matalarakenteinen putki soveltuu alikulkukäytäviin sekä matalan penkereen alla oleviin vesistösiltoihin. Matalarakenteinen putki voi tietyllä vesisyvyydellä johtaa jopa 50 % enemmän vettä kuin samalle syvyydelle perustettu korkeudeltaan yhtä suuri pyöreä putki. Matalarakenteisen putken käyttöä rajoittaa putken alanurkkien kohdalle syntyvä suuri pohjarasitus, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia pohjamaan kantavuudelle. Matalarakenteinen putken sijasta voidaan käyttää esimerkiksi vierekkäisiä pyöreitä putkia. Matalarakenteisia putkia on useita tyyppejä, joissa alanurkan kaarevuussäde on erilainen.
15 Liikenneviraston ohjeita 10/ Kuva 2.1. Matalarakenteisen putken poikkileikkaus. Alikulkukäytävätyyppiä käytetään nimensä mukaisesti pääasiassa alikulkukäytävänä. Suurta alikulkukorkeutta tarvittaessa alikulkukäytävä- ja elliptinen muoto ovat toistensa vaihtoehtoja. Kuva 2.2. Alikulkukäytävätyyppisen putken poikkileikkaus. Elliptinen putki (elliptisyys pystysuunnassa 5 %) on vaihtoehtoinen rakenne pyöreälle putkelle tai alikulkukäytävätyypille. Vaakaelliptinen putki (elliptisyys vaakasuunnassa 15 %) soveltuu käytettäväksi matalarakenteisen putken vaihtoehtona.
16 14 Liikenneviraston ohjeita 10/2014 Kuva 2.3. Elliptisen ja vaakaelliptisen putken poikkileikkaus. Teräsholvisilta on rakenne, jossa teräskaari lepää erillisten perustusten päällä. Sen pääasiallisia käyttökohteita ovat kantavalle perusmaalle rakennettavat alikulkukäytävät, alikäytävät ja vesistösillat. Vesistösillan uoma säilyy tällöin maapohjaisena. Kuva 2.4. Betonijalkaisen teräsholvisillan poikkileikkaus.
17 Liikenneviraston ohjeita 10/ Box culvert on teräsholvisilta, jossa kaaren alimmat osat ovat suoria. Kehämallinen box culvert silta on holvisillan tapaan alikulkukäytävän tapainen silta, mutta se soveltuu myös risteyssiltoihin. Kuva 2.5. Useampisäteinen teräsholvisilta ja box culvert silta /2/ Putken rakenne Teräsputkisillat jaetaan rakenteeltaan seuraaviin ryhmiin: Monilevyrakenne. Putkirakenne, joka on valmistettu aallotetuista teräslevyistä kokoamalla. Kierresaumattu rakenne. Putkirakenne, joka on valmistettu teräsnauhasta joko saumaamalla tai hitsaamalla. 2.7 Putken valinta Putken koon, muodon ja rakennetyypin valinta tehdään rakennuspaikan olosuhteiden ja rakenteellisen mitoituksen perusteella vaihtoehtoja vertailemalla. Vertailussa otetaan huomioon mm. seuraavat tekijät: käyttötarkoitus ulkonäkö hydraulinen mitoitus pengerkorkeus pohjaolosuhteet veden ja maan laatu kustannukset
18 16 Liikenneviraston ohjeita 10/ Käyttötarkoitus Vesistösillan tyyppi valitaan lähinnä vaaditun aukon koon ja kunnossapitonäkökohtien perusteella. Käyttötarkoituksen kannalta tyypin valintaan vaikuttava tekijä on veneliikenne. Alikulkukäytävän tyypin valintaan käyttötarkoituksen kannalta vaikuttavia tekijöitä ovat liikenne, maatalous ja ulkoilu. Aukon koko mitoitetaan alikulkevan liikenteen ja kunnossapitokaluston vaatiman tilan mukaan. Liikenteen vaatiman aukon mitat määritetään yleensä tien rakennussuunnitelmassa. Jos aukkovaatimusta ei ole annettu, alikulkukäytävien suorakaiteenmuotoisen vapaan liikennetilan leveyden ja korkeuden vähimmäismitat ovat (kuva 2.6): Koneellisesti kunnossapidettävissä alikulkukäytävissä leveys B 3,5 m korkeus H 3,0 m. Luontopoluilla ja eläinten kulkua varten rakennettavissa tunneleissa, joissa ei ole koneellista kunnossapitoa leveys B 2,0 m korkeus H 2,5 m. Kuva 2.6. Alikulkukäytävän vapaan liikennetilan vähimmäismitat. Kun teräsputkisilta toimii risteyssiltana, vapaan liikennetilan korkeuteen on lisättävä 0,5 metrin törmäysriskivara. Sillan rakennussuunnitelmassa on aina esitettävä vaaditut liikennetekniset mitat, joita rakennustyössä ei saa alittaa Hydraulinen mitoitus Vesistösillan aukkovaatimus määritetään yleensä Ely-keskuksen lausunnossa, jolloin hydraulista mitoitusta ei tarvitse tehdä. Tarvittaessa hydraulinen mitoitus vesiaukon koon ja putken pohjan korkeusaseman määrittämiseksi voidaan tehdä Liikenneviraston julkaisun Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu mukaisesti /24/. Putken aukon kokoa ja muotoa määritettäessä otetaan vaihtoehtoina huomioon erimuotoiset yksittäiset putket sekä myös mahdollisuus käyttää kahta tai useampaa
19 Liikenneviraston ohjeita 10/ putkea rinnakkain. Kaksoisputken tai useampienkin putkien käyttö voi tulla kyseeseen, jos virtaama on suuri ja korkeutta on vähän käytettävissä. Putket voivat olla myös erikokoisia Pohjasuhteet Sillan pohjasuhteet selvitetään ohjeen Sillan geotekninen suunnittelu /35/ mukaan, niin että ne täyttävät standardin SFS-EN /8/ ja sen kansallisen liitteen (LVM) sekä eurokoodin soveltamisohjeessa Geotekninen suunnittelu - NCCI 7 /10/ esitetyt vaatimukset. Osana pohjatutkimuksia selvitetään pohjamaan ja veden korroosioolosuhteet. Vaihtelevissa pohjaolosuhteissa on yleensä tarkoituksenmukaista selvittää pohjasuhteet siltapaikan alueella sellaisessa laajuudessa, että silta voidaan sijoittaa mahdollisimman edulliseen paikkaan. 2.8 Materiaalivaatimukset Betoni Teräsholvin anturoissa käytetään säilyvyyden varmistamiseksi siltabetonia, jonka lujuusluokka ja pakkasenkestävyysvaatimus määritetään eurokoodin soveltamisohjeessa Betonirakenteiden suunnittelu - NCCI 2 /9/ mukaisesti ottaen huomioon sillan tavoitekäyttöikä Levymateriaali ja ruuvit Monilevyrakenteen levymateriaalin tulee täyttää vähintään standardin SFS-EN Kuumavalssatut rakenneteräkset luokan S235 JR vaatimukset /17/. Kierresaumatun rakenteen levymateriaalin tulee täyttää standardin SFS-EN Jatkuvatoimisella kuumaupotusmenetelmällä pinnoitetut ohutlevyteräkset. Tekniset toimitusehdot. /15/ Ruuvien myötölujuuden (ReL) on oltava vähintään 320 MPa. Ruuvityypin on oltava putken toimittajan hyväksymä. Teräksen myötöraja ja vetomurtolujuus määräytyy eurokoodien SFS-EN /4/ mukaan. Levyteräksen kestävyyden mitoitusarvot saadaan jakamalla myötöraja fy taulukon 3.2 mukaisella varmuuskertoimella M0. Kun kierresaumattuja putkiprofiileja tehdään kylmämuokkaamalla matalarakenteisiksi putkisilloiksi, teräksen myötöraja on jaettava ylimääräisellä varmuuskertoimella M0red = 1, Metalliset pinnoitteet Monilevyrakenteen kuumasinkityksen tulee täyttää standardin SFS-EN ISO 1461 Valurauta- ja teräskappaleiden kuumasinkkipinnoitteet. Spesifikaatiot ja testausmenetelmät /30/. Standardissa määritellään keskimääräinen kerrospaksuus ja paikallinen vähimmäispaksuus. Vähimmäisvaatimukset sinkkikerroksen paksuudelle ovat taulukossa 2.1.
20 18 Liikenneviraston ohjeita 10/2014 Taulukko 2.1 Monilevyrakenteen kuumasinkkipinnoitteen vähimmäispaksuuden vaatimukset. Teräksen ainevahvuus (t y ) Keskimääräinen kerrospaksuus (minimi) [μm] Paikallinen kerrospaksuus (minimi) [μm] t > 6 mm < t 6 mm ,5 t 3 mm Kierresaumatun rakenteen kuumasinkityksen tulee täyttää standardin SFS-EN Jatkuvatoimisella kuumaupotusmenetelmällä pinnoitetut ohutlevyteräkset. Tekniset toimitusehdot /15/. Standardi koskee sekä sinkki- että alusinkkituotteita. Standardeissa määritellään pinnoitteen massa molempien puolien yhteenlaskettuna arvona. Massan perusteella on taulukkoon 2.2 laskettu pinnoitteen paksuuden keskiarvo ja yhden mittausalueen vähimmäisarvo. Taulukko 2.2. Sinkityksen paksuuden määrittäminen kierresaumatulle rakenteelle. Sinkitys Massa [g/m 2 ] (molemmat puolet yhteensä) Kolmen kokeen keskiarvo Yhden kokeen arvo Molempien puolien keskiarvo Paksuus [μm] Yhden mittausalueen vähimmäisarvo Kuumasinkitys Z Kuumasinkitys Z Kuumasinkitys Z Kuumasinkitys Z Pinnoitteet Z1000 ja Z1200 eivät vielä sisälly edellä mainittuihin jatkuvatoimisen kuumaupotusmenetelmän standardeihin. Niiden todentaminen tapahtuu kappaletavarastandardin SFS-EN ISO 1461 /30/ mukaan. Sinkityksen paksuus ja lisäsuojauksen tarve määritetään käyttöikämitoituksessa. Ruuvien ja muttereiden tulee olla kuumasinkittyjä ja sinkkikerroksen paksuuden 45 μm. Ruuvin väljyys on valittava siten, ettei sen sinkitys vaurioidu kiristettäessä Ei-metalliset pinnoitteet Ei-metallisia pinnoitteita ovat maalit sekä polymeeripinnoitteet, kuten epoksi, polyuretaani tai polyeteeni. Nämä pinnoitteet ovat sinkityn teräspinnan lisäsuojausmenetelmiä.
21 Liikenneviraston ohjeita 10/ Ei-metallisten pinnoitteiden osalta noudatetaan seuraavia standardeja: SFS-EN ISO Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. /18/ SFS-EN Orgaanisilla aineilla pinnoitetut (muovipinnoitetut) ohutlevyteräkset. Tekniset toimitusehdot /19/ ASTM A742M Specification for Steel Sheet, Metallic-coated, and Polymer Precoated for Corrugated Steel Pipe /22/ Täytöt Alus- ja ympärystäyttömateriaalin tulee täyttää julkaisussa InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 1 Väylät ja alueet /12/ esitetyt jakavan tai kantavan kerroksen materiaalin laatuvaatimukset eikä se saa sisältää läpimitaltaan yli 63 mm kiviä. Jos ympärystäyttöjen mitat eivät täytä em. ohjeen vaatimuksia, voidaan tilaajan suostumuksella käyttää pienempiä arvoja. Pienempien ympärystäyttöjen toteuttaminen vaatii yleensä erityisratkaisuja, kuten esimerkiksi betonointia. Suunnittelija määrittää sillan rakennussuunnitelmassa sekä alus- että ympärystäytölle tiiviysvaatimuksen kuivairtotilavuuspainona, joka voi olla joko 92 % tai 95 % parannetulla proctorkokeella määritetystä maksimi kuivairtotilavuuspainosta. Teräsputkisillan alus- ja ympärystäytön maaparametreina mitoituksessa käytetään taulukossa 2.3 ja kuvassa 2.8 esitettyjä arvoja, kun alus- ja ympärystäytöt täyttävät teräsputkisiltojen rakentamisen laatuvaatimuksissa /26/ esitetyt materiaali- ja tiiviysvaatimukset. Taulukon 2.3 maaparametrien arvot ovat mitoitusarvoja ja tarkoitettu vain putkisillan mitoitusta varten eikä niitä voi käyttää laatuvaatimuksina rakentamisessa. Väliarvot interpoloidaan suoraviivaisesti. Taulukko 2.3 Alus- ja ympäristötäytön maaparametrit. Kantavan tai jakavan kerroksen materiaali (murske Gp 0/63) Jakavan kerroksen materiaali (luonnonsora) Tangenttimoduuli [MPa] kun h c + H y /2 = 1 m Tangenttimoduuli [MPa] kun h c + H y /2 = 10 m Sisäinen kitkakulma Ø k ( ) Tilavuuspaino γ [kn/m 3] h c on täyttösyvyys [m] H y on putken yläosan korkeus [m], mitataan putken uloimmista pisteistä putken lakipisteeseen. Suunnittelijan tulee ilmoittaa käytettävät täyttömaalajit yleispiirustuksessa. Mikäli maalajit rakennustyön aikana muutetaan, asia käsitellään suunnitelmanmuutoksena. Putkisillan teräsrakenteen väsymismitoitusta tehtäessä tangenttimoduuleja voidaan korottaa 10 %.
22 20 Liikenneviraston ohjeita 10/2014 Kuva 2.7 Maamoduulin tarkastelusyvyys. Mikäli rakentamistyössä ei saavuteta alus- ja ympärystäytölle vaatimukseksi asetettua tiiviysastetta 95 % parannetulla proctor-kokeella määritetystä maksimi kuivairtotilavuuspainosta, on taulukossa 2.3 tai kuvassa 2.8 esitettyjä moduuliarvoja redusoitava. Mikäli saavutettu tiiviysaste on 92 %, kerrotaan moduuliarvot kertoimella 0,65. Väliarvot interpoloidaan suoraviivaisesti. 92 % huonompaa tiiviysastetta ei hyväksytä. 70,0 65,0 60,0 Esd [MPa] 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 1,0 2,5 4,0 5,5 7,0 8,5 10,0 h c + H/2 [m] Murske Sora Kuva 2.8 Maamoduuli eri syvyyksillä (95 % parannettu Proctor) Sallitut mittapoikkeamat Putken suunnittelumitoissa tulee ottaa huomioon rakentamista koskevat valmiin rakenteen laatuvaatimukset ja toleranssit /26/, erityisesti seuraavat putken lopulliseen valintaan liittyvät vaatimukset: Sillan vapaa-aukon sallittu poikkeama sillan rakennussuunnitelmassa esitetystä mitasta on ± 2,5 % ja putken korkeuden ± 2 % vapaaaukon mitasta laskettuna. Rakennussuunnitelmassa esitetyt liikennetekniset mitat ja peitesyvyyden vähimmäisarvo (tiesilloissa 500 mm, rautatiesilloissa 1400 mm) eivät saa alittua.
23 Liikenneviraston ohjeita 10/ Suunnitelmissa on esitettävä aukon vapaan sisätilan mitat tai kuvan Kuva 2.6. Alikulkukäytävän vapaan liikennetilan vähimmäismitat. mukaiset aukon liikennetekniset mitat, joita ei saa alittaa. Rakennussuunnitelma on päivitettävä vapaa-aukon ja korkeuden mittojen osalta, kun lopullinen putkityyppi on valittu. Ilman uutta mitoitusta putken korkeus- ja/tai leveysmittoja saa muuttaa korkeintaan 0,01 D, kuitenkin enintään 50 mm ja vain siten, että muotopoikkeama säilyy em. suuruisena ja kaikkialla samansuuntaisena poikkileikkauksen kaikissa osissa. Putken teräsmateriaalin lujuutta tai aallotetun levyn jäykkyyttä, taivutusvastusta, pinta-alaa tai muita levyn lujuuteen ja jäykkyyteen vaikuttavia arvoja ei saa alentaa. 2.9 Ympäristönsuojelulliset näkökohdat Tämän ohjeen mukaisesti suunnitellut teräsputkisillat eivät aiheuta rakenteista johtuvia ympäristöhaittoja. Pintakäsittelyt tulee tehdä maalaamo-olosuhteissa ja sinkitys ja lisäsuojauksena käytettävät maalit ja muut pinnoitteet kuluvat niin hitaasti ja pieninä pitoisuuksina, niin että niistä ole vaaraa ympäristölle.
24 22 Liikenneviraston ohjeita 10/ Mitoitus 3.1 Poikkileikkausarvot Teräsputkisilloissa käytettävien profiilien poikkileikkausarvoja on esitetty liitteessä 1. Teräsputkisiltojen profiilien pienimmät sallitut poikkipinta-alat ovat taulukon 3.1 mukaiset. Yksityisteillä taulukon poikkipinta-alat voidaan kertoa luvulla 0,8. Taulukko 3.1 Profiilien pienimmät sallitut poikkipinta-alat [cm 2 /m] ja niitä vastaavat ohjeelliset levypaksuudet [mm]. Profiili** Tiesillat Rautatiesillat 2,0 m D < 4,0 m D 4,0 m Sillan ali on liikennettä*) 2,0 m D < 4,0 m D 4,0 m Sillan ali on liikennettä Pinta-ala [cm 2 /m] C3 [mm] 2,50 ei käytetä ei käytetä 3,25 ei käytetä ei käytetä C5 [mm] 2,00 2,50 3,25 2,50 3,25 4,00 A2 [mm] 2,50 3,00 4,00 3,00 4,00 4,75 A12 [mm] 2,50 3,00 3,75 3,00 3,75 4,50 A3 [mm] ei käytetä 3,00 3,50 ei käytetä 3,50 4,25 A4 [mm] ei käytetä 3,00 3,50 ei käytetä 3,50 4,25 *) J os tiesillan ali on liikennettä ja putken leveys D < 4,0 m, niin pienin sallittu poikkipinta-ala on 35 cm 2 /m. **) Profiilien poikkileikkaustiedot liitteessä 1. Teräsputkisillan profiililla on oltava riittävä jäykkyys asennuksen mahdollistamiseksi. Teräsputken asentaminen työmaalla helpottuu, kun profiilin jäykkyyttä kasvatetaan. Uudet vesistön ylittävät teräsputkisillat suunnitellaan siten, että teräslevyn paksuus ja pulttiliitosten lujuus on sama koko poikkileikkauksessa. Tällä tavalla ennakoidaan putkisillan alaosien voimakkaampi syöpyminen. Olemassa olevien putkisiltojen kantavuustarkasteluja tehtäessä todelliset levypaksuudet, pulttiliitosten lujuudet ja rasitusten todellinen jakautuminen voidaan ottaa kantokykyä arvioitaessa huomioon.
25 Liikenneviraston ohjeita 10/ Staattiset kuormat Teräsputkisillan suunnittelukuormat ovat Liikenneviraston eurokoodin soveltamisohjeen Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet - NCCI 1 /11/ mukaiset niin, että ne täyttävät standardin SFS-EN /3/ ja sen kansallisen liitteen vaatimukset. Teräsputkisiltojen kuormien jakaantuminen maan ja teräsrakenteen välillä ja teräsrakenteen rasitukset lasketaan käytettävän mitoitusmenetelmän mukaan. Teräsputkisillassa tukipainuma-, lämpötila-, sivusysäys- ja tuulikuormia ei yleensä tarvitse huomioida. Jarrukuormat voidaan niin ikään jättää huomioon ottamatta kun putken vaakamitta on alle 10 m tai putkisillan korkeuden suhde putken vaakamittaan h/d 0,4. Edellä mainitut kuormat tulee kuitenkin sisältyä teräsholvisillan erillisten perustusten mitoitukseen Pysyvät kuormat Maanpaineesta tulevat kuormat sisältyvät ruotsalaisen käsikirjan /2/ voimasuureiden laskentaan. Poikkeuksena tästä ovat teräsputkisiltojen suuaukkojen viisteet, joita tulee mitoittaa erikseen maanpainekuormille. Putkeen kohdistuvasta ympärystäytöstä ja rakennekerroksista aiheutuva pystysuora paine määritetään kaavalla p γ {1} m h c missä γ on maan tilavuuspaino [kn/m 3 ] h c on peitesyvyys [m] Maan tilavuuspainona käytetään taulukon 2.3 mukaisia arvoja riippumatta muista siltojen kuormia koskevista ohjeista ja pohjavedenpinnan tasosta. Yläpuolisen ja ympärystäytön ominaisuuksien vaihtelut otetaan huomioon kerrosten kuormavarmuuskertoimien avulla. Ympärystäytön ja yläpuolisen oman painon kuormavarmuuskertoimet tulee valita sen mukaan, miten saadaan epäedullisin vaikutus. Samalle maamateriaalille ei kuitenkaan tarvitse asettaa eri varmuuskertoimia, kun sitä käytetään sekä yläpuolisessa että ympärystäytössä Tiesillat Teräsputkisillan tieliikennekuorma on määritetty eurokoodin soveltamisohjeessa Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet - NCCI 1 /11/. Tiesillan mitoituksessa käytetään kuormakaavioille LM1 ja LM2 kaavojen {2a} ja {2b} mukaisia sovituskertoimia ellei tilaajan kanssa ole toisin sovittu. Sovituskertoimia ei käytetä väsytyksessä kuormakaavioon LM2.
26 24 Liikenneviraston ohjeita 10/2014 α qi, α Qi, β Q D 2m 0,8 0,2, kun 2 m < D < 6 m {2a} 4m α, α, β 1,0, kun D > 6 m {2b} qi Qi Q missä D on sillan jännemitta [m] Kaistojen ulkopuolelle jäävillä alueilla kuormia ei ole, joten qr =0 Kuormakaavio LM3 lasketaan tasaisena pinta-alakuormana 45 kn/m 2 ja kuormakaavion LM3:n sovituskerroin on jännemitasta riippumatta Q1=0,8. Yksityisteillä kaikki sovituskertoimet ovat aina 0,8, ellei hankekohtaisesti toisin päätetä. Kuormakaavioihin LM1, LM2 ja LM3 sisältyy dynaaminen lisä. Peitesyvyyden kasvaessa yli 2 metriin dynaaminen lisä voidaan pienentää /2/ kaavojen {3} mukaisella kertoimella rd seuraavasti: r 1, kun hc.red < 2 m d r d rd 1,1 0,05 hc. red, kun 2 m hc.red 6 m {3} r 0,8, kun hc.red > 6 m. d Pyörien kuormituspinnat ovat eurokoodien soveltamisohjeen NCCI 1 /11/ ja standardin SFS-EN /3/ mukaiset. FEM:llä tai vastaavilla menetelmillä laskettaessa kuormien jakautumisen tien poikkisuuntaan voidaan olettaa olevan kuvan 3.1 mukainen. B = pyörä- tai telikuorman leveys tai rautatiesilloilla ratapölkyn leveys (B =2,6 m betonipölkylle) hmaa = peitesyvyys tieliikennekuormien kohdalla = hc hmaa = peitesyvyys pölkyn alapinnasta junakuormien kohdalla Kuva 3.1 Pyörä- tai muun pintakuorman jakautuminen tien poikkisuunnassa.
27 Liikenneviraston ohjeita 10/ Rautatiesillat Rautatiesillat mitoitetaan eurokoodin soveltamisohjeen NCCI 1 /11/ ja standardin SFS-EN /3/ mukaiselle junakuormalle LM71-35, ellei tilaaja ole toisin ilmoittanut. Rautatiesilloilla liikennekuorman jakaantumisessa ja ekvivalenttia liikennekuormaa p traffic laskettaessa peitesyvyytenä käytetään ratapölkkyjen alapinnasta mitattua peitesyvyyttä. Muussa laskennassa kuten esimerkiksi pysyvän kuorman vaikutuksen ja radan liikennekuorman sysäyslisän laskennassa käytetään todellista peittosyvyyttä hc,red. Junakuorman dynaaminen suurennuskerroin 2 määritetään eurokoodien soveltamisohjeen NCCI 1 /11/ ja standardin SFS-EN /3/ mukaan käyttäen nimellisen jännemitan arvoa L = D. Rautatiesillat mitoitetaan suurimmalle taivuttavalle momentille ja vastaavalle normaalivoimalle sekä erikseen suurimmalle normaalivoimalle ja vastaavalle taivutusmomentille seuraavia laskentasääntöjä soveltaen: 1. Suurin taivuttava momentti: Kuormana on kuormakaavion LM71-35 akselikuormat sysäyslisineen. Pohjapaine v lasketaan akselikuormien keskipisteestä. Mikäli raiteita on useita, pohjapaine v lasketaan määräävän raiteen akselikuormien keskipisteestä. 2. Suurin normaalivoima: Silta mitoitetaan kuormakaaviolle LM71-35 sysäyslisineen. Kuormakaavion nauhakuorma voidaan korvata tasaisella pintakuormalla (kuva 3.1), jonka suuruus on kn m q 120 B h {4} r Kuormakaavion akselikuormat voidaan korvata tasaisella ekvivalentilla pintakuormalla, jonka suuruus on kn m hr q' 111 {5} B Kuormat q ja vaikutukset q lasketaan yhteen. Koska pinta-alakuorma q vaikuttaa 6,4 m:n pituudella, sen vaikutus voidaan ottaa huomioon erillisenä ekvivalenttina liikennekuormaa p traffic samalla tavalla kuin akselikuormat kohdassa 1. Pohjapaine v lasketaan raiteen keskikohdalta ja sen suuruus on σ ' 0, 48 {6} v σ v Mikäli raiteita on useita, muiden kuin määräävän raiteen akselikuormat otetaan huomioon vastaavalla tavalla kuin kohdassa 1. Mikäli usean raiteen kuvan 3.1 mukaiset kuormitusalueet peittävät toisensa siten, että niiden kokonaisvaikutus suurenee, pintakuorma q lasketaan yhteenlasketun arvon mukaan.
28 26 Liikenneviraston ohjeita 10/ Kevyen liikenteen sillat Kevyen liikenteen kuormina käytetään soveltamisohjeen NCCI 1 /11/ mukaista tasaisesti jakautunutta tungoskuormaa 5 kn/m 2 ja standardin EN kuvan 5.2 mukaista 12 tonnin huoltoajoneuvoa, ellei hankekohtaisesti toisin päätetä. Tungoskuorma ja huoltoajoneuvo eivät sijaitse sillalla yhtä aikaa. Mikäli ajoneuvojen pääsyä sillalle ei ole estetty, mitoitetaan kevyenliikenteen silta kuten yksityistien silta Ekvivalentti viivakuorma Mitoitettaessa teräsputkisilta ruotsalaisen käsikirjan /2/ mukaan kuormasta syntyvä pohjapaine v akselikuormista syvyydellä z lasketaan Boussinesqin kaavalla ja muutetaan sen jälkeen ekvivalentiksi viivakuormaksi syvyydellä z= hc.red kaavan {7} mukaan. v p traffic h c. red {7} 2 Ekvivalentti viivakuorma ei kuvaa todellista liikennekuormaa vaan se on laskennallinen tietä vastaan kohtisuora viivakuorma [kn/m], jota käytetään putkisiltaan tulevien normaalivoimien ja taivutusmomenttien laskentaan ruotsalaisen käsikirjan /2/ mukaisesti. Akselikuormien kanssa samanaikainen tasainen pintakuorma qi qik otetaan erikseen huomioon sellaisenaan. Kuvassa 3.2 on valmiiksi laskettu ekvivalentti viivakuorma p traffic tavanomaisille kuormitustapauksille, jotka ovat: 1. Kuormakaavion LM1:n /11/ akselikuormat kn määräävällä kaistalla sekä kn viereisellä kaistalla. 2. Kuormakaavion LM2:n /11/ akselikuorma 400 kn yhdellä kaistalla. 3. Kuormakaavion LM71-35 /11/ akselikuormat yhdeltä raiteelta ilman sysäyslisää. 4. Kuormakaavion LM71-35 /11/ akselikuormat kahdelta raiteelta ilman sysäyslisää. Raiteiden keskiöetäisyys on 4,5 m. 5. Huoltoajoneuvo, eurokoodien soveltamisohjeen /11/ mukainen kevyenliikenteenväylän huoltoajoneuvo. Kuvan 3.2 käyrissä ei ole otettu huomioon kaavojen {2} mukaisia sovituskertoimien (i ja i) vähennyksiä kuorman p traffic intensiteetissä. Kaavan {3} mukainen dynaamisen lisän pienennys on otettu huomioon kuormakaavioiden LM1 ja LM2 käyrissä kuvassa 3.2. Kuormakaavion LM1 tasainen pinta-alakuorma 9,0 kn/m 2 on otettava huomioon kuvasta 3.2 saatavan ekvivalentin viivakuorman lisäksi. Junakuorman dynaamisen suurennuskertoimen 2 aiheuttama lisä lisätään kuvasta 3.2 saatuihin arvoihin.
29 Liikenneviraston ohjeita 10/ Kuva 3.2 Ekvivalentti viivakuorma
30 28 Liikenneviraston ohjeita 10/ Väsyttävät kuormat Kevyen liikenteen silloille ei tarvitse tehdä väsymismitoitusta Tiesillat Jännemitaltaan korkeintaan 8 metristen tiesiltojen väsymismitoitus perustuu väsytyskuormakaavioon FLM4. Tiesillat, joiden jännemitta on enemmän kuin 8 metriä, mitoitetaan väsytyskuormakaaviolle FLM3. Kaikki tiesillat voidaan mitoittaa väsytyskuormakaaviolla FLM1, mutta useimmissa tapauksissa se on liian ankara Rautatiesillat Rautatiesiltojen väsytyskuormat lasketaan kuormakaavion LM71 ominaisarvoilla huomioiden dynaaminen suurennuskerroin Osavarmuusluvut Maaparametreja laskettaessa osavarmuusluvut ovat: γn.geo =1.0, geotekninen kantavuus γm.φ =1.0, kitkakulma γm.e =1.0, tangettimoduuli γm.surr =1.0, sivutäytön tilavuuspaino γn.cover =1.0, yläpuolisen täytön tilavuuspaino Kuormien ja materiaalien osavarmuuskertoimet on koottu taulukkoon 3.2. Kevyen liikenteen silloilla käytetään tiesiltojen osavarmuuskertoimia.
31 Liikenneviraston ohjeita 10/ Taulukko 3.2 Varmuuskertoimet Kuormakertoimet Pysyvä kuorma, käyttörajatila γ gk 1 Pysyvä kuorma, murtorajatila γ gd NCCI 1:n /11/ mukaan Liikennekuorma, käyttörajatila γ pk 1,0 tai 0 Tiesillan liikennekuorma, murtorajatila γ pd NCCI 1:n /11/ mukaan Tiesillan liikennekuorma, väsytysrajatila γ Ff 1,0 Raideliikenteen sillan liikennekuorma, murtorajatila Raideliikenteen sillan liikennekuorma, väsytysrajatila γ pd 1,45 tai 0 γ Ff 1,0 Sovituskertoimet tiesilloille, kuormat LM1 ja LM2, D = 2-6,0 m α qi, α Qi, β Q 0,8 + 0,2 (D 2 m) / 4m Sovituskertoimet tiesilloille, kuormat LM1 ja LM2, D > 6,0 m α qi, α Qi, β Q 1,0 Sovituskertoimet tiesilloille, kuorma LM3 β Q1 0,8 Geotekniset varmuuskertoimet Tilavuuspainot, moduulit, kitkakulmat γ geo 1,0 Teräksen varmuuskertoimet, staattinen kuorma Teräksen murtuminen, muokkaamaton poikkileikkaus Teräksen murtuminen, mataloitettu poikkileikkaus γ M0 1,0 γ M0red * 1,15 Teräksen varmuuskertoimet, väsyttävä kuorma Sillat D = 2-6,0 m γ Mf 1,0 + 0,15 (D 2 m) / 4m Sillat D > 6,0 m γ Mf 1,15 Raideliikenteen sillat, aina γ Mf 1,35 Liitoksen varmuuskertoimet, staattinen kuorma Pultin ja yksityiskohtien kestävyys γ M2 1,25 Pultin liukuma γ M3 1,25 Pultin esijännitys γ M7 1,1 Liitoksen varmuuskertoimet, väsyttävä Pultin kestävyys, D = 2 6,0 m γ M2f 1,0 + 0,15 (D 2 m) / 4m Pultin kestävyys, D > 6,0 m γ M2f 1,15 Pultin liukuma γ M3f 1,0 Pultin esijännitys γ M7f 1,0 *) Koskee ainoastaan kierresaumattuja teräsputkia
32 30 Liikenneviraston ohjeita 10/ Voimasuureet Ruotsalainen mitoitusohje Maan painon ja liikennekuorman voimasuureet voidaan laskea ruotsalaisen mitoitusohjeen Design of soil steel composite bridges /2/ tai FEM:n avulla. Ruotsalaista mitoitusohjetta /2/ voidaan soveltaa kun ylikulkevan väylän pituuskaltevuus on enintään 10 %. Mitoitusohjeen käyttö edellyttää myös, että täyttöjen laajuus, poikkileikkauksen kaarevuussäteiden suhteet, rakenteen jäykkyys jne. täyttävät saman ohjeen vaatimukset. Ruotsalaisen ohjeen /2/ mukaan putkisilta voidaan sijoittaa joko kaivantoon tai penkereeseen. Kaivantoon sijoitetussa putkisillassa voidaan huomioida ympäröivän maan holvaantumisen tuoma helpotus. Putkisilta voidaan tulkita kaivantoon sijoitetuksi myös silloin, kun sillan kohdalla on penger edellyttäen, että joku alla olevista ehdoista 1 3 täyttyy: 1. Putken korkeudesta 2/3-osaa on ympäröivän maanpinnan alapuolella. 2. Tie- tai ratapenkereen yläosan leveys on vähintään 2 kertaa suurempi kuin putken suurin vaakamitta D. 3. Tienpenkereen sivukaltevuus putken kohdalla on vähintään 1:1,75. Tapauksissa, missä yllä mainitut ehdot eivät täyty, sillan päällä olevan maan holvivaikutusta ei oteta huomioon mitoituksessa (Sar=1, ruotsalainen käsikirja /2/ kaava (4.g)). Kehämäisen Box culvert tyyppisten ja muiden laakeiden teräsputkisiltojen (laen ja nurkan säteiden suhde on yli 4) mitoituksessa holvivaikutusta ei saa huomioida (Sar=1). Täyttötyötä tehtäessä putken laki nousee ja se pienentää tehollista peittosyvyyttä, mikä pitää ottaa huomioon laskelmissa. Laen nousun suuruus on laskettava ja merkittävä suunnitelmapiirustuksiin arviona täyttötyön aikaisesta laen noususta FEM Putkisiltojen kantavuutta laskettaessa FEM:llä tai vastaavilla menetelmillä laskenta voidaan suorittaa tasotapauksena, jolloin kuormien jakautuminen tien poikkisuuntaan voidaan olettaa olevan kuvan 3.1 mukainen. FEM menetelmiä on käytettävä harkiten, koska teräsputken ja maan yhteistoiminnan oikeanlainen mallintaminen voi olla haasteellista. FEM menetelmän käyttö siltojen mitoituksessa tulee kysymykseen vain tapauskohtaisesti. Tällöin on sovittava tilaajan kanssa mm., Millä testeillä laskentamenetelmän sopivuus maan ja teräksen yhteistoiminnalle varmistetaan. Mitä maaparametreja ja osavarmuuskertoimia tulee käyttää käyttö- ja murtorajatilassa. Tuleeko laskennan ja työsuorituksen varmistamiseksi tehdä siltojen koekuormituksia todellisen kantavuuden varmentamiseksi.
33 Liikenneviraston ohjeita 10/ Normaalivoima Normaalivoiman oletetaan vaikuttavan samansuuruisena koko putken kehällä Momentti Mitoittava oman painon momentti putken laessa kehittyy kolmessa vaiheessa: Kun täyttötyö saavuttaa putken laen, putken katossa on työnaikainen negatiivinen momentti suurimmillaan. Kun täyttötyö on valmis, putken laessa on täysi pysyvien kuormien aiheuttama momentti. Momentti on pienillä täyttösyvyyksillä negatiivinen, muuten positiivinen. Kun täyttötyö on valmis ja putkea kuormittaa liikennekuorma, putken laen momentti on täysin kehittynyt. Putkille, joissa säteiden suhde Rt/Rs 1, voidaan putken sivualueella vaikuttava momentti laskea seuraavilla ohjeilla: Omanpainon aiheuttama momentti on -2/3 kertaa putken laessa vaikuttava momentti. Liikennekuorman aiheuttama momentti on -1/3 kertaa putken laessa vaikuttava momentti. Putken sivualueeksi luetaan sillan poikkileikkauksessa se alue, joka sijaitsee nurkan kaarrelevyn Rs alueella tai sen alapuolella ja vähintään putken D/2 leveän keskialueen ulkopuolelle, ohje /2/ kuvat 1.3A-G. Negatiiviseen suuntaan vaikuttava liikennekuormien momentti on -1/2 kertaa määräävään suuntaan (positiivinen) vaikuttava momentti. 3.6 Geotekniikka Teräsputkisillan geotekninen mitoitus tehdään eurokoodin soveltamisohjeen Geotekninen suunnittelu - NCCI 7 /10/ ja ohjeen Sillan geotekninen suunnittelu /35/ mukaan niin, että ne täyttävät standardin SFS-EN /8/ ja sen kansallisen liitteen (LVM) vaatimukset. Perusmaan painumille on asetettu rajat kohdassa Putki Staattinen mitoitus Teräsputkisillan teräsrakenne mitoitetaan käyttö- ja murtorajatilassa eurokoodien SFS-EN /4/, SFS-EN AC /7/, SFS-EN /5/ ja SFS-EN /6/ mukaisesti. Teräsjännitykset eivät saa käyttörajatilassa ylittää teräksen myötörajan pysyvien ja liikennekuorman ominaiskuormilla. Teräsputkisillan tulee murtorajatilassa olla niin kestävä, ettei rakenne murtumisen, myötäämisen tai lommahtamisen takia menetä kantavuuttaan
34 32 Liikenneviraston ohjeita 10/2014 Poikkileikkauksen paikallinen lommahtaminen lasketaan ruotsalaisen ohjeen /2/ liitteen 1 mukaan. Mikäli putkiprofiili on pienen taivutussäteen vuoksi aallotettu myös poikittain, myötömomentti on ruotsalaisen ohjeen /2/ mukaisesti rajoitettava 60 % aallottamattomasta arvosta. Samansuuruinen vähennys on tehtävä myös rakenteen taivutusjäykkyydestä. Tämä koskee vain yli 5 mm:n paksuisia levyjä. Alle 5 mm:n paksuisissa levyissä taivutuskapasiteetin pienennys on laskettava erikseen. Teräsputkisillan lakipiste on kaaren nurjahduksen estämiseksi tarkistettava epälineaarisesti käyttäytyvälle yhdistetylle normaalivoimalle ja momentille. Tarkistus voidaan tehdä ruotsalaisen käsikirjan /2/ mukaisella kaavalla {8}. N N d cr α c M M d y. Rd 1,0 {8} missä Nd Ncr c Md My.Rd on teräsputkessa vaikuttava normaalivoiman mitoitusarvo [kn/m] on maahan upotetun teräsputkisillan plastinen nurjahduskestävyys, lasketaan käsikirjan /2/ liitteen 5 mukaan. [kn/m] on normaalivoiman ja taivutusmomentin yhteisvaikutuskerroin on teräsputkessa vaikuttava taivutusmomentin mitoitusarvo [knm/m] on aallotetun teräsprofiilin plastinen taivutusmomenttikestävyys [knm/m] M η W f y. Rd y yd {9} missä f yd f γ α c η Z η W η M0 y 2 y ω 0,8 on plastisen ja elastisen taivutusvastuksen suhde 1,35, ellei muuta arvoa ole osoitettavissa Ncr ω {10} A f y yd Ay on teräsputkisillan kaaren poikkipinta-ala [mm 2 /mm]. Teräsputkisillan kaavan {8} mukainen nurjahduskestävyys on tarkistettava sekä maksimi momentille että vastaavalla normaalivoimalle että maksimi normaalivoimalle kun momentti on 0. Teräsputkisillan nurjahtaminen, riittävä jäykkyys asennusaikana ja maanpaineen ylittyminen elliptisen sillan alanurkassa tarkistetaan tekemällä ruotsalaisen ohjeen /2/
35 Liikenneviraston ohjeita 10/ mukaiset tarkastelut ja varmistamalla, että putkisillan jäykkyysarvot ja poikkileikkausosien taivutussäteiden suhteet sekä rakenteen jäykkyysluvut täyttävät saman ohjeen mukaiset vaatimukset Tiesillan taipuma Teräsputkisillan taipuma ei saa tieliikennekuormilla ylittää arvoa D/400. Taipuma lasketaan käyttäen kuormien tavallista yhdistelmää. Tieliikenteen kuormilla taipuman voidaan olettaa alittavan edellä mainittu taipumaraja teräsputkisillalla, jonka laen säde on alle 9 m ja jännemitta alle 12 m ja joka suunnitellaan tämän ohjeen mukaan sekä rakennetaan ohjetta Teräsputkisillat, Rakentamisen laatuvaatimukset /26/ noudattaen. Taipuman laskenta voidaan tehdä joko tilaajan hyväksymällä FEM-mallilla tai arvioimalla teräsprofiilin ylä- ja alapinnan jännitysten avulla Rautatiesillan taipuma Teräsputkisillan taipuma ei saa raideliikenteen kuormilla liikenteen turvallisuuden takia ylittää arvoa D/600 ja matkustusmukavuuden takia ylittää arvoa D/1000, kun junan nopeus v 200 km/h ja D/1400, kun v > 200 km/h. Liikenteen turvallisuuden taipumatarkastelu tehdään käyttäen luokiteltua kuormakaaviota LM71-35 ( = 1,46) ja matkustusmukavuuden taipumatarkastelu käyttäen luokittelematonta kuormakaaviota ( = 1,00). Raideliikenteen kuormilla taipumien voidaan olettaa alittavan edellä mainitut taipumarajat teräsputkisillalla, jonka laen säde on alle 6 m ja jännemitta alle 8 m ja joka suunnitellaan tämän ohjeen mukaan sekä rakennetaan ohjetta Teräsputkisillat, Rakentamisen laatuvaatimukset /26/ noudattaen. 3.8 Pulttiliitos Teräsputkisillan liitokset tulee mitoittaa niin kestäviksi, etteivät niiden lujuudet missään kuormatilanteessa ylity. Teräsputkisillan liitokset mitoitetaan eurokoodien SFS- EN /5/ ja SFS-EN /7/, eurokoodin soveltamisohjeen Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet NCCI 1 /11/ sekä tässä ohjeessa annettujen lisäohjeiden mukaan. Pulttien ja aluslevyjen on oltava standardin EN /25/ mukaisia. Putkisillan valmistajan tulee käyttää liitoksissa ennalta testattuja ja hyväksyttyjä erikoispultteja tai tavanomaisia pultteja yhdessä aluslevyjen kanssa, joita on muotoiltu aallotettua teräsprofiilia varten. Pultin muodon tulee parantaa kosketusta aaltomaista teräspintaa vastaan siten, että liitoksesta tulee tiukka ja kitkavoima kasvaa pienestäkin liikkeestä. Liitokset valmistetaan liukumattomiksi eurokoodin SFS-EN /5/ kohdan kiinnitysluokan B tai C mukaisiksi kiristämällä pultit vähintään InfraRyl taulukossa 42040:T2 /13/ mainittuun esijännitysvoimaan. Suunnitelmissa määritellään tarvittava pulttien esijännitysvoima. Laskennallisesti voidaan määritellä pultin tarvittava kiristysvääntömomentti esimerkiksi kaavalla (RIL /36/ kohta kaava 9.1):
36 34 Liikenneviraston ohjeita 10/2014 M a 1,1 µ 0 d F p, C, {11} jossa μ0 = 0,18 vastaa tilannetta missä ruuvit ja mutterit ovat ohuesti öljyttyjä. Käytettäessä muunlaista käsittelyä ruuveissa ja muttereissa korjataan μ0:narvoa vastaavasti. Pultin kestävyyksien mitoitusarvot lasketaan eurokoodin SFS-EN /5/ taulukon 3.4 mukaisesti. Pultin leikkauslujuus lasketaan kaavalla F v. Rd A f v s ub {12} M 2 ja vetolujuus kaavalla missä F t. Rd k A f 2 s ub {13} M 2 As on pultin jännityspoikkipinta-ala, yleensä 0,78 A. fub on pultin vetomurtolujuus αv lujuusluokilla 4.6, 5.6 ja 8.8 kerroin = 0,6 lujuusluokilla 4.8, 5.8, 6.8 ja 10.9 kerroin = 0,5 k2 on teräsputkisilloissa käytettävillä pulteilla 0,9. Kun pultissa vaikuttaa samanaikaisesti leikkaus- ja vetovoima, yhteisvaikutus tarkistetaan kaavalla F F v. Ed v. Rd Ft. Ed 1,4 Ft. Rd 1,0 {14} missä Fv.Ed Ft.Ed on pultille kuormien kautta tuleva leikkausvoima [kn] on pultille kuormien kautta tuleva vetovoima [kn]. Pulttireikien reunaetäisyydet ja keskiövälit tulee olla eurokoodien SFS-EN /6/ väsyttävien kuormien asettamien vaatimusten mukaiset, eli reunaetäisyyksien (e1 ja e2) tulee olla vähintään 1,5 d ja keskiövälien (p1 ja p2) vähintään 2,5 d. Luku d on pultin nimellishalkaisija. Pultin leikkauskestävyyttä tulee tarkistaa reunapuristuskestävyydelle kun pultille tuleva leikkausvoima ylittää pultin kitkavoiman. Reunapuristuskestävyys lasketaan kaavalla {15}. F b. Rd k1 αb fu d t {15} γ M2 missä
37 Liikenneviraston ohjeita 10/ d on pultin halkaisija [mm] t on levyteräksen ainevahvuus [mm] k1 on reunapulteille e2 2,8 1,7 2, 5 p2 ja muille pulteille 1,4 1,7 2, 5 missä e2 [mm] on reunimmaisten pulttien keskiön reunaetäisyys ja p2 [mm] rinnakkaisten pulttien keskiöetäisyys kohtisuoraan voimaa vastaan ja d0 [mm] pultin reiänhalkaisija. b on teräsputkisilloissa käytettävillä pulteilla 1,0, koska voiman suunta on aina levyn reunasta poispäin. missä e1 [mm] on pulttien keskiön etäisyys levyn päädystä ja p1 [mm] pulttien keskiöetäisyys voiman suunnassa. Reunapuristuslujuutta alennetaan kertomalla luvulla 0,8, mikäli pultinreikä tehdään standardiarvoja /5/ suuremmalla väljyydellä. Pultteihin kohdistuvasta leikkausvoimasta voidaan vähentää kitkavoima ja mitoittaa liitos reunapuristukselle siltä osin kun leikkausvoima ylittää saumaan tulevan kitkavoiman. Yhden pultin leikkausvoimasta vähennettävä kitkavoima lasketaan kaavalla d o d o missä F s. Rd k s F p. C M 3 M 7 {16} μ = 0,4 ks = 0,85 EN taulukko 3.6 /5/ on pultille tuleva esijännitysvoima [kn] Fp.C Liitoksessa ruuvien vetovoimat tasapainottuvat puristetun puolen kosketusvoimilla, joten liukumiskestävyyden pienennystä kitkavoimasta ei tarvitse tehdä. Pultin läpileikkautumislujuus lasketaan kaavalla B b. Rd 0,6 π dm t fu / γ M2 {17} missä dm fu on mutterin tai pultin kannan ulkohalkaisija on levyteräksen vetomurtolujuus. Pultin mitoituksessa tulee lisäksi ottaa huomioon seuraavaa: Reiän koko saa olla enintään 4 mm pultin nimellishalkaisijaa suurempi Pultin koko on vähintään M20
LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Teräsputkisillat SUUNNITTELUOHJE 2.2.2012
2 2012 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Teräsputkisillat SUUNNITTELUOHJE 2.2.2012 Teräsputkisillat Suunnitteluohje 2.2.2012 Liikenneviraston ohjeita 2/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva: Jouko Selkämaa
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
Teräsputkisillat. Suunnitteluohje
Teräsputkisillat Suunnitteluohje Teräsputkisillat Suunnitteluohje v.1.03 Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2008 Kansikuva: Siltarekisteri ISBN 978-951-803-935-1 TIEH 2100054-07 Verkkojulkaisu
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta
YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET
Yleisten alueiden alle 01.10.2013 1 (17) YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Ins.tsto Pontek Oy Laat. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Tark. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Helsingin kaupunki,
RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY
RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset
Elementtipaalulaatat rautateillä 27.01.2016
Elementtipaalulaatat rautateillä 27.01.2016 Siirtymärakenteen ja laattatyypin valinta Radan stabiliteetti ja painumaerojen tasaaminen Olemassa oleva/ uusi rata/kaksoisraiteet Sillan tausta/ pehmeiköt jotka
Rautatiesiltojen kuormat
Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat
Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
Rakentamisen laatuvaatimukset
Rakentamisen laatuvaatimukset Rakentamisen laatuvaatimukset Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2008 Kansikuva: Siltarekisteri ISBN 978-951-803-939-9 TIEH 2200050-07 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut)
Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Varasto, Ovipalkki 3,6 21.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015. ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy)
RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015 ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy) ESITELMÄN SISÄLTÖ 1. MÄÄRITELMIÄ 2. ANKKUREIDEN MITOITUS YLEISTÄ 3. KALLIOANKKUREIDEN MITOITUS
InfraRYL, Päivitys / SHV 1 TK242 TR8 RTS 17:52
InfraRYL, Päivitys 21.11.2017 / SHV 1 14352 Teräsrummut Määrämittausohje 1434. 14352.1 Teräsrumpujen materiaalit 14352.1.1 Aallotettujen teräsrumpujen materiaalit Kierresaumatun, sinkityn teräsputken tulee
Eurokoodien mukainen suunnittelu
RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5
Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2010 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla
Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...
Arvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala
1/6 Latinalaiset isot kirjaimet A A c A s A s,est A s,vaad A s,valittu A s,min A sw A sw, min E c E cd E cm E s F F k F d G G k G Ed Poikkileikkausala Betonin poikkileikkauksen ala Raudoituksen poikkileikkausala
MAANVARAINEN PERUSTUS
MAANVARAINEN PERUSTUS 3.12.2009 Siltaeurokoodien koulutus Heikki Lilja Tiehallinto VARMUUSKERTOIMET / KUORMITUSYHDISTELMÄT: EUROKOODI: DA2* NYKYKÄYTÄNTÖ: - KÄYTETÄÄN KÄYTTÖRAJATILAN OMINAISYHDISTELMÄÄ
ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa
ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa Perustietoja - Ulkoseinätolpat oletetaan päistään nivelellisesti tuetuksi. - Ulkoseinätolppien heikompi suunta on tuettu nurjahdusta vastaan tuulensuojalevytyksellä.
25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
EK-Kaide Oy. EK-pistoansas Käyttöohje
EK-Kaide Oy EK-pistoansas Käyttöohje 7.12.2011 2 Sisällysluettelo 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 EK-pistoansaan materiaalit ja standardit... 4 3 VALMISTUS...
Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
T512905 Puurakenteet 1 5 op
T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin
Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa
1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET
Yleisten alueiden alle 21.3.2017 1 (8) YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Revisiot: Alkuperäinen: ins.tsto Pontek Oy Laat. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Tark. 01.10.2013 Juhani
Rautatiesilta LIITE 3 1/7
LIITE 3 1/7 Rautatiesilta Varsinaisen diplomityön ohessa mallinnettiin myös yksi rautateiden tyyppilaattakehäsilta. Tämän sillan määräävät rasitukset (murto- ja käyttörajatilojen momentit sekä niitä vastaavat
TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT
TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT Siltaeurokoodien koulutus Teräs-, liitto- ja puusillat 29-30.3.2010 Heikki Lilja Liikennevirasto 2 MILLE RAKENNEOSILLE TEHDÄÄN VÄSYTYSMITOITUS (TERÄS- JA LIITTOSILLAT) EN1993-2
VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326
VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat
Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...
18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet
18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 11.2.2015 Kansallinen liite (LVM), 11.2.2015 1/12 KANSALLINEN
Teräsrunkoisen. perustaminen,
Teräsrunkoisen kangaskatteisen hallin perustaminen, kun perustaminen tehdään ankkuroimalla pilarin pohjalevy terästangoilla maahan asfaltin päältä. FISE-PÄIVÄ 1.11.2006 Pentti Äystö 1 Luvanvaraiset rakennustoimenpiteet:
ESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko
ESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko Perustietoja: - Halli 1 jäykistetään pituussuunnassa hallin molempiin päihin sijoitetuilla jäykisteristikoilla JR1 ja JR2. JR1 - Jäykisteristikot suunnitellaan
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 9.1.2015 Kansallinen liite (LVM), 9.1.2015 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN
RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit
RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3
RAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given
16.7.2013 16:48:56. FarmiMalli Oy. Nykyisten kattovasojen kannatus. 3D Rakenne
16:48:56 Nykyisten kattovasojen kannatus 3D Rakenne Kuivuri, Harjapalkki Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta.
R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET
R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,
Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Ikkunapalkki 2,9 m 20.6.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN
ESIMERKKI 3: Nurkkapilari
ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Siltojen liikennekuormat
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-2 RAKENTEIDEN KUORMAT Siltojen liikennekuormat LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 9.1.2015 (rev. A 18.11.2016) Kansallinen liite (LVM), 9.1.2015 1/15 Alkusanat KANSALLINEN
WQ-palkkijärjestelmä
WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin
RAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 3: Retaining wall Given
Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini
Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat
RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan
SILTAEUROKOODIEN KOULUTUS BETONIRAKENTEET JA GEOSUUNNITTELU SILTOJEN GEOTEKNINEN MITOITUS - YLEISTÄ
SILTAEUROKOODIEN KOULUTUS BETONIRAKENTEET JA GEOSUUNNITTELU SILTOJEN GEOTEKNINEN MITOITUS - YLEISTÄ taulukko A2.4(A)(FI) (Sarja A) korvaa SFS-EN 1997-1 taulukon A.1. (EQU) taulukko A2.4(B)(FI) (sarja B)
KL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
KL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu KL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA...2 2 KL-KIINNITYSLEVYJEN MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 KL-kiinnityslevyjen mitat...3 2.2 KL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...4
YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat
YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.
ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki
ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...
Ontelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan.
1 Betoninormikortti n:o 27 3.5.2012 ONTELOLAATTA - SEINÄLIITOS Eurokoodi 1992-1-1 1. Normikortin soveltamisalue Tämä normikortti käsittelee raskaasti kuormitettujen (tyypillisesti yli 8-kerroksisten rakennusten)
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Siltojen liikennekuormat LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-2 RAKENTEIDEN KUORMAT Siltojen liikennekuormat LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/14 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN
Eurokoodit sillansuunnittelussa. Eurokoodiseminaari Heikki Lilja
Eurokoodit sillansuunnittelussa Eurokoodiseminaari 9.12.2014 Heikki Lilja ESITELMÄN SISÄLTÖ Yleistä Liikenneviraston silloista Eurokoodit sillansuunnittelussa, muu Livin ohjeistus Suurimmat muutokset viime
1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...
Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...
JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT
SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu
Sinkityt profiloidut Teräsputket
Teräsputket Sinkityt profiloidut Teräsputket MATERIAALIT Teräsputkien materiaalina käytetään kuumasinkittyä terästä G, AZ185 tai G1000, kun sisähalkaisija on pienempi kuin 2000. Suureilla halkaisijoilla,
KILPISALMEN SILLAN KORVAAMINEN TERÄSPUTKISILLALLA
Maaseutu- ja tielautakunta 25.8.2016 Liite 1 61 KILPISALMEN SILLAN KORVAAMINEN TERÄSPUTKISILLALLA Hieppeen yksityistie Mikkeli Kilpisalmen silta 2 ASIAKIRJALUETTELO Sivut 1. Nykytilanne 3-4 2. Rakennussuunnitelmaselostus
Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10
VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta
PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS
PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n
( ) ( ) ( ) ( ( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 271 Päivitetty 19.2.2006. 701 a) = keskipistemuoto.
Pyramidi Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 7 Päivitetty 9..6 7 a) + y = 7 + y = 7 keskipistemuoto + y 7 = normaalimuoto Vastaus a) + y = ( 7 ) + y 7= b) + y+ 5 = 6 y y + + = b) c) ( ) + y
213213 Komposiittistabilointi (KOST)
InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,
2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4
2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN
Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien
TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4
MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16
1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma
Lahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö
Eurokoodien mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6
Semko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu
Semko Oy Parvekkeen PL-kaideliitos Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu 17.8.2015 Sisällysluettelo 1 PL-KAIDELIITOKSEN TOIMINTATAPA... 2 2 PL-KAIDELIITOKSEN RAKENNE... 2 2.1 Osat ja materiaalit...
MAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
Sinkityt profiloidut Teräsputket
Teräsputket Sinkityt profiloidut Teräsputket MATERIAALIT Teräsputkien materiaalina käytetään kuumasinkittyä terästä G, AZ185 tai G1000, kun sisähalkaisija on pienempi kuin 2000 mm. Suuremmilla halkaisijoilla,
KIMMO JULKU AALLOTETTUJEN TERÄSPUTKISILTOJEN SUUNNITTELUOH- JEEN PÄIVITTÄMINEN EUROKOODIEN MUKAISEKSI
KIMMO JULKU AALLOTETTUJEN TERÄSPUTKISILTOJEN SUUNNITTELUOH- JEEN PÄIVITTÄMINEN EUROKOODIEN MUKAISEKSI Diplomityö Tarkastaja: professori Ralf Lindberg Tarkastaja ja aihe hyväksytty: Rakennetun ympäristön
SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO S/20034 20.1.2017 TAMPEREEN KAUPUNKI Siikin alikulkukäytävä, Tampere SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Hyväksynyt: XXXX/Tampereen kaupunki xx.x.2017 Sisältö sivu
Tuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira
Ins.tsto Pontek Oy Lasketaan pystykuorman resultantin paikka murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaan Lasketaan murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaisen pystykuorman aiheuttama kolmion muotoinen pohjapainejakauma
Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2
Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 BY 5 B-EC 2 nro. 67 Schöck Isokorb KS, QS 17.4.2013 Tekninen neuvonta ja laskentapyynnöt Linterm Oy Puh.: 0207 430 890 Faksi: 0207 430 891 info@schoeck.fi
FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO
TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen
TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723
Rakenteiden lujuus ja vakaus [Luonnos] Alumiinirakenteet
1 Rakenteiden lujuus ja vakaus [Luonnos] Alumiinirakenteet 2015 Ympäristöministeriö 2 Alumiinirakenteet Ohjeet 2015 Sisältö 1 SOVELTAMISALA... 2 2 RAKENTEIDEN SUUNNITTELU... 2 2.1 Toteutusasiakirjat...
Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)
Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4
KANTAVUUS- TAULUKOT W-20/990 W-20/1100 W-45/900 W-45/1000
KANTAVUUS- TAUUKOT W-20/990 W-20/1100 W-45/900 W-45/1000 SSÄYSUETTEO MTOTUSPEUSTEET............ 3 KANTAVUUSTAUUKOT W-20/990................... 4 W-20/1100................... 5 W-45/900...................
Teräsbetonisen ulokelaattasillan (BUL) suunnitteluohje
Teräsbetonisen ulokelaattasillan (BUL) suunnitteluohje 1 DI TUOMO JÄRVENPÄÄ PONVIA OY Tuomo Järvenpää / Ponvia Oy Sisältö: Yleistä Suunnitteluperusteet Kansirakenne Alusrakenteet Mitoitus Raudoitus Peruslaatta
POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET
POIJUJEN JA VIITTOJEN ASENNUKSEN TUOTEVAATIMUKSET Oulu 31.10.2007 Muutettu 30.11.2011 Insinööritoimisto Ponvia Oy Taka-Lyötyn katu 4, 90140 OULU Puh. 0207419900, fax 0207419909 Liikennevirasto 2 Poijujen
Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.
YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle
TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA
INSINÖÖRITOIMISTO SAVELA OY TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA RAKENNUSSELOSTUS Markku Savela, RI, FiseAA 15.12.2015 Törnävänsaaren silta Seinäjoen yli Seinäjoen kaupungin Törnävän kaupunginosassa. B0 YLEISTIEDOT B01
Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09
VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus
KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840
KANTAVUUS- TAUUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 SISÄYSUETTEO MITOITUSPERUSTEET... 3 KANTAVUUSTAUUKOT W-70/900... 4-9 W-115/750... 10-15 W-155/560/840... 16-24 ASENNUS JA VARASTOINTI... 25 3 MITOITUSPERUSTEET
1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet
LIITE 1 1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet 1.1 Suunnittelussa ja mitoituksessa huomioitavaa Kevennyksen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan
KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje
Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22
Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino
YLEISTÄ itoitetaan oheisen toimistotalo A-kulman sisääntuloaulan alumiinirunkoisen lasiseinän kantavat rakenteet. Rakennus sijaitsee Tampereen keskustaalueella. KOKOAISUUS Rakennemalli Lasiseinän kantava
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1990:2002/A1 (Liite A2) RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Muutos A1: Liite A2: Soveltaminen siltoihin
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFSEN 1990:2002/A1 (Liite A2) RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Muutos A1: Liite A2: Soveltaminen siltoihin LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 SFSEN 1990:2002/A1 (Liite A2)
SILTOJEN KUORMAT JA KUORMITUSYHDISTELMÄT
SILTOJEN KUORMAT JA KUORMITUSYHDISTELMÄT 2.12.2009 Siltaeurokoodien koulutus Heikki Lilja Tiehallinto MITEN INFRARAKENTEITA (esim. SILTOJA ja TIE- JA RATAPENKEREITÄ) SUUNNITELLAAN EUROKOODIAIKANA? 1 +
7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ
TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin
27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen
Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien vaikutukset paalutuotteisiin Sisältö Paalutusohje 2011 lyhyesti ja ohjeen tilannekatsaus Rakennusmääräyskokoelman, eurokoodien ja toteutusstandardien tilannekatsaus Suomessa
KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN
1 LIITE 2 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-1 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-1: Yleiset kuormat. Tilavuuspainot, oma paino ja rakennusten hyötykuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä