Nuorisotakuun tutkimuksellinen tuki

Transkriptio

1 Nuorisotakuun tutkimuksellinen tuki I Väliraportti

2 Tutkimustiimiin jäsenet 1) stä: koulutuspäällikkö YTL Matti Tuusa toimii vastuu- ja yhteyshenkilönä asiakkaan suuntaan. projektipäällikkö YTM Sari Pitkänen erikoistutkija VTT, FM Riikka Shemeikka tutkija FM Johanna Korkeamäki arviointipäällikkö YTM Henna Harju Lisäksi hankkeen tukiryhmään kuuluvat: tutkimus- ja kehittämispäällikkö VTT Mika Ala-Kauhaluoma projektipäällikkö PsL Pirjo Lehtoranta 2) Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveystalouden tutkimuskeskuksesta: tutkija-kehittäjä TtM (terveystaloustiede) Marjo Pulliainen tutkija VTT Aija Kettunen tutkija-yliopettaja YTT Keijo Piirainen

3 I Väliraportin sisältö 1. Lähtö- ja välitilanteen tilastollinen kuvaus ja seurantaindikaattorit 2. Alustavia havaintoja Nuorisotakuuta koskevan johtotason edustajien kyselyn tuloksista (1. toteutuskerta) 3. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset 4. Tutkimuksellisen tuen seuraavat työvaiheet Alaviite

4 1. Lähtö- ja välitilanteen tilastollinen kuvaus ja seurantaindikaattorit

5 Kerätään keskeisimmät tilastotiedot nuorisotakuun toimeenpanovaiheesta 1 Lähtötilanteen kuvaus Yhteenveto tilanteesta v lopussa nuorisotakuun tavoitteen kannalta keskeisten indikaattorien suhteen. Paljon julkaistua tietoa on jo olemassa: tiivistys ja valikointi. Mukaan trenditietoa lähivuosilta. 2 Tilanne nuorisotakuun ensimmäisen vuoden jälkeen Otettava huomioon tietojen keruun ja julkaisemisen hitauteen liittyvät haasteet. 3 Toteutumisen seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin kehitettävät indikaattorit Yksinkertaisia indikaattoreita, helposti ymmärrettäviä, helposti kerättävät tiedot. Joidenkin tietojen kohdalla ongelmana on jälleen viive tiedon saatavuudessa. Indikaattorit ovat myös kustannusvaikuttavuuden arvioinnin tukena. Visualisointi ja selkeys tavoitteena

6 Pääasialliset kohderyhmät 1. Alle 25-vuotiaat (n vuotiaat) vuotiaat vastavalmistuneet vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevat Tarkastelut tehdään sukupuolen ja muiden taustatekijöiden mukaan, käytettävissä olevan aineiston asettamissa rajoissa

7 Tarkastelun aluetasona aluksi maakunnat, voidaan yhdistää myöhemmin ELY-alueiksi

8 Vaikutusindikaattorit 1. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (TEM/Tilastokeskus) 2. Työttömien alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kk työttömyyteen ja työttömien vastavalmistautuneiden vuotiaiden virta yli 3 kk työttömyyteen (TEM) 3. Työttömät alle 25-vuotiaat nuoret ja vuotiaat vastavalmistuneet, joilla 3 kk työttömyysjakso ei ylity toiminnan mukaan (%) (TEM) 4. Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) nuorten osuus ikäryhmittäin (TEM) 5. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä, (Tilastokeskus, Myrskylä) 6. Avoimilla ja tuetuilla työmarkkinoilla olevien nuorten osuudet vastaavan ikäisestä väestöstä (TEM/TK) 7. Vain perusasteen suorittaneet vuotiaat pääasiallisen toiminnan mukaan (%) (TK) 8. Työttömät alle 25-vuotiaat taustakoulutuksen mukaan (TEM) 9. Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan, osuus kaikista perusopetuksen päättäneistä (Kouluta-tietokanta) 10. Tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneiden osuus koulutussektoreittain (Tilastokeskus) 11. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuorten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (SOTKAnet) 12. Kelan ammatilliseen kuntoutukseen myönteisen päätöksen saaneiden nuorten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (Kelasto-tietokanta) 13. Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus nuorista sairausryhmän mukaan (Kelasto) 14. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien nuorten osuus (SOTKAnet)

9 Keinoindikaattorit (1) Muodostetaan indikaattorit, joilla tarkastellaan nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palvelujen käyttöä maakunnittain. Indikaattorit toimivat myös kustannusvaikuttavuuden arvioinnin tukena. Indikaattoreiden suunnittelun pohjaksi palvelut voidaan jakaa peruspalveluihin ja syrjäytymistä ehkäiseviin erityispalveluihin. Peruspalveluihin sisältyvät mm. TE-toimistojen palvelut: ammatinvalinta- ja uraohjaus, työnhakuvalmennus, uravalmennus, työhönvalmennus, työkokeilu, koulutuskokeilu, työvoimakoulutus, starttiraha, TNO-palvelut Opetustoimen palvelut: opinto-ohjaus, lakisääteinen oppilas- ja opiskelijahuolto (tulevaisuudessa mukaan lukien 2. aste), yleinen yhteishaku, oppisopimuskoulutus Kuntien muut palvelut: kuntien nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, perusnuorisotyön palvelut, kuntouttava työtoiminta, nuorten päihdepalvelut, nuorten mielenterveyspalvelut Alaviite

10 Keinoindikaattorit (2) Erityispalveluihin sisältyvät mm. TE-toimistojen palvelut: palkkatuki (Sanssi-kortti), TE-toimiston maahanmuuttajille tarkoitetut kotoutumispalvelut Opetustoimen palvelut: joustavan perusopetuksen toiminta (Jopo), perusopetuksen lisäopetus, perusasteen tehostettu ja erityinen tuki, erityisopetus, ammattistartti, nivelvaiheen ohjaus, vammaisten valmentava ja kuntouttava ohjaus ja opetus, maahanmuuttajien valmistava koulutus, vieraskielisten maahanmuuttajien lukioon valmentava koulutus, nuorten aikuisten osaamisohjelma, Kuntien palvelut: nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö, kuntien maahanmuuttajille tarkoitetut kotoutumispalvelut, Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut ja muut kuntoutuspalvelut (esim. kuntoutuspsykoterapia) Hankkeen seuraavassa vaiheessa näistä palveluista/palvelukokonaisuuksista muodostetaan seurantaan sopivia helppokäyttöisiä indikaattoreita Alaviite

11 Alaviite

12

13

14 Henkeä Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtäjaksoisesti kestänyt työttömyys) osuus per henkeä ikäluokittain ja ELY-keskuksittain, Lähde: TEM, työnvälitystilastot; Tilastokeskus, väestötilastot Alaviite

15 Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat (NEET) vuotiaat, prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä, maakunnittain, 2011 Kymenlaakso 9,5 6,7 Lappi 7,9 6,1 Päijät-Häme 7,4 6,2 Keski-Suomi 8,2 5,4 Kainuu 7,5 5,9 Etelä-Karjala 7,8 5,5 Pohjois-Karjala 7,9 5,5 Pohjois-Pohjanmaa 7,6 5,6 Etelä-Savo 7,2 5,5 Pirkanmaa 6,5 5,8 Pohjois-Savo 6,4 5,8 Koko maa 5,9 6,0 Satakunta 6,7 5,0 Kanta-Häme 6,1 5,5 Varsinais-Suomi 5,8 5,4 Keski-Pohjanmaa 5,9 5,2 Etelä-Pohjanmaa 5,7 5,0 Uusimaa 3,8 6,9 Pohjanmaa 3,9 5, Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat (ei sis. eläkeläiset, opiskelijat, varusmiehet) NEET = Not in Employment, Education or Training %

16 Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat (NEET) vuotiaat syntyperäiset suomalaiset, prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä, maakunnittain, 2011 Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Keski-Suomi Kainuu Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjois-Savo Koko maa Satakunta Kanta-Häme Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Pohjanmaa 3,3 3,5 8,9 7,9 7,2 8,0 7,1 7,7 7,7 7,5 6,9 6,3 6,4 5,7 6,6 6,0 5,3 5,8 5,6 3,7 5,0 5,5 5,6 5,0 5,4 4,9 4,9 5,2 5,0 4,9 5,4 5,0 4,8 5,0 4,4 4,7 4,6 5, Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat (ei sis. eläkeläiset, opiskelijat, varusmiehet) % Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto NEET = Not in Employment, Education or Training

17 Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat (NEET) vuotiaat syntyperältään ulkomaalaiset, prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä, maakunnittain, 2011 Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Keski-Suomi Kainuu Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjois-Savo Koko maa Satakunta Kanta-Häme Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Pohjanmaa 19,0 8,1 12,4 14,3 17,4 9,6 12,1 12,6 14,6 10,4 9,2 9,4 11,7 10,2 13,0 6,2 7,4 7,6 7,6 23,1 19,6 17,4 15,7 21,9 22,3 20,3 22,9 22,1 20,9 15,8 19,8 18,7 18,8 20,0 21,3 19,9 20,4 24, Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat (ei sis. eläkeläiset, opiskelijat, varusmiehet) % Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto NEET = Not in Employment, Education or Training

18 Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat (NEET), vain perusasteen suorittaneet vuotiaat, prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä, maakunnittain, 2011 Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Keski-Suomi Kainuu Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjois-Savo Koko maa Satakunta Kanta-Häme Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Pohjanmaa 13,9 7,3 12,1 11,1 8,2 9,9 9,2 9,2 10,6 8,9 7,9 8,5 9,4 10,1 9,4 5,9 6,8 6,9 5,7 8,0 8,7 10,8 11,7 11,2 11,0 12,0 11,5 11,0 10,3 10,0 13,6 11,6 12,7 9,4 10,6 12,5 15,4 12, Työttömät Muut työvoiman ulkopuolella olevat % Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto NEET = Not in Employment, Education or Training Alaviite

19 Alaviite

20 15-29-vuotiaat työttömät työnhakijat koulutustaustan mukaan (%), ELY-keskuksittain, 2012 KOKO MAA 26,4 57,9 11,5 ETELÄ-POHJANMAA 19,6 67,6 10,4 ETELÄ-SAVO 25,7 60,6 10,8 KAINUU 21,4 64,9 9,4 KESKI-SUOMI 21,5 63,5 12,2 LAPPI 20,7 64,2 10,5 PIRKANMAA 23,8 60,4 12,1 POHJANMAA 22,8 59,8 11,9 POHJOIS-KARJALA 18,7 67,0 11,5 POHJOIS-POHJANMAA 21,5 62,7 12,5 POHJOIS-SAVO 23,8 63,7 10,8 SATAKUNTA 27,2 60,3 10,2 UUSIMAA 34,3 45,0 13,3 VARSINAIS-SUOMI 27,3 56,5 11,7 HÄME 31,7 57,1 8,3 KAAKKOIS-SUOMI 27,3 60,7 9,0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: TEM, Työnvälitystilastot Perusaste Keskiaste Korkea-aste Koulutusaste tuntematon Alaviite

21 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat koulutustaustan mukaan (%), ELY-keskuksittain, 2012 KOKO MAA 27,7 63,7 4,4 ETELÄ-POHJANMAA 19,2 73,1 4,9 ETELÄ-SAVO 26,2 65,6 4,9 KAINUU 22,5 68,7 4,7 KESKI-SUOMI 22,1 70,1 4,3 LAPPI 21,5 69,5 4,3 PIRKANMAA 25,0 66,8 4,5 POHJANMAA 24,8 65,1 5,4 POHJOIS-KARJALA 19,3 72,7 4,8 POHJOIS-POHJANMAA 23,5 68,8 4,6 POHJOIS-SAVO 24,2 69,7 4,1 SATAKUNTA 26,8 66,2 4,1 UUSIMAA 37,9 50,7 4,7 VARSINAIS-SUOMI 28,2 62,9 4,2 HÄME 32,2 61,6 3,2 KAAKKOIS-SUOMI 28,4 64,9 3,5 Lähde: TEM, Työnvälitystilastot 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Perusaste Keskiaste Korkea-aste Koulutusaste tuntematon Alaviite

22 25-29-vuotiaat työttömät työnhakijat koulutustaustan mukaan (%), ELY-keskuksittain, 2012 KOKO MAA 24,6 48,5 22,9 ETELÄ-POHJANMAA 20,4 58,2 20,1 ETELÄ-SAVO 24,7 51,4 21,9 KAINUU 21,5 58,3 17,8 KESKI-SUOMI 20,5 52,7 25,2 LAPPI 20,6 55,0 21,1 PIRKANMAA 22,1 50,5 23,8 POHJANMAA 22,7 50,5 23,1 POHJOIS-KARJALA 17,9 57,3 22,7 POHJOIS-POHJANMAA 20,0 53,0 25,0 POHJOIS-SAVO 23,1 53,7 22,1 SATAKUNTA 27,9 50,4 20,4 UUSIMAA 29,2 37,0 25,3 VARSINAIS-SUOMI 25,9 46,8 23,1 HÄME 30,8 49,0 17,4 KAAKKOIS-SUOMI 25,4 53,4 18,7 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: TEM, Työnvälitystilastot Perusaste Keskiaste Korkea-aste Koulutusaste tuntematon Alaviite

23

24

25

26 Tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneet (%) maakunnittain, koulutussektorit yhteensä sekä vain ammatillinen koulutus, 2010/2011 Koko maa Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Kymenlaakso Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Kainuu Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot Koulutussektorit yhteensä Ammatillinen koulutus (lukio-,ammatillinen-, ammattikorkea- sekä yliopistokoulutus) %

27

28 Alaviite

29

30

31

32

33 Työkyvyttömyyseläkkeen saanti sairausryhmän mukaan ikäryhmittäin, koko maa, v v v % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Synnynn. epämuod. ja kromosomipoikkeavuudet Muut sairaudet Lähde: Kelasto

34

35 Visuaalisen vertailun suunnittelu

36 Kustannukset ja vaikutukset Kustannusten tarkastelukehikko Nuorisotakuun tavoitteet -> toimenpiteet/palvelut-> käytettävät resurssit ->tarkasteltavat kustannukset Vaikutusten tarkastelukehikko Nuorisotakuun tavoitteet ->tarkasteltavat vaikutukset Miten nuorisotakuun lisäresurssit käytetään? Mitä muita perustoiminnan resursseja käytetään nuorisotakuun toteutukseen? Alaviite

37 Kustannusten tarkastelukehikon toteutus Tilasto- ja rekisteriaineisto Case-tarkastelut Vaikuttavuusindikaattorit yhteistyössä n ja Diakin tutkijoiden kanssa Hyödynnetään kyselyjä Toteutuksen painopiste syksy Alaviite

38 2. Alustavia havaintoja Nuorisotakuuta koskevan johtotason edustajien kyselyn tuloksista (1. toteutuskerta)

39 Taustatietoja kyselyyn vastanneista Lähetettyjä Vastanneita Vastausprosentti Lukio Ammatillinen oppilaitos TE-toimisto Jokin muu, mikä Takaisin palautuneita 25 Otos TE-toimiston johtaja 7 % Koulutuksen järjestäjän edustaja (rehtori/muu johtavassa asemassa työskentelevä henkilö) 87 % Jokin muu, mikä 7 % Organisaation nuorten (alle 25-vuotiaat, vuotiaat vastavalmistuneet) määrä % % % % % 5 yli 2500 nuorta 16 % 17 % lkm Uusimaa Pirkanmaa Pohjois- Pohjanmaa Satakunta 9 9 Etelä-Pohjanmaa 7 7 Lappi 7 7 Pohjois-Savo 7 7 Varsinais-Suomi 6 6 Etelä-Savo 5 5 Keski-Pohjanmaa 4 4 Pohjois-Karjala 4 4 Keski-Suomi 3 3 Pohjanmaa 3 3 Kainuu 2 2 Kymenlaakso 2 2 Päijät-Häme 2 2 Etelä-Karjala 1 1 Kanta-Häme

40 Havaintoja nuorisotakuun toteuttamisesta 1/2 Koulutustakuun toteuttamisen mahdollisuudet arvioidaan nykyisin ja jatkossa toteutuvan paremmin kuin nuorisotakuun työllistämiseen liittyvien tavoitteiden Noin puolet vastaajista kokee oman organisaation vaikutusmahdollisuudet nuorisotakuun toteuttamiseen ja yhteistyöhön melko tai erittäin hyviksi ja noin kymmenesosa heikoiksi. Tyypillisimpiä keinoja edistää nuorisotakuun toteutusta ovat vastuuhenkilön nimeäminen omaan organisaatioon sekä työryhmän perustaminen tai nimeäminen. Nuorisotakuun toteuttamiseen liittyvistä TE-toimiston palveluista on parhaiten saatavilla Sanssi-kortti, ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä työkokeilua. Nuorisotakuun toteuttamisessa koetaan parhaiten toimiviksi palveluiksi ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut, työvoimakoulutus ja työhönvalmennus. Heikoiten saatavilla on työhönvalmennusta, työnhakuvalmennusta ja uravalmennusta. Heikoiten toimiviksi palveluiksi nuorisotakuun toteuttamisessa arvioidaan työnhakuvalmennus, uravalmennus ja Sanssi-kortti

41 Havaintoja nuorisotakuun toteuttamisesta 2/2 Nuorisotakuun toteuttamisessa tarvittavista kouluttautumista tukevista palveluista on parhaiten saatavilla ammatillista perusopetusta, oppilaan- ja opinto-ohjausta sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita. Näitä palveluita pidetään myös parhaiten toimivina nuorisotakuun toteuttamisessa. Heikoiten saavilla on maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta, nuorten aikuisten osaamisohjelman tarjontaa ja kotitalousopetusta. Nämä palvelut arvioidaan myös heikoiten toimiviksi nuorisotakuun toteuttamisessa. Nuorisotyön palveluista etsivä nuorisotyö arvioidaan parhaiten saatavilla olevaksi ja parhaiten toimivaksi palveluksi nuorisotakuun toteuttamisessa, kun kuntien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut koetaan heikoiten saatavilla oleviksi ja toimiviksi palveluksi nuorisotakuun kannalta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa arvioidaan parhaiten olevan saatavilla kuntien maahanmuuttajille tarkoitettuja kotoutumispalveluita ja nuorten sosiaalityötä, jotka myös koetaan parhaiten toimiviksi. Nuorten mielenterveyspalveluita on harvimmin saatavilla, vaikka ne koetaan kolmanneksi yleisimmäksi hyvin nuorisotakuun toteuttamista tukevaksi palveluksi

42 Nuorisotakuun alueellinen toteuttamismahdollisuus Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työkokeilu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta (Nykyinen tilanne) 4% 29% 45% 21% 1% Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työkokeilu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta (Arvio saavuttamismahdollisuudesta vuoden 201 4% 17% 48% 28% 3% Jokaiselle peruskoulun päättäneelle voidaan tarjota koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin (Nykyinen tilanne) 1% 10% 32% 36% 21% Jokaiselle peruskoulun päättäneelle voidaan tarjota koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin (Arvio saavuttamismahdollisuudesta vuoden 2014 aikana) 4% 7% 27% 39% 22% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin heikko Heikko Kohtalainen Melko hyvä Erittäin hyvä

43

44 Nuorisotakuun toteutuksen edistäminen Millä tavoin alueella (kunta/seutukunta) on pyritty edistämään nuorisotakuun toteutusta % Lkm Omaan organisaatioosi on nimetty tai rekrytoitu vastuuhenkilö/vastuuhenkilöitä toteuttamaan nuorisotakuuta Nuorisotakuuta varten on perustettu tai nimetty olemassa oleva työryhmä On nimetty tai rekrytoitu alueen kunnan/kuntien kokonaistilannetta kartoittava vastuuhenkilö (esim. koordinaattori, joka ei työskentele organisaatiossasi) On nimetty nuorisolain 7a mukainen viranomaisten monialaisen yhteistyöryhmän tehtäväksi Jokin muu, mikä

45 TE-toimiston palveluiden saatavuus ja toimivuus nuorisotakuun toteuttamisessa Työllistymistä tukevien palveluiden saatavuus Palkkatuki (Sanssi- kortti) 2% 13% 34% 36% 9% Ammatinvalinta- ja uraohjaus 6% 11% 38% 36% 10% Työkokeilu 1% 10% 43% 39% 6% TE-toimiston maahanmuuttajille tarkoitetut 2% 18% 29% 37% 7% Työnvälitys 3% 12% 41% 34% 10% Koulutuskokeilu 2% 12% 44% 34% 7% Työvoimakoulutus 4% 16% 35% 31% 10% Starttiraha 9% 40% 29% 11% Työhönvalmennus 4% 16% 45% 29% 6% Työnhakuvalmennus 4% 14% 47% 25% 10% Uravalmennus 6% 21% 36% 25% 8% Palveluiden toimivuus Ammatinvalinta- ja uraohjaus 12% 43% 43% 3% Työvoimakoulutus 3% 12% 41% 33% 11% Työhönvalmennus 2% 6% 52% 40% Työnvälitys 12% 49% 37% 3% TE-toimiston maahanmuuttajille tarkoitetut 2% 15% 47% 34% 3% Koulutuskokeilu 8% 56% 34% 2% Työkokeilu 8% 58% 32% 3% Starttiraha 7% 59% 28% 7% Työnhakuvalmennus 2% 9% 55% 33% 2% Uravalmennus 2% 13% 52% 33% 2% Palkkatuki (Sanssi- kortti) 12% 58% 28% 2% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin huono melko huono kohtalainen melko hyvä erittäin hyvä

46 Kouluttautumista tukevien palveluiden saatavuus ja toimivuus nuorisotakuun toteuttamisessa Kouluttautumista tukevien palveluiden saatavuus Ammatillinen peruskoulutus Oppilaan- ja opinto-ohjaus Oppilas- ja opiskelijahuolto (mm. kouluterveydenhuolto) Nivelvaiheen ohjaus Joustavan perusopetuksen toiminta (Jopo) Oppisopimuskoulutus Ammattistartti (ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus) Perusopetuksen lisäopetus Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kotitalousopetus (talouskoulu) Palveluiden toimivuus Ammatillinen peruskoulutus Oppilaan- ja opinto-ohjaus Oppilas- ja opiskelijahuolto (mm. kouluterveydenhuolto) Nivelvaiheen ohjaus Ammattistartti (ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus) Joustavan perusopetuksen toiminta (Jopo) Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Perusopetuksen lisäopetus Oppisopimuskoulutus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Kotitalousopetus (talouskoulu) Nuorten aikuisten osaamisohjelma 6% 1% 17% 24% 57% 54% 6% 26% 54% 7% 30% 51% 3% 1% 7% 15% 10% 33% 29% 36% 47% 43% 36% 4% 12% 35% 41% 3% 8% 42% 36% 3% 18% 36% 36% 5% 13% 49% 23% 10% 21% 42% 2% 5% 17% 16% 61% 55% 3% 26% 55% 2% 39% 46% 2% 8% 31% 42% 2% 3% 42% 42% 2% 8% 38% 43% 6% 9% 37% 42% 3% 12% 37% 34% 2% 15% 39% 39% 9% 14% 43% 20% 4% 21% 46% 23% 20% 21% 14% 11% 10% 13% 16% 9% 11% 8% 10% 8% 20% 24% 17% 14% 17% 11% 10% 6% 14% 7% 14% 7% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin huono melko huono kohtalainen melko hyvä erittäin hyvä

47 Nuorisotyön palveluiden saatavuus ja toimivuus nuorisotakuun toteuttamisessa Nuorisotyön palveluiden saatavuus Etsivä nuorisotyö 1% 26% 54% 17% Perusnuorisotyön palvelut (nuorisotalot, harrastustoiminta ym.) 6% 37% 43% 13% Nuorten työpajatoiminta 1% 15% 36% 42% 6% Kuntien nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (muut kuin TE-toimiston 8% 18% 49% 22% 3% Palveluiden toimivuus Etsivä nuorisotyö 2% 23% 56% 20% Nuorten työpajatoiminta 9% 36% 47% 8% Perusnuorisotyön palvelut (nuorisotalot, harrastustoiminta ym.) 8% 42% 39% 11% Kuntien nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (muut kuin TE-toimiston 6% 19% 48% 24% 3% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin huono melko huono kohtalainen melko hyvä erittäin hyvä

48 Sosiaali-ja terveyspalveluiden saatavuus ja toimivuus nuorisotakuun toteuttamisessa Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluiden saatavuus Kuntien maahanmuuttajille tarkoitetut kotoutumispalvelut 6% 21% 42% 27% 3% Nuorten sosiaalityö 3% 22% 52% 21% 2% Kuntouttava työtoiminta 2% 20% 59% 20% Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut 3% 17% 60% 18% 2% Nuorten päihdepalvelut 5% 25% 54% 14% 3% Nuorten mielenterveyspalvelut 11% 36% 38% 14% 2% Palveluiden toimivuus Nuorten sosiaalityö 5% 17% 50% 28% Kuntien maahanmuuttajille tarkoitetut kotoutumispalvelut 5% 20% 47% 28% Nuorten mielenterveyspalvelut 7% 30% 37% 27% Kuntouttava työtoiminta 17% 62% 22% Nuorten päihdepalvelut 2% 22% 55% 21% Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut 4% 18% 59% 16% 4% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin huono melko huono kohtalainen melko hyvä erittäin hyvä

49 Havaintoja nuorisotakuun toteuttamisesta 1/2 Nuorisotakuun resurssien riittävyys on parhaiten toteutunut nuorten koulutuspaikkojen (ammatillinen ja muu koulutus), ja etsivän nuorisotyön ja muiden nuorten yksilöllisten palvelujen osalta, kun heikoiten resurssit riittävät TE-toimiston nuorten työllistymistä tukevissa palveluissa. Noin neljäsosa vastaajaorganisaatioista oli saanut lisäresursseja nuorisotakuun toteuttamiseen Yleisimmin resurssit nuorisotakuun piiriin kuuluvien palveluissa ovat kasvaneet kehittämishankkeiden kautta, kun harvinaisimmin kasvua on ostopalveluihin käytettävissä resursseissa. Resurssit ovat kasvaneet yleisimmin etsivässä nuorisotyössä ja nuorten ammatillisten koulutuksen paikoissa, kun vähiten kasvua on tapahtunut nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden resursseissa

50 Havaintoja nuorisotakuun toteuttamisesta 2/2 Nuorisolain edellyttämä ohjaus- ja palveluverkosto on noin 60 % vastaajaorganisaation alueista Yhteistyö nuorisotakuun toteuttamisessa toimii parhaiten omien organisaatioiden sisällä. Yhteistyö toteutuu hyvin myös perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä. Nuorisotakuun toteuttamisessa yhteistyö on lisääntynyt eniten oman organisaation sisällä, oman organisaation ja elinkeinoelämän kesken sekä TEhallinnon ja oppilaitosten välillä. Eniten hyviä käytäntöjä nuorisotakuun toteuttamisessa on etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa

51 Resurssien riittävyys nuorisotakuun toteuttamisessa Nuorten muut koulutuspaikat 3% 11% 36% 39% Muut nuorten yksilölliset palvelut (mm. etsivä nuorisotyö) 3% 8% 41% 46% Nuorten ammatillisen koulutuksen paikat 5% 15% 39% 29% Nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut 3% 17% 56% 23% Muut nuorten työllistymistä tukevat palvelut 3% 18% 60% 18% TE-toimiston työllistymistä tukevat palvelut 5% 23% 61% 8% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin huono Huono Kohtalainen Hyvä Erittäin hyvä

52 Onko organisaatioon saatu lisäresursseja nuorisotakuun toteuttamiseen vuodelle 2013 Kyllä 27% Ei 73%

53 Resursseissa tapahtuneet muutokset nuorisotakuun piiriin kuuluvien palveluissa Kehittämishankkeiden kautta saatavat resurssit 3% 11% 54% 32% Henkilöresurssit 2% 14% 55% 30% Palveluiden tuottamiseen käytettävät resurssit 2% 19% 55% 24% Ostopalveluihin käytettävät resurssit 0% 14% 70% 14% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vähentyneet paljon Vähentyneet jonkin verran Pysyneet ennallaan Lisääntyneet jonkin verran Lisääntyneet paljon

54 Resursseissa tapahtuneet muutokset nuorisotakuun piiriin kuuluvien palveluissa Etsivä nuorisotyö 64% 31% 5% Nuorten ammatillisen koulutuksen paikat 2% 30% 38% 29% 2% TE-toimiston työllistymistä tukevat palvelut 5% 18% 51% 27% Nuorten työpajatoiminta 7% 72% 22% Muut nuorten työllistymistä tukevat palvelut (mm. kuntouttava työtoiminta, työpajat) 5% 77% 18% Maahanmuuttajille erityisesti suunnatut palvelut (mm. kieliopetus) 8% 77% 15% Vapaan sivistystyön koulutuspaikat (kansanopisto) 2% 17% 68% 14% Nuorten muut koulutuspaikat 18% 70% 12% Lukio 6% 84% 10% Muut nuorten yksilölliset palvelut 2% 7% 83% 9% Nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut 15% 78% 7% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vähentyneet paljon Vähentyneet jonkin verran Pysyneet ennallaan Lisääntyneet jonkin verran Lisääntyneet paljon

55 Toimiiko alueella Nuorisolain 7 a mukainen monialainen yhteistyöverkosto? Kyllä 59% 39 Ei 8% 5 En osaa sanoa 33%

56 Yhteistyössä tapahtuneet muutokset nuorisotakuun toteuttamisessa Yhteistyö oman organisaatiosi sisällä 7% 29% 42% 19% 3% Organisaatiosi yhteistyö elinkeinoelämän kanssa 10% 31% 44% 15% 2% Yhteistyö TE-hallinnon ja oppilaitosten välillä 11% 40% 37% 10% 2% Yhteistyö perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä 10% 36% 44% 8% 3% Nuorten osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen 12% 39% 41% 7% 2% Organisaatiosi yhteistyö sosiaalipalveluiden kanssa 10% 39% 43% 8% Organisaatiosi yhteistyö terveys- ja kuntoutuspalveluiden kanssa 11% 40% 40% 8% Organisaatiosi yhteistyö kolmannen sektorin kanssa 15% 37% 42% 7% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin vähän Vähän Kohtalaisesti Paljon Erittäin paljon

57 Hyvät käytännöt nuorisotakuun toteuttamisessa Etsivä nuorisotyö 5% 6% 49% 33% 6% Työpajatoiminta 3% 8% 53% 32% 3% Työnantajayhteistyö 5% 15% 49% 24% 7% Koulutustakuu 7% 26% 40% 23% 5% Nuorten aikuisten osaamisohjelma 9% 22% 52% 16% 2% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin vähän Vähän Kohtalaisesti Paljon Erittäin paljon

58 Havaintoja nuorisotakuun tuloksista Noin 60 % organisaatiosta nuorisotakuu ei ole vaikuttanut lainkaan tai on vaikuttanut melko vähän organisaation toimintatapoihin, ja noin 10 % melko tai erittäin paljon. Nuorisotakuussa on yleisemmin käynnissä tai toteutunut työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön tiivistyminen, nuorten palveluiden resursoinnin lisääntyminen ja yhteistyön tiivistyminen nuorten palveluita tuottavien tahojen kanssa. Vuonna 2014 nuorisotakuun arvioidaan vaikuttavan edelleen työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön tiivistymiseen ja nuorten palveluiden resurssien lisääntymiseen sekä myös nuorten palveluihin ohjauksen paranemiseen. Nuorisotakuusta arvioidaan olevan hyötyä etenkin heti työttömyyden alussa, mutta hyödyttävän myös pidemmän työttömänä olleita nuoria. Nuorisotakuun myötä on yleisimmin tiivistynyt yhteistyö työnantajien kanssa, nuorten ammatillinen kouluttautuminen on lisääntynyt, nuorten koulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt, nuorten elämänlaatu on parantunut ja nuorten ohjautuminen palveluihin on lisääntynyt. Jatkossa vuonna 2014 nuorisotakuun arvioidaan vaikuttavan edelleen työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön tiivistymiseen, nuorten työttömyyden keston lyhenemiseen, nuorten ammatillisen kouluttautumisen lisääntymiseen sekä nuorten työttömyyden vähenemiseen. Tulevia nuorisotakuun vaikutuksia pidetään suurempina kuin jo nyt toteutuneita

59 Nuorisotakuun vaikutus oman organisaation toimintapoihin Melko paljon 9% Erittäin paljon 3% Ei lainkaan 13% Kohtalaisesti 30% Melko vähän 45%

60

61 Arvio ja ennakointi nuorisotakuun myötä tapahtuvista muutoksista Nuorisotakuun myötä tapahtunut muutos Työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö 15% 35% Nuorten ammatillisen kouluttautumisen lisääntyminen 25% 32% Nuorten koulutuksen keskeyttämisen väheneminen Nuorten elämänlaadun paraneminen Nuorten palveluiden piiriin ohjautuminen (esim. terveydenhuollon palvelut, Nuorten psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn paraneminen Nuorten työkyvyttömyyden ehkäiseminen Nuorten työttömyyden keston lyheneminen Nuorten pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen väheneminen Nuorten työttömyyden väheneminen Ennakointi nuorisotakuun myötä vuonna 2014 tapahtuvista muutoksista 28% 23% 20% 23% 18% 28% 28% 32% 33% 39% 44% 41% 46% 40% 43% 42% Työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö Nuorten työttömyyden keston lyheneminen Nuorten ammatillisen kouluttautumisen lisääntyminen Nuorten työttömyyden väheneminen Nuorten koulutuksen keskeyttämisen väheneminen Nuorten elämänlaadun paraneminen Nuorten työkyvyttömyyden ehkäiseminen 2% 4% 8% 6% 11% 8% 4% 35% 38% 34% 43% 40% 43% 48% 40% Nuorten palveluiden piiriin ohjautuminen (esim. terveydenhuollon palvelut, 4% 52% Nuorten psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn paraneminen Nuorten pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen väheneminen 10% 10% 48% 55% 43% 49% 42% 45% 38% 43% 39% 39% 39% 31% 35% 35% 35% 32% 32% 31% 28% 28% 25% 9% 5% 2% 2% 4% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Paljon Erittäin paljon 21% 15% 9% 11% 2% 4% 4% 4% 6% 6% 10% 12% 6% 2% 2% 2% 4%

62 3. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

63 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset TE-toimistojen ja oppilaitosten johtajille suunnatun kyselyn perusteella edellytykset nuorisotakuun toteuttamiseen koetaan pääosin hyviksi. Erityisesti koetaan, että yhteistyö työnantajien kanssa ja palveluntuottajien kesken on lisääntynyt. Nuorten tarvitsemien koulutuspaikkojen määrä on lisätty. TE-toimistojen johtajat kriittisempiä nuorisotakuun toteutumisen suhteen kuin oppilaitosten johtajat, mutta kokevat tulevaisuudennäkymät paremmiksi. Koulutustakuun arvioidaan toteutuneen ja toteutuvan myös jatkossa parhaiten nuorisotakuun osa-alueista. Nuorisotakuun toteuttamista ovat edistäneet eniten etsivän nuorisotyön palvelut ja ammatillisen koulutuksen paikkojen kasvu sekä kehittämishankkeiden kautta saadut resurssit. Nuorisotakuun toteuttamista ovat vaikeuttaneet: a) peruspalveluiden resurssien puute: TE-toimiston nuorten työllistymistä tulevien palveluiden resursointi, sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssien vähäinen kasvu. b) palveluiden puuttuminen: nuorten mielenterveyspalveluiden heikko saatavuus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten vähäisyys

64 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Vaikka organisaatioihin on määritelty nuorisotakuun vastuuhenkilöitä ja ryhmiä, nuorisotakuu ei ole toistaiseksi juurikaan muuttanut organisaatioiden toimintatapoja. Nuorisotakuulla koetaan olleen jo tähän mennessä myönteisiä vaikutuksia, ja myönteisten vaikutusten arvioidaan lisääntyvän vuonna Nuorisotakuu on vaikuttanut etenkin työnantajien kanssa tehtävään yhteistyöhön; yhteistyön tiivistymiseen nuorten palveluita tuottavien tahojen kanssa ja nuorten palveluihin saatavien resurssien kasvuun. Nuorisotakuun arvioidaan vaikuttaneen nuorten ammatillinen kouluttautumisen lisääntymiseen, nuorten koulutuksen keskeyttämisen vähenemiseen, nuorten elämänlaadun paranemiseen ja nuorten palveluihin ohjautumisen lisääntymiseen. Tulevaisuudessa ennakoidaan nuorisotakuun vaikuttavan entistä tiiviimpään yhteistyöhön työnantajien kanssa sekä myös nuorten työttömyyden vähenemiseen ja työttömyyden keston lyhenemiseen

65 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota kiinnittää organisaatioiden omien toimintatapojen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Nuorisotakuun kuntakohtaisten vastuuhenkilöiden ja ryhmien työ sekä etsivä nuorisotyö toimii tässä hyvänä pohjana kunnissa Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää myös TE-toimistojen peruspalveluiden resursoinnin ja toimivuuden kehittämistä vuoden alussa toteutettu työvoima- ja yrityspalvelujen uudistus ja samanaikaisesti toteutettu TE-toimistojen uudistus ovat selvästi hankaloittaneet nuorisotakuun toimeenpanoa Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää myös enemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden panostusta; kehittämistarvetta on erityisesti nuorten mielenterveyspalveluissa Kelan kuntoutuspalvelujen rooli nuorisotakuun toteutuksessa ei nouse seurannassa esiin eikä nuorisotakuu ole lisännyt nuorten asiakkaiden määrää Kelan palveluissa. Vuoden 2014 alusta Kelan ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn kriteereitä lievennetään, mikä tulee lisäämään Kelan roolia

66 4. Tutkimuksellisen tuen seuraavat työvaiheet

67 Tutkimuksellisen tuen seuraavat työvaiheet Elo- lokakuussa 2013 toteutetaan: Vaikuttavuusindikaattoreiden suunnittelutyö jatkuu Nuorille suunnattava kysely ja täydentävät haastattelut Kysely TE-toimistojen ja oppilaitosten henkilöstölle sekä niiden yhteistyötahoille Kehittämistyöpajat: Uusimaa, Jyväskylä, Oulu II väliraportti toimitetaan tilaajalle