SIHTEERIKONSULENTTI ADA NEVALAISEN MATKASSA.

Transkriptio

1 Pohjois-Savon Martat ry Vuoden henkilö 2016 SIHTEERIKONSULENTTI ADA NEVALAISEN MATKASSA. Opettaja Ada (Aada) Nevalainen Ada

2 2

3 Marttaliitto alkoi saada valtionapua v ja silloin tärkeimmäksi työsaraksi vakiintui ammatillinen neuvontatyö. Yhdistykset palkkasivat marttaneuvojia ( marttaneitejä ), jotka ylityöllistyneinä pyörä-, laiva- ja hevoskyydeillä kiersivät 4-7 kk vuodessa ympäri maakuntaa, välittivät taimia, myivät siemeniä ja kävivät maanviljelysseurojen alaisina pitämässä erilaisia kursseja, aluksi yleensä kotineuvontaa. Konsulentitkin hoitivat sekä maanviljelysseurojen että marttojen töitä. Aikaa myöten marttapiiriliitot saivat palkata sekä omia neuvojia ja että heidän työtään ohjaamaan ja koordinoimaan konsulentteja. Yleensä piiriliitossa yhden konsulentin työhön kuului muitten tehtävien lisäksi toimiminen piiriliiton hallituksen sihteerinä sekä muita hallinnointitehtäviä. Nämä sihteerikonsulentit ovat nykyisiä piirien toiminnanjohtajia. Pohjois-Savoon palkattiin ensimmäinen oma sihteerikonsulentti, puutarhaopettaja Emmi Kankkunen, v ja tässä työssä aloitti puutarhaopettaja Ada Nevalainen, jonka työrupeama kesti 10 vuotta. Hänet pyydettiin peltosalmelaisten opettajien tuntemana työhön silloisesta toimipaikastaan Helsingin Katulähetyksestä. Monet yhdistykset hankkivat kipeästi tarvitsemiaan varoja iltamilla tai tilaisuuksien päätteeksi järjestetyillä tansseilla. Ada Nevalainen ei vakaumuksensa vuoksi tätä hyväksynyt ja johtokunta päättikin, ettei ole suotavaa, että marttatapahtumissa on tanssia (tanssikielto on sitten myöhemmin kumottu). Jos oli, konsulentti ei todellakaan saapunut paikalle tai lähti kesken pois. Piiriliiton toimisto oli konsulentin asunto ja arkisto oli aluksi vaneriaski (myöhemmin hankittiin arkistokaappi). Vuonna 1934 piiriliiton johtokunta päätti, että se maksaa huoneen 350 mk:n vuokrasta osaltaan 200 mk sekä puolet lämmityspuiden ja sähkövalon osuudesta. Samana vuonna ostettiin piiriliitolle käytetty, kunnossa oleva kirjoituskone ja toimistotarvikkeita. Välttämättömäksi hankinnaksi todettiin myös mm. työpöytä pakettien tekoa varten, mutta se saatiin onneksi käsityökoulun poistoista. Sihteerikonsulentti ja toimisto asuivat vähän kerrallaan ensin Pohjolankadun Asuntolassa, sitten Linnan- (nyk. Asemakadun), Suo- ja Puijonkadun uunilämmitteisissä yhden - kahden huoneen asunnoissa, kunnes v.1937 muuttivat juuri valmistuneen Salon liiketalon kolmanteen kerrokseen, jossa konsulentillakin oli oma huone. Yhdistysten suosituimpia tapahtumia olivat yhden arkipäivän pituiset emäntäpäivät, joissa konsulentti oli paikalla ohjelmineen. Hän kävi myös pitämässä yhdistysten vuosikokoukset ja kokosi yhdistysten historiikkeja. Vuoden parin mittaiset kodinhoito-, arkistointi- yms.-kilpailut vaativat useita tarkistuskäyntejä. Hauskoja olivat tapahtumien käsienpesu- tai köydenvetokilpailut. Rautavaaralla pidettiin v kerhoa, johon osallistui 84 kerholaista. Palstaviljelykurssien, luentojen, näyttelyn lisäksi järjestettiin 3 juhlaa. 3

4 Neuvontatyö on ja on ollut liikkuvaa työtä, sinne, missä neuvontaa tarvitaan ja tarvikkeet kuljetettiin itse mukana. Ada Nevalaisen aikakaudella Pohjois-Savon tiestö oli huono. Yleisistä kulkuneuvoista eniten käytettyjä olivat laivat ja junat. Laivaliikenne olikin Savon vesillä tuohon aikaan vilkasta. Kuopion satamaan saattoi päivässä saapua 31 laivaa. Laivathan saattoivat poiketa saariin ja kapeidenkin vesistöjen laitureihin. Maantieliikenne oli huonompaa ja linja-autoliikenne alkoi vasta Kallansiltojen valmistuttua v Autoliikenteen kasvu vähensi laivaliikennettä, v tuli enää 16 laivaa päivässä. Huvimatkailijoille laivamatka oli nautinto, sillä kansihytit oli varattu heille, mutta konsulentille se kävi työstä. Varhain aamulla klo 3-4 oli herätys, juuri kun edellisen päivän tehtävistä oli uneen päässyt. Laivareitin päässä oli parasta jo illalla tulla laivaan, mutta laivassa yöpyminen yhteisissä hyteissä oli rauhatonta. Penkkien topatut selustat nostettiin ylös kuten makuuvaunuissakin ja sekä ylä- että alapeti saivat nukkujansa, joilla oli päänalusena salkku tai reppu. Matkaanlähtijöitä tuli pitkin yötä ja rahtia purettiin ja lastattiin koko ajan. Aamulla oli kiire kannelle raittiiseen ilmaan, vaikka olikin kosteaa, tuulista ja viileää. Kuopiossa oltiin ennen kahdeksaa. Laivakyyti oli halpaa, matkalasku ei tullut rasittavaksi. ( Marttatoimintaa Pohjois- Savossa ,ss 54 55) Kuvaus neuvontamatkasta Pielavedelle v.1928: Laivalla Kuopiosta Tuovilanlahteen, siitä pyörällä Pielavedelle (n. 30 km silloista tasoittamatonta maantietä), jälleen laivassa Tervon kanavan kautta Iisvedelle, pyörällä Suonenjoelle ja junassa Kuopioon. (AN) Maantiet olivat kärriteitä ja siinä oli neuvoja-neidin ajettava pyörällä kieli keskellä suuta, ettei joutunut kärrinpyörän urasta pehmeälle soralle. Tämä neuvontamatka kesti viikon. Siinä polkiessaan konsulentti usein mietti, eikö kukaan keksi pyörään mitään moottorihelpotusta, mutta ei ollut vielä mopojen aikakausi. Ada ja Heikki Ford, v Savisaaren pihassa 4

5 Päästäkseen hitaista ja pitkistä laiva- ja pyörämatkoista sihteerikonsulentti osti itselleen vanhan Fordin, Heikin, jolla matkanteko oli nopeampaa ja kaikki ne kattilat ja höyrymehustimet yms., jotka kursseja varten piti kuljettaa polkupyörällä, mahtuivat autoon. Koeajon ( ajokokeen) hän suoritti ja ajokortin Ada Nevalaiselle myönsi Kuopion Poliisilaitos: Ajokortti no 1204 Ada Nevalainen Tämä ajokortti on voimassa 1 p:ään elokuuta 1936 Konsulentti Ada Nevalainen, synt , oikeutetaan täten kuljettamaan yleinen( ajoneuvon laatu) henkilö automobiiliä ja moottoripyörää yksityisliikenteessä. Kuopion poliisilaitoksella 1 p:nä elokuuta 1931 J.Pohjanpalo Lunastus 25 mk Heikki rämisi ja tuoksui bensalta. Raitista ilmaa siihen saatiin, kun sivupellit rullattiin auki. Kerran Kaavin kirkonkylän koululla kotiapulainen säikähti äkillistä hirveää meteliä ja pudotti kattilankansipinon lattialle, mutta opettaja vilkaisi ulos ikkunasta ja totesi, että konsulenttihan se sieltä tulee. Jos oli liikkuminen työläämpää kuin nykyään, oli elämä pohjoissavolaisissa kodeissakin erilaista. Taloudellisen tilanteensa vuoksi marttapiiriliitto ei voinut maksaa konsulentille päivärahoja. Niinpä jo konsulentin toiminnan alkuvuosina oli lähetetty yhdistyksille pyyntö, että nämä neuvonta- ja muilla matkoilla huoltaisivat tämän kodeissaan. Näin yhdistykset loistavasti tekivätkin, yöpymiset ja ruokailut hoituivat. Parhaana (?) päivänä kahvia tuli juotua 21 kuppia, ei ollut kohteliasta kieltäytyä, kun emäntä paahtoi, jauhoi ja keitti kahvit. - Tilaisuuksia järjestettiin kodeissa ja kouluissa, marttayhdistysten juhlia useimmiten kouluissa. Näillä matkoillaan konsulentti pääsi tutustumaan pohjoissavolaisten maaseutukotien arkeen. Elettiin öljyvalojen aikaa, sähköä oli vain kaupungeissa. Konsulentin vakiovarusteisiin kuului pieni taskulamppu, että erilaisten kotien eteisistä löysi oikean oven tai pimeällä tien pihan perälle, ulkohuussiin. Kodit olivat erilaisia: oli isoja maalaistaloja, kartanoita, pieniä taloja. Oli tummuneita tupia, laki- eli katto(öljy)lamppu keskellä tuvan kattoa, peräseinän naulassa ehkä siirreltävä lasi- eli käsilamppu tai pöydällä lasiton tuiju, navettaan ja ulkona liikkumiseen myrskylyhty. Vauraimmissa taloissa valaistuksena oli pyöreäsydämisiä öljylamppuja, joissa oli kupu. - Neuvontakäynneillään konsulentti tapasi mm. suuren iloisen perheen, joka asui pienessä katollisessa maakuopassa. Oli komeita keittiöitä, ja taloja, joissa kaikki keittäminen tapahtui ulkosalla, nuotio-oloissa. Konsulentti kävi myös pitämässä yhdistysten vuosikokouksia. Tässä kuvaus vuodelta 1928: Muistan hyvin Kuopion kievarikyydin Leppävirran Kurjalanrantaan. Oli pyryinen tammikuun päivä. Pimeä tuli aikaisin. Reslareen nahkasiin peittäytyneenä kuulin vain aisakellon ja kulkusen helinää. Matkaa oli 60km, arviolta, lienee kestänyt kuusi tuntia, ehkä enemmänkin. Välillä oli jossakin talossa lämmiteltävä, tietä kysyttävä ja hevosta syötettävä. (AN) Vastaanotto perillä oli tietenkin lämmin. 5

6 Vuonna 1932 piiriliiton vuosikokouksessa todettiin, että piiriliiton pitää näkyä ja päätettiin, että vuonna 1934 pidetään piiriliiton aluetta käsittävä, siis maakunnallinen, kotitalousnäyttely Kuopiossa. Näytteillepanijoiksi kutsutaan marttayhdistysten lisäksi muitakin järjestöjä, kouluja, liikkeitä ja yksityisiä. Tästä alkoi valtava työ. Lopulta, kun Suomen suurin kotitalousnäyttely toteutui, näytteillepanijoita oli 1200 ja näyttelyssäkävijöitä n , arvokkaimpina vieraina Presidentti ja Rouva Svinhufvud. Näyttelyn tulot olivat ,50 mk, menot ,30 mk. Martat vastaanottamassa, kun Presidentti ja Rouva Svinhufvud saapuvat Kuopioon Kotitalousnäyttelyn avajaisia vietettiin Väinölänniemellä 6

7 Konsulentin (AN) toimintaselostuksesta v. 1934: Piiriliiton sihteeri-konsulenttina on toiminut Ada Nevalainen. Matka- ja toimituspäiviä on ollut 292. Toimituspäivistä meni kokouksiin ja juhliin 56 päivää, emäntäpäiviin 17, kursseihin, kilpailuihin, suunnitteluun yms. 41,sihteerintehtäviin 178 päivää. Esitelmiä ja havaintoesityksiä on hän pitänyt 134. Kotitalousnäyttelyn sihteerinä oli konsulentilla vuoden mittaan ja varsinkin kesällä enimmän aikaa ja työtä kysyvä tehtävä. Sen ohessa on hän myöskin koonnut ja painattanut Maaningan Marttayhdistyksen 15-vuotis- ja Lapinlahden Marttayhdistyksen 25- vuotiskertomukset, järjestänyt ja johtanut maatalouskerho-kotitalousneuvontaa sekä yhdistystyötä piiriliiton alueella Keväällä 1937 konsulentin ja neuvojien käytössä oli ensi kertaa Marttaliiton saama varjokuvakone. Se toimi sähköllä, mitä ei maaseudulla ollut. Niinpä toinen kantoi kojetta, toinen raskasta ladattua auton akkumalaattoria, linja-autosta taloihin jne.. Sillä sitten näytettiin vähän epäselviä kuvia puiden kulutuksesta ja uusista lämmitys- ja liesilaitteista. Ada Nevalainen toimi kotitalouskonsulenttina ja sihteerinä asti. Sen jälkeen hän oli helmikuun 1938 piiriliiton toimistotöissä ja alkaen aluekonsulttina piiriliiton pohjoisosassa ( Iisalmi), kunnes toimi lakkautettiin. Konsulentin (AN) toimintaselostus v. 1938: Konsulentti Aada Nevalaisen toimiaika oli kertomusvuotena 9 kk. Toimituspäiviä oli 214. Toiminta-alueena Pohjoisin Savo. Toimituspäivistä meni esitelmä- ja luentotoimintaan 80, yleisluontoisiin tehtäviin 59, kirjallisiin töihin 47, muihin 28 päivää. Perusti 11 marttayhdistystä ja yhden paikallisliiton. Valvoi ja ohjasi taiteilija Virkkalan suunnitelman sovittamista Iisalmen kaupunkiseurakunnan kirkon ympäristöön ja hautausmaalle. Kokosi ja painatti Marttapiiriliiton vuosikertomuksen v:lta 1937 sekä julkaisut Iisalmen maalais Marttayhdistyksen 40-vuotistoiminnasta ja 40 vuotta marttayhdistystyötä Rautavaaralla. Pitänyt 73 esitelmää ja puhetta. Marttaliiton järjestämä perheenemäntien lomakurssi pidettiin Muuruvedellä. Retkiä tehtiin mm. Juankoskelle, josta kuva. 7

8 Ada Nevalainen on taltioinut kirjeenvaihtoaan ja ajatuksiaan, minkä perusteella hän vuosikymmeniä myöhemmin laati kirjoituksen: Miksi erosin. Piiriliiton taloudellisten resurssien puute, ihmissuhteet, määrätietoisuus ja tinkimättömyys tässä varmaan syitä, jotka eivät saaneet häntä palaamaan toimeen, vaikka häntä siihen pyydettiin, sen jälkeen, kun monet yhdistykset olivat johtokunnissaan äänestäneet pyytämisestä. Vuoden 1947 lopussa piiriliiton puheenjohtaja Aino Linnove lähetti Ada Nevalaiselle johtokunnan valtuuttamana kirjeen (Rytkyn koululle), jossa häntä pyydettiin palaamaan, esittämään palkkavaatimuksensa ja ottamaan vastaan toiminnanjohtajan virka. Tähän virkaan tarvitaan henkilö, jolla on palavaa intoa, itsenäistä aloitekykyä ja halua toimia maakuntamme kotien hyväksi. Tällaisena ihmisenä Teidät muistetaan täällä. Oma asuntokin olisi löytynyt toimiston vierestä. Vastauskirjeessään Ada Nevalainen vastaa, ettei hänellä edelleenkään ole mitään marttatoimintaa vastaan, mutta hän on sitoutunut muihin tehtäviin. Sihteerikonsulentti-elämän jälkeen: Jo vuodesta 1932 oli piiriliitolla haaveena oman toimitalon hankinta, jopa liiketoimintaa, lähinnä einestuotantoa, ajatellen. Talouslama oli kuitenkin syvimmillään ja rahaa kertyi vähän. Näyttelyllä hankitut varat kulkivat kuitenkin piiriliiton tileissä talorahaston nimellä yli neljänkymmenen vuoden ajan. Vaikka inflaatiokin iski niihin, oli talorahasto olemassa. Määrätietoisena naisena 30-luvun konsulentti Ada Nevalainen kutsui tammikuussa 1969 piiriliiton johtavia naisia koolle ja useiden neuvottelujen tuloksena päätettiin kuin päätettiinkin hankkia oma huoneisto. Osaketoimikunta hankki lahjoituksia niin, että ostohetkellä osakkeen 40000mk:n hinnasta oli 2/3 hankittu. Osaketoimikunta laajennettiin tukitoimikunnaksi, pidettiin arpajaisia, kahvikonsertti yms ja martat tulivat avuksi. Ada Nevalainen hoiti järjestelyt eri liikelaitosten johtajien luokse tehtyihin käynteihin, hoiti keräysluvan, kirjoitti monet anomuskirjeet, ahkeroi arpajaisten ym tapahtumien järjestämiseksi ja lahjoitti itse hankkeeseen huomattavan summan. Syksyllä 1971 piiriliiton toimisto sitten muutti Salon talosta Asunto Oy Värikulmaan 42 neliön täysin velattomaan omaan huoneistoon. Kesällä 1971 opettaja Ada Nevalainen luetteloi ja kokosi piiriliiton arkiston vuoteen 1950 saakka ja se lähetettiin Savo-Karjalan maakunta-arkistoon. Hänen käsikirjoituksensa pohjalta (vv ) lehtori Riitta Kasurinen ja toiminnanjohtaja Mirja Paulo kokosivat ansiokkaan teoksen Marttatoimintaa Pohjois-Savossa , piiriliittomme 60-vuotisjuhlavuonna. Helsingin Kauppatorilla torikahviossa istuskellessaan Ada Nevalainen mietiskeli, että tällainen pitäisi saada Kuopionkin torille. - Niinpä niin, aluksi saatiin kaupungilta aikanaan lupa pystyttää kahvioteltta, myöhemmin kahviovaunu ja sittemmin vielä uusikin sellainen 8

9 Aada Nevalainen on tarkasti taltioinut sihteerikonsulenttivuotensa valokuvin, lehtileikkein ja kirjoituksin. Uskomaton on Marttasaralta 1, Sihteeri-konsulentin Reissut ja Pyssäykset osapuilleen n. 5 kg:n painoinen, 45 cm x 55 cm:n kokoinen leikekirja, johon hän vuosittain, itse piirrettyyn karttaan, on käsin merkinnyt kaikki matkansa, kokouspaikat jne. viivoin ja pistein. Se perustuu Konsulentin kuukausiselostuksiin. Sekä tämä että kilon verran kevyempi Marttasaralta 2 sisältävät kuvia, leikkeitä ja kirjeitä. Lisäksi on vielä Julkaisuja 3. Sihteerikonsulentin Reissut ja Pyssäykset osapuilleen opuksen alkulehdiltä: Kaikille niille lukuisille Savon lupsakoille Emännille, jotka ovat sinne sun tänne taivaltajan ruumiin kunnosta esimerkillistä huolta pitäneet, omistan ikikiitollisena tämän teoksen. Tavinsalmella, heinäkuun 30. p:nä Tekijä. Alkulehdet on kuvittanut hänen sisarensa, maaninkalainen opettaja ja martta Anna Koskimaa. Näiden lisäksi hän on muistoistaan (lehtileikkeet, toimintaselostukset, kalenterit ja muistikuvat) koonnut paksun Maakunnallista kehitystä Pohjois-Savossa kotitalous-marttasaralta ja -38. Tämän hän on päivännyt Kuopiossa Se pitää sisällään myös hänen luomiaan henkilökuvia joistakin piiriliittomme vastuunkantajista. (Ne löytyvät myös äänitettyinä kaseteilta, jotka ovat vuodelta 1981.)Viimeisellä sivulla on matrikkelitietoja myös hänestä itsestään: Aada Nevalainen, synt. Juuassa Opinnot: suoritettu keskikoulu, Reitkallin puut. ja maatal.koulun opettajakurssi 1923 Toimessa:puut.opett. Peltosalmen kotital.koulussa 1924, tal. ja puut.opett. Helsingin kaupunkilähetyksen laitoksessa (irtolaisnaisia), harjoittelu ja marttapiiriliiton siht.-konsulenttina Lisäopinnot; kasvatusopin laudatur, yhteiskuntatieteissä kandidaattia vastaavat suoritukset Toimessa: apulaisjohtajana kansanopistossa, johtajaopettajana kansakoulussa sekä yleisaineiden opettajana ja johtajana kansalaiskoulussa ( dispanssi) Tietääksemme hänet on haudattu synnyinseudulleen Juukaan. Ada Nevalaiselle on myönnetty Marttaliiton suuri kultainen ansiomerkki v.1938 ja Suomen Leijonan Ritarikunnan I lk:n ritarimerkki v Hänet on kutsuttu piiriliittomme kunniajäseneksi. Jos me kaikki pystyisimme kirjaamaan työhistoriaamme kuin Ada, olisi jälkipolvilla näkemys siitä, miten yhden ihmisen työrupeaman aikana maailma muuttuu, vaikkei sitä itse ehkä huomaakaan. Näin hiljainen tietokin siirtyy. Sama koskee ihmiselämää muutenkin. Vaatimattomatkin muistelmat olisivat kullanarvoisia seuraaville sukupolville. Aada Nevalaisen kirjaamat huomiot, muistelmat ja työsaran merkinnät ovat olleet kulttuuriteko eikä vähiten meille pohjoissavolaisille martoille. Itse henkilönä hän lienee ollut määrätietoinen, tarkka, asiansa osaava ja periaatteistaan kiinni pitävä. Hän tuntui myös pitävän työstään. - Olisi ollut mukava tavata. Olemme intoa täynnä koonneet nämä hajanaiset tiedot Ada Nevalaisen herkullisista muistelmista sekä ylläkin mainitusta Pohjois-Savon Marttapiiriliiton 60-vuotishistoriasta. Kiitokset avusta Anne Matilaiselle, Kirsi Vesterbackalle ja Mirja Paulolle Kuopiossa, toukokuussa 2016 Irmeli Hollmén ja Tuula Hakkarainen Länsi-Puijon Martoista 9

10 Kotitalousnäyttelyn presidentilliset aamiaispäivälliset tarjoiltiin Kuopion kaupungin seurahuoneella 10

11 Adan neuvontamatkat vuonna

12 Marttayhdistykset ja pisteinä Adan pyssäykset vuosina