TOIMINTAKERTOMUS 2011
|
|
- Armas Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lahden yliopistokeskus Toimintakertomus
2 Lahden yliopistokeskus Toimintakertomus 2011 Tunnusluvut 2011 lyhyesti Vuosibudjetti 12 M Päätoimista henkilökuntaa 179 Maisteri- ja DI-ohjelmia 4 Opiskelijoita 4994 Professuureja 14 Yksiköt vuonna 2011 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Lahden keskus Helsingin yliopisto (HY) Avoin yliopisto, Lahden toimipiste Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti Ympäristötieteiden laitos, Lahti Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Lahti School of Innovation Tampereen teknillinen yliopisto ( saakka) Korkeakoulujen yhteiskirjasto Lahden yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö Lahden yliopistokeskuksen tehtävänä on toiminta-alueensa sivistys- ja osaamistason kohottaminen sekä elinkeinoelämän palveleminen. Yliopistokeskus tekee valituilla tieteellisillä painopistealueilla monitieteistä, kansainvälisen tason tutkimusta ja antaa tutkimukseen perustuvaa opetusta sekä edistää elinikäistä oppimista. Yliopistokeskus toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää toiminnan alueellista vaikuttavuutta. 2
3 TOIMINTAKERTOMUS 2011 SISÄLLYS Lahden kampus kohti tavoite ohjelmavuosia LAHDEN KAMPUS KOHTI TAVOITEOHJELMA- VUOSIA Ohjausryhmän puheenjohtajan katsaus... 4 Kaupunginjohtajan katsaus... 5 Tutkimus- ja kehittämistoiminta... 6 Opetus ja opetuksen tukipalvelut... 8 Voimavarat, henkilöstö ja hallinto Korkeakouluyhteistyö ja muu yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tiivistelmä Lahden yliopistokeskukseen kuuluvien yksiköiden toiminnasta vuonna LIITE: Lahden yliopistokeskuksen tunnusluvut Lahti University Consortium in Brief Lahden yliopistokeskuksen yhteystiedot ja toimipisteet 2012 Contact information Lahden yliopistokeskuksen toimintakertomus 2011 Teksti ja toimitus: Lahden yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö Kannen kuvat (ylh.): Marianne Lehtonen, Maiju Saari ja Anne Antila. Taitto Markprint Oy, Lahti 2012 Lahden yliopistokeskus on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen verkosto-organisaatio. Vuoden 2011 lopussa yliopistot ja Lahden kaupunki allekirjoittivat uuden yhteistyösopimuksen toiminnasta Lahden yliopistokampuksella. Olennaisena tulevien vuosien tavoitteena on määritellä yhdessä entistä fokusoidumpi, yliopistojen strategioita ja alueen tavoitteita toteuttava tutkimus- ja opetusprofiili sekä rakentaa synergistä, monitieteistä tutkimusohjelmamallia. Lahden yliopistokampus onkin viime vuosina profiloitunut systemaattisesti valituille osaamisaloille (käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, muotoilu, ympäristö) ja kehittynyt erityisesti tutkimustoiminnan osalta. Tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuuri- ja tukipalveluratkaisuissa (muun muassa korkeakoulujen yhteiskirjasto, laboratoriofasiliteetit) on Lahdessa tehty jo pitkään alueellista yhteistyötä. Myös tilojen käytössä pyritään mahdollisimman laajamittaiseen yhteiskäyttöön. Yhteistyön tiivistämisestä edelleen on sovittu uudessa yliopistokampussopimuksessa. Vuoden 2012 aikana tehdään Lahden kampukselle toiminnan ja talouden yhteen liittävä tavoiteohjelma vuosille
4 Ohjausryhmän puheenjohtajan katsaus Yliopistot valmistautuivat vuoden 2011 aikana tulevaan strategiakauteen Lahden yliopistokeskuksen tulevaisuutta visioitiin kampusajattelun avulla, tiiviissä yhteydessä yliopistojen strategiaprosesseihin. Tavoitteeksi asetettiin Lahden toimintojen integrointi entistä kiinteämmäksi osaksi yliopistojen muuta toimintaa. Allekirjoitimme Lahdessa uuden sopimuksen yliopistokeskusyhteistyöstä Lahden yliopistokampuksella. Sopimuksen mukaisesti yhteisenä tavoitteenamme on, että Lahteen rakentuu ja kiinnittyy entistä kansainvälisempi osaamiskeskittymä, jolla on vahva ja omaleimainen, muista kampuksista selkeästi erottuva sisältöprofiili. Mukana on kolme yliopistoa, joiden vahvuuksien ja yhteistyön perustalle toiminta rakentuu. Tarkoituksena on kehittää monitieteistä tutkimusohjelmamallia, joka kiinteyttää tutkijoiden, yliopistojen ja alueen yhteyttä. Mallin toteutuminen edellyttää riittävän isoja yhteisiä ohjelmia. Erityisen kiintoisia monitieteisiä tutkimusohjelmia ja koulutuskokonaisuuksia voimme olettaa syntyvän tieteiden välisille rajapinnoille, osaamisaloja yhdistämällä. Yliopistoille tässä voikin avautua mahdollisuus kokeilla uudenlaisia sovelluksia, joilla on vahva kytkentä ympäröivään yhteiskuntaan. löytää edelleen uusia yhteisiä ratkaisuja ja synergiaetuja. Erityisesti Niemen alueen innovaatiokeskittymä on kasvanut nopeasti ja tulevina vuosina se todennäköisesti vahvistuu entisestään, mikä osaltaan edesauttaa korkeatasoisen yliopistokampuksen rakentumista. Vuonna 2012 Helsinki on yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa maailman muotoilupääkaupunki. Myös yliopistot ovat aktiivisesti mukana vuoden toteuttamisessa. Monet muotoilupääkaupunkihankkeet ja -tapahtumat ovat omiaan tiivistämään yliopistojen ja Lahden kaupungin yhteistyötä. Ne tuovat yhteistyöhön uusia, piristäviä elementtejä ja kytkevät Lahden entistä kiinteämmäksi osaksi metropolialuetta. Lahden yliopistokeskuksen ohjausryhmän puolesta kiitän kaikkia kumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Thomas Wilhelmsson Helsingin yliopiston rehtori Lahti on osa laajaa metropolialuetta ja sen innovaatioympäristöä. Siksi on luontevaa, että Lahden yliopistokampuksesta muodostuu myös kiinteä osa metropolialueen yliopistokampusten verkostoa. Kampus vahvistaa Lahden asemaa yhtenä Suomen elinvoimaisista suurista kaupunkiseuduista ja tukee alueen yritystoiminnan uudistamista ja uusien kasvualojen syntymistä. Yliopistokampus voi myös lisätä Lahden alueen kykyä houkutella korkeasti koulutettua väestöä. Lahdessa on viime vuosina tehty paljon infrastruktuuriin ja tukipalveluihin liittyvää kehittämistyötä, johon yliopistokeskus on osallistunut alueellisten kumppaneidensa kanssa. Esimerkkejä tästä ovat Osaamiskiinteistöt Oy, Korkeakoulujen yhteiskirjasto, Oppimiskeskus Fellmannia ja ympäristökampuksen laboratoriopalvelut. Tällä saralla on tärkeää 4
5 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Sopimuksen yliopistokeskus yh teistyöstä allekirjoittivat (ku vassa oikealta) Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson (ohjausryhmän puheenjohtaja), Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Ilkka Pöyhönen. Kaupunginjohtajan katsaus Viime vuosien aikana Lahti on kasvanut kokoisekseen kaupungiksi myös osaamisessa ja innovaatioissa. Nyt 2010-luvulla olemme kiistatta yksi Suomen suurista kasvukeskuksista ja innovaatiokeskittymistä. Lahden muuttovoitto on 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä noussut kymmenen suurimman kaupungin parhaitten joukkoon, ja erityisesti korkeastikoulutetun väestön kasvu on ollut nopeaa. Alueen merkitys kansallisessa innovaatiojärjestelmässä on erityisesti ympäristö- ja muotoiluosaamiseen suunnattujen panostusten johdosta kasvanut merkittävästi. Hallituksen viimeaikaisissa linjauksissa Lahti onkin yksi niistä suurista kasvukeskuksista, joihin suurkaupunkipolitiikka ja kansallinen innovaatiopolitiikka jatkossa painottuvat. Parhaillaan valmistellaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kesken ns. kasvusopimuksia, joissa sovittaisiin tärkeimmistä yhteisistä tavoitteista ja toimista, joilla näiden kaupunkiseutujen kilpailukykyä ja kasvua vahvistetaan. Tavoitteenamme on, että sopimuksessa todetaan Lahden asema kansainvälisen tason ympäristöön ja muotoiluun erikoistuneena osaamis- ja innovaatiokeskittymänä. Kasvusopimuksen syntyminen tukee osaltaan Lahden vahvaa roolia tulevassa kansallisessa kaupunkipolitiikassa ja muun muassa valmisteltaessa tulevia kansallisia ja alueellisia rahoitusohjelmia. Tässä työssä menestymiseen tarvitaan kaikkia mahdollisia voimia erityisesti yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Viime syksynä allekirjoitettu uusi sopimus yliopistojen yhteistyöstä Lahden yliopistokampuksella jatkaa sitä hyvää yhteistyötä, jota yliopistojen ja Lahden kaupungin välillä on toteutettu jo vuosikymmenten ajan. Samalla se on uusi vaihe lahtelaisessa yliopistotoiminnassa. Uudessa yliopistokampusmallissa Lahti mielletään olemukselliseksi osaksi metropolialueen kampuskokonaisuutta ei enää yliopistojen erilliseksi filiaaliksi, sivutoimipisteeksi. Tämä painotus on vahvasti mukana nyt allekirjoitetussa kampussopimuksessa: Lahti täydentää ja vahvistaa omilla profiilialueillaan metropolin osaamisympäristöä. Sopimus korostaa myös aiempaa enemmän sitä, että kyse on todella yliopistojen yhteisestä kampuksesta, jossa tutkimusohjelmat, opetus ja tukipalvelut rakennetaan mahdollisimman paljon yhteistyössä. Lahden alueen strategiset kärjet ympäristö, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta muodostavat myös yliopistokampuksen kovan ytimen. Näitä painotuksia tukevaa toimintaa Lahti on jatkossakin valmis omalta osaltaan edistämään. Lahden kaupungin puolesta kiitän Lahden yliopistokeskusta hyvästä yhteistyöstä ja toivotan sille onnea uuteen vaiheeseensa. Jyrki Myllyvirta Lahden kaupunginjohtaja 5
6 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Lahden yliopistokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta profiloitui selkeästi keskeisille painopistealueille. Aalto-yliopiston toimintamallin uudistaminen vaikutti siten, että ympäristöalan hankkeiden volyymi pieneni edellisvuoteen verrattuna. Muilla aloilla oli kuitenkin selkeää kasvua. Tutkimusjulkaisujen kokonaismäärä kasvoi yli 20 prosenttia. Tutkimustoiminta oli vuoden aikana entistä kansainvälisempää, mikä näkyi erityisesti tutkijoiden liikkuvuuden lisääntymisenä sekä vierailevien ulkomaisten professorien ja muiden asiantuntijoiden kasvavina määrinä. Yksiköiden tutkimustoimintaa tuodaan esille tiivistetyissä katsauksissa sivulta 16 alkaen ja yksikkökohtaiset tunnusluvut ilmenevät liitteestä. Päijät-Häme käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan huippualueeksi LUT Lahti School of Innovationin Päijät-Häme maailman johtavaksi käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alueeksi -tutkimus- ja kehittämisprojekti ( ) on keskeinen työväline alueen elinkeino-, innovaatio- ja korkeakoulustrategioissa asetettujen, innovaatiojärjestelmän uudistamista koskevien tavoitteiden toteuttamisessa. Yleisenä päämääränä on jatkaa toimia, joiden avulla Päijät-Hämeeseen rakentuu tieteellisesti korkeatasoinen ja kansainvälisesti verkostoitunut innovaatio- ja korkea koulujärjestelmien tutkimus- ja kehittämiskokonaisuus. Se tukee vahvasti alueellisen innovaatioympäristön kehittämistä. Projekti muodostaa yhteishankkeen HY:n Palmenian toteuttaman Innovaatioita toiminnan rajapinnoilta tiedon ja osaamisen tuottamisen ja välittämisen foorumit Päijät-Hämeessä -projektin kanssa. Hankkeessa ryhdyttiin kehittämään työkaluja, jotka edistävät tutkimuksen ja käytännön rajapinnoilla tapahtuvien innovaatioiden syntymistä luomalla uudenlaisia tapoja tuottaa ja välittää tietoa ja osaamista. Uudet työkalut edistävät yliopistollisen tutkimustiedon ja osaamisen hyötykäyttöä; alueelle luodaan eri kohderyhmiä palvelevia toimintatapoja, joilla tieto Lahden yliopistokeskuksen tutkimushankkeiden painopisteet vuonna 2011 Hyvinvointi 14 % Liiketoiminta ja innovaatiot 35 % e Lahden yliopistokeskuksen kehittämishankkeiden painopisteet vuonna 2011 Muut 31 % Hyvinvointi 21 % Muut 6 % e Ympäristö 45 % Ympäristö 11 % Liiketoiminta ja innovaatiot 37 % muutetaan toiminnaksi. Projektissa on mukana kolme HY:n ainelaitosta ja kymmenkunta professoria. Palmenia ja LUT LSI käynnistivät syksyllä monitieteisen käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan teemaan liittyvän kansainvälisten seminaarien sarjan, jossa on asiantuntijoina myös ulkomaisia professoreita. Sarja aloitettiin Diffusion of Innovations challenges and successes workshopilla, ja se jatkui ympäristöestetiikkaan liittyvällä sessiolla Aesthetics preservation. 6
7 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Ympäristöalan yhteishankkeita HY ympäristöekologian osaston koordinoimana jatkettiin vuoden 2011 puolelle kahta laajaa EU-hanketta (EAKR-rahoitus). STORMWATER-hankkeessa (Taajaman hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet) on ympäristöekologian osaston lisäksi mukana Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Kouvolan kaupunki, Lahti Aqua Oy, Aalto-yliopisto ja Hollolan kunta. YMLI hanketta (Uudet ympäristömittausmenetelmät liiketoimintamahdollisuutena) on lisäksi toteuttamassa Lahden ammattikorkeakoulu, Lammin biologinen asema (HY), Hämeen ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Biotekniikan instituutti (HY). Muotoilu mukaan tutkimusprofiiliin Lahdessa on toiminut vuoden 2010 alusta alkaen kaksi Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun muotoilun laitoksen professoria yhteistyössä erityisesti Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin kanssa. Vuoden 2011 aikana sovittiin yhteistyön ulottamisesta yliopistolliseen tutkimukseen. Syyskaudella aloitettiin prosessi, jonka päämääränä on linkittää Aalto-yliopiston muotoilun uusien sovellusalueiden tutkimusta muihin Lahden yliopistokeskuksen tutkimusteemoihin. Yhteisissä työpajoissa hahmoteltiin ja ryhdyttiin valmistelemaan HY:n, LUT:n ja Aalto-yliopiston yhteistä, monitieteistä ohjelmaa, joka yhdistää käyttäjälähtöisesti innovaatiojohtamisen, muotoilun, viestinnän ja hyvinvoinnin näkökulmia. Kaupunkilaboratorio-hankkeen valmistelu Yhteistyössä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen Lahden yksikön, Lahden ammattikorkeakoulun sekä Lahden tiede- ja yrityspuiston kanssa on valmisteltu Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio -projektia. Projektin tavoitteena on selvittää kaupunkien ja niiden ekosysteemien toimintaa, rakentamisen vaikutusta sekä luoda tietoinfrastruktuuria, jolla tuetaan tutkimusta ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista kaupunkiympäristön suunnittelua. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimusjulkaisujen kokonaismäärä Referee-tutkimusjulkaisut Tohtoritutkintojen määrä Tutkimushankkeiden volyymi 4,3 Me 4,2 Me 3,5 Me 3,5 Me 2,9 Me Kehittämishankkeiden volyymi 1,6 Me 2,5 Me 1,8 Me 1,8 Me 3,6 Me 7
8 OPETUS JA OPETUKSEN TUKIPALVELUT Opiskelijamääriä ja opintosuorituksia koskevat luvut eivät poikkea merkittävästi edellisvuoteen verrattuna; täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrä lisääntyi kuitenkin 15 prosenttia. Yksikkökohtaiset tunnusluvut esitetään liitteessä. Vuoden 2011 aikana sovittiin alustavasti yhteisiin tutkimusteemoihin linkittyvien monitieteisten koulutuskokonaisuuksien valmistelusta. UrbanEnviro UrbanEnviro-hanke jatkui vuonna Projektissa ovat mukana Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitos, Palmenia ja Avoin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation, Tampereen teknillisen yliopiston Materiaaliopin laitos sekä Lahden ammattikorkeakoulu. Hankkeen koordinoijana on Lahden yliopistokeskus. Kaikki osaprojektit - sisällön suunnittelu ja koordinointi, kv-opiskelijoiden tukipalveluiden kehittäminen sekä täydennyskoulutusmallin kehittäminen etenivät suunnitellusti. Englanninkielisiä kursseja järjestettiin projektissa 17 kpl vuonna 2011; Helsingin yliopiston MURE-maisteriohjelman (Master s Degree Programme in Multidisciplinary Studies on Urban Environmental Issues) kurssien lisäksi TTY ja LUT käynnistivät omat osuutensa kansainvälisestä koulutuskokonaisuudesta. Lisäksi Lahden yliopistokeskus järjesti kaksi kansainvälisen osaamisinfrastruktuurin kehittämiseen liittyvää henkilöstökoulutuskurssia. Vuonna 2011 avattiin yliopistokeskuksen ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteinen verkkopalvelu mikä liittyy erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden tukipalvelujen kehittämiseen. Tukipalveluiden kehittämisen merkeissä järjestettiin myös neljä International Cafeeta eli opiskelijoiden kohtaamistapahtumaa Fellmanniassa. Tutkintovaatimusten mukaisesti suoritetut opintopisteet Opetuksen tunnusluvut Opintopisteetön täydennyskoulutus tunteina (h) Valmistuneet maisterit ja diplomiinsinöörit Suortitetut tohtorintutkinnot * 1855* 22 HY Palmenia HY ymp.tiet LUT, Lahti * Sisältää opistoyhteistyössä suoritetut opintopisteet sekä arvion verkko-opinnoissa suoritetuista opintopisteistä Avoin yliopistoopetus Kokonaismäärä Opiskelijamäärät Perustutkinto-, maisteri- ja DI-ohjelmien opiskelijat Tohtori- ja lisensiaattiopiskelijat Täydennyskoulutus * 960* * 710* HY Palmenia HY ymp.tiet LUT, Lahti * Sisältää myös ikäihmisten yliopistossa opiskelleet 8
9 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Yleisöluennot ja Helsingin yliopiston Studia Generalia löysivät yleisön Korkeakoulujen yhteiskirjasto Lahden yliopistokeskukseen kuuluvien yliopistojen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Lahden kaupungin sopimukseen perustuvan Korkeakoulujen yhteiskirjaston toiminta alkoi vuoden alussa. Toimintaa oli alkuvuoden myös entisen Lahden tiedekirjaston tiloissa, mutta Oppimiskeskus Fellmannian valmistumisen myötä valtaosa palveluista keskitettiin uuteen oppimiskeskukseen. Yhteiskirjastoon kuuluvan ympäristökirjaston palveluja ryhdyttiin kehittämään oppimiskeskuskonseptin mukaisesti. Yhteiskirjaston ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa ja toiminnan kehittämisestä ja seurannasta vastaava operatiivinen yhteistyöryhmä viisi kertaa. Vuonna 2011 yliopistokeskus solmi lukioyhteistyötä koskevan sopimuksen Lahden kaupungin sivistystoimialan kanssa. Yhtenä uutena toimintamuotona koottiin yliopistokeskuksen asiantuntijoista verkosto, jonka osallistujat ovat tilattavissa lukioihin pitämään alustuksia tai tietoiskuja omasta tutkimusaiheestaan tai akateemisen maailman työelämästä. Muita yhteistyön muotoja ovat avoimen yliopiston kurssien tarjoaminen osaksi lukio-opetusta, lukiolaisten osallistuminen yliopistokursseille sekä opintoneuvonnan ja tiedotuksen tehostaminen. Keväällä 2011 järjestettiin hyvinvointia ja terveyttä käsitellyt yleisöluentosarja: Ihmisen varaosat Professori Kimmo Kontula, Helsingin yliopisto Päijät-Häme terveysliikunnan megamaakunta Tutkija Satu Parjanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Syövän hoito tänään ja huomenna Professori Heikki Joensuu, Helsingin yliopisto Kolmas ikä - kun työ on takana mutta vanhuus edessä Professori Antti Karisto, Helsingin yliopisto Syksyllä 2011 välitettiin Lahden Fellmanniaan Helsingin yliopiston Studia Generalia luentosarja Aineen arvoitus reaaliaikaisesti. Etäluennot saavuttivat suuren suosion sekä vakioyleisön. Jokaisella syksyn luentokerralla oli paikalla isännöimässä ja asiantuntijoina Lahden yliopistokeskuksen edustajia. Ennen syksyn ensimmäistä Studia Generaliaa oli Fellmanniassa esiintymässä lahtelaistaustainen professori Kari Enqvist (kuva alla) aiheenaan Aine ja maailmankaikkeus. 9
10 VOIMAVARAT, HENKILÖSTÖ JA HALLINTO Lahden yliopistokeskuksen tulolähteet vuonna 2011 Toiminnan kokonaisvolyymi e e 17 % e 1 % e 28 % Yliopistot ja valtio Kunnat Suora EU-raha e 8 % e 8 % e 38 % Alueellinen EU-raha Maksupalvelu Muut Lahden yliopistokeskuksen kokonaisvolyymi oli yli 12 miljoonaa euroa vuonna Rahoituslähteinä olivat valtion ja yliopistojen (38 %) lisäksi kunnat (28 %), EU:n alueellinen ja suora rahoitus (17 % ja 1 %), maksullinen palvelutoiminta (8 %) sekä muut lähteet (8 %). Lahden kaupungin toiminta-avustus oli tärkeää perusrahoitusta, kaupungilta ja muilta kunnilta saatiin myös EU-hankkeiden kuntarahoitusta. Resurssien yksikkö- ja tulolähdekohtainen erittely ilmenee liitteessä. Lahden yliopistokeskuksessa työskenteli vuoden 2011 lopussa 179 henkilöä ja heistä noin 80 % asuu Päijät-Hämeessä. Päätoimisen henkilöstön lisäksi toiminnassa oli mukana runsaasti sivutoimisia yliopistojen asiantuntijoita muun muassa kouluttajina sekä erilaisissa tutkimus- ja kehittämistehtävissä. Kummiprofessuuri- ja kummilaitosyhteistyö lisäsi paikallista osaamis- ja tiedepohjaa kuluvan vuoden aikana kaikissa yliopistoyksiköissä. Henkilöstön, opiskelijoiden ja kummiverkostojen kansainvälistyminen on jatkunut vuoden 2011 aikana. Lahden yliopistokeskus on yliopistojen ja Lahden kaupungin yhteistyösopimukseen perustuva verkosto. Yliopistokeskuksen strategisesta johtamisesta vastaa ohjausryhmä (s. 15), johon kuuluvat mukana ole vien yliopistojen rehtorit ja Lahden kaupunginjohtaja. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Operatiivisesta johtamisesta vastaa johtoryhmä (s. 15), johon kuuluvat yliopistojen alueyksiköiden johtajat ja kolme Lahden kaupungin edustajaa. Johtoryhmä kokoontui vuonna 2011 seitsemän kertaa. Helsingin yliopisto oli edelleen vuonna 2011 Lahden yliopistokeskusta koordinoiva yliopisto ja yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö on hallinnollisesti Helsingin yliopiston alainen, yliopistokeskuksen yhteinen palveluyksikkö. Lahden yliopistokeskuksen viestintää toteutettiin yhteisen viestintästrategian mukaisesti tavoitteena yliopistokeskuksen näkyminen vahvana alueel- Päätoiminen henkilökunta Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Lahden keskus Helsingin yliopisto Avoin yliopisto, Lahden toimipiste Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti Ympäristötieteiden laitos, Lahti LUT Lahti School of Innovation TTY Lahden yksikkö ( asti) Yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö Lahden tiedekirjasto ( asti)
11 TOIMINTAKERTOMUS 2011 lisena toimijana ja korkeatasoisena tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan keskittymänä. Yliopistokeskuksen toimintaa esiteltiin päättäjille, kuntalaisille, elinkeinoelämälle, medialle ja tutkijayhteisölle tekstein, esitelmin, tapahtumin ja näyttelyin. Koko maakuntaan elokuussa 2011 jaetun tiedotuslehden teemoina olivat yliopistokeskuksen kymmenvuotishistorian ja ajankohtaisten tutkimusaiheiden esittelyn rinnalla uusi oppimiskeskus Fellmannia sekä lukioyhteistyö. Lisäksi lehdessä kerrottiin entiseen tapaan ajankohtaisia kuulumisia ja tarjottiin koko alueen yliopistokoulutuskalenteri. Lahden yliopistokeskuksen verkkosivujen visuaalinen ilme ja rakenne uudistettiin kevään aikana. Lahden yliopistokeskuksen professorit 2011 Lahdessa toimii useita yliopistojen professoreita ja tutkimusryhmiä. Aalto-yliopisto Insinööritieteden korkeakoulu Lahden keskus Professori Juha Kaila (jätehuoltotekniikka) Professori Ari Jolma (ympäristösuunnittelun tietotekniikka) (Ympäristönsuojelutekniikan professuuri oli täyttämättä) Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Professori Pekka Aula (valtiotieteellinen tiedekunta, verkkoviestintä, osa-aikainen alkaen) Professori Janne Matikainen (osa-aikainen Aulan tilalla alkaen) Professori Antti Karisto (valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaaligerontologia) Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos, Lahti Professori Timo Kairesalo (vesistöekologia) Professori Martin Romantschuk (ympäristöbiotekniikka) Professori Heikki Setälä (kaupunkiekosysteemitutkimus) Professori Rauni Strömmer (maaperäekologia) Lahden yliopistokeskus täytti keväällä 10 vuotta ja juhli kumppaneidensa kanssa Sibeliustalossa seminaarissa, jossa muisteltiin menneitä ja arveltiin tulevaisuutta. Illalla henkilöstö juhli kymmenotteluhengessä Myllysaaressa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Professori Vesa Harmaakorpi (tuotantotalous, erityisesti innovaatiojärjestelmät) Professori Timo Pihkala (johtaminen ja organisaatiot, erityisesti yrittäjyys ja pk-yritysten johtaminen) Professori Hannu Rantanen (tuotantotalous, erityisesti teollisuustalous) Professori Tuomo Uotila (tulevaisuustiedon johtaminen, alkaen) Professori Helinä Melkas (palveluinnovaatiot, alkaen) Yliopistokeskuksen yksiköiden professoreiden lisäksi Lahdessa toimii kaksi Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun muotoilun laitoksen professoria. He tekevät työtään tiiviissä yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluja taideinstituutin kanssa. Päijät-Hämeen alueen osaamis- ja tiedepohjaa vahvistaa yliopistokeskuksessa kehitetty kummiprofessuuri- ja kummilaitosjärjestelmä. Useat suomalaiset ja ulkomaiset professorit ja yliopistot osallistuvat sen kautta tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön alueella. 11
12 KORKEAKOULUYHTEISTYÖ JA MUU YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Vuonna 2011 osallistuttiin useisiin alueellisiin foorumeihin, joilla edistettiin korkeakoulutoiminnan yhteistyötä sekä yliopistotoiminnan alueellista vaikuttavuutta. Yhteistyö alueen muiden korkeakoulutoimijoiden kanssa on jatkunut vakiintuneissa työryhmissä rakentavassa hengessä. Yhteistyössä on ollut mukana myös useita muita kotimaisia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja sekä ulkomaisia yliopistoja. Alueella toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yksiköiden johtajien muodostamassa korkeakoulutyöryhmässä käsiteltiin muun muassa korkeakoulujen alueellista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, hankeyhteistyötä ja kansainvälistymisen haasteita sekä tila- ja tukipalveluasioita, erityisesti oppimiskeskus Fellmannian käyttöönottoa. Vakioaiheena olivat myös yhteiset tapahtumat ja viestintä. Paikallisesta yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta mainittakoon yliopistokeskuksen yksiköiden edustajat useissa alueen kehittämiseen tähtäävissä elimissä, kuten Osaamiskeskusohjelmassa, Hämeen Kauppakamarin koulutusvaliokunnassa, Peruspalvelukeskus Oivassa, Päijät-Hämeen hyvinvointiklusterissa jne. Vuonna 2011 kirjattiin tilastoihin yhteensä yli 500 T&K-asiakasta, edunsaajaa ja kumppania. Lukujen takana on tutkimusta, opinnäytetöitä, strategiaprosesseja sekä muita asian tuntijatehtäviä, työryhmiä ja neuvottelukuntia. Yliopistokeskus osallistui muun muassa seuraavien alueellisten työryhmien työskentelyyn: Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian seurantaryhmä, Lahden kaupunginhallituksen korkeakoulupoliittinen toimikunta, Lahden kaupungin kansainvälisten asioiden tiimi ja Maakunnallisen aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja kehittämisverkoston yhteistyöryhmä. Lisäksi yliopistokeskus osallistui Lahti kansallisessa innovaatiojärjestelmässä selvitystyön ohjausryhmään, jossa ryhdyttiin hahmottamaan Lahden roolia innovaatiokeskittymänä, josta on tavoitteena saada aikaan uuden hallitusohjelman mukainen kaupungin ja valtion välinen aiesopimus, jossa myös yliopistot ovat mukana. Oppimiskeskus Fellmannia Alueellisena yhteistyönä rakennettu Oppimiskeskus Fellmannia avasi ovensa elokuun 8. päivänä, avajaisviikkoa vietettiin mm. Taide lauantain avoimilla ovilla, opiskelijajuhlilla ja henkilöstötilaisuuksien merkeissä. Kutsuvierasavajaiset järjestettiin 7.9. ja opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksen toi valtiosihteeri Tapio Kosunen. Ensimmäisen kuukauden aikana kävijöitä Fellmanniassa oli
13 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Oppimiskeskuksen käyttöönotto viestintä ja valmennus -hankkeen avulla tuettiin Fellmannian täysimääräistä käyttöönottoa viestintätoimien ja yhteisen henkilöstökoulutuksen avulla. Hankkeessa Helsingin yliopiston Avoin yliopisto teki selvitystyön opetusteknologian käytöstä Päijät-Hämeen koulutusorganisaatioissa. Yliopistokeskuksen ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän yhteishanke sai Päijät-Hämeen liitosta maakunnallista kehittämismäärärahaa. Fellmanniassa konkretisoitui myös korkeakoulutoimijoiden Opin ovi -ohjauspalvelun yhteistyö. Vakiopäivystysaikojen ja ohjaajaringin yhteispelillä saatiin Fellmanniassa sijaitseva neuvontapiste aktiivisesti palvelemaan alueen aikuisopiskelijoita. Lahden yliopistokeskuksen yksiköillä oli vakiopäivystysaika torstai-iltapäivisin. Vuoden 2011 lopussa aloitettiin World Design Capital hankkeen Oppimiskeskus Fellmannian palvelumuotoilun kehittävä arviointi suunnittelu. Hankkeen avulla jatketaan toiminnan kehittämistä Fellmannian toiminta- ja tausta-ajatusten mukaisesti. Korkeakoulutusta.fi Korkeakouluopinnot Päijät-Hämeessä -verkkopalvelun ylläpitoa ja kehittämistä jatkettiin yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Palvelu on vakiinnuttanut asemansa korkeakoulutuksen tietolähteenä alueella ja sillä oli vuoden 2011 aikana yli yksittäistä käyttäjää ja sivuja selattiin yli kertaa. Verkkopalvelun yhteistyön puitteissa järjestet tiin vuoden aikana myös useita infotilaisuuksia korkeakouluopintojen mahdollisuuksista alu eella yhdessä kaikkien korkeakoulutusta antavien toimijoiden kanssa (Kysy korkeakoulutuksesta ja Tarinoita sun tulevaisuudesta). Palvelu oli esillä myös Aikuis opiskelijan viikon tapahtumassa Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikko, Tutkijoiden yössä sekä Lahden tiedepäivässä. Tutkijoiden yö Järjestyksessään kuudes Tutkijoiden yö toteutettiin Fellmanniassa teemalla Uuden ajan oppiminen. Tapahtuman tarkoituksena oli lähentää kansalaisia, yhteisöjä, yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimustyötä toisiinsa. Toiminta- ja tietopisteissä kävijät saivat konkreettisen kuvan tutkijoiden tutkimusaiheista, -menetelmistä sekä tuloksista. Kävijät voivat esim. tallentaa paikallishistoriaa omien valokuvien avulla, tutustua ympäristöekologiaan ympäristökahvilassa tai mittauttaa kehonkoostumustaan. Koko perheelle oli tarjolla elämyksellistä ohjelmaa Pelle Pelottoman Tutkimuspajassa, jossa esiteltiin mm. katapultteja sekä tuuli- ja vesivoimaa, ja jossa sai osallistua Lahden seudun pyöräilyreittien suunnitteluun. Kävijöitä kirjattiin yli 500 ja ikähaitari vaihteli kirjaimellisesti vauvasta vaariin. 13
14 Yhdeksäs Lahden tiedepäivä Lahti Science Day Lahden tiedepäivä - Lahti Science Day järjestettiin uudessa oppimiskeskus Fellmanniassa marraskuun lopussa ja tapahtuma keräsi jälleen suuren kuulijajoukon, noin 300 osallistujaa. Avauspuheen pitivät professorit Vesa Harmaakorpi ja Heikki Setälä ja päivä päättyi Janne Matikaisen ja Harri Kuuselan keskusteluun uusista oppimismenetelmistä. Auditorion ohjelmaa pystyi seuraamaan myös nettiyhteyksillä. Tieteellisiä esityksiä oli yli 40 viidessä eri teemaryhmässä. Palmenia järjesti lisäksi englanninkielisen soveltavaan estetiikkaan liittyneen seminaarin Environmental Aesthetics, jossa pääpuhujana oli professori Glenn Parsons Kanadasta. Palkintoja Vuoden korkeakouluteko Fellmannialle Tiedon ja oppimisen kohtaamispaikka Fellmannia sai Lahden kaupungin myöntämän vuoden korkeakoulutekotunnustuksen Lahden Tiedepäivän yhteydessä. Uuden ajan oppimiskeskus on alueen yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteistyön konkreettinen ilmentymä, todetaan tunnustuksen perusteluissa. Fellmanniassa toimivat Lahden ammattikorkeakoulu ja Lahden yliopistokeskus sekä korkeakoulujen yhteiskirjasto, jota taloudellisesti ylläpitävät Lahden ammattikorkeakoulun ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin lisäksi Lahden kaupunki ja Lahden yliopistokeskus. kohtaamispaikka on lyhyessä ajassa valloittanut niin päijäthämäläisen suuren yleisön kuin opiskelijat ja tiede-elämän edustajat. Lisäksi perusteluissa korostettiin, että koko Fellmannian uudistus ja toimintafilosofia toteuttavat Lahden seudun kolmea kärkeä: muotoilua, ympäristövastuullisuutta ja käytäntölähtöistä innovaatiotoimintaa ja että tämä tiedon ja oppimisen 14
15 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Vuoden Helmi 2011 Padasjoen säästöpankkisäätiön Vuoden Helmi tutkimusapuraha luovutettiin Lahden tiedepäivän yhteydessä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin -hankkeelle. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään käyttäjälähtöisesti palvelukonseptia muistelu- ja terveystikulle; tavoitteena on tukea ikääntyvien hyvinvointia. Muistelutikulle voidaan tallentaa elämäkerrallisia dokumentteja, kuten perhevalokuvia, tekstejä, ääni- ja videotallenteita sekä käyttäjän harrastuksiin ja mielenkiinnon kohteisiin liittyvää materiaalia. Terveystikulle tallennetaan hätätilanteessa tarvittavat perustiedot, terveyteen liittyviä seurantataulukoita ja testejä viitearvoineen sekä mahdollinen hoitotahto. Lahden yliopistokeskuksen ohjausryhmä ja johtoryhmä 2011 Ohjausryhmä 2011 Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto, puheenjohtaja Vararehtori Martti Raevaara, Aalto-yliopisto Vararehtori Hannu Rantanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Vararehtori Paul H. Andersson, Tampereen teknillinen yliopisto ( asti) Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Lahden kaupunki Professori Timo Pihkala, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja, asiantuntija Pääsihteeri Senja Jouttimäki, Lahden yliopistokeskus, sihteeri Johtoryhmä 2011 (suluissa varajäsen) Lahden kaupunki Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta (Mika Mäkinen) Toimialajohtaja Maritta Vuorinen (José Valanta, alkaen Sari Alm) Toimitusjohtaja Lauri Ylöstalo (Tomi Tura) Helsingin yliopisto Professori Timo Kairesalo (Heikki Setälä) Johtaja Juha-Pekka Liljander (Raisa Valve), varapuheenjohtaja Johtaja Tapio Kosunen (Kaisa Vuorivirta) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Professori Timo Pihkala (Vesa Harmaakorpi), puheenjohtaja Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Professori Tapio Luttinen (Matti Lintuniemi) Tampereen teknillinen yliopisto ( asti) Professori Pentti Järvelä (Sauli Eerola) Asiantuntija: Professori Eero Miettinen, Aalto-yliopisto Taideteollinen korkeakoulu Pääsihteeri Senja Jouttimäki, esittelijä Suunnittelija Mari Merenluoto, sihteeri 15
16 Tiivistelmä Lahden yliopistokeskukseen kuuluvien yksiköiden toiminnasta vuonna 2011 diplomi-insinööriä vuonna Jatko-opiskelijoita Lahden keskuksessa oli yhteensä yhdeksän, joista ulkomaalaisia kolme. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Lahden keskus Päätoiminen henkilökunta 24 Keskuksen johtaja professori Tapio Luttinen Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakouluun kuuluvan Lahden keskuksen lisäksi Aalto-yliopiston Taideteollisella korkeakoululla on ollut toimintaa Lahdessa vuonna Alla olevat tiedot koskevat ainoastaan Lahden keskuksen toimintaa. Vuonna 2011 Aalto-yliopisto käynnisti yhdessä alueellisten sidosryhmien kanssa yliopiston Lahdessa tapahtuvan toiminnan uuden toimintamallin suunnittelutyön. Uuden toimintamallin tavoitteena on edistää ja vahvistaa yliopiston toimintaa Lahden alueella ja osana Lahden yliopistokeskusta, huomioiden sekä yliopiston että alueen päämäärät. Osana tätä prosessia myös Lahden keskuksen asema itsenäisenä hallinnollisena yksikkönä päättyy, ja sen nykyiset toiminnot liitetään osaksi Insinööritieteiden korkeakoulun Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitosta vuoden 2012 aikana. Lahden keskuksen tutkimustoiminta on keskittynyt ympäristötekniikkaan, erityisesti jätehuoltotekniikkaan sekä ympäristösuunnittelun tietotekniikkaan. Vuoden 2011 aikana Lahden keskuksessa toteutettiin kaikkiaan yhdeksää eri rahoittajien rahoittamaa tutkimusprojektia sekä kahta kehityshanketta. Tärkeimpiä tutkimusprojektien rahoittajia olivat Tekes, EU 7. puiteohjelma, Suomen Akatemia sekä Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Lahden keskus tuottaa ympäristötekniikan diplomi-insinöörin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ympäristötekniikan DI-ohjelmassa oli 38 opiskelijaa ja ohjelmasta valmistui 5 Aalto-yliopiston Lahden keskus toteutti yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa EcoMill- Ympäristötehokkuuspaja -hanketta, jossa tavoitteena on mm. kehittää uusia opetusmenetelmiä erityisesti ympäristötekniikan opetukseen. Lisäksi keskus on osallistunut kahteen kansainväliseen EU/ COST sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto/nordplus rahoittamiin koulutuksen kehittämishankkeisiin vuonna Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Lahden keskus sai ensimmäisen palkinnon tutkimuslaitosten sarjassa Tekesin ja Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin Vihreä ICT -kilpailussa. Kilpailun tarkoituksena oli nostaa esille innovatiivisia ideoita, joilla sekä parannetaan ympäristön ja elämän laatua että luodaan uutta liiketoimintaa: Kierrätyspalvelimessa se, mitä me kannamme ulos paperi- ja muovipusseissa, tulee näkyväksi. Kierrätyspalvelin seuraa reaaliajassa kiinteistöjen ja asuinalueiden jätekertymiä ja tyhjennyksiä. Jätejakeiden määriä voidaan monitoroida samaan tapaan kuin veden ja energian kulutusta. Palvelu toimii Internetissä, jossa yleinen aluetieto on kaikkien luettavissa ja kiinteistötieto on vain asukkaiden ja taloyhtiöiden hyödynnettävissä. Jätehuoltoyhtiöt ja yritykset käyttävät palvelua jätehuollon suunnittelussa ja painoon perustuvassa laskutuksessa. Kierrätyspalvelin-hankkeen toteuttavat yhdessä Aalto yliopiston Lahden keskuksen kanssa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Turun seudun jätehuoltoyhtiö Oy. Hankkeeseen osallistuu myös vaaka-sensorijärjestelmän kehittävä yritys ja datan jalostamisen muita asiantuntijoita. EAKR-rahoitteisessa hankkeessa tutkitaan ja suunnitellaan Kierrätyspalvelimen perusmalli ja sitä testataan pilotti alueilla. Hankkeen kesto on
17 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Helsingin yliopisto (HY) Avoin yliopisto Lahden toimipiste Henkilöstö Lahdessa 9 sekä laajasti yhteistyössä Avoimen yliopiston Helsingin toimipisteen henkilöresursseja Yksikön vetäjä erikoissuunnittelija Kaisa Vuorivirta, joka toimi myös projektipäällikkönä Fellmannian kehittämishankkeessa. AVOIN YLIOPISTO Avoin yliopisto toi alueelle Helsingin yliopiston eri tiedekuntien korkeatasoista opetusta: perus- ja aineopintoja sekä tutkinnossa vaadittavia kieli- ja yleisopintoja. Uuden ajan oppimiskeskus on antanut mahdollisuuksia syvemmän yhteistyön ja paremman palvelun toteuttamiseksi. Avoin yliopisto otti aktiivisen roolin Fellmannian kehittämisessä ja yhteisten palveluiden muotoilemisessa. Mm. yhteisissä henkilökuntavalmennuksissa Avoin yliopisto pystyi tarjoa- Avoin yliopisto oli myös aktiivisesti mukana vuonna 2011 käynnistyneessä yhteistyössä Lahden lukiokoulutuksen kanssa. Avoin yliopisto on mm. tarjonnut tietoa yliopisto-opinnoista sekä mahdollisuuden opintoihin jo lukioaikana. maan osaamistaan verkkopedagogiikassa alueen korkeakouluyhteisön käyttöön. Avoin yliopisto on Fellmannian tiloja ja fasiliteetteja hyödyntäen lisännyt sähköisesti välitettyä opetusta alueella. V aikana Avoin yliopisto panosti vahvasti verkkovälitteisen opetuksen ja nk. välitetyn opetuksen kehittämiseen. Opintoja tuotiin sähköisesti Lahden alueelle ja samalla luotiin mallia niin pedagogisesti kuin teknisestikin välitetylle opetukselle. Erityinen huomio kohdistui vuonna 2011 ympäristöalan opintojen kehittämiseen, Avoin yliopisto mm. aloitti yhteistyössä ympäristöekologian osaston kanssa Ympäristötiede ja ympäristöasioiden hallinta 25 op perusopinnot verkko-opintoina syksyllä Avoin yliopisto osallistui Lahdessa aktiivisesti alueellisen verkkopalvelun ylläpitoon. Palvelu on vakiinnuttanut asemansa korkeakoulutuksen tietolähteenä alueella. Avoin yliopisto ryhtyi syksyllä 2011 sähköisesti välittämään suosittuja Studia Generalia -yleisöluentoja Helsingistä Fellmannian tiloihin Lahteen. 17
18 Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämis KESKUS Palmenia Lahti työllistymistä. Työttömille tarjottiin mahdollisuus osallistua terveystarkastukseen ja ryhmämuotoiseen elintapaohjaukseen. Työttömien parissa työskentelevät puolestaan saivat uusia työvälineitä asiakkaiden arjenhallinnan tukemiseen. Henkilökunta 54 Yksikön johtaja Juha-Pekka Liljander Palmenian Lahden yksikkö on jaettu kolmeen kehittämisohjelmaan: Hyvinvointitieto ja elämänkulku Viestintä sosiaalisissa verkostoissa Yhteisöjen luova kehittäminen ja monikulttuurisuus. Päijät-Häme -hankkeessa pilotoitiin uudenlaista ennaltaehkäisevää toimintamallia, jossa toimintakyvyn menettämisen riskissä olevat yli 70-vuotiaat henkilöt ohjautuvat terveyskeskuksen vastaanotolta kolmannelle sektorille toimintakykyä ylläpitäviin ja edistäviin ryhmiin. Asiakkaiden ja työntekijöiden kokemukset toimintamallista olivat myönteisiä ja mallia kehitetään eteenpäin. :ssä toteutettiin keväällä 2011 musiikki- ja keskustelupainotteisia työpajoja ja lasten tutkijaryhmiä, joissa lapset kertoivat, millaisia kysymyksiä lapsille tulisi esittää luokka-asteilla 2-6 toteutettavassa verkkokyselyssä. Lasten suunnittelemiin kysymyksiin perustuva verkkokysely toteutettiin syksyllä 2011, ja siihen vastasi yli 2000 lasta. Takaisin Liipolaan -tutkimuksessa tuotettiin tietoa lähiössä kymmenen vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ja nykyisistä kehittämistarpeista. Erityisesti tutkimuksessa tarkastellaan etnistä ja kulttuurista segregaatiokehitystä ja väestön ikääntymistä lähiössä. Rytmi-projektissa onnistuttiin luomaan olemassa oleviin palvelujärjestelmiin uudenlaisia yhteistyömalleja, jotka tukevat heikossa työmarkkinaasemassa olevien työnhakijoiden hyvinvointia ja Valtakunnallisen TAIKA-hankkeen jatko käynnistyi vuonna TAIKA II - Taide työelämän laadun ja innovaatiokyvykkyyden kehittäjänä -hankkeessa kokeillaan taidemenetelmien metodiikkaa työelämän kehittämisessä ja tutkitaan systemaattisesti menetelmien vaikutuksia työpaikoilla. AMARE-hankeperhe jatkoi toimintaansa monikulttuurisuuden edistämiseksi. AMARE-ohjauskeskus ohjaa ja tukee koulutettuja tai koulutukseen haluavia maahanmuuttajia hakeutumaan osaamistaan vastaaviin työtehtäviin, täydentämään opintojaan yliopistoissa ja korkeakouluissa suomalaista työelämää vastaaviksi ja suunnittelemaan itselleen tarkoituksenmukaista työuraa. Ope-Amare -koulutus valmentaa maahanmuuttajataustaisia opettajia ja kasvattajia yliopisto- ja korkeakouluopintoihin. REKRY-AMARE -hanke keskittyy korkeasti koulutettujen työperäisen maahanmuuton kysymyksiin. MONNI Monikulttuurisempi koulu -hankkeessa ehkäistään maahanmuuttajiin liittyviä ennakkoluuloja ja maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä. Viestintä sosiaalisissa verkostoissa kehittämisohjelma jatkoi vahvana viestinnän ammattilaisten kouluttajana kehittämällä edelleen koulutuksia, joiden avulla mahdollistuu kehittyminen oto-tiedottajasta viestinnän johtamisen tehtäviin. Lahden alueen toimijoiden viestinnän osaamisen kehittämiseen tarjottiin sosiaalisen median seminaareja. Kulttuurialan täydennyskoulutuksen uusi avaus oli Mokuhanga japanilaisen puupiirrostekniikan erikoiskurssi, joka sisälsi sekä käytännön työpajan että siihen liittyvän teoreettisen taustoituksen. Suuren suosion saavuttanut kurssi toteutettiin kahdesti vuoden 2011 aikana. 18
19 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Yhteistyössä Päijät-Hämeen kesäyliopiston ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa toteutettiin ensimmäistä kertaa Päijät-Hämeen ikäpäivät. Vuonna 2011 alueyksikössä käynnistyi Lahden Tutkijapraktikum, jota toteutettiin yksikön ja Helsingin yliopiston kolmen ainelaitoksen sosiaalitieteiden laitoksen, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen sekä opettajankoulutuslaitoksen yhteistyönä. Praktikum edistää monitieteistä tutkimusta ja yhdistää tutkimusosaamista alueellisiin kehittämistarpeisiin tavalla, joka tukee väitöskirjan tekemiseen tähtäävää tutkijakoulutusta ja lahjakkaiden tutkijoiden etenemistä tutkijanuralla. Muotoilun, viestinnän ja maineen yhteys nousi teemana esiin vuoden aikana. Verkkoviestinnän professuuri -hankkeessa (EAKR) panostettiin muotoilun ja viestinnän sekä maineen yhteyden selventämiseen. Aiheesta valmistui kevään aikana kaksi pro gradu -työtä, joissa aineistoa oli koottu Lahden alueelta. Lisäksi kehitettiin syksyllä alkanut Clean Design maineen -rakentaminen -hanke, joka alkoi EAKR-rahoitteisena syksyllä. Hanke liittyy Lahden tiede- ja yrityspuiston Clean Design Center -hankkeeseen (EAKR). Hankkeessa aihetta pyritään pohtimaan konkreettisesti alueen yritysten näkökulmasta ja siinä on mukana myös Lahden ammattikorkeakoulun muotoilu- ja taideinstituutti. Palmenian yhteydessä toimiva KansainväliNen soveltavan estetiikan instituutti (KSEI) järjesti Lahdessa IX kansainvälisen ympäristöestetiikan konferenssin Aesthetics of Human Spaces. Between Urban and Nature. KSEI järjesti Lahdessa myös syysseminaarin teemalla Puita näkyvissä! Kaupunkimetsät asutuksen ja luonnon rajapinnalla. Lahden professoripöytä kokoontui vuonna 2011 kymmenen kertaa Päijät-Hämeessä. BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos Lahti Henkilökunta 58 Ympäristöekologian vastuuprofessorina ja ympäristötieteiden laitoksen varajohtajana toimii professori Timo Kairesalo Vuoden 2011 aikana ympäristöekologian osastolla oli käynnissä yhteensä 33 eri tutkimushanketta: kolme EU:n komission alaisen tutkimusohjelman, seitsemän Tekesin ja neljä Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, sekä yhdeksän säätiöiden tutkimusapurahoilla rahoitettua hanketta sekä 10 muuta (EAKR, ESR, OKM, KatuMetro, kunnat, yritykset, yhdistykset) ulkopuolisella, täydentävällä rahoituksella toteutettua hanketta. EU:n, Suomen Akate mian sekä Tekesin rahoittamat hankkeet ovat pääosin usean kansainvälisen tai kansallisten, eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkimusryhmien yhteishankkeita. Tekes-rahoitteisissa hakkeissa oli mukana partnereina ja rahoittajina yhteensä yli 40 ympäristö- ja ICTalan yritystä. Kaksi uutta Tekes-hanketta ( ) sai rahoituspäätöksen alkuvuodesta Ympäristöekologian tutkijat ja virkahenkilöt ovat tuottaneet vuoden 2011 aikana yli 20 kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaistua artikkelia. Lisäksi on julkaistu useita muita yleistajuisempia artikkeleita eri lehdissä. Ympäristöekologian jatko-opiskelijoita on mukana valtakunnallisissa, opetusministeriön rahoittamissa Ympäristötieteen ja -tekniikan tutkijakoulussa (ENSTE) ja Vesistöjen ja valuma-alueiden tutkijakoulussa (VALUE). 19
20 Ympäristöekologian oppiaine pystyy tarjoamaan kaiken luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoihin vaadittavan opetuksen Lahdessa. Ympäristöekologian pääaineessa annetaan opetusta ensisijaisesti akvaattisessa ja terrestrisessä ekologiassa, ympäristöbiotekniikassa, ekotoksikologiassa ja ympäristökemiassa. Sivuaineikseen opiskelijat voivat Lahdessa valita ympäristökemian, ympäristömikrobiologian, ympäristöasioiden hallinnan sekä englanninkielisen kaupunkitutkimukseen liittyvän Urban Environmental Ecology kokonaisuudet. Kesän päähaussa 2011 ympäristöekologiaan valittiin valtakunnallisen biologian yhteisvalinnan kautta maisterintutkintoa suorittamaan 25 pääaineopiskelijaa. Lukuvuoden 2011 aikana valmistui 11 luonnontieteiden kandidaattia, 7 filosofian maisteria ja 3 filosofian tohtoria. Lisäksi hyväksyttiin 11 pro gradu -tutkielmaa. Ympäristöekologiassa oli kuluvan vuoden aikana 36 jatko-opiskelijaa suorittamassa tohtorintutkintoa. Osa annetusta, ympäristöekologian tutkintovaatimuksiin kuuluvasta (valinnaisesta) opetuksesta toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston avoimen yliopiston Lahden yksikön kanssa. Tämä yhteistyö on antanut mahdollisuuden tuottaa opintojaksoja, joihin oppiaineen omat resurssit eivät yksinään riitä tai jotka kiinnostavat laajempaakin opiskelijajoukkoa. Samalla tämä yhteistoiminta tuo ympäristöekologian erityisosaamista yliopiston ulkopuolisten ulottuville. Ympäristöekologian väitöstilaisuudet Lahdessa: FM Saara Vauramo: Urban Ecosystem Services at the Plant-Soil Interface FM Jussi Huotari: Dioxide and Methane Exchange between a Boreal Pristine Lake and the Atmosphere FM Sari Kauppi: Bioremediation of Diesel Oil Contaminated Soil and Water FM Mirva Ketola (os. Nykänen): Sedimentary Zooplankton Remains as Indicators of the Lake Ecological Quality and Trophic Structure Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Lahti School of Innovation Henkilökunta 30 Yksikön johtaja professori Timo Pihkala Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Lahti School of Innovation tarjoaa yliopistotasoista liiketoimintaosaamista erityisesti innovaatiokyvykkyyden ja suorituskyvyn johtamisen tutkijana ja kehittäjänä. Aktiivista tutkimusyhteistyötä tehtiin useiden, myös kansainvälisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimushankkeet joko palvelivat suoraan tai sivusivat elinkeinoelämää ja sen toimintatapoja. Julkisen sektorin kehittäminen on lisääntynyt voimakkaasti. LUT LSI:n koordinoima Lahti Living Lab on kuulunut European Network of Living Labs -verkostoon vuodesta Verkoston kautta on saatu tietoa erilaisista Living Lab -käytännöistä, metodologioista, seminaareista ja hankehauista. ENoLL-verkosto on jakautunut teemoihin, joista Lahti Living Lab:in kannalta kiinnostavimpia on ehealth ja eparticipation -teemat. Yhteistyötä on tehty yhteisten artikkelien muodossa. Uusia tutkimushankkeita valmisteltiin mm. Suomen Akatemialle, EU:n 7. puiteohjelmaan ja Tekesille. Julkaisutoiminta yksikössä aktivoitui huomattavasti ja julkaisujen laatu parani entisestään. Julkaisuja tuotettiin kaikkiaan 76 kpl, joista 15 referee-julkaisua. Alla muutama hanke-esittely: Osterit lähiöiden helmet -tutkimushanke toteutettiin elokuusta 2009 joulukuuhun 2011 osana ympäristöministeriön ja ARAn koordinoimaa valtakunnallista lähiöohjelmaa. Hankkeen tavoitteena oli 20
LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS
LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS HELSINGIN YLIOPISTON TOIMINTA LAHDESSA Monipuolista toimintaa jo lähes 40 vuotta. Toiminta kootaan synergiseksi kokonaisuudeksi
LisätiedotMONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS
MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Esittely 2015 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET Suomessa on 14 yliopistoa Yliopistokeskuksia 6 alueilla joilla ei ole omaa yliopistoa mutta usean yliopiston toimintaa: Kajaani Kokkola
LisätiedotLUT Lahti School of Innovation
LUT Lahti School of Innovation Exploring Innovation Olemme innovatiivisuuden menetelmien tutkimusretkellä - Perustettu 1996 - Professuurit: - Teollisuustalous (1996) - Yrittäjyys ja pk-yritysten johtaminen
LisätiedotYliopistojen yhteinen toiminta-alusta. Päijät-Hämeen TKI & O tilaisuus Senja Jouttimäki
Yliopistojen yhteinen toiminta-alusta Päijät-Hämeen TKI & O tilaisuus 5.2.2019 Senja Jouttimäki TAVOITTEENA OSAAVA, ELINVOIMAINEN JA HYVINVOIVA KAUPUNKISEUTU Yliopistokampus perustuu sopimukseen yhteistyöstä:
LisätiedotTIETEELLISET RATKAISUT
TIETEELLISET RATKAISUT PUHDAS ENERGIA Energiamarkkinat ja aurinkotalous Energian muunto- ja varastointiteknologiat Kestävyystutkimus KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA JA YRITTÄJYYS Innovointi ja kestävä arvonluonti
LisätiedotOSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä
OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin
LisätiedotVERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET
Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset
Lisätiedot5/6/2010. www.ucpori.fi
5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotUNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS
UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006
LisätiedotMONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Kestävän kehityksen ja kaupunkiympäristön monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta
MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Kestävän kehityksen ja kaupunkiympäristön monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta sekä innovaatiotoimintaa Esittely kesäkuu 2016 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotLahden Yliopistokampus. Monitieteinen kaupunkikampus TOIMINTAKERTOMUS 2014
Lahden Yliopistokampus Monitieteinen kaupunkikampus TOIMINTAKERTOMUS 2014 Kuva: Eira Rosberg Kuva: Tom Whitlow Kuva: Antti Sihlman Lahden Yliopistokampus Avainluvut vuodelta 2014 Rahoitus 10,5 M Henkilökunta
LisätiedotLAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia
LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin
LisätiedotYliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa
Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö
LisätiedotKansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa
Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa Kaisa Kurki, kansainvälisten asioiden päällikkö Tampereen yliopisto, strateginen kansainvälinen kehittäminen Sessio: Miten ammattikorkeakoulujen
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotINTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen
INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotKäyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.
Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson
LisätiedotLaatija: Sanna Tomperi, FM, suunnittelija, LUT Kouvola pvm: 3.2.2015
LUT Kouvolan yksikkö Vuosiraportti 2014 Laatija: Sanna Tomperi, FM, suunnittelija, LUT Kouvola pvm: 3.2.2015 KAUPUNGIN TAVOITTEET KORKEAKOULUN TOIMENPITEET VAIKUTUKSET JA ARVIO TULOKSISTA Kouvolaa palvelevat
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotSuurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotPorin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015
Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotVaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola
Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotMaailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
LisätiedotYliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus
Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten
LisätiedotALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA
ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotOULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN
OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen
LisätiedotAvoimen tiedon keskus
Avoimen tiedon keskus Kun pieni idea kasvaa suureksi Pekka Olsbo JYU. Since 1863. 14.11.2017 1 Mistä kaikki alkoi? Vuonna 2014 Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö otti vastuulleen yliopiston
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotKestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa
Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja
ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS 13.2.2015 Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja Ammattikorkeakoulut ovat uudistuneet Toimiluvat ja rahoitusmalli
LisätiedotPäijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku Riitta Nieminen
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku 21.6.2017 Riitta Nieminen www.paijat-hame.fi #phliitto 2 09.00-09.20 Tilaisuuden avaus: Hakujen kokonaisuus
LisätiedotTaideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia
Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus
Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään
LisätiedotYLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotTURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN
TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta
LisätiedotPorin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori
Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotLUT-konserni pähkinänkuoressa
LUT-konserni pähkinänkuoressa -näkökulma Turo Kilpeläinen Rehtori/toimitusjohtaja L LUT-konserni lyhyt historia 2011: Saimaan muutti Skinnarilan kampukselle Yhteinen tiedekirjasto 2011 Tilojen, labrojen
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotKestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa
Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa YLIOPETTAJA EEVA AARREVAARA 1 Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio hanke Hankkeen kesto 01/2012 06/2014 EAKR-rahoitus Tavoite: tutkimuksellisena
LisätiedotMaahanmuuttajat korkeakouluissa
Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle
LisätiedotChydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA
ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA LAHTI ON SUOMEN KIINNOSTAVIN JA KANSAINVÄLISESTI KASVUHAKUINEN DESIGNEKOSYSTEEMI
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto
1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmän toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden mukainen
LisätiedotKASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011
KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen
LisätiedotKorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki
Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen
LisätiedotSektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot
Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotErityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM
Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen 2017-2019 ja 2018-2020 OKM 22.8.2017 Erityisavustukset korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin 2017-2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotKOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ
KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 Ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä AMK-tutkintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! 2 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu kouluttaa liikeelämän ja palveluelinkeinojen
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotTOIMINTOKOHTAISTEN TALOUSTIETOJEN KÄYTTÖ KORKEAKOULUJEN OHJAUKSESSA
TOIMINTOKOHTAISTEN TALOUSTIETOJEN KÄYTTÖ KORKEAKOULUJEN OHJAUKSESSA ULLA MÄKELÄINEN & JUKKA HAAPAMÄKI 4.6.2018 Toimintokohtainen erittely Korkeakoulujen tulee laatia toimintokohtainen erittely, joka täsmää
LisätiedotDEEVA Using Data and Experiences in Novel Ecosystem Value Co-Creation
Turun Ammattikorkeakoulu DEEVA Using Data and Experiences in Novel Ecosystem Value Co-Creation Projektin kesto 1.11.2016-30.4.2019 Toiminta-alue Kansainvälinen Kumppanit Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotCo-op Network Studies
Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
LisätiedotCo-op Network Studies
Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan
LisätiedotHelsingin yliopiston Avoin yliopisto
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä
LisätiedotIL-palvelut Aalto-yliopistossa
IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian
LisätiedotTampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma
2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen
LisätiedotAallosta kestävän kehityksen osaajia
Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän
Lisätiedot