Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf140)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf140)"

Juha Hiltunen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kurssimateriaali Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf140) Tomi Kokkonen Puhelin: Työhuone: 246 (Siltavuorenpenger 20 A) wiki.helsinki.fi sisäänkirjautuminen mikroverkkotunnuksella => yhtietfil luentojen Power point -esitykset, sanastoa (tulossa) kysymyksiä, kommentteja Printit tulevat Philosophica-kirjastoon Oheislukemisto: Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia (Gaudeamus 2004) 1 2 Miksi filosofi on kiinnostunut tieteestä? Filosofiakeskeinen näkökulma: kiinnostus tieteeseen metafyysisistä ja tieto-opillisista syistä tieteellinen realismi: tiede on paras tiedonhankinnan keino ja se kertoo, mitä on olemassa kiinnostus tieteen periaatteelliseen kykyyn tuottaa tietoa: haasteena tieto-opillinen skeptisismi Tiedekeskeinen näkökulma: tosiasialliseen tieteeseen liittyy filosofisia kysymyksiä: käsitteellisiä, metodologisia, tulkinnallisia samalla syy tieteilijälle olla kiinnostunut filosofiasta Tieteenfilosofia ja tieteentutkimus Tieteentutkimus: empiiristä tieteen tutkimista tieteensosiologia, -psykologia, -historia jne. kohteena tiede ja sen käytännöt sellaisena kuin ne ilmenevät ei normatiivista, ei tulkitse tuloksia Tieteenfilosofia tulkitsee tuloksia laajempaan kontekstiin normatiivinen näkemys hyvästä tieteestä kiinnostunut tieteellisen tiedon luonteesta, selittämisestä jne

fi sisäänkirjautuminen mikroverkkotunnuksella => yhtietfil luentojen Power point -esitykset, sanastoa (tulossa) kysymyksiä, kommentteja Printit tulevat Philosophica-kirjastoon Oheislukemisto: Panu

2 Yleinen tieteenfilosofia ja erityistieteiden filosofiat Yleinen tieteenfilosofia: tieteellinen tieto yleensä ja yleinen tieteellinen metodologia esim. millaista on pätevä tieteellinen päättely ja hyvä tieteellinen selittäminen, mikä on tieteellisten teorioiden suhde todellisuuteen jne. Erityistieteiden filosofiat: erityistieteisiin (biologia, taloustiede jne.) liittyvät filosofiset kysymykset esim. mitä on aika? mitä evolutiiviset selitykset selittävät? mitä taloustieteelliset mallit sanovat ihmisen käyttäytymisestä? Yhteiskuntatieteiden filosofia Yleisen tieteenfilosofian sovelluskohde Yksittäisiin yhteiskuntatieteisiin liittyvät erityistieteenfilosofiset kysymykset Ihmistieteiden mahdollinen erityislaatu inhimillinen toiminta, kulttuuriset merkitykset, arvosidonnaisuus metodologinen monismi vs. metodologinen pluralismi: onko vain yksi yleinen tieteellinen metodologia? Inhimillisen toiminnan ja yhteisöllisyyden luonne 5 6 Tieteenfilosofia ja muu filosofia Teoreettinen filosofia: tieteenfilosofia tieto-opin erityistapauksena erityistieteiden filosofiset kysymykset liittyvät ontologisiin kysymyksiin (esim. fysiikka, psykologia) Yhteiskuntafilosofia yhteisöllisyyden ja kulttuurin luonne (esim. vastuu) yhteiskuntatieteellisen tiedon filosofinen merkitys Etiikka moraalipsykologia osana filosofista psykologiaa soveltava etiikka: esim. bioetiikka ja biologian filosofia Kurssin sisältö Loppuosa tästä luennosta: mitä tiede on? Teoriat ja havainnot Tieteellinen päättely Kausaliteetti Tieteellinen selittäminen 1.2. Tieteellinen realismi 5.2. Tieteiden erot ja ihmistieteiden asema 8.2. Inhimillinen toiminta Yksilön ja yhteisön suhde Sosiaalisen todellisuuden ontologiaa Tiede ja arvot Tieteen ja tutkijan etiikka 7 8 2

Erityistieteiden filosofiat: erityistieteisiin (biologia, taloustiede jne.) liittyvät filosofiset kysymykset esim. mitä on aika? mitä evolutiiviset selitykset selittävät?

3 Mitä on tiede? Deskriptiivinen vs. normatiivinen kysymys tiede empiirisenä kohteena muuttuva normatiivinen kysymys tiedepoliittisesti latautunut (1) Tiede tutkimusprosessina toimintaa, jonka määrittelevät päämäärät ja metodit yhteisö, joka ylläpitää prosessia (2) Tieteellinen menetelmä tieteelliseksi hyväksytyt menetelmät menetelmät, joita tulisi käyttää (3) Tieteellinen tieto nykyinen vs. lopullinen tieto Tieteen päämäärät Tiedolliset päämäärät: tieto ja ymmärrys ihmisestä ja maailmasta Instrumentaaliset päämärät: teknologia, kommunikaatio, politiikka jne. Tieteellä instituutiona ja yksittäisillä tutkijoilla ja rahoittajilla (valtio, yksityiset tahot) voi olla erilaisia päämääriä 9 10 Tieteen menetelmät Menetelmät, jotka johtavat parhaaseen mahdolliseen tietoon yleiset periaatteet, joita tieteen tulee noudattaa tutkimuskohde ja tarkempi kysymyksenasettelu määrittävät kulloinkin parhaan konkreettisen tavan Metodologinen monismi vs. pluralismi: onko eri tieteiden välillä periaatteellisia eroja? Tieteen yleisiä piirteitä 1 Kriittisyys todistamisen taakka uuden väitteen esittäjällä kaikki väitteet käyvät läpi kriittisen keskustelun Itseään korjaavuus ja dogmittomuus sekä hankittu tieto että metodologia epäilyn kohteena Testattavuus väitteillä on oltava testattavia tuloksia Toistettavuus tulosten varmistus (sattumat, virheet)

joka ylläpitää prosessia (2) Tieteellinen menetelmä tieteelliseksi hyväksytyt menetelmät menetelmät, joita tulisi käyttää (3) Tieteellinen tieto nykyinen vs.

4 Tieteen yleisiä piirteitä 2 Julkisuus tulokset tiedeyhteisön käytettävissä ja arvioitavissa Riippumattomuus tuloksia arvioi tiedeyhteisö itse, tiedollisilla kriteereillä hyödyllisyys tai yhteensopivuus ulkoisten tekijöiden kanssa (uskonto, ideologia, moraali, rahoittajien intressit) eivät saa vaikuttaa tiedolliseen arviointiin Tieteen yhteisöllisyys Tieteen tekijä tiedeyhteisö yliopistot, tutkimusinstituutit, tieteelliset julkaisut jne. tutkimusprosessin ja sen rahoituksen yhteisöllinen ohjaus vertaisarvioinneilla (julkaisut, virantäytöt jne.) yksittäisen tutkijan tärkein pääoma uskottavuus Yhteisöllisyys osa tieteen menetelmää yksittäisten tutkijoiden rajoitteiden neutralointi tiedollinen työnjako Tieteellinen auktoriteetti yhteisöllä, ei yksittäisellä tutkijalla Tieteellinen tieto Tieto: perusteltu tosi uskomus Tieteellinen tieto on yhteisöllistä ja hajautettua tietoa tiedeyhteisön yleisesti hyväksymät näkemykset Tieteelliset menetelmät perusteena: parhaat perusteet, mutta tiedeyhteisökin voi erehtyä tieteellinen tieto on sidottua ajanhetkeen fallibilismi (C.S. Peirce): tieteellinen tieto aina epävarmaa (silti parasta käytössä olevaa tietoa) kriittinen keskustelu ja testaaminen tekevät tiedosta luotettavampaa Demarkaatio (rajanveto) 1 Tiede vs. arkiajattelu: tiede (ja filosofia) on arkiajattelun jalostusta, mutta arkiajattelulla ja -havainnoilla taipumus esim.: käsitteellistää havainnot yksiselitteisesti (taustalla ajatus havainnon ja todellisuuden ongelmattomasta suhteesta) huomata vain ajatuksia tukevat seikat (ei tarpeeksi suurta systemaattisuutta tai kriittisyyttä) nojata tilastollisesti ongelmallisen pieniin otoksiin, jopa yksittäistapauksiin (taustalla olemusajattelu) arkiajattelussa on puutteellinen metodologia taikausko: usko periaatteisiin, joille ei tieteellistä pohjaa

yliopistot, tutkimusinstituutit, tieteelliset julkaisut jne. tutkimusprosessin ja sen rahoituksen yhteisöllinen ohjaus vertaisarvioinneilla (julkaisut, virantäytöt jne.

5 Demarkaatio (rajanveto) 2 Tiede vs. pseudotiede (näennäistiede): pseudotiede on tieteellisen näköistä, mutta metodologisesti puutteellista, esim.: tulokset eivät testattavia tai toistettavia päätelmät eivät seuraa todistusaineistosta epämääräisiä teorioita yhteensopimattomuus muun tieteen kanssa taustalla esim. ideologia, taitamattomuus tai huijaus osa pseudotieteistä jäänteitä tieteen historiasta (esim. astrologia): uskomusjärjestelmän tiedollinen asema voi muuttua Demarkaatio (rajanveto) 3 Tiede vs. esitiede aito tieteellinen pyrkimys, mutta metodologia vasta kehittymässä tulokset hajanaisia, epävarmoja tai alustavia joidenkin mielestä osa ihmistieteistä tällaisia Hyvä tiede vs. huono tiede metodologia puutteellista tai huonosti sovellettua teoreettisesti epäkiinnostavaa (nollatutkimusta) dogmaattista, epärehellistä tai yksipuolista epäeettistä Demarkaatio (rajanveto) 4 Tiede vs. filosofia tiede tutkii empiiristä todellisuutta, filosofia käsitteitä, teorioita, johdonmukaisuutta ja normatiivisia kysymyksiä transsendentaalifilosofia: filosofia tutkii kokemukseen välttämättä liittyviä, kokemusta edeltäviä ja apriorisia ( nojatuolista tiedettäviä) ehtoja, tiede kokemuksen kontingentteja (ei-välttämättömiä) sisältöjä analyyttinen filosofia: filosofia analysoi käsitteiden merkityksiä (myös tieteellisten), tiede koskee asioiden olemassaoloa ja yhteyksiä naturalismi: tieteen ja filosofian välillä ei selvää rajaa Demarkaatio (rajanveto) 5 Tiede vs. uskonto uskontoon voi liittyä erilaisia elementtejä: arkiajattelua, taikauskoa, esitiedettä etiikkaa, metafysiikkaa, elämänfilosofiaa ei-tiedollisia, kokemuksellisia elementtejä jos uskontoon sisältyy tiedollisia väitteitä (tieteen tai filosofian kanssa kilpailevia), samat säännöt pätevät teologia tieteenä: oppi teologisesta systeemistä, ei sen paikkansapitävyydestä

ideologia, taitamattomuus tai huijaus osa pseudotieteistä jäänteitä tieteen historiasta (esim. astrologia): uskomusjärjestelmän tiedollinen asema voi muuttua Demarkaatio (rajanveto) 3 Tiede vs.

Samankaltaiset tiedostot

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu