Kustannukset ja hinnat

Transkriptio

1 Kustannukset ja hinnat Kuluttajahinnat Kuluttajahintojen vuotuinen nousuvauhti on viime kuukausina pysynyt prosentin tuntumassa. Kuluttajahintaindeksi on kuitenkin vaihdellut tuntuvasti vuoden 5 aikana. Vuoden lopulla energian hinta laski väliaikaisesti. Laskun vuoksi harmonisoidun kuluttajahintaindeksin (YKHI) kuukauden muutos kääntyi tammikuussa 5 pieneen laskuun. Maaliskuussa kuitenkin kuluttajahinnat olivat jo noin prosentin verran korkeammalla kuin vuotta aikaisemmin. Alkoholiveron keventämisen vaikutuksen poistuminen vuosi-inflaation laskennan vertailuajankohdasta kiihdytti YKHI-nousuvauhtia noin,8 prosenttiyksikköä. Myös nopeasti noussut energian erityisesti liikennepolttonesteiden ja lämmitysöljyjen hinta on nostanut hintatasoa vuoden 5 aikana. Voimakkaasti kallistuneet raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat heijastuvat nopeasti kotimaisiin energian kuluttajahintoihin. Sitä vastoin YKHIn nousuvauhtia on viime aikoina vaimentanut monien teollisuustuotteiden erityisesti kulutuselektroniikan ja käytettyjen autojen hintojen lasku. Myös palveluiden inflaatio on ollut aikaisempaa hitaampaa erityisesti sen vuoksi, että televiestinnän hintojen lasku jatkuu edelleen. Kansallisen kuluttajahintaindeksin mukainen hintatason nousuvauhti on ollut viime aikoina hieman YKHIn nousuvahtia nopeampaa. Syynä on ollut YKHI koostuu viidestä alaerästä, joista kukin vaikuttaa omalla painollaan kokonaisindeksiin. YKHIssä käytetyt alaerät (ja suluissa niiden painot) ovat seuraavat: palvelut ( %), teollisuustuotteet pl. energia ( %), jalostetut elintarvikkeet (6 %), energia (7 %) ja jalostamattomat elintarvikkeet (6 %). erityisesti asumisen pääomakustannusten nousu. Elokuussa 5 sekä harmonisoidun että kansallisen kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio oli %. Hintavakaus säilyy Suomen kuluttajahintojen nousuvauhti oli vuonna euroalueen hitain, mutta se on vähitellen nopeutumassa kohti euroalueen keskimääräistä inflaatiota. Tosin Suomen YKHI-inflaatio on Harmonisoituun kuluttajahintaindeksiin eivät sisälly asumisen pääomakustannukset, jotka sen sijaan sisältyvät kansalliseen kuluttajahintaindeksiin. Kuvio. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Kuvio. 5. Suomi. Euroalue Lähteet: Tilastokeskus ja Eurostat. Kuluttajien inflaatio-odotukset % Saldoluku,5 5,,5,,5,,5, 5. Kuluttajabarometri: arvioitu kuluttajahintojen muutos seuraavien kk:n aikana Suomessa (vasen asteikko). Seuraavia :ta kuukautta koskevat kuluttajien inflaatio-odotukset Suomessa (oikea asteikko). Seuraavia :ta kuukautta koskevat kuluttajien inflaatio-odotukset euroalueella (oikea asteikko) Lähteet: Tilastokeskus ja Euroopan komissio. Euro & talous 5 55

2 Kuvio.. Palvelut. Teollisuustuotteet (pl. energia) Lähde: Tilastokeskus. ollut myös vuoden 5 aikana noin prosenttiyksikön verran alle euroalueen keskimääräisen inflaatiovauhdin, joka on pysytellyt prosentin tuntumassa. Kuluttajien inflaatio-odotukset ovat kasvaneet Suomessa vuoden 5 aikana (kuvio ). Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaiset inflaatioodotukset kasvoivat vuoden 5 alun,9 prosentista elokuulle tultaessa, prosenttiin. Toisin sanoen kuluttajat uskovat inflaation kiihtyvän seuraavan kuukauden aikana, prosenttiin. Osaltaan tähän ovat syynä raakaöljyn hinnannousu ja siitä johtunut liikennepolttonesteiden ja lämmitysöljyjen nopea hintojen nousu. Myös Euroopan komission kyselyn mukaan euroalueen ja Suomen kuluttajien inflaatio-odotukset ovat kasvaneet eivätkä siten poikkea toisistaan merkittävästi. Televiestintä hidastanut inflaatiota merkittävästi Palveluiden inflaatio oli vielä - luvun alussa suhteellisen nopeaa, noin prosentin tuntumassa. Tämän jälkeen Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi palveluiden hintojen nousu on hidastunut merkittävästi ja näyttäisi tasaantuneen viimeksi kuluneen vuoden aikana keskimäärin noin, prosenttiin (kuvio ). Elokuussa 5 palveluiden hinnat nousivat, % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Palveluiden hintojen nousun hidastumiseen on pääosin syynä kiristynyt kilpailu televiestinnässä puhelimet ja puhelumaksut ja sen aiheuttama merkittävä palveluiden hintojen lasku viime vuosina. Palveluiden osuus harmonisoidusta kuluttajahintaindeksistä on suuri, noin %. Televiestinnän paino palveluista on sekin puolestaan huomattava, runsaat 7 %. Puhelimien ja puheluiden hinnat ovat elokuussa 5 laskeneet v uoden takaiseen verrattuna %. Niiden hidastava vaikutus palveluiden keskimääräiseen hintatasoon on huomattava, noin,8 prosenttiyksikköä. YKHIn nousuvauhtia hidastava vaikutus puolestaan on noin,, prosenttiyksikköä. Ilman televiestinnän hintojen laskua viime vuosina palveluiden inflaatio olisi ollut lähellä sen pitkän aikavälin keskiarvoa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden keskimääräinen palveluiden inflaatiovauhti on ollut runsaat %. Teleoperaattoreiden kilpailun kovuus ja sen mahdollinen lisääntyminen nykyisestä sekä jatkuva uusien tuotteiden tuominen markkinoille ennakoivat vaimeaa palveluiden hintojen nousua myös jatkossa. Uusien tuotteiden kuten esimerkiksi matkapuhelimien hinnat ovat yleensä aluksi korkeita, mutta kireän kilpailun myötä ne ennen pitkää laskevat. Uhkana televiestinnän hintojen vaatimattomalle nousulle on 56 Euro & talous 5

3 se, että kiihtynyt kilpailu johtaa markkinoilla toimijoiden määrän vähenemiseen ja siten kilpailun vähenemiseen ja hintojen nousuun. Asumisen kustannukset ovat nousseet tuntuvasti -luvulla. Palveluihin sisältyvät asuntojen vuokrat ovat nousseet merkittävästi viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuokrien nousu on pääosin seurausta asuntojen voimakkaasti nousseista hinnoista. Harmonisoidun kuluttajahintaindeksin mukaan asuntojen vuokrat nousivat elokuussa 5 vuoden takaiseen verrattuna, %, joten niiden inflaatiota kiihdyttävä vaikutus on ollut lähes, prosenttiyksikköä. Teollisuustuotteiden hinnat laskeneet Teollisuustuotteiden (pl. energia) hinnat ovat kehittyneet hyvin maltillisesti viimeksi kuluneen vuoden aikana. Itse asiassa teollisuustuotteiden inflaatio on ollut nollan alapuolella tai sen tuntumassa jo huhtikuusta lähtien, ja elokuussa 5 niiden hinnat laskivat,6 % vuoden takaiseen verrattuna. Merkittävästi nousseet raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat eivät ole vielä heijastuneet kulutustavaroiden (pl. energia) hintoihin. Globalisaation ja kansainvälisen kilpailun kiristymisen vuoksi raaka-aineiden hintojen välilliset vaikutukset kulutustavaroiden hintoihin ovat olleet toistaiseksi vähäiset. Myös euron taannoinen vahvistuminen dollariin nähden on vaimentanut kulutustavaroiden hintojen nousua. Toisaalta myös raaka-aineintensiteetin väheneminen teollisuusmaissa viime vuosina on osaltaan vaikuttanut siihen, että raaka-aineiden hintojen vaihtelulla on entistä pienempi merkitys lopputuotteiden energiaa lukuun ottamatta hintoihin. Myös teollisuustuotteiden (pl. energia) hintojen nousua ovat joidenkin palvelujen (mm. televiestinnän) lisäksi viime vuosina eniten vaimentaneet tietyt yksittäiset hyödykeryhmät (kuvio 5). Käytettyjen henkilö autojen hinnat ovat laskeneet elokuussa 5 lähes % vuoden lopusta lähtien ja runsaat % vuodentakaisesta ajankohdasta. Autoveron alennus vuoden alussa vaikuttaa siis edelleen välillisesti käytettyjen autojen hintoihin. Moottoriajoneuvojen ml. uudet henkilöautot viimeaikainen YKHIä hidastava vaikutus on ollut karkeasti arvioiden, prosenttiyksikköä, kun taas vaikutus teollisuustuotteiden hintoihin on ollut suurempi, runsaat, prosenttiyksikköä. Moottoriajoneuvojen ohella teollisuustuotteiden inflaatiota ovat vaimentaneet kulutuselektroniikan jatkuvasti laskevat hinnat. Myös kulutuselektro- Kuvio 5. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Indeksi, 996 = Televiestintä. Autot. Kulutuselektroniikka Lähde: Tilastokeskus. Euro & talous 5 57

4 Kuvio 6. niikan teollisuustuotteiden inflaatiota hidastava vaikutus oli elokuussa 5 noin, prosenttiyksikköä. Vaatteiden hintoihin liittyy erittäin voimakas kausivaihtelu, joka on lisäksi kasvanut muutaman viime vuoden aikana. Tämä kuvastaa intensiivisempiä alennusmyyntejä ja siten halvempia vaatteiden hintoja. Vaatteiden hinnat puolestaan ovat laskeneet teollisuustuotteiden hintoja runsaalla, prosenttiyksiköllä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Yhteenlaskettu vaikutus teollisuustuotteiden inflaatioon on ollut noin,8,9 prosenttiyksikköä. Energian hinta Indeksi, 996 = EUR/barreli Energian kuluttajahinnat Suomessa (vasen asteikko). Bensiinin (95-okt.) hinta Suomessa (vasen asteikko). Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta (oikea asteikko) Lähteet: Tilastokeskus, Bloomberg sekä Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto. Energian hinnat nousseet tuntuvasti Merkittävin YKHI-inflaatiota kiihdyttänyt tekijä viimeisen vuoden aikana on ollut energian huomattavasti noussut hintataso (kuvio 6). Syynä hinnannousuun ovat olleet raakaöljyn voimakkaasti nousseet maailmanmarkkinahinnat. Polttonesteiden kallistuminen on nostanut merkittävästi sekä liikenteen että asumisen kustannuksia. Polttonesteiden osuus energian indeksistä on noin 7 % ja sähköenergian puolestaan %. Elokuussa 5 energian hintojen nousu oli runsaat %, ja edelliseen kuukauteen verrattuna nousua oli lähes %. Energian hinnan jyrkkä nousu on nopeuttanut YKHI-inflaatiota noin,6 prosenttiyksikköä. Sähkön hinnan viimeaikainen lasku on puolestaan hillinnyt energian hinnan nousua. Sähkön hidastuva hintakehitys saattaa kuitenkin muuttua jo lähiaikoina, sillä energiantuotannossa nykyisin tarvittavien hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat ovat kohonneet moninkertaisiksi alkuvuoteen verrattuna. Elintarvikkeiden hintakehitys maltillista Jalostettujen elintarvikkeiden inflaatio on hidastunut selvästi aikaisemmasta. Vuosina jalostettujen elintarvikkeiden keskimääräinen hintojen nousu on ollut noin % vuodessa, kun taas viimeksi kuluneen vuoden aikana nousua on ollut vain,8 %. Kiristynyt kilpailu päivittäistavarakaupassa vaimentaa elintarvikkeiden hintojen nousua merkittävästi. Myös jalostamattomien elintarvikkeiden eli tuoreruoan hinnat ovat viime aikoina kehittyneet maltillisesti. Elokuussa 5 jalostamattomien elintarvikkeiden hinnat laskivat runsaan prosentin edelliseen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuoreruoan hintoihin vaikuttavat kuitenkin voimakkaasti kausitekijät ja sääilmiöt. Yleisesti jalostamattomien elintarvikkeiden hinnat ovat tällä hetkellä samalla tasolla kuin vuonna. 58 Euro & talous 5

5 Työvoimakustannukset Lähivuosina ansiokehitystä säätelee harvinaisen pitkä tulopoliittinen sopimus, josta päätettiin joulukuussa. Sopimus on voimassa vuoden 7 syyskuun loppuun saakka. Sopimuspalkkojen arvioidaan nousevan,5 % vuonna 5 ja,9 % vuonna 6. Vuonna 7 syyskuuhun ulottuva sopimus jättää korotukset pieniksi, alle prosenttiin. Ansiotaso on noussut alkuvuodesta 5 jotakuinkin samaa vauhtia kuin parina edeltävänäkin vuonna (kuvio 7). Erityisesti palkkaliukumat ovat pysyneet vakaina eli runsaassa yhdessä prosenttiyksikössä. Sopimuspalkkojen nousu vaikutti ansiotasoon vuoden 5 ensimmäisellä puoliskolla vajaan prosentin verran. Työntekijää kohti lasketut keskipalkat ovat nousseet alkuvuonna suhteellisen hitaasti, eli noin, % (kuvio 8). Työvoimakustannusten kasvu on kuitenkin tätä nopeampaa eli runsaat %, kun sitä tarkastellaan suhteessa tehtyihin työtunteihin. Työtunnit työntekijää kohti vähenivät tuntuvasti vuonna 5, mikä selittää myös palkkasumman vaatimattoman kasvun erityisesti vuoden toisella neljänneksellä. Keskiansioiden arvioidaan kasvavan vuonna 5 runsaat, %. Kasvu nopeutuu prosentin tuntumaan vuosina 6 ja 7. Ansiot ovat yleensä nousseet yksityisellä sektorilla hieman nopeammin kuin julkisella sektorilla. Viime vuosina kuitenkin työntekijää kohden lasketut palkansaajakorvaukset ovat nousseet julkisella sektorilla nopeammin kuin yksityisillä aloilla. Kunnallisen palkkausjärjestelmän uudistamiseen liittynyt paikallisten järjestelyerien käytön lisääntyminen pitää julkisen sektorin työkustannusten kasvun myös jatkossa nopeampana kuin muilla aloilla. Raaka-aineiden hintakehitys Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on noussut viime viikkoina reippaasti yli 65 dollariin barrelilta. Kysynnän kasvun hidastuminen ja tarjonnan kasvun nopeutuminen alkavat kuitenkin vähi- Kuvio 7. Koko talouden ansiotaso 6 Kuvio e. Sopimuspalkkaindeksi. Liukuma. Reaaliansiotaso Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Palkansaajakorvaukset työntekijää ja työtuntia kohti 8 6. Keskipalkka työntekijää kohti. Palkansaajakorvaukset tehtyä työtuntia kohti Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki e Euro & talous 5 59

6 Taulukko. Kansainvälinen hintakehitys Kuvio 9. 5e 6e 7e Öljyn hinta dollaria barrelilta 8,9 8, 57, 6,6 5,9 euroa barrelilta 5,6,8 5,6 5,8, Muut raaka-aineet prosenttimuutos edellisestä vuodesta dollareina 7,,8,5,, euroina,,6,,,7 e = ennuste. Lähteet: Bloomberg, HWWA-instituutti ja Suomen Pankki. Raakaöljyn kulutuksen muutos alueittain Miljoonaa barrelia / päivä, muutos edellisestä vuodesta Pohjois-Amerikka 5. Muut. Eurooppa 6. Yhteensä. OECD, Tyynenmeren maat. Kiina Vuoden 5 kolmannen ja viimeisen neljänneksen tiedot perustuvat IEA:n ennusteeseen. Lähde: IEA. tellen laskea raakaöljyn hintaa vuoden 6 aikana. Sen sijaan muiden raakaaineiden hintojen nousu näyttäisi tasaantuneen jo vuoden 5 alkupuolella (taulukko ). Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana nopeammin kuin Suomen Pankin edellisessä maaliskuun 5 ennusteessa arvioitiin. Kasvanut raakaöljyn kysyntä, vapaan tuotantokapasiteetin vähyys sekä jatkuvat pelot tarjontahäiriöistä ovat nostaneet raakaöljyn hinnan aikaisempaa selvästi korkeammalle. Toisaalta muiden raakaaineiden hintojen kehitys on ollut likimain ennusteen mukaista. Kiinan lisääntynyt oma raaka-aineiden tuotanto ja tästä seurannut raaka-aineiden tuonnin väheneminen ovat lisänneet raaka-aineiden tarjontaa maailmalla. Raaka-aineiden hintojen nopein nousu näyttäisikin tasaantuneen viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana. Raakaöljyn kysynnän kasvu hidastumassa; epävarmuus hintojen noususta jatkuu Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvioiden mukaan raakaöljyn kulutuksen kasvu kiihtyi,6 prosenttiin vuonna (kuvio 9). Vuonna 5 kasvun ennakoidaan jo kuitenkin pienenevän prosentin tuntumaan. Tämä johtuu pääosin Kiinan öljyn kulutuksen kasvun hidastumisesta, joka puolestaan on osin seurausta Kiinan viranomaisten toteuttamasta raakaöljyn lopputuotteiden mm. liikennepolttonesteiden hinnoittelupolitiikasta. Maailmanmarkkinahintoja halvemmat kotimaiset säädellyt polttonesteiden hinnat kannustavat Kiinan öljy-yhtiöitä vähentämään ulkomaisen öljyn tuontia Kiinaan. Raakaöljyn tarjonnan kasvu on viime vuosina ollut pääosin Venäjän ja OPECin tuotannon kasvun varassa, mutta tämä ei ole riittänyt lisäämään tarjontaa riittävästi hintojen nousun ehkäisemiseksi. Hintaa ovat viime vuosina nostaneet erityisesti geopoliittiset jännitteet sekä muut pelot tarjontahäiriöistä. Jos tuotantokapasiteetti on lähes täyskäytössä, pienetkin tuotantohäiriöt johtavat herkästi hintojen nousuun. Aivan viime kuukausina öljyn hintaa näyttäisi kuitenkin enimmäkseen 6 Euro & talous 5

7 nostaneen aiempaa suurempi varastokysyntä. Lisäksi viime viikkoina raakaöljyn ja erityisesti bensiinin maailmanmarkkinahintoja nosti merkittävästi Meksikonlahden alueen hirmumyrsky Katrina. Tuotanto- ja jalostamokapasiteetin vaurioituminen vähensi öljytuotteiden tarjontaa. Hinnat laskivat kuitenkin muutamassa päivässä takaisin myrskyä edeltäneelle tasolle, sillä hintapaineita vaimensi erityisesti IEA:n päätös vapauttaa öljyä ja bensiiniä varmuusvarastoista markkinoille. Raakaöljyn hinnan tulevan kehityksen kannalta lisäriskin muodostaa Venäjän tuotannon kasvun hidastuminen. Venäjä on viiden viime vuoden aikana vastannut noin puolesta maailman raakaöljyn kokonaistuotannon kasvusta. Myös jalostamokapasiteetin niukkuus joillain alueilla mm. Yhdysvalloissa saattaa aiheuttaa hintojen nousupaineita. Toisaalta myös aikaisempia arviointeja pienentävät riskit ovat lisääntyneet varastojen kasvun myötä. Mikäli varastoja aletaan purkaa, saattaa öljyn hinta laskea nopeastikin. Lisäksi öljyntuotannon investoinnit näyttäisivät korkean hinnan myötä lisääntyneen viime aikoina. Raakaöljyn futuurihinnat ovat poikkeuksellisesti nousseet viime kuukausina spot-hintoja korkeammiksi. Markkinatietojen mukaan futuurihintojen merkittävä nousu on aiheutunut mm. lento- ja laivayhtiöiden pyrkimyksestä suojautua aikaisempaa enemmän raakaöljyn hinnan mahdolliselta nousulta. Sitä vastoin spekulaatioiden määrässä ei ole havaittavissa selvää kasvua, joten näiden vaikutus hintojen nousuun muutaman viime kuukauden aikana lienee ollut vähäinen. Futuurihintojen voimakas nousu viime aikoina saattaa siis heijastaa paitsi pitkän aikavälin tasapainohinnan nousua myös poikkeuksellisen suurta suojautumista sen varalta, että öljyn hinta pysyy korkeana. Raakaöljyn pitkän aikavälin hintaarviota on nostettu Raakaöljyn kasvaneesta kysynnästä ja Venäjän tuotannon kasvun hidastumisesta johtuen pitkän aikavälin hintaarviota on muutettu maaliskuussa 5 ar vioidusta dollarista vajaaseen 5 dollariin barrelilta (kuvio ). Ennuste noudattaa lyhyellä aikavälillä eli vuoden 6 puoliväliin saakka raakaöljyfutuurien hintakehitystä. Kun kysynnän kasvu hidastuu vähitellen ja tuotantokapasiteetti lisääntyy, raakaöljyn hinnan oletetaan laskevan tasaisesti vuoden 7 loppuun mennessä 9 dollariin barrelilta. Myös Euron & talouden maaliskuun 5 numerossa julkaistussa kokonaistaloudellisessa ennusteessa pitkän aikavälin tasapaino arvioitiin aiempaa suuremmaksi eli dollariksi barrelilta. Kuvio. Raakaöljyn hinta-arvio e. Dollaria barrelilta. Euroa barrelilta Lähteet: Bloomberg ja Suomen Pankki. Euro & talous 5 6

8 Kuvio. Teollisuuden raaka-aineiden hinnat (ilman energiaa) ja niiden ennusteoletukset Indeksi, = euroissa mitattuna raakaöljyn hinta laskee ennustejakson jälkipuolella. Kiinan öljyntuonnin kasvun uskotaan hidastuvan jatkossa, kun uusia öljyn kulutusta vähentäviä sähköntuotannon muotoja saadaan siellä käyttöön. Pidemmällä aikavälillä Yhdysvaltain uusi atomi- ja bioenergiaohjelma voi edistää hintojen laskua vähentämällä öljyn kysyntää e. Dollareina. Euroina Lähteet: HWWA-instituutti ja Suomen Pankki. Kuvio. Raaka-aineiden reaalihinnat* Indeksi, = e. Dollareina, Yhdysvaltojen vientihinnoilla. Euroina, Saksan vientihinnoilla * Teollisuuden raaka-aineet pl. energia. Reaalinen hinta on laskettu käyttäen vientihintaindeksejä. Lähteet: HWWA-instituutti ja Suomen Pankki. Muiden raaka-aineiden hintojen nousu näyttäisi tasaantuneen Raaka-aineiden (pl. energia) nopein hintojen nousu ajoittui vuosille ja. Viime aikoina lisääntynyt raakaaineiden tuotanto on laskenut mm. metallien hintoja selvästi. Lasku johtuu pääosin Kiinan kasvaneesta raaka-aineiden tuotannosta ja sen siirtymisestä joidenkin raaka-aineiden pääosin teräksen nettotuojasta nettoviejäksi, mikä on lisännyt raaka-aineiden tarjontaa maailmalla. Uuden ennusteen mukaan dollarimääräisten raaka-ainehintojen nousu pysähtyy ennustejaksolla. Maailmantalouden suhteellisen voimakkaana jatkuva kasvu pitää kuitenkin yllä raakaaineiden (ml. öljy) kysyntää ja siten suhteellisen korkeita hintoja myös jatkossa. Verrattuna maaliskuun 5 ennusteeseen raaka-aineiden hintojen arvioidaan nyt nousevan hieman hitaammin. Raaka-aineiden hinnat euroina eivät ole nousseet historiallisesti katsoen kovinkaan korkeiksi. Euromääräisten hintojen arvioidaan jopa alkavan hitaasti laskea ennustejakson loppua kohden, koska euron oletetaan vahvistuvan dollariin nähden (kuvio ). Myös raaka-aineiden euromääräiset reaalihinnat ovat historiallisesti ottaen kohtuullisia (kuvio ). Tuottavuuden kasvu raaka-aineiden tuotannossa sekä raaka-aineintensiteetin supistuminen viime vuosina ovat hillinneet reaalihintojen nousua. Tuontihinnat Tuontihintojen nousu kiihtyi kansantalouden tilinpidon mukaan,6 prosenttiin vuonna. Tavaroiden ja palveluiden tuontihinnat alkoivat nous- 6 Euro & talous 5

9 ta varsin jyrkästi parin vuoden hiljaiselon jälkeen, kun raakaöljyn ja muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat kallistuivat nopeasti. Tavaroiden ja palveluiden tuontihintojen nousun ennakoidaan kuitenkin hidastuvan merkittävästi ennustejakson loppua kohden (kuvio ). Tuontihinnat nousevat vielä vuonna 5 suhteellisen nopeasti noin, % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtuu pääosin raakaaineiden nopeasta hintojen noususta vuoden 5 alkupuolella. Jossain määrin tuontihintojen nousua keväällä 5 on kiihdyttänyt myös euron heikkeneminen dollariin nähden. Kun raakaöljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen nousu tasaantuu vuosina 6 ja 7, myös tuontihintojen nousu hidastuu merkittävästi. Tavaroiden ja palveluiden tuontihinnat nousevat vielä vuonna 6 suhteellisen nopeasti, runsaat,6 %, mutta nousu hidastuu prosentin tuntumaan vuonna 7. Raaka-aineiden tuontihinnat nousseet nopeasti Tuontihinnat ovat jatkaneet nousuaan vuoden 5 aikana energian sekä muiden raaka-aineiden ja välituotteiden tuontihintojen voimakkaan kallistumisen vuoksi. Elokuussa 5 tuontihinnat ovat nousseet lähes 7 % vuoden takaisista. Energian eli pääosin raakaöljyn tuontihinta on noussut runsaat 8 % elokuussa 5 vuoden takaiseen verrattuna. Kuluvana vuonna vastaava nousu on ollut noin %. Myös muiden raaka-aineiden ja välituotteiden tuontihinnat ovat jatkaneet nopeaa Tilastokeskuksen tuontihintaindeksin = mukaan. nousuaan seuraten maailmanmarkkinahintojen kehitystä (kuvio ). Niiden hinnat olivat elokuussa 5 noin,5 % korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Hinnoissa näkyi mm. eri metallien hintojen nousu maailmalla. Pääomahyödykkeiden tuontihinnat ovat kehittyneet maltillisesti vuoden loppupuolelle saakka. Elokuussa 5 nousua on vuoden 5 alusta lähtien kuitenkin kertynyt runsaat %. Raaka-aineiden voimakas maailmanmarkkinahintojen nousu on osittain Kuvio. Tavaroiden ja palveluiden tuontihinnat Indeksi, = Kuvio. e e Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Raaka-aineiden ja tuontihintojen kehitys Indeksi, = Energiatuotteet (vasen asteikko). Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus Euro & talous 5 6

10 Kuvio 5. voinut heijastua kansainvälisten vientihintojen kautta myös Suomeen tuotavien pääomahyödykkeiden tuontihintoihin. Kulutustavaroiden tuontihinnat ovat laskeneet lähes yhtäjaksoisesti jo vuodesta lähtien (kuvio ). Se on seurausta pääosin globalisaation ja kansainvälisen kilpailun lisääntymisestä sekä euron vahvistumisesta dollariin nähden. Kulutustavaroiden tuontihinnat laskivat elokuussa 5 runsaat % edellisen vuoden vastaavasta ajan- Kulutustavaroiden suhteelliset tuontihinnat Indeksi, = Kuvio Muiden kulutustavaroiden hinta*. Kestävien kulutustavaroiden hinta* * Suhteutettuna kuluttajahintaindeksiin. Lähde: Tilastokeskus. Tuontihintojen kehitys Indeksi, = Kokonaisindeksi. Kestävät kulutustavarat. Muut kulutustavarat. Investointitavarat Lähde: Tilastokeskus. 5 kohdasta lähinnä sen vuoksi, että kulutuselektroniikan, tekstiilien ja elintarvikkeiden tuontihinnat laskivat. Sitä vastoin muiden kuin kestokulutustavaroiden tuontihintojen lasku näyttäisi olevan ohitse vuoden lopun jyrkän laskun jälkeen. Kansainvälisten vientihintojen arvioidaan kuitenkin nousevan hitaasti tulevina vuosina. Se ennakoi kulutustavaroiden tuontihintojen maltillista kehitystä myös jatkossa. Kulutustavaroiden suhteelliset tuontihinnat ovat laskeneet Kulutustavaroiden suhteelliset tuontihinnat ovat viime vuosina nousseet selvästi hitaammin kuin kotimaiset hinnat (kuvio 5). Sekä kestokulutustavaroiden että muiden kulutustavaroiden tuontihinnat ovat nousseet koko - luvun aikana selvästi hitaammin kuin kotimaiset hinnat (kuvio 6). Yleinen hintataso Suomessa on siten noussut keskimäärin runsaat % nopeammin vuodessa kuin kulutustavaroiden tuontihinnat. Kulutustavaroiden kansainvälinen hintakehitys on ollut selvästi maltillisempaa (pl. energia) kuin yleisen hintatason kehitys Suomessa. Kotimaiset tuottajahinnat Tuottajahintojen kehitys on pysynyt rauhallisena. Yksityisen sektorin tuottajahintojen kehitystä kuvaavan deflaattorin kasvu jäi vuonna lähelle nollaa, mutta hintojen arvioidaan kuitenkin kiihtyvän vuoden 5 aikana runsaaseen prosenttiin. 5 Hintojen nousun 5 Kansantalouden tilinpidossa arvonlisäys jaetaan määrä- ja hintakomponenttiin. Hintakomponenttia kutsutaan deflaattoriksi. Yksityisen sektorin tuotannon hintaan luetaan tavaratuotannon lisäksi myös palvelujen tuotanto. 6 Euro & talous 5

11 Kuvio 7. Yksityisen sektorin kotimaiset tuottajahinnat e. Palkkasumma työllistä kohden. Tuotannon hinta (arvonlisäyksen deflaattori). Tuotannon (pl. elektroniikkateollisuus) hinta (arvonlisäyksen deflaattori). Yksikkötyökustannukset Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. kiihtymiseen on syynä ennen muuta raakaöljyn ja muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousu vuoden 5 aikana, mutta myös palkkasumman kasvu on vaikuttanut kehitykseen. Tuottajahinnat ovatkin nousseet useilla toimialoilla. Yksityisen sektorin tuottajahintojen kehitystä tarkasteltaessa on kiinnitettävä huomiota myös tuottavuuteen ja yksikkötyökustannuksiin (kuvio 7). Tuottavuuden kasvun hidastuminen ja siitä seuraava yksikkötyökustannusten nousu lisäävät yksityisen sektorin tuottajahintojen nousupaineita. Tuottavuuden kasvun ennakoidaankin hidastuvan tulevina vuosina. Vuonna 5 tuottavuuden kasvu mitattaessa tuotantoa työntekijää kohden jää nollaan, mikä johtuu paperiteollisuuden sopimuskiistasta. Siksi yksikkötyökustannusten nousu on vuonna 5 poikkeuksellisen suurta. Kilpailun lisääntyminen ja siitä seurannut hintamarginaalien supistuminen ovat viime vuosina vaimentaneet tuottajahintojen nousua. Elektroniikkateollisuudessa tuottajahinnat ovat olleet jo pitkään laskussa. Ilman elektroniikkateollisuuden hintakehitystä yksityisen sektorin tuotannon hinta olisi noussut huomattavasti nopeammin, vuonna lähes prosentin vauhtia nollan asemasta. Vuosina 6 ja 7 yksityisen sektorin tuotannon hintojen nousun ennakoidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Kun raaka-aineiden hintojen nousu tasaantuu, myös tuottajahintojen nousu hidastuu. Myös yksikkötyökustannusten kasvu hidastuu lievästi vuosina 6 ja 7. Toimialoittaiset erot voivat olla kuitenkin suuria. Euro & talous 5 65

12 Kehikko 8. Työvoima- ja yksikkötyökustannukset Työvoimakustannusten nousu yksityisellä sektorilla on Suomessa ollut kymmenen viime vuoden aikana melko vakaata. Keskimääräinen kasvu on ollut ½ % (taulukko A). Työvoimakustannuksiin luetaan palkat ja työnantajan sosiaaliturvamaksut. Suomen työvoimakustannusten nousuvauhti on ylittänyt euroalueen keskimääräisen työvoimakustannusten nousun runsaalla prosenttiyksiköllä. Saksassa työvoimakustannusten nousu on ollut paljon hitaampaa ja Italiassa likimain samaa luokkaa kuin Suomessa. Tämä tilanne jatkuu OECD:n ennusteen mukaan myös vuosina 5 ja 6. Suomen viennille tärkeistä euroalueen ulkopuolisista EUmaista Iso-Britanniassa työvoimakustannusten nousu on ollut selvästi nopeampaa kuin Suomessa, ja se näyttää myös jatkuvan sellaisena. Ruotsissakin keskipalkkojen nousu on ollut hieman nopeampaa kuin Suomessa. Kuva muuttuu, kun tarkastellaan yksikkötyökustannuksia. Niiden nousu on Suomessa ollut likimain samaa luokkaa kuin euroalueella keskimäärin (taulukko B). Yksikkötyökustannukset työntekijää kohti saadaan vähentämällä palkka- ja sosiaaliturvakorvausten kasvusta tuottavuuden nousu. Yksikkötyökustannuksia käytetään usein kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Näin verrattuna Suomi on EMU-aikana menettänyt kilpailukykyään suhteessa Saksaan melko selvästi. Tilanne jatkuu samanlaisena vuosina 5 ja 6. Sen sijaan suhteessa Italiaan Suomen kilpailukyky on parantunut. Ruotsin ja Suomen yksikkötyökustannusten kehitys on viime vuosina ollut hyvin samankaltaista. Iso-Britanniassa yksikkötyökustannusten nousu on ollut muihin verrattuna melko nopeaa. Italiassa yksikkötyökustannusten nousu kiihtyi euroon Taulukko B. Yksikkötyökustannukset, yksityinen sektori siirtymisen jälkeen samalla kun se Saksassa pysyi hyvin matalana. Vuosina 5 ja 6 ero Italian ja Saksan yksikkötyökustannusten nousun välillä laajenee. Tämä merkitsee, että suhteessa muuhun euroalueeseen Saksan kilpailukyvyn paraneminen jatkuu, kun taas Italia menettää edelleen kilpailukykyään. Tätä kehitystä heijastaa se, että Saksan vienti on vahvassa kasvussa, kun taas Italia kärsii heikosta vientimenestyksestä. Muihin euroalueen maihin verrattuna Suomen työvoima- Taulukko A. Palkka- ja sosiaaliturvakorvaukset työntekijää kohden, yksityinen sektori e Suomi,6,,6 Italia,,6,6 Saksa,,5,5 Euroalue,7,,9 Iso-Britannia,5,8,5 Ruotsi,,5,5 Lähde: OECD e Suomi,,, Italia,,8,8 Saksa,5,, Euroalue,,,8 Iso-Britannia,,7 5, Ruotsi,,5, Lähde: OECD. 66 Euro & talous 5

13 kustannusten nopea nousu mutta alhainen yksikkötyökustannusten kasvuvauhti selittyy sillä, että tuottavuuden kasvu yksityisellä sektorilla on Suomessa ollut ripeää. Toisaalta on tiedossa, että nopea tuottavuuden kasvu on ollut peräisin vain muutamalta toimialalta, erityisesti telekommunikaatio- ja viestintäsektorilta sekä rahoituspalveluista. Muussa yksityisessä sektorissa nopea palkkakustannusten nousu muuhun euroalueeseen nähden on rapauttanut yritysten kannattavuutta ja heikentänyt siten yksityisen sektorin työllisyyden kasvua. Tämä kehitys näyttää ennusteiden valossa jatkuvan. Perinteisten toimialojen kannalta tilanne on Suomessa kehittymässä italialaiseen suuntaan, jos tuottavuuden kasvu perinteisillä toimialoilla pysyy tulevinakin vuosina heikkona ja jos työvoimakustannukset jatkavat nousuaan entisellä vauhdilla. Euro & talous 5 67