HAKKUUTÄHDEHAKKURIT JA -MURSKAIMET: ALGOL HEM WEA, LOKOMO MS 9, TT 910 R JA MORGÄRDSHAMMAR SK 2800

Transkriptio

1 8/ 984 HAKKUUTÄHDEHAKKURIT JA MURSKAIMET: ALGOL HEM WEA, LOKOMO MS 9, JA MORGÄRDSHAMMAR SK 800 PekkaJuhani Kuitto likka Nissi Hakkuut~hteiden haketu~en ajanmenekit hakekuu!a.ome;t.ju.ä kohta. o.uva;t.. 0ke!!.a.A.~et kokopuiden hake;tll~en ajanmenekkeihin ve.jr./i..oj;t.ua.na. Tuo.een hakkuut~hteen haketuk~ en a j anmenekiu o.u ylee~ ä huoma;u.avm.ta. pi.enempi. kuin y.uvuo.tm en hakkuut~hteen hake;t.u.~ en a j anmenekiu. S euii.an.t.a.t.u.t:k<.m~.t.en mukaan vä.uv~.t.ohakkuil<en/m~kaimien ku k<.määll.ä~ et vijkoil..t~ et.t.u.o.t;t.avuudet o.uva;t 54 <.m hakkuu.t~hdehake;t..t.a käy.t..t.ö.t.u.n~~a. RumpuhakkUIL<en f~ vukod.t.a<nen.t.uo.t..t.av~~ o.u 9 <.m ja vmall.am~ kaimien 8 <.m hake;t..t.a käy.t;tji.tlln~m. Kuva. Algot HEM WEA. Kuva.. Valok. Metsäteho Valok. Metsäteho Ko~ka hake;t~y~<.kö.t. joje~a e~i.mmw<ä o.uva;t.t.yypeiu~än MILja nilden käy;t;tökokei,tu;t o.uva;t vi.elä Mil;t.ai.n kuken, jä<vä.t. kuk<.määll.wet.t.ek~et käy.t;tjim.t.eet dm<~<~< eli 5 70 ~:un. Suomu~a y~<.kköjä o.u vuo~<.en 98 va<hteu~a käy.t.ömä ~eullaavm.ta. : Algot HEM WEA Lokomo MS 9 Mollgåll~hammall SK 800 Kuva. Lokomo MS 9. ja 984 kpl Valok. Metsäteho Kuva 4. Horglrdshammar SK 800. stiftelsen Skogsarbeten Valok. Forskn i ngs

2 JOHDANTO Energialaitosten parantuneet mahdollisuudet käyttää hakkuutähdehaketta yhtenä vaihtoehtoisena polttoaineena edistivät vuosikymmenien vaihteessa välivarastolla haketukseen perustuvien hakkuutähteiden korjuuketjujen kehittämistä. Kehittämistyön yhtenä päätavoitteena ja haasteena oli yhdessä koneiden valmistajien ja käyttäjien sekä tutkimuslaitosten kanssa saada markkinoille järeitä varastohakkureita, jotka tuottavuudeltaan ja käyttövarmuudeltaan täyttäisivät niille asetettavat käytännön erityisvaatimukset hakkuutähteiden haketuksessa. Hakkuutähteiden korjuu teollisuuden työmailla perustuukin nykyään valtaosin siihen, että ainespuun monitoimikoneellahakkuun jälkeen hakkuutähdekasat kuljetetaan metsätraktorilla autotien varteen, jossa hakkuutähde puretaan kasoihin ja haketetaan välivarastohakkurilla suoraan odottavan auton kuormatilaan. Katsaus on teknisluonteinen tiivistelmä niistä hakkuutähdehakkureita ja murskaimia koskevista tutkimuksista, joita Metsäteho toteutti yhdessä jäsenyritystensä kanssa vuosien aikana. Tutkimusten yksityiskohtaiset tulokset on julkaistu erikseen Metsätehon julkaisusarjoissa. Osa tutkimuksista kuului kauppa ja teollisuusministeriön osaksi rahoittamaan projektiin: Energiapuun korjuu teollisuuspuun korjuun yhteydessä. YLEISTÄ Hakkuutähteen rakenteen vuoksi sitä työstävältä hakkurilta tai murskaimelta vaaditaan erityisesti: suurta tehoa (äkilliset syötön vaihtelut ja rasitushuiput) pakkosyöttö ä tukkeutumattomuutta ja kohtuullista hakkuutähteiden epäpuhtauksien sietoa (kivet, maaaines jne.). Kokopuiden haketuksessa tehokkaiksi osoittautuneet!aikkahak~ soveltuvat huonosti hakkuutähteiden haketukseen kapean syöttöaukkoosa ja herkän terärakenteensa vuoksi. Hakkurityypin etuina ovat hyvä ja tasalaatuinen hake sekä hakkeen palakoon säädeltävyys. kolmi tai useampiteräiset kumpuhak~ soveltuvat sekä kokopuiden että hakkuutähteiden haketukseen. Pääongelmana on terien tylsyminen raakaaineen seassa olevien kivien ja maaaineksen ym. vuoksi. Etuina ovat hakkeen hyvä laatu ja palakoon säädeltävyys. Kaksi, Kuva 5. Hakkuri j a mu rs kain l aitteistojen toimintaperiaatteet Lähinnä sepelimyllyistä kehitetyt Va~ ja levymuäakaimet soveltuvat kestävän terärakenteensa ansiosta hyvin hakkuutähteiden, sekä saha ja rakennusjätteiden murskaamise en. Ongelmana on palojen leikkuusärmien murskautuminen ja siten murskeen huonohko laatu. Etuina ovat tunnottomuus raakaaineen seassa oleville epäpuhtauksille ja murskeen jonkinasteinen palakoon säädeltävyys seulaarinaa vaihtamalla. TEKNISIÄ YLEISTIETOJA Järeät, välivarastolla toimiva t hakkuutähdehakkurit ovat yleensä teliakselisen kuormaauton rungolle asennettuja sivulta tai takaa syötettäviä haketusyksikköjä, joiden pääkomponentit ovat: erillinen käy ttömoottori varsinainen hakkuri/murskainosa sy ött ölaitteineen ulossyöttö ja kuormauslaitteet hakkuutähdekouralla varustettu kuormain työskentelyasentoon nostettava ohjaama hallintalaitteineen ja säädettävät tuki jalat. Eri hakkurityypit eroavat tois is taan lähinnä hakkuri/murskainosaltaan sekä ulossy ö tt öja kuormauslaitteiltaan. Alustarunkona voidaan käytt ää myös metsätraktoria tai erillistä perävaunua. Algot HEM WEA :n mon iterä rakenteisen rumpuhakkurin ter ä t ovat yksi ttäisteriä ja ne voidaan vaihtaa leikkuusuunnasta. Terien sijoittelu porrastaen rummun kehälle vähentää hakkuriin kohdistuvia isku.m aisia rasituksia. Peruskoneen takasuunnasta syötettävä sisäänsyöttökuljetin koostuu alapuolisesta teräslamellikulje ttimesta (mita t 000 x 500 mm) ja yläpuolisista hammasvalsseis ta (4 kpl). Q 'l

3 TAULUKKO Halr.kuut ähd e halr.kurien ja murskaimien teknisi ä tietoja Er ittely Algol HEM WEA Lokomo KS 9 l'.o rgrdshammar SK 800 Tyy ppi ruapuhaklcuri vasa ramurskain rumpuhakkuri l e vymurska i n Terärakenne r i vinen CK>ni t erä rumpu riv i ne n c:ton it e r äroo tt o ri riv i nen vas ta kkaisiin suuntiin pyö rivää y k s it e r ärumpu l evys t öva lssia Te r iä yh t., kpl 0 (vasa roi t a) (levyjä) Pyö r imisno peu s, r /s Eri l l i smoo tt o r in s uu r i n teho, lr.\ DN Vas t a te r i ä, kp Ta akkojen syö t t ösuun t a Syö tt öauko n mi t at. mm Hakkeen po i s to t akaa 00 sivul t a puhalluspu t ki taak se hhnaku lje t n t aakse/sivull e 0.5 ( + puh. putki) 7. 7 (. 7) pääl t ä t akaa puha lu sp ut k e t een hihna kujet!n taakse / sivulle Yksik ön mi t a t alus t a aut oineen, m ( t y ös ken t elyasennossa ) pi tuu s 9. 7 (+ puh. putki) 4. 4 ) ( + hihnaku lj. ). 9 ) leve ys. 8 (. 4).. 8 (4.8). 5 (. ) korkeus 4.0 (4.8) 4.0 (5. 9) 4.0 (4.8). 8 ) Hake eu sasan paino, kg Kokonaispaino, kg Valmis t aja Oy Algo Ab Rauoa Repo a Oy Pe ru syh t ymä Oy ) Hydraulisesti suunnattavan, taakse puhalta van hakkeenpoistoputken maksimipituus on noin 0 metriä (sivullepuhallusmahdollisuus lisälait tein). Lokomo MS 9:n vasaramurskaimen vasarat ovat roottorissa kahdessa rivissä ja kulkevat roottorin pyöriessä kampatyyppisten vasta terien lomitse. Vasarat ovat liikkuvia ja joustavat murskautumattomia esineitä kohdatessaan. Menosuuntaan nähden peruskoneen oikealta puolelta syötettävä sisäänsyöttökuljetin koostuu alapuolisesta teräslamellikuljettimesta (mitat 00 x 000 mm) ja yläpuolisesta, hydraulisesti säädettävästä painotelasta ( kpl). Hihnatyyppisen, hyd raulisesti käännettävän kuormauskuljettimen pituus on 7.5 metriä. TT 90 R: n kaksiteräisen rumpuhakkurin terät ovat rummun mittaisia pitkittäisteriä. Peruskoneen takasuunnasta syötett ävä sisäänsyöttökuljetin koostuu alapuolisesta teräslamellikuljettimesta (mitat 000 x 00 mm) ja heittopy örästä sekä yläpuolisesta s ylinteripainotteisesta syöttörullasta ( kpl). Peruskoneen eteen puhaltava hakkeenpoistoputki on sivu ja korkeussuunnassa säädett ävä ja sen pituus on noin 8 metri ä (sivulle puhallusmahdollisuus lisälaittein ). Moltgåtui.hammaJt SK 800: n murskainosa koostuu kahdesta, toisiin s a nähden vastakkaisiin suuntiin pyörivästä levy st öva lss ista. Valssien kolmiteräiset levyterä t on asennettu ulkokeh ä lle porrastaen ja lis äks i l evy ter ä t py öriv ä t toistensa lomitse. Pä ä lt ä s yö tett ä vän sy öttökourun kolme automaattisesti toi Ko r gå rdshammar AB Mur skanosan mi t a t. m mivaa paininta painavat raaka aineen levystävalsseja vasten. Hydraulisesti käännettävän hihnatyyppisen kuormauskulj ettimen suurin kuormauskorkeus on noin 7 metriä. Al KATUTKIMUSTULOKSET Tutkiminen Metsäteho tutki pikatestaustyyppisenä aikatutkimuksena Lokomo MS 9 murskainta syksyllä 98 ja keväällä 98 sekä Algol HEM WEA hakkuria keväällä 98 hakkuutähteiden haketuksessa ja syksyllä 98 kokopuiden ja hakkuutähteiden haketuksessa. Lokomon ~utkimusaineistot ol}vat yhteensä 0 i m ja Algolin 490 im hakkuutähdehaketta. Morgårdshammar SK 800 levymurskaimen tu lokset perustuvat Forskningsstiftelsen Skogsarbetenin Ruotsissa vuonna 98 suorittamiin tutkimuksiin. Vä livarastollahaketuksen työnvaiheittaiset ajanmenekit selvitettiin tavanomaisin kello aikatutkimuksin. Korjuusaannon ja yksikkökohtaisten ajanmenekkitietojen määrittämistä varten hakkuutähde mitattiin ja punnittiin hakkeena/murskeena tehtaalla autokuormittain. Samalla otettiin kuormittaiset kosteusnäyt teet hakkeen kuivamassan määrittämiseksi. Tulokset Aikatutkimusten mukaiset tehoajan rakenteet ja menekit on esitetty taulukoissa ja.

4 säteho keräsi yhdessä urakoitsijoiden ja urakanantajien kanssa käyttäen koneittaisia lomakkeita ja tärinäkelloja. Keskimääräine n tehoajanmenekki ha kkuu t äh t e iden haketukse ssa TAULlJI(](O Al go HEM WEA Työnvaihe Lo komo HS 9 s uh t. t ehoajanmenekki Haketuksen valmis t elu 5 va r sinainen haket usaika hakk.urin t yhj änäpyörimisa i ka Työpist e siir rot va ras t okasal l a Rake t us ~ josta TEHOAIKA Yl!TEENSÄ, II II TAliLUKKO I cmin/ m Keskimääräiset tehoajanmenekit ja nii de n vaiht eluv ä l i t kuusival t a.i sen hakkuut äh t een hake t ultsessa Hakkurityyppi ja haketet t ava raaka aine Keskimäärin Vai ht eluv äl i cmin/ m cmin/m cmin/ m cmn/m Rumpuhakkuri (Algo HEM WEA) vanha hakk.uut ähde Vasaramursk.a.in (Lolcomo MS 9) tuore hakkuutähde Levymurskain (Mo rgå rdshammar SK 800) t uore hak.kuutähde vanha hak.k.uut ähde TAULUKKO 4 Keskey t ysajanmenekki hakkuutähteiden haketukse ss a ( kuo rmausva rastolla ilman k..aukokulje tu kse sta joh tuvaa odo tusta ) Keskeytysten s yy Algo HEM WEA Lo komo HS 9 Seurantatutkimuksessa oli mukana kaksi Lokomo MS 9 murskainta, kaksi Algol HEM WEA hakkuria ja yksi hakkuri. Seurantaaineistoa kerättiin Lokomoista 48 viikolta j~ murskattu määrä oli yhteensä im. Algolhakkureita seurattiin yhteensä 8 viikon ajan ja sinä ai~na niillä haketettiin yhteensä 488 im. TT 90 R: st ä oli seurantaaineistoa neljän viikon ajalta ja sinä ~kana sillä haketettiin yhteensä 4 im Koneiden työaika koostuu kolmesta osaajasta: käyttöajasta, konekeskeytysajasta ja organisaatiokeskeytysajasta. Käyttöaika sisältää tehoajan lisäksi rekisteröintitarkkuudesta johtuvat 5 minuutin ja sitä lyhyemmät keskeytysajat. Tehoaika koostuu päätyöajasta eli varsinaisesta haketusajasta ja sivutyöajasta. Sivutyöaikaan kuuluvat työsuoritukseen tähtäävät valmisteluajat ja varaston sisäisiin siirtoihin kuluvat ajat. Konekeskeytyksiin sisältyvät huoltoihin, korjauksiin, puhdistuksiin ja tukkeumien avaamisiin kuluvat ajat. Organisaatiokeskeytysaikoihin kuuluvat hakkurista johtumattomat keskeytys ajat, kuten siirrot työmaalta toiselle, hake auton odotukset, varastohankaluuksista johtuvat keskeytysajat ja muut mahdolliset keskeytysajat, kuten mm. ruokailu ja lepoajat. suh t. ajanmenekki Huolto Ko rj aus 8 Tuk.ke uma Ter ien vaih t o Varast okasan pohjan puhdistacinen Autos t a johtuva odo tu s Muu ( lepo, t y ömaasuunnittelu jne. ) KESKEYTYKS ET Y!ITEENS Ä, t cmin / i m 47 b Tehoajan lisäksi tuotantoaikaan sisältyy käyttöteknisiä keskeytyksiä, jotka aiheutuvat työn organisoinnista ja työssä käytettävistä koneista ja menetelmistä. Taulukossa 4 on esitetty hakkuutähteiden välivarastollahaketuksen keskeytysten osuudet ja niiden ajanmenekit ilman siirtokuormauksesta ja varsinaisesta kaukokulj etukses ta johtuvaa odotusta. Keskeytysten osuus tuotantoajasta oli 7 8 %. SEURANTATUTKIMUSTULOKSET Tutkiminen Vuoden 98 aikana selvitettiin laajahkoin seurantatutkimuksin eri hakkureiden/murskaimien työaikojen rakenteita, teknisiä käyttöasteita ja tuotoksia sekä keskeytysaikoja ja keskeytysten syitä. Seurantaaineistot Met 4 Tulokset Työaikojen rakenteet Kuvassa esitetyt käytt ö, konekeskeytysja organisaatiokeskey t ysaikojen jakaumat ovat eri hakkureiden / murskaimien keskimääräisiä arvoja seuranta j aksojen ajoilta. Eri koneiden käytt öaikoj en osuudet t yöajasta vaihtelivat jonkin verran. Keskimää rin käyttöajan osuus t yöaj asta ol i 47 %. Eri koneiden päätyön osuus käytt öaj asta vaihteli varsin suuresti erilaisten sivutyöaikaosuuksien vuoksi. Lokomoiden sivutyön osuus oli keskimäärin 9 %, kun taas TT :n vain.8 %. Konekeskeytysaikoj en osuudet t yöa j asta olivat keskimää rin noin 0 %. Eri koneiden huoltoaikojen osuudet vaihte l ivat. :sta. 4 prosenttiin. TT: n ko r j austen osuus konekeskeytyksist ä (. %) oli pienin, kun taas Lokomoiden korj austen osuus oli lähes / kaikista konekeske y t yksist ä. Al golien ja TT:n terien vaihdot ai heuttivat varsin runsaasti keskey t yksi ä. Tukosten osuus oli selvästi suurin TT hakkurin kohdalla (hakkeenpoist oputken mu o t oa j a puhal timen s i i piä on jälkeenp ä in muutettu ). Organisaatiokeskey t ysted osuus t yö aj asta oli keskimää rin %. Lokomoiden organisaatio

5 Varast o hankaluus. Tukos Puhdi s tus ALGOL HEM EA LOKOHO MS 9 TT 9 0 R Kuva. Hakkureiden/murskaimien käyttöaikojen. konekeskeytysaikojen ja organisaatiokeskeytysaikojen jakaumat keskeytysaikojen osuus (. 7 %) oli suurin ja Algolien (5.7 %) pienin. Lokomoiden ja TT : n organisaatiokeskeytyksistä suurin osa oli kuljetusauton odottamista, Algolien organisaatiokeskeytyksistä suurin osa (4. 5 %) johtui siirroista. Yli / kaikkien koneiden organisaatiokeskeytyksistä johtui näistä kahdesta syystä. Loput organisaatiokeskeytyksistä olivat joko varastohankaluuksia (Lokomot) ja/tai muita syitä. Eri koneiden viikoittaiset kokonaistyöajat vaihtelivat 49 tunnista 89 tuntiin ja työpäivien pituudet 9.9 tunnista (5. työpäivää viikossa) 5. tuntiin (. 8 t yöpäivää viikossa). Keskeytysten syyt ja jakaumat Sekä Lokomoiden että TT :n keskeytysten yleisin syy oli kuljetusauton odotus (taulukko 5). Lokomoiden korjausten osuus oli lisäksi kaikista keskeytyksistä varsin suuri. Algoleille eniten keskeytyksiä aiheuttivat korjaukset. Kaikkien koneiden kohdalla huollot ja siirrot olivat varsin yleisiä keskeytysten syit ä. Yli % Algolien ja TT:n keskeytyksistä johtui terien vaihdosta. Algolien ja TT : n konekeskeytysten osuus oli suurempi kuin organisaatiokeskeytysten osuus. Lokomoiden vastaavat osuudet olivat lähes yhtäsuuret. Keskeytyksiin kului konetyypin mukaan prosenttia työajasta. TAULUKKO S Keskeytyksen syy KONEESK.EYTYKSET Er i hakk.ureiden/ansk.aimien k.aiklc.ten kesk.eytysten syyt ja keskimäär äiset jakaumat Ago HEM \lea Lokomo MS 9 % Terät.. Huo lto Korjaus Tukkeuma Puhdistus 0. 7 Yhteenali ORCANISAATIOKESKEYTYKSET Siirrot Kuljetusauton odotus VarastohanUluus o. 7 Huu Yhteenal YHTEENS KAikkien keakeyty&ten oauus t yöajasta keski ajirin. % l Käyttöasteet ja tuotokset Tekninen käyttöaste kuvaa koneen varmuutta ja osoittaa sen käyttökelpoisuutta. Se riippuu koneen korjausten määrästä ja huollon tarpeesta ja määritetään seuraavasti: Tekninen käyttöaste käyttöaika käyttöaika + konekeskeytysaika Käyttötuntituotos on tiettynä ajanjaksona haketettu/murskattu määrä (im ) jaettuna sen hakettamiseen/murskaamiseen käytetyllä ajalla (h). 5

6 TAULUKKO 8 Eri hakkureiden/murslulimien teknis et käyt t öasteet TAULUKO Hak.ku reiden/aurskaiaien huoltot l5 den j ak.auut j a käytt ö t un tituo t okset Algo HEM WEA Eri ttely Lokomo HS 9 Algo HEM J00000 WEA Huol t o työ Lolr.oaoo HS 9 k.esk..ialirin, % Hakattu /.rs~t tu yhteensä, m Po t t ones t een Usllys 4 Voi telut jos t a, % kokopuuta hakkuu t ähdett ä Tekninen käytt öas te, % vaih te luväli konei ttain keskimää rin Puhdistus Tarkastukset Öljynvaiht o Öljynlisäys Kiristykset Seul~n.5 vaihto Käytt ö t un tit uotos, m kokopuuta hakkuut ähdet tä keskimäärin vaihteluväli koneit tain YHTEENSÄ, Huol t oajan osuus t y öajast a. % Kaikkien hakkureiden/murskaimien keskimääräiset tekniset käyttöasteet olivat seu rantajaksojen aikana noin 0% (taulukko ). Kummankin Algolhakkurin tekniset käyttöasteet olivat varsin lähellä toisiaan; ero oli vain prosenttiyksikköä. Lokomo murskaimien koneittaiset erot olivat varsin suuret. Lokamoiden ja TT:~ keskimääräiset käyttötuntit~otokset olivat samansuuruiset (4 47 im ). Algolhakkureiden kesk~määräinen käyt tötuntituo t os oli noin 0 im pienempi, kokopuita hakete ttaessa selväs t i suurempi kuin hakkuutähteitä haketettaessa (taulukko ). Teränvaihdot ~ ~~ Huo llot Eri hakkureiden/murskaimien huoltoihin käytettiin päivittäin tuntia, % t yöajas ta. Eri konemerkkien kesken oli havaittavissa jonkinasteisia eroja eri huoltotöihin käytetyissä ajoissa. Eni ten aikaa Lokamoiden huollossa veivät polttonesteiden lisäykset, kun taas Algalien ja TT :n huollossa koneen puhdistus hakepölystä ja muista epäpuhtauksista. Muita tärkeitä kaikkien koneiden huoltotöitä olivat erilaiset voitelut ja tarkastukset (tau lukko 8). Algoleihin ja TT:hen vaihdettiin teriä keskimäärin kerran pavassä. Siihen kului 9 prosenttia työajasta. Terjkerralla Algol ha ketti keskimäärin 0 i m, TT noin 0 im (taulukko 7). Lokomoissa oli seurantajaksojen aikana käytössä kiinteät vasarat murskaimen roottorissa. Ni ihin on kuitenkin jälkeenpäin asennettu irrotettavat murskauspalat. TAULUKO 7 % ~ Päivittäinen huoltoaik.a, h Algo l j a TThakkureiden terien vaihtomää rä t j a v aih tovä lit Algo HEM WEA Erit t ely Teriä vaihdettu pä iväs sä, ke rtaa.. kpl Terien vaih t oaika kes kimää rin, lllin/ päivl vas taa t y öa j asta, % Teräkerra lla ( Algol 0 lr. l. TT lr.p ) halr.etettu, m hakkuut ähdettä kokopuuta Hakkeen tuotto ja siirrot.. ' po ttolk o omot murs k asvat non. m nestelitraa kohti. Kummallakin Lokomolla oli ominainen polttonesteenkulutusalue; ne poikkesivat toisistaan varsin Pjljon ( i m / ja i m /) Algolit hakettivat keskimäärin.08 im polttonestelitraj kohti ja vaihteluväli oli 0. 9~. 8 im /. TT haketti noin. 0 im /. Eri koneiden keskimääräiset vaihtelivat 40:stä 0 km : iin. siirtomatkat * * * * Koska haketusyksikö t olivat tyypeiltään sarjojensa ensimmasa ja niiden kehittämistyöt jatkuivat tutkimuksen aikana, tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia ja tarkoitettu lähinnä koneiden kehittelyn perusteiksi. Metsäteho Review 8/984 ALGOL HEM WEA, LOKOMO MS g, AND MORGÅRDSHAMMAR SK 800 LOGGING WASTE CHIPPERS AND CRUSHERS Test report on the logging waste chippers and crushers. METSÄTEHO ISS 0574 SUOMEN METSATEOLLISUUDEN KESKUStimO RY ETSATYONTUn<IMUSOSASTO Fabianinkalu 9 B 000 HELSI Kl Puhelin (90) 58 9