Sisällys. Tämän raportin sähköinen versio sekä täydelliset tilinpäätöstiedot. on luettavissa osoitteessa

Transkriptio

1 Vuosikertomus 10

2 Sisällys 3 Vuosi 2010 lyhyesti 7 Visio, strategia ja arvot 10 Toimitusjohtajan katsaus 12 Toimintaympäristö muutoksessa 18 Katsaus liiketoimintoihin 20 Lämpö 22 Sähkönmyynti 24 Sähköverkot 27 Palveluliiketoiminta 30 Ympäristövastuu 44 Taloudellinen vastuu 48 Sosiaalinen vastuu 52 Asiakkaat 54 Henkilöstö 60 Riskienhallinnan periaatteet 61 Konsernihallinto 64 Svensk resumé 67 English in brief 70 Sanastoa ja laskentakaavoja Yhteystiedot lue lisää: Tämän vuosikertomuksen sisältö ja kattavuus Tämän raportin sähköinen versio sekä täydelliset tilinpäätöstiedot liitetietoineen on luettavissa osoitteessa Turku Energia-konsernin vuosikertomus tilinpäätösliitteineen kattaa konsernin vastuuraportoinnin lisäksi liiketoimintakatsauk sen, hallituksen toimintakertomuksen sekä tilinpäätösraportin vuodelta Konserni on julkaissut vuosina erillisen yhteiskuntavastuuraportin, vuodesta 2007 yritysvastuusta on raportoitu osana vuosikertomusta. Raportointi kattaa koko Oy Turku Energia Åbo Energi Ab -emoyhtiön ja tytäryhtiö Turku Energia Sähköverkot Oy:n toiminnan. Raportti ei kata Turku Energian muita tytär- eikä osakkuusyhtiöitä. Sen toteutuksessa on huomioitu Kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohje toimintakertomuksen laatimisesta. Ympäristömittareiden osalta raportoidaan oman toiminnan ympäristövaikutukset milloin toisin ei ole ilmoitettu. Tiedot perustuvat viranomaisille raportoitaviin tietoihin ja ulkopuolisten tekemiin tutkimuksiin. Tunnuslukujen laskenta perustuu talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiin ja sertifioituun ISO ympäristöjärjestelmään. Talouden tunnusluvut perustuvat tarkastettuun kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Raportin tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen vuoden raportin kanssa. Raportissa on huomioitu ensisijaisesti energian tuotanto, hankinta ja jakelu sekä energiaalan verkostourakointi yhteiskuntavastuun taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun näkökulmasta. Raportti noudattaa mahdollisimman pitkälle Global Reporting Initiative (GRI) -suosituksia ja sen energia-alan toimialakohtaisia indikaattoreita, mutta kaikilta osin suositusten mittareita ei ole Turku Energian toiminnan luonne huomioiden raportoitu. Kuvaus raportin kattavuudesta suhteessa GRI-suosituksiin löytyy vuosikertomuksen takaliepeestä. Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta. Seuraava, vuoden 2011 raportti julkaistaan keväällä liikevaihto (milj.euro) liikevoitto (milj.euro) TULOS ennen SATUNNAISERIÄ (milj.euro) 168,8 172,2 185,8 197,4 205,7 22,8 26,9 21,1 27,5 18,5 27,7 28,4 18,9 31,0 20,

3 Varsinais-Suomen johtava energiakonserni tunnusluvut Turku Energia on asiakasmäärällä ja energiatoimitusten suuruudella mitattuna Varsinais-Suomen johtava energiayhtiö. Toimintaamme kuuluu sähkön, kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuottaminen, hankkiminen, siirtäminen ja myyminen sekä energian tuotantolaitosten ja energiaverkkojen kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen. Toimintamme perustuu hinnaltaan kilpailukykyisen energian toi - mittamiseen, toimintavarmuuteen, kannattavuuteen ja ympäristövastuullisuuteen. Pääasiallinen markkinaalueemme on Turku lähialueineen, mutta sähkönmyynnin osalta toimintamme kattaa koko Suomen. Turku Energia -konsernissa energia- ja palveluliiketoimintaa harjoittavat emoyhtiö Oy Turku Energia Åbo Energi Ab:hen kuuluvat Lämpö-, Sähkönmyynti- ja Urakointipalvelut -yksiköt. Emoyhtiön täysin omistama Turku Energia Sähköverkot Oy vastaa sähköverkkotoiminnasta Turussa. Oy Turku Energia Åbo Energi Ab on osakeyhtiö, jonka koko osakekannan omistaa Turun kaupunki. Turku Energia -konsernin liikevaihto nousi 205, 7 milj. euroon (197,4 milj. euroa), kasvua 4,3 %. Liikevoitto oli 18,5 milj. euroa (27,5 milj. euroa), laskua 32,7 %. Voitto ennen veroja oli 20,1 milj. euroa (31,0 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat 17,7 milj. euroa (12,3 milj. euroa). Investointeihin sisältyy jätteenpolttolaitoksen hankinta Turun kaupungilta tontteineen. Muut investoinnit kohdistuvat pääosin toimintavarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen. Henkilöstön määrä keskimäärin vuoden aikana oli 293 (293). Vuoden lopussa vakituisessa työsuhteessa oli 277 (280) henkilöä. Kaukolämmön myynti nousi kylmän talven johdosta ja oli GWh (1 712 GWh). Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa oli lähes 30 %. Liikevaihto kasvoi kohonneiden energiahintojen seurauksena. Sähkönmyynti nousi edellisvuodesta GWh:iin (1 617 GWh). Sähkönmyynnin liikevaihto kasvoi, mutta kannattavuus kärsi sähkönhankinnan kallistumisen johdosta. Sähkönsiirto kasvoi GWh:iin (1 513 GWh). Sähköverkot-liiketoiminnasta vastasi Turku Energia Sähköverkot Oy. Sähkön siirtohinnoittelu oli koko Suomen edullisimpiin kuuluvaa. Toimitusvarmuus laski hieman edellisvuodesta, mutta oli edelleen hyvällä tasolla. Urakointipalveluiden pääasiassa katu valaistus ja liikennevaloverkoston ja rakentamis- ja kunnossapitopalvelujen liikevaihto oli 5,0 milj. euroa (3,9 milj.euroa). bruttoinvestoinnit (milj.euro) henkilöstö keskimäärin hiilidioksidipäästöt (1000 t) 13,1 15,1 19,0 12,3 17, ,4 67,5 38,9 67,5 103,

4 Vuosi 2010 lyhyesti Kaukolämpöputken halkeaminen Turun keskustassa Aurakadun ja Linnankadun risteyksessä keskeyttää kaukolämmön jakelun Turussa 3 4 tunniksi. Vika paikallistetaan ja korjataan nopeasti Tykkylumi aiheuttaa sähkönjakeluhäiriöitä myös Turun seudulla. Sähkölinjoja raivataan helikopterin avulla DI Vesa Vaskikari nimitetään Turku Energia Sähköverkot Oy:n toimitusjohtajaksi alkaen edellisen toimitusjohtajan Matti Östmanin jäädessä eläkkeelle WWF:n Earth Hour -tempaus pimensi Turkua klo Turku Energia ilmaisi muiden mukana huolensa ilmastonmuutoksesta sammuttamalla Aurajoen muuri- ja puuvalaistuksen sekä Fibonacci-piipun valot Sähköverkkoa uusitaan käytöstä poistetun Myllysillan läheisyydessä. Sillan rakenteissa kulkevien keskija suurjännitteisten kaapelien uusiminen toteutettiin siirtämällä ne kulkemaan Aurajoen alitse Monipolttoainevoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) aloitetaan Pansiossa. YVA on osa seudullisten, nykyistä vähäpäästöisempien energiantuotanto- Rakentaminen ja Sisustaminen 2010 vaihtoehtojen kartoitusta. -messut. Turku Energian osastolla tavattiin + mm. rakentamis- ja 1.3. energiansäästöteemoin. Vuoden 2009 tilinpäätös: Turku Energian energiamyynti kasvoi taantumasta huolimatta myös liikevaihto ja tulos kasvoivat. Tammi helmi maalis huhti touko kesä Turku Energia vuosikertomus 2010

5 lue lisää: Uutiset löydät kokonaisuudessaan osoitteesta > ajankohtaista Tuomiokirkon joulukuusen led-valot sytytetään. Tuomiokirkon perinteikäs joulukuusi valaistiin toista vuotta peräkkäin energiatehokkaasti uusilla led-lampuilla. Kuusen valaistuksen sähkönkulutus laski seitsemäsosaan Aiesopimus seudullisesta energiaratkaisusta. Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto (TSME), Turun Seudun Kaukolämpö (TSK), Turku Energia ja Fortum sekä Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kunnat allekirjoittivat aiesopimuksen, jonka mukaan energian perustuotantolaitokset siirrettäisiin Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotannon (TSME) vastuulle sekä Raision, Naantalin ja Kaarinan kuntien kaukolämpöverkostot, -jakelu ja -myynti Turku Energian vastuulle. Aiesopimuksen käsittely on jatkunut koko kevään 2011 ajan Pansion voimalaitoksen YVA-ohjelma valmistuu. Ohjelmaa esiteltiin Turun Messukeskuksessa yleisötilaisuudessa 8.9. Voimalaitostonttiin tutustuttiin veneretkellä Turku Energia viettää Energiansäästöviikkoa. Viikon aikana järjestettiin yhteistyössä Turun seudun muiden toimijoiden kanssa Et Säästää Viittis -opiskelijatapahtuma, taloyhtiöilta sekä yritysasiakkaiden energiansäästöbrunssi. 13% Uusi energiaverotus nostaa hintoja myös Turussa. Lämmityspolttoaineiden ja sähkön verotus nousee tuntuvasti alkaen. Lämmityspolttoaineiden veronkorotukset nostivat kaukolämmön hintaa Turussa 13 % Portsan sähkökaappeihin maalataan taideteoksia. Hankkeen toteutti Turku Energia Sähköverkot yhteistyössä Portsan asukasyhdistyksen kanssa Turussa siirrytään energianmittauksen etäluentaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Turku Energia Sähköverkot ja Landis+Gyr sopivat lähes mittarin asennusprojektista vuosille DI Ari Posti aloittaa Turku Energian Urakointipalveluiden johtajana Sähköenergian hintaa nostettiin keskimäärin 8 12 prosenttia ja sähkönsiirron 5 10 prosenttia. Hinnankorotusten syynä ovat kallistuneet sähkönhankinta- sekä rakennus- ja työvoimakustannukset. heinä elo syys loka marras joulu 5

6 Turku Energian strategia Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Turku Energian tavoitteena on olla yksi Suomen johtavista energiayhtiöistä asiakkaiden, henkilöstön ja omistajan näkökulmasta. Strategian toteuttami sen perustana ovat kannattava ja kasvava liiketoiminta valitulla markkina-alueella, ympäristövastuun kantaminen sekä osaavat ja työssään viihtyvät työntekijät. Strategiset suuntaviivat Päästövapaan energianhankinnan lisääminen Kannattavan kasvun edellytyksiin kuuluu energianhankinnan omavaraisuuden lisääminen.turku Energia pyrkii lisäämään päästövapaata ja vähäpäästöistä energiantuotantoa investoimalla omiin energiantuotantolaitoksiin ja tuotanto-osakkuuksiin sekä lisäämällä päästötöntä energian- hankintaa kumppanuuksien kautta. Kaukolämmön osalta Turku Energian strategisena tavoitteena on tuottaa 50 prosenttia kaukolämmöstä uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Asiakaslähtöisyyden lisääminen Nykyistä tuote- ja palveluvalikoimaa sekä asiointitapoja uudistetaan asiakkaalle selkeämmiksi, helpommiksi ja houkuttelevimmiksi. Kilpailun Turku Energia tuo energian asiakkaidensa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen. TOIMINTA-AJATUS ARVOT Asiakastyytyväisyys Kannattavuus Toimintavarmuus Ympäristömyötäisyys Haluttavuus työnantajana LIIKEIDEA Turku Energia tuottaa, hankkii, myy ja siirtää sähköä sekä lämpöä pääasiassa Turun seudulla Se rakentaa ja ylläpitää energiantuotantolaitoksiaan ja -verkostojaan LIIKETOIMINTA-alueet Kaukolämpö, -jäähdytys ja höyry Sähkönsiirto ja jakelu Sähkönmyynti koko Suomeen Urakointipalvelut Turku Energia vuosikertomus 2010

7 turku energian arvot Asiakastyytyväisyys Kannattavuus Toimintavarmuus Ympäristömyötäisyys Haluttavuus työnantajana kiristyes sä ja kuluttajan saatavilla olevien energia ratkaisujen monipuolistuessa Turku Energian tavoitteena on siirtyä energiapalvelun tarjoajasta energia-asiakkuuksien aktiiviseksi kehittäjäksi. Panostaminen henkilöstön osaamiseen Muutosvauhti ja osaamisvaatimukset kasvavat nopeasti. Turku Energian strategisena tavoitteena on taata nykyisille ja tuleville työntekijöille mahdollisuudet kehittää osaamistaan vastaamaan huomisen tarpeita. Hyvän esimiestyön, toimivan työnkiertojärjestelmän ja motivoivan työilmapiirin avulla pyritään siihen, että jokainen turkuenergialainen viihtyy työssään ja kokee kanssaonnistumisen tunteita työssään yhdessä toisten kanssa. Tavoitteena kannattava kasvu Energian kysynnän kasvu hidastuu tulevaisuudessa, ja siksi kannattavan kasvun edellytysten synnyttäminen on strategiassa keskeisessä asemassa. Liiketoimintaa pyritään kasvattamaan orgaanisesti, yritysostoin ja kumppanuuksien kautta niin, että se vastaa energiamarkkinoiden, asiakkaiden ja omistajien odotuksia. VISIO 2020 Turku Energia on yksi Suomen parhaista energiayhtiöistä asiaskaslähtöisten palveluratkaisujen tarjoajana ympäristöystävällisen energian tuottajana ja toimittajana toimintarakenteen ja prosessien tehokkuudessa kehitysmyönteisenä ja asiantuntevana yhteisönä KONSERNIN TALOUDELLISET TAVOITTEET Liikevoitto 10 % (2010: 9,0 %) Sijoitetun pääoman tuotto 12 % (2010: 14,4 %) Omavaraisuusaste 40 % (2010: 48,6 %) Konsernin liikevaihto* > 300 milj. euroa (2010: 205,7) * Tytär- ja osakkuusyhtiöt mukana STRATEGIA Päästövapaan ja vähäpäästöisen energiantuotannon ja -hankinnan lisääminen Energiatuotteiden ja -palveluiden asiakaslähtöisyyden lisääminen sekä asiakaskohtaisen kannattavuuden varmistaminen Henkilöstön ja osaamisen kehittäminen vastaamaan kannattavan kasvun tarpeita sekä resurssienhallinnan parantaminen Liiketoiminnan ja organisaatiorakenteiden kehittäminen vastaamaan energiamarkkinoiden, asiakkaiden ja omistajien vaatimuksia ASIAKAS Yritykset, kotitaloudet ja julkiset palvelut, jotka tarvitsevat hinnaltaan kilpailukykyistä ja laadultaan sekä toimitusvarmuudeltaan ensiluokkaista energiaa. 7

8 turku energia TÄNÄÄN Strategia hallituksessa BSC-kortit valmiit Kehityskeskustelut Organisaatiorakenteen täsmennys Y S K S Y Vuosisuunnitelma hallituksessa Yksikön suunnittelupäivä turku energian johtamisjärjestelmän vuosikello T A L V I K Hallituksen strategiapäivä yritysvastuu turku energiassa Asiakas ja yhteiskunta Energiatuotteet ja -palvelut Prosessit, lait, asetukset, suositukset ja toimintatavat Yritysvastuun periaatteet Turku Energian johtamisjärjestelmä (ISO 9001, ISO 14001, OHSAS sertifioitu) Ä Yksiköiden johtoryhmien strategiapäivä S E K Konsernin visio ja missio T Ä V E Yksikön strategiapäivä Turku Energian strategiset tavoitteet, visio, missio ja arvot Strategiankäsittely konsernin johtoryhmässä Ympäristövastuu Taloudellinen vastuu Sosiaalinen vastuu Vastuullinen yritystoiminta Turku Energian toiminta perustuu vastuulliseen liiketoiminnan ja toimintatapojen johtamiseen ja kehittämiseen. Vahvistetut yritysvastuun periaatteet edellyttävät, että toiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristönäkökohdat huomiodaan, havaitut epäkohdat korjataan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti johtamisjärjestelmän puitteissa. 1. Sosiaalinen vastuu Turku Energiassa on eri sidosryhmien odotusten täyttämistä ja luottamuksen ylläpitämistä. 2. Ympäristövastuu perustuu toiminnan ympäristövaikutusten minimointiin sekä energiatehokkuuden parantamiseen. 3. Taloudellinen vastuu merkitsee kannattavaa liiketoimintaa yhteiskunnan ja omistajan eduksi. Turku Energiassa yritysvastuu ja sen johtaminen kattaa koko arvoketjun energian hankinnasta sen käyttämiseen. Vastuullisen yritystoiminnan periaatteiden toteutumista valvotaan linjaorganisaation mukaisesti. Edellytämme lisäksi, että toimittajamme ja yhteistyökumppanimme noudattavat Turku Energian yritysvastuun periaatteita. Toiminnassa noudatetaan hyvää hallintotapaa, lainsäädäntöä ja toimintaan liittyviä ympäristö- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä sitoumuksia. Turku Energian johtoryhmä seuraa ja omalla toiminnallaan varmistaa yritysvastuun periaatteiden mukaisten toimenpiteiden ja ohjelmien toimeenpanon säännöllisissä katselmuksissaan. Yritysvastuuasiat ovat pysyvästi mukana konsernin johtoryhmän sekä yksiköiden johtoryhmien kokousten asialistoilla. Lisäksi konsernilla on erilliset ohjelmat ympäristö- ja työsuojeluasioihin. Vastuullisuuteen liittyviä kansainvälisten suositusten mukaisia mittareita (GRI, G3) seurataan ja raportoidaan vuosittain. Konserni on julkaissut vuosina erillisen yhteiskuntavastuuraportin, vuosina vastuullisuudesta on raportoitu osana vuosikertomusta. Sertifioitu johtamisjärjestelmä luo systemaattisuutta Turku Energian johtamiskäytännöt perustuvat tasapainotettu tuloskortti -malliin (BSC, Balanced Score Card), johon yhtiö- ja yksikkökohtaiset tavoitteet johdetaan yhtiön visiosta ja strategiasta. Johtoryhmä seuraa ja analysoi säännöllisesti mittariston toimivuutta suhteessa yhtiön tavoitteisiin. Hallituksen, johtoryhmän ja yksiköiden johtoryhmien strategiapäivät pidetään vuosittain. Strategiapäivillä suunnitellaan konsernin strategiaa ja tavoitteita. Johtamisjärjestelmä on dokumentoitu sähköisesti intranetiin. Turku Energiassa on käytössä vuonna 2004 sertifioitu johtamisjärjestelmä, johon kuuluvat laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät (standardit ISO 9001:2008, ISO :2004 ja OHSAS :2007). lue lisää: Tutustu Turku Energian yritysvastuun periaatteisiin osoitteessa > tietoa konsernista 1898 Aktiebolaget Energian Electron histo perustetaan harjoittamaan sähkölaitostoimintaa Turussa AEG saa luvan aloittaa sähkölaitostoiminnan Turussa Linnankadun voimalaitos otetaan käyttöön Sähkölaitos kunnallistetaan Turun kaupungille osaksi teknillisiä laitoksia Aiemmin kaasukäyttöisten katuvalojen sähköistäminen aloitetaan Sähköntoimitukset Imatran kosken voimalaitoksesta Koroisten kautta Turkuun alkavat Jakeluverkon jännite vaihtuu 125 voltista 380/240 volttiin Linnankadun 100 MW:n kivihiilivoimalaitos otetaan käyttöön Kaukolämpötoiminta alkaa Turussa siirrettävien lämpökeskusten muodossa Linnankadun voimalaitos muunnetaan lämmitysvoimalaitokseksi. Turun Seudun Kaukolämpö perustetaan. Turku Energia vuosikertomus 2010

9 Järjestelmä auditoitiin sisäisesti 2 kertaa sekä ulkoisesti 2 kertaa. Osa Turku Energian henkilökunnasta on koulutettu suorittamaan sisäisiä auditointeja. Järjestelmään kuuluvat myös säännölliset johdon katselmukset. Tulospalkkiojärjestelmä on ollut käytössä Turku Energiassa jo vuodesta Koko henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Järjestelmän tavoitteena on motivoida henkilöstöä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tulospalkkiojärjestelmässä on konsernin yhteiset mittarit sekä yksikkökohtaiset mittarit, joita päivitetään vuosittain. Turku Energian tytäryhtiöt ja omistusosuudet Turku Energia Sähköverkot Oy (100 %) Vastaa sähkönsiirrosta Turussa, konsernin sähköverkko-omaisuuden hallinnasta, verkon toimitusvarmuudesta ja verkkopalvelusta. Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %) Turun Seudun Kaukolämpö Oy on seudullinen kaukolämmön siirtoyhtiö. Sen muina osakkaina ovat Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit sekä Fortum Power and Heat Oy. Turku Energian osakkuudet ja omistusosuudet energiantuotannossa Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (42,5 %) Yritys edistää yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon sekä kierrätyspolttoaineeseen perustuvia energiantuotantohankkeita Turun seudulla. TSME:n osakkaita ovat Turku Energia ja Fortum, joista kumpikin omistaa yhtiöstä 42,5 Lämpö Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %) Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (42,5 %) Turku energia -konserni energialiiketoiminnat Sähkönmyynti Sähköverkot Turku energian Tytär- ja osakkuusyritykset Svartisen Holding AS (34,74 %) Yhtiö omistaa Svartisenin voimalaitoksesta 26,1% Turku Energia Sähköverkot Oy (100 %) Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %) Muut Turku Energian osakkuudet ja omistusosuudet: Kiinteistö Oy Biotorni (100 %) ja Turku Science Park (21,24 %) palvelut Urakointipalvelut Voimaosakeyhtiö SF Oy (3,3 %), jota kautta omistus Fennovoimassa 2,2 % Vuoden 2011 alusta liiketoimintarakennetta muutettiin niin, että muodostettiin Lämpö-yksikkö, johon yhdistettiin Kaukolämpö-yksikkö ja pääosa Tuotantopalvelut yksikköä. Muutoksen tavoitteena on vastata tulevaisuuden lämmitysmarkkinoiden haasteisiin kehittämällä sisäisen rakenteen virtaviivaisuutta ja toiminnallista tehokkuutta. prosenttia sekä Raision (9 %), Kaarinan (3 %) ja Naantalin (3 %) kaupungit. Svartisen Holding AS (34,74 %) Turku Energian osakkuus Svartisen Holdingissa oikeuttaa 26,1 prosentin osuuteen norjalaisen vesivoimalaitoksen tuotannosta. Muut osakkaat ovat Vantaan Energia Oy ja Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö. Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %) Tuottaa Porin ja Raahen tuulipuistoissa noin neljänneksen Suomen tuulivoimasta. Raahen tuulipuistoon valmistui 4 uutta tuulivoimalaitosta kesällä 2010 ja yhtiö suunnittelee jatkavansa investointeja uusiin tuulivoimaloihin. Turku Energian tuulisähkön hankinta vuonna 2010 oli 17 GWh (noin 1 prosentti kokonaishankinnasta). Voimaosakeyhtiö SF Oy (3,3 %) Fennovoiman pääomistaja 66 prosentin osuudella on Voimaosakeyhtiö SF, johon kuuluu 15 Suomessa toimivaa teollisuuden ja kaupan alan yritystä sekä 54 paikallista, pääosin kuntaomisteista energiayhtiötä. E.ON Kärnkraft Finland omistaa Fennovoimasta 34 prosenttia. Turku Energian muut osakkuudet ja omistusosuudet Turku Science Park Oy (6,33 %) toimii korkean teknologian toimialojen kehittäjänä Turussa. Kiinteistö Oy Biotornissa (100 %) sijaitsee Turku Energian energiakeskus Kaukolämpötoimitukset Naantalin voimalaitoksesta Turkuun alkavat TSK:n tunnelia pitkin Turun riaa Energialaitos Turussa yhtiöitetään ja sen nimeksi tulee Oy Turku Energia Åbo Energi Ab Liikelaitostaminen: Turun Energialaitos Turku Energia osakkaaksi Suomen Hyötytuuli Oy:öön. Tuulisähkön myynti alkaa Kaukokylmätoimitukset alkavat Turussa Orikedon 52 MW:n biolämpökeskus valmistuu Sähköverkkoliiketoiminta eriytetään emoyhtiöstä. Turku Energia Sähköverkot Oy syntyy Uusi asiakaspalvelujärjestelmä otetaan käyttöön Kakolan jätevedenpuhdistamon lämpöpumppulaitos otetaan käyttöön Etäluettavien sähkömittareiden asentamisprojekti alkaa. 9

10 Toimitusjohtajan katsaus Vastuuta tulevasta Vuoden aikana sekä Suomessa että Turussa valmisteltiin merkittäviä energiapäätöksiä, joiden tavoitteena on turvata energiantuotannon ilmastomyötäisyys samalla energian maltillinen hintataso ja toimitusvarmuus varmistaen. Turun seudulla ajankohtainen asia on nykyistä vähäpäästöisemmän energian yhteistuotantokapasiteetin kehittäminen korvaamaan elinkaarensa loppupäässä olevan Naantalin kivihiilivoimalaitoksen tuotantoa. Turku Energian tehtävä on tarjota asiakkailleen vuorokauden jokaisena tuntina kilpailukykyisesti hinnoiteltua ja mahdollisimman ympäristöystävällisesti tuotettua sähköä ja lämpöä. Tästä syystä energiaomavaraisuuden ja vähäpäästöisten energiantuotantomuotojen kehittäminen ovat Turku Energian kannattavuuden ja tulevaisuuden menestyksen keskeisiä tekijöitä. Onnistuminen tässä perustehtävässä antaa Turku Energialle mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa omistajaa, henkilöstöä ja muita sidosryhmiä palvelevalla tavalla. Vain kannattava ja asiakaslähtöinen yritys voi kantaa vastuunsa sidosryhmiään, ympäristöä ja yhteiskuntaa kohtaan. Kylmät talvet nostivat energian kysyntää Vuosi 2010 oli Turku Energialle kokonaisuutena melko onnistunut. Energian käyttö kasvoi vuonna 2010 Turussa aiempia vuosia kylmempien talvikuukausien johdosta. Sähkön ja lämmön kysyntä kasvoi voimakkaasti kaikkien aikojen ennätykseen. Erityisesti sähkönkulutus nousi koko maassa ja energianintensiivisillä teollisuuspaikkakunnilla muuta maata voimakkaammin. Konsernin liikevaihto nou- Turku Energia vuosikertomus 2010

11 si tuntuvasti, mutta liikevoitto jäi kohonneiden energian hankintakustannusten takia edellisvuoden tasosta. Kaukolämmössä uusiutuvan energian osuus laski hieman, sillä sen tuotannossa jouduttiin kylmimpien talvikuukausien aikana käyttämään öljykäyttöisiä huippulämpökeskuksia merkittävästi edellisvuosia enemmän. Tästä huolimatta lähes 30 prosenttia kaukolämmöstä tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä, ja uskomme vakaasti nostavamme uusiutuvien osuuden 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Valtaosa myymästämme sähköstä hankittiin pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Poolista, jonka hintaheilahtelut rasittivat sähkömyyntimme kannattavuutta. Hintariskien pienentämiseksi pyrimme lisäämään sähköomavaraisuuttamme. Merkittävin tuotanto-osuutemme norjalaisessa Svartisenin vesivoimalassa tuotti myös vuonna 2010 hyvin, mutta vesisähkön tuonti laitoksesta laski toisen turbiinin asennustöiden aiheuttamien tuotantokeskeytysten johdosta. Vuoden aikana Porista, Raahesta ja Dragsfjärdistä hankitun tuulisähkön määrä pysyi ennallaan. Tuulisähkökapasiteettimme nousi edelleen Suomen Hyötytuuli Oy:n neljän uuden tuulivoimalaitoksen ansiosta. Yhtiö jatkaa uuteen tuulivoimakapasiteettiin investoimista sekä offshore-tuulivoiman kehittämistä. Sähköverkkoliiketoiminnan vuosi oli toimitusvarmuuden näkökulmasta hyvä, minkä lisäksi sähkönsiirto kuului hinnaltaan Suomen edullisimpiin. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin Landis+Gyrin kanssa etäluettavien sähkömittareiden asentamisprojekti, jonka tavoitteena on siirtää koko Turku Energia Sähköverkot Oy:n jakelualue sähkön etämittaukseen vuoden 2011 loppuun mennessä. Asiakkaille etäluettavat sähkömittarit tarjoavat entistä yksinkertaisempaa sähkölaskutusta, parempaa palautetta energiankulutuksesta sekä mahdollisuuden hyödyntää uudenlaisia sähkötuotteita. Seudullinen energiayhteistyö tienhaarassa Energian perustuotanto Turun seudulla tapahtuu valtaosin Naantalin kivihiilivoimalaitoksessa, jota korvaavaa vähäpäästöisempää tuotantoa on Turun seudun kuntien ja energiayritysten keskuudessa suunniteltu jo yli vuosikymmenen ajan. Turku Energia teki ympäristövaikutusten arvioinnin Pansion satama-alueen soveltuvuudesta voimalaitostoimintaan ja Fortum käynnisti oman YVAn Naantalissa. Myös Turun seudun jätehuolto tekee parhaillaan omaa YVAa Turun seudun uudesta jätteenpolttolaitoksesta, joka korvaisi nykyisen käytöstä poistettavan jätteenpolttolaitoksen. Seudullinen perustuotantoratkaisu on merkittävin energiapäätös vuosikymmeniin, sillä se linjaa tuotettavan energian ilmastomyötäisyyden, hinnan ja kustannustehokkuuden pitkälle tulevaisuuteen. Vuoden 2010 lopussa Turku Energia ja Fortum sekä Raision, Naantalin ja Kaarinan kunnat tekivät aiesopimuksen seudullisen energiantuotannon keskittämisestä yhteisyritys Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:lle sekä Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kaukolämpöverkostojen ja lämmönmyynnin siirtämisestä Turku Energian vastuulle. Yhteistyön tavoitteena on lisätä energiantuotannon ja jakelun kokonaistehokkuutta sekä yhteistyötä edistämällä uusien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten toteuttamisedellytyksiä. Aiesopimuksen vahvistaminen edellyttää kaikkien osapuolten päättävien elinten myönteistä päätöstä kuluvan vuoden aikana. Yhteinen yritys Turku Energiassa on osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka tuntee työnsä merkityksen ja kehittää omaa osaamistaan jatkuvasti. Tämän voimavaran säilyttäminen on meille tärkeä tehtävä. Pyrimme tähän huolehtimalla henkilöstömme hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä tarjoamalla mielenkiintoisia tehtäviä nykyisille ja uusille tekijöille. Turvaamme työssä jaksamista ja pyrimme puuttumaan työkykyä ja -jaksamista uhkaaviin tekijöihin mahdollisimman aikaisin. Oma henkilöstömme on kokenut paljon muutoksia kuluvan vuoden aikana. Turku Energiassa on lähimmän vuoden aikana aloittanut lähes 40 uutta työntekijää, jotka ovat siirtyneet meille Turun kaupungin palveluksesta liikennevalo- ja jätteenpolttoliiketoiminnasta. Toivon, että olemme onnistuneet heti alkumetreiltä tarjoamaan hyvän yhteiseen hiileen puhaltavan työyhteisön. Haluamme korostaa sekä esimiesten että työntekijöiden vastuuta yhteisen työilmapiirin rakentajina. Vastuu on jokapäiväistä Vastuullinen ajattelumme kattaa sosiaalisen, taloudellisen sekä ekologisen vastuun ja on kiinteä osa strategista johtamista ja päivittäistä toimintaa. Turku Energian taloudellinen menestys palautuu kaupunkilaisille veroina, työntekijöille palkkoina ja omistajille eli Turun kaupungille osinkona. Hyvä tulos ja kestävä kasvu mahdollistavat jatkuvan uudistumisen. Toimintamme tukee Turun kykyä onnistua tehtävässään hyvän asuin-, työskentely- ja elinkeinoympäristön tarjoajana. Takaamme kaupungin asukkaille ja elinkeinoelämälle ympäristömyötäisesti tuotettua energiaa luotettavasti, toimintavarmasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Kiitän Turku Energian työntekijöitä, emoyhtiön hallitusta, yhteistyökumppaneitamme sekä asiakkaitamme yhteistyöstä kuluneena vuonna. Turussa 28. maaliskuuta 2011 Risto Vaittinen toimitusjohtaja 11

12 Toimintaympäristö muutoksessa ville Turku Energia vuosikertomus 2010

13 Muutosvauhti kasvaa Uusiutuvien ja vähäpäästöisten energiamuotojen lisääminen, energiantuotantokapasiteetin uudistaminen sekä energiakustannusten nousu ovat keskeisiä teemoja kuluvan vuosikymmenen aikana. Suomi jatkaa myös alkavalla uudella hallituskaudella kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista käytännön toimenpitein. Vuoden 2011 alusta energian hinta nousi Suomessa merkittävästi uuden energiaverotuksen myötä. Energiaveroja korotettiin keskimäärin 2 3 -kertaisiksi, mikä nosti Suomen energiaverotuksen Euroopan kärkikastiin. Tästä huolimatta energian hintataso on Suomessa ostovoimakorjattuna edelleen maanosan halvimpia. Kiristyvä energiaverotus ja tätä kautta kallistuva energian loppuasiakashinta uhkaavat nostaa asumiskustannuksia yli kohtuullisen rajan. Tämä uhkaa myös elinkeinoelämän ja teollisuuden kilpailukykyä. Tämän vuoksi kohtuuhintaisen ja kilpailukykyisen energian tulisi olla yksi tulevan energiapolitiikan keskeisistä tavoitteista. Talouden elpyminen lisäsi sähkön käyttöä Suomessa Suomen talous on kääntynyt taantumasta uuteen nousuun. Suomi käytti sähköä viime vuonna 87,5 TWh, (2009: 80,8 TWh), kasvua vuoteen 2009 verrattuna oli 7,6 prosenttia. Suuret kasvuluvut johtuvat kuitenkin osittain vuoden 2009 alhaisesta lähtötasosta ja viime vuoden kylmistä säistä. Lämpötilakorjattuna sähkön käyttö kasvoi Suomessa viime vuonna 5,6 prosenttia. Talouden parantuminen näkyy erityisen selvästi teollisuuden kasvaneessa sähkönkäytössä, joka kasvoi lähes 11 prosenttia vuosina Turun seudulla tämä näkyi maltillisemmin, sillä seudulla ei ole runsaasti sähköä käyttävää teollisuutta. Teollisuuden osuus Suomen sähkönkulutuksesta on noin puolet, asumisen ja maatalouden vähän yli neljännes ja palveluiden ja julkisen sektorin vajaa neljännes. Varsinais-Suomessa lähes puolet sähköstä käytetään kodeissa ja maataloudessa, ja teollisuudessa vain alle neljännes. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kasvoi vuonna 2010 merkittävästi kattaen Suomen sähkönkäytöstä lähes 33 prosenttia. Ydinvoiman osuus oli 25 prosenttia, vesivoiman lähes 15 prosenttia sekä hiili- ja muu lauhdutusvoiman yhteensä 15 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli edelleen vain 0,3 prosenttia. Sähkön nettotuonti oli 12 prosenttia sähkön käytöstä. Ydin- ja tuulivoiman osuus on lähivuosina kasvussa, mutta erittäin tärkeänä pidetään myös sähkön ja lämmön yhteistuotannon muuttamista vähäpäästöisempään suuntaan investoimalla mm. monipolttoainevoimalaitoksiin lue lisää: Kaukolämmön kulutus suomessa (GWh) Vuoden 2010 lämpötilakorjattu kulutus (Keskilämpötilat v ) Sähkön ja kaukolämmön vuositilastot: > energiavuosi Kaukolämmön ja raskaalla sekä kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön vertailuhinnat Turussa (euro/mwh alv 0 %) Kaukolämpö Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy

14 toimintaympäristö Markkinat polttoaineiden ja energiateknologioiden hinta Energiapalveluiden kysyntä Energiantuotanto ja -hankinta TAloudellinen ja poliittinen ympäristö Ilmastonmuutoksen torjunta Kaukolämmön kulutus vaihtelee keskilämpötilan mukaan Myös kaukolämmön myynti kasvoi sekä Suomessa että Turussa noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Kaukolämpöä myytiin Suomessa vuonna ,8 TWh (2009: 31,3 TWh). Kulutus nousi edellisiä vuosia kylmemmän talven johdosta, sillä lämpötilakorjattuna kulutus kasvoi Suomessa vain vajaalla yhdellä prosentilla. Kaukolämmön kulutuksen oletetaan Suomessa kääntyvän hitaaseen laskuun, mutta vuotuiset kulutusmäärät voivat vaihdella runsaastikin vuotuisen keskilämpötilan perusteella. Kaukolämpöä tuotettiin erityisesti suurissa kaupungeissa energiatehokkaissa yhteistuotantolaitoksissa. Yhteistuotannon osuus oli 71 prosenttia ja sen suhteellinen osuus laski hieman kylminä ajanjaksoina käytettyjen öljylämpökeskusten runsaan käytön johdosta. Lähes puolet Suomen ja jopa 90 prosenttia Turun rakennuskannasta on liitetty kaukolämpöön. Sen kilpailuasema muihin lämmitysmuotoihin verrattuna säilyy hyvänä, mikäli sen kilpailuasemaa ei erityisesti heikennetä esimerkiksi kiristämällä polttoaineiden verotusta. Energian kulutus- ja investointinäkymät Suomalaiseen energiajärjestelmään vaikuttavat sekä nykyhetkellä että tulevaisuudessa kansainvälinen toimintaympäristö, jossa päätöksiä tehdään. Yhteiskunta asettaa suomalaiselle energiajärjestelmälle erilaisia ilmasto - ja energiapoliittisia vaatimuksia ja toisaalta on otettava huomioon myös perinteisemmät energiapoliittiset tavoitteet, kuten huoltovarmuus, omavaraisuus, kotimaisuus ja turvallisuus. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan sähkönkulutus kääntyy Suomessa lähivuosina aiempia ennusteita alemmalle kasvu-uralle. Arvion mukaan sähkönkulutus vuonna 2020 olisi noin 91 TWh ja vuonna 2030 noin 100 TWh. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Liikenteen sähköistyminen saattaa kuitenkin lisätä sähkönkulutusta muiden energiamuotojen kustannuksella. Sähkön kulutuksen kasvun hidastumisesta huolimatta Suomeen tarvitaan uutta, mahdollisimman vähäpäästöistä ja uusiutuvaa voimalaitoskapasiteettia korvaamaan vanhoja voimalaitoksia sekä muuttamaan energian tuotantorakennetta vähäpäästöisempään suuntaan. Energiateollisuuden laskelmien mukaan kokonaisinvestointitarve vuoteen 2030 mennessä on MW:a, jos vuositarve on TWh. Energia-ala on jo vuosikausia ollut eri teollisuudenaloista suurin investoija maassamme. Vuonna 2009 alan investoinnit olivat noin puolet maamme koko teollisuuden investoinneista. Seuraavan 15 vuoden aikana sähkön ja kaukolämmön investoinneiksi arvioidaan yhteensä noin miljardia euroa. Ilmastopolitiikka ohjaa vähäpäästöisempään tulevaisuuteen Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka perustuu EU:n yhteisiin tavoitteisiin. Suomi on vahvistanut YK:n ilmastosopimuksen vuonna 1994 ja Kioton pöytäkirjan vuonna Vuoden 2008 joulukuussa EU vahvisti energia- ja ilmastopaketissaan vuodelle 2020 useita Kioton pöytäkirjaan perustuvia tavoitteita, joista merkittävimmät ovat Kasvihuonekaasujen 20 prosentin sitova vähennystavoite EU:ssa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden sitova 20 prosentin osuus EU:n energiankäytöstä. 20 prosentin energiantuotannon ja -käytön tehostamisvaatimus vuoteen 2020 mennessä. Näihin tavoitteisiin pohjautuen valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee EU-tavoitteisiin tähtääviä ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Turku Energia vuosikertomus 2010

15 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ja päästökauppa: > energia lue lisää: Strategian keskeisenä tavoitteena on kääntää energian loppukulutus laskuun siten, että energian loppukulutus vuonna 2020 olisi noin 310 TWh eli runsaat 10 prosenttia pienempi kuin ilman toimenpiteitä. Toisena keskeisenä tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Velvoite on haastava ja sen saavuttaminen riippuu olennaisesti energian loppukulutuksen kääntymisestä laskusuuntaan. Harjoitettaviksi ohjauskeinoiksi on päästökauppajärjestelmän lisäksi ennakoitu uusiutuvien energiantuotantomuotojen verotuksellista suosimista, tuotantohinnan takaavia syöttötariffeja, ympäristömyötäisten hankkeiden investointitukia, sertifikaattijärjestelmää sekä ympäristövaatimusten tiukentamista. Kaikkien näiden on ennakoitu vaikuttavan energian hintaa nostavasti joko suoraan tai välillisesti. EU:n päästökaupan kolmas kausi lisää asteittain niukkuutta päästöoikeuksista, sillä kauden aikana nk. ilmaisten päästöoikeuksien määrä laskee vuosi vuodelta. Päästöoikeuksien pääasiallisimmaksi jakomenetelmäksi tulee asteittain huutokauppa, ja esimerkiksi sähköntuotannon päästöt ovat pääsääntöisesti huutokaupan piirissä jo heti vuoden 2013 alusta lähtien. Turku Energia ilmastopolitiikan toteuttajana Turun kaupunki on sitoutunut kestävään kehitykseen mm. ympäristöstrategiallaan ja Aalborgin sitoumuksilla. Lisäksi kaupungilla on Kestävän kehityksen ohjelma sekä Ilmasto- ja ympäristöohjelma vuosille Turku Energia on ollut mukana kaikissa kyseisissä hankkeissa. Vuoden 2011 alussa valmistui Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 50 prosentilla vuoden 2007 tasoon verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on hiilineutraali maakunta vuoteen 2030 mennessä. Energiankulutuksen kasvu pyritään pysäyttämään ja kääntämään laskuun vuodesta 2020 eteenpäin. Turku Energialla on sekä itse että osakkuusyhtiöidensä kautta hyvät valmiudet päästä ilmasto- ja energiapoliittisiin tavoitteisiin. Tulevina vuosina jatketaan investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen tuotantoon, mm. bio- ja vesivoimaan, tuulivoimaan sekä ydinvoimaan. Turku Energian lähivuosien tavoitteena on tuottaa vähintään puolet Turun kaukolämmöstä uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Merkittävimmät kuluvan vuosikymmenen energiaratkaisut Turun seudulla ovat Naantalin kivihiilipohjaisen sähkön- ja lämmöntuotannon korvaaminen vähäpäästöisemmillä ratkaisuilla sekä korvaavan ratkaisun löytäminen vuosikymmenen puolivälissä käytöstä poistuvan Orikedon jätteenpolttolaitoksen tilalle. Näissä molemmissa hankkeissa Turku Energia on aloitteellinen joko suoraan itse tai Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy:n osakkaana. Turun seudun kaukolämmöntuotanto uusiutuu Turun seudulla kukin kunta tai niiden omistama energiayritys vastaa oman alueensa kaukolämpöliiketoiminnasta sekä vara- ja huipputehosta. Turun seudun merkittävin tuotantolaitos on Fortumin Naantalin kivihiilivoimalaitos, jonka lisäksi kaukolämpöä tuotetaan Turku Energian Orikedon biolämpökeskuksessa, Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksessa, Kakolan jätevedenpuhdistamon lämpöpumpulla sekä alueen lukuisissa öljy- ja biokäyttöisissä kaukolämpökeskuksissa. Kaukolämmön asema tulevaisuudessa säilyy vakaana erityisesti Turun kaltaisilla taajama-alueilla, joissa suuret lämmön tuotanto- ja kulutuskeskittymät ovat lähellä toisiaan. Suomessa 75 prosenttia kaukolämmityksestä perustuu lämmön ja sähkön yhteistuotantoon, jossa polttoaineiden käyttö ja ympäristöpäästöt ovat noin 30 prosenttia pienempiä kuin tuotettaessa energiaa erikseen. Energiatehokkuuden ja taajamien kustannustehokkaan energiainfrastruktuurin näkökulmasta on tärkeätä huolehtia siitä, että kaukolämpöä ei syrjitä markkinoilla korkealla verotuksella. Kaukolämpö on jo päästökaupan piirissä, jolloin sen polttoaineiden lue lisää: Turun kaupungin ympäristösivut: > kaupunkisuunnittelu ja ympäristö > ympäristö lue lisää: Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020: > energia Päästöoikeuksien hintakehitys vuonna (euro/tonni CO 2 ) Energiateollisuuden kasvihuonekaasupäästöt Suomessa vuosina (Mt CO 2 -ekv) Lähde: Carbon Capital Markets Lähde: Tilastokeskus 15

16 toimintaympäristö Sähkönsiirron viranomaisvalvonta ja hintatilastot: > tilastot ja lomakkeet > lue lisää: lue lisää: Hyvä tietää sähkömarkkinoista: > sähkö > sähkömarkkinat. verottaminen päästöperusteisesti heikentää sen asemaa muihin lämmitysmuotoihin, erityisesti lämpöpumppuihin, verrattuna. Yhdyskuntien tiiviimmällä kaavoituksella voidaan parantaa kaukolämmön kilpailukykyä ja myös yhdyskuntien energiatehokkuutta merkittävästi. Vastatakseen haasteeseen kaukolämpöalan on kyettävä kehittämään uutta kustannustehokkaampaa jakelu- ja asiakastekniikkaa sekä aiempaa selkeämpiä ja läpinäkyvämpiä hinnoittelumalleja. Vuonna 2011 yli 30 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, bio- ja kierrätyspolttoaineilla sekä lämpöpumpputekniikalla Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteydessä. Tuotannossa jatkuu siirtyminen fossiilisia polttoaineita käyttävistä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista puu- ja sekapolttotekniikkaan perustuviin uusiin yhteis- ja erillistuotantolaitoksiin sekä lämpöpumppulaitoksiin. Sähkömarkkinat kehittyvät Sähkönkulutus Turun seudulla on vuodessa hieman yli GWh vuodessa ja kulutuksen arvioidaan pitkällä tähtäimellä seuraavan koko maan trendiä nousten 1 2 prosenttia vuodessa. Kokonaisenergiankulutuksen laskutavoitteista huolimatta sähkönkulutuksen on ennustettu kasvavan muiden energiamuotojen kustannuksella, erityisesti liikenteessä. Sähkön hintakehityksen on ennustettu olevan maltillisesti nouseva mm. ilmastopoliittisten ohjauskeinojen johdosta. Sähkön hintaan vaikuttavat voimakkaasti fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintataso, pohjoismaisten vesivarantojen suuruus, voimalaitosten käytettävyys sekä pääosin maiden rajoja noudattelevien hinta-alueiden välisten sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteetti. Kauppaa käydään pohjoismaisessa sähköpörssissä sekä kahdenvälisenä kauppana. Sähkön hinta noteerataan kysynnän ja tarjonnan perusteella pörssissä vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähköä siirretään maiden ja alueiden välillä markkinatilanteen mukaan, sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteetin rajoissa. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat yhteydessä Venäjään, Viroon, Puolaan, Saksaan ja pian myös Alankomaihin. Turun seutu ei ole omavarainen sähköntuotannon suhteen, vaan valtaosa kulutetusta sähköstä tuotetaan muualla ja siirretään Turun seudulle. Pääosa sähköstä hankitaan Nord Poolista tai sähkön tukkumyyjiltä kahdenvälisillä sopimuksilla. Euroopan sähkömarkkinoiden integroitumisen sekä ilmastopoliittisten ohjaustekijöiden ennakoidaan pitkällä tähtäimellä edelleen nostavan hintatasoa Pohjoismaissa. Nämä tekijät aikaansaavat haasteita kilpailussa asiakkaista ja riskienhallinnassa, kun samanaikaisesti sähkönmyynnin katteiden arvioidaan pysyvän matalina kilpailusta johtuen. Sähkönsiirto ja älykkäät sähköverkot Vuoden 2011 aikana Turussa jatketaan sähkömittareiden siirtämistä etäluentaan. Valtioneuvoston asetuksen mukaan sähkölaskutuksen tulee Suomessa perustua vuoden 2014 alusta lukien sähkömittareiden etäluentaan ja tuntipohjaiseen mittaukseen. Lähes uuden etäluettavan mittarin asennustyöt alkoivat loppuvuodesta 2010, ja vuoden 2011 jälkeen yhtiön kaikki lähes sähkönkäyttöpaikkaa voidaan siirtää ajantasaiseen kulutustietoon perustuvaan laskutukseen. Ilmastonmuutoksen torjuntaan, energiatehokkuuden lisäämiseen ja sähkön toimitusvarmuuden kasvattamiseen tarvitaan uudenlaista sähköverkkoa. Älykästä sähköverkkoa (smart grid) on luonnehdittu merkittäväksi uudistukseksi, joka muuttaa tuotannosta käyttöön sähköä siirtävän yksisuuntaisen sähköverkon kaksisuuntaiseksi, jonka puitteissa sähköä tuotetaan, kulutetaan, varastoidaan ja vaihdellaan erityyppisten sähköverkkoon liittyneiden toimijoiden kesken. Tämä edellyttää etäluettavien sähkömittareiden lisäksi muita merkittäviä teknologiainvestointeja sähköverkkoon. Sähköverkkotoiminta on luonteeltaan luonnollinen monopoli, jossa yleensä kilpailevien sähköverkkojen rakentaminen kansantaloudellisesti ei ole toimivaa. Sähkömarkkinalainsäädännössä sähköverkkotoiminta on säädetty luvanvaraiseksi toiminnaksi, jonka hinnoittelua valvoo Energiamarkkinavirasto. Turussa sähkönsiirto on Energiamarkkinaviraston hintatilastojen mukaan valtakunnallisesti edullista. Pohjoismaisen sähköpörssin hintakehitys (eur/mwh, alv 0%) Systeemihinta Suomen aluehinta Turku Energia vuosikertomus 2010

17 Rakennemuutokset energia-alalla Koska kasvu energiatoimialalla on melko hidasta, ovat yrityskaupat ja fuusiot nopein tapa kasvuun, mikäli tavoitellaan erityisesti markkinaosuutta loppuasiakkaista. Paikalliset energiayritykset ovat viime vuosina muodostaneet suurempia maakunnallisia sähkönmyyntiyhtiöitä. Syynä tähän on ollut ainakin riskinhallinnan vaatima erityisosaaminen ja tietojärjestelmien aiheuttamat kustannukset, jotka molemmat edellyttävät riittävän suurta myynnin määrää. Energiantuotannossa rakennemuutoksia tapahtuu kun energiayritykset muodostavat mm. riskinhallintasyistä liittoumia suurten voimalaitoshankkeiden toteuttamiseksi. Hankkeet ovat liittyneet vesivoiman, tuulivoiman, biopolttoaineiden ja ydinvoiman hyödyntämiseen. Toimialan arvioidaan keskittyvän edelleen vaikkakin hitaasti. Energiamarkkinoiden vapautuminen eurooppalaisella ja pohjoismaisella tasolla avaa lähivuosina mahdollisuuksia ulkomaisten toimijoiden tulolle Suomen markkinoille aiempaakin helpommin. Suomen energiamarkkinat ovat kuitenkin jo nyt kilpailun kannalta vapaimpia Euroopassa. Kaukolämmön ja lämmön tuotannon polttoaineiden hintojen sekä elinkustannusindeksin kehittyminen (1999=100) Sähkön pörssihinta suomessa KK-keskihinta (euroa/mwh, alv 0%) Kaukolämpö Maakaasu Jyrsinturve Kivihiili POR Polttohake/metsähake Lähteet: Tilastokeskus, TEM, Energiamarkkinavirasto Lähde: Nord Pool Pohjoismaisten vesivarastojen täyttöaste 2009 ja 2010 (%) Nord Poolissa myytävän sähkön vuositermiinin YR-10 hintakehitys vuonna 2010 (euroa/mwh, alv 0%) Mediaani Viikot Lähde: Nord Pool -sähköpörssi 17

18 Katsaus liiketoimintoihin janne Turku Energia vuosikertomus 2010

19 Turku Energia on Suomen suurimpiin kuuluva kaupunkienergiayhtiö. Tavoitteemme on taata asiakkaillemme mahdollisimman ympäristöystävällistä ja hinnaltaan kilpailukykyistä energiaa sekä palveluita varmasti ja luotettavasti. Ydinliiketoimintaamme on sähkön ja lämmön hankkiminen, siirtäminen ja myyminen sekä energian tuotantolaitosten ja energiaverkkojen kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen. Turku Energian toiminta on jaettu vuoden 2011 alusta neljään liiketoiminta-alueeseen, joiden tarvitsemat liiketoiminnan tukipalvelut, mm. talous- ja henkilöstöhallinto tuotetaan konsernipalvelutoiminnossa. Vuoden 2011 alussa Turku Energia Tuotantopalveluiden ja Kaukolämmön toiminta ja henkilöstö yhdistettiin uuteen Lämpö-yksikköön. Yksikköön liitettiin lisäksi Turun kaupungilta ostettu jätteenpolttolaitos ja siihen liittyvä liiketoiminta henkilöstöineen. Turku Energia -konsernin liiketoiminta-alueet ( alkaen) Energialiiketoiminta Palveluliiketoiminta Osuus konsernin liikevaihdosta Osuus konsernin henkilöstöstä* Liikevaihdon kehitys ,8 172,2 185,8 197,4 205,7 Lämpö 44 % Sähkönmyynti 40 % Sähköverkot 12 % Urakointipalvelut 4 % Lämpö 32 % Sähkönmyynti 12 % Sähköverkot 14 % Urakointipalvelut 31 % * Konsernipalveluissa työskentelee 11 % konsernin henkilöstöstä. 19

20 Lämpö Lämmönmyynti kaikkien aikojen ennätykseen tunnusluvut 2010 Kaukolämmön myynti kasvoi Turussa kylmän alku- ja loppuvuoden johdosta kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle. Vuoden 2011 alusta Turku Energian lämpöliiketoiminnot ja Turun kaupungin jätteenpolttoliiketoiminta keskitettiin uuteen Turku Energia Lämpö-yksikköön. Lämpö-yksikön toimintaan kuuluu kaukolämmön, -jäähdytyksen ja höyryn hankinta, myynti sekä jakelu. Lisäksi se vastaa lämmöntuotantolaitosten ja jakeluverkostojen rakennuttamisesta, käynnissäpidosta sekä kehittämisestä. Kaukolämmön asiakaskuntaan kuuluu valtaosa Turun alueen yrityksistä, kiinteistö- ja asuntoyhtiöistä sekä julkisista palveluista. Asiakasmäärä on lämmön keskihinta laski Kaukolämmön myynti lisääntyi yli 10 prosenttia alku- ja loppuvuoden pakkaskauden johdosta. Myös yksikön liikevaihto kasvoi 2 prosenttia, mutta tulos laski hieman öljykäyttöisten huippulämpökeskusten korkeampien käyttökustannusten johdosta. Nousseita tuotantokustannuksia ei viety loppuasiakashintaan, vaan lämmön keskihinta oli vuonna ,7 prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Vuoden 2011 alusta kaukolämmön hinta nousi keskimäärin 13 prosenttia valtion uuden fossiilisia polttoaineita koskevan veronkorotuksen takia. Kaukojäähdytyksen myynti kasvoi edellisvuodesta noin 17 prosenttia ja liikevaihto uuden alhaisemman tariffin käyttöönotosta johtuen 5 prosenttia. Höyryn myynti kasvoi 5 prosenttia, mutta liikevaihto kasvoi lähes kolmanneksella öljyn hinnannousun johdosta. Investoinnit olivat yhteensä 9,6 milj. euroa (6,6 milj. euroa). Kaukolämpöinvestoinnit kohdistuivat pääosin lämpöverkoston laajentamiseen sekä laitteistohankintoihin. Verkostoinvestoinneista merkittävin oli Raision ja Turun kaukolämpöverkkojen yhdistäminen Haunisten alueella. * Vuoden 2011 alusta yksikköön siirtyi Turku Energia Tuotantopalveluiden ja Turun kaupungin jätteenpolttoliiketoiminnan henkilöstöä. Lämmöntuotanto Vuonna 2010 kaukolämmöstä noin 28 prosenttia (32%) ja noin 90 prosenttia kaukojäähdytyksestä tuotettiin uusiutuvilla tai päästökauppavapailla energialähteillä, kuten kotimaisella puupolttoaineella mm. Orikedon biolämpökeskuksessa, Kakolan lämpöpumpulla, kierrätyspolttoaineilla tai biokaasulla. Vuoden aikana solmittiin uusi lämmönhankintasopimus Fortumin Naantalin voimalaitoksen kanssa vuoden 2015 loppuun. Sekä Orikedon puupolttoaineita käyttävän biolämpökeskuksen että vara- ja huipputehokäytössä olevien öljykäyttöisten kiinteiden lämpökeskusten tuotanto nousi loppuvuodesta alkaneen pitkän pakkasjakson johdosta. Lämmöntuotannossa käytetyt polttoaineet löytyvät sivulta 39. Vuoden aikana valmisteltiin uusiutuvan kaukolämmöntuotannon lisäämistä laajentamalla Kakolan lämpöpumppulaitosta. Lisäksi varauduttiin lähivuosina Orikedon biolämpökeskuksen toisen kattilan rakentamiseen. Pansion satama-alueella toteutettiin ympäristövaikutusten arviointi alueelle sijoittuvasta monipolttoainevoimalaitoksesta. (ks. lisää sivulta 31) Kaukolämmön kilpailukyvyn varmistaminen Kaukolämmön peruskysynnän taajama-alueella ennakoidaan pysyvän ennallaan ja vaihtelevan säähän perustuvan lämmitystarpeen perusteella. Energiatehokkuus ja hukkalämpöjen hyödyntäminen, uusiutuvan energian käyttö sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä vähentää kaukolämmityksen ilmastokuormitusta että ylläpitää sen hintakilpailukykyä muihin vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin verrattuna. Merkittävin kilpailija kaukolämmölle ovat maalämpöratkaisut, jotka soveltuvat pientaloihin kaukolämpöä paremmin. Suuremmissa kiinteis- Turku Energia vuosikertomus 2010