s.53 s.22 s.50 s.46 s.14 s.32 s.67 Polttolaitosmies Asiakaspalvelupäällikkö Pia Sillstén Kaukolämpöasentaja Tarmo tuominen Kaukolämpöasentaja
|
|
- Annikki Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vuosikertomus 2011
2 Lukuisat turkuenergialaiset varmistavat työllään joka päivä, että kaupunkilaisten arki pyörii tuttuun tapaan. Vuosikertomuksemme sivuilla pääset tutustumaan muutamaan heistä. Lue myös vuoden 2011 tapahtumistamme tämän sivun sisäpuolelta sekä värikkäästä historiastamme takakannen sisäpuolelta. Polttolaitosmies tero seppä s.53 Verkostosuunnittelija tero kotikivi s.14 Kaukolämpöasentaja Tarmo tuominen Asiakaspalvelupäällikkö Pia Sillstén Kaukolämpöasentaja Tarmo tuominen s.22 s.50 s.65 Verkonrakennusteknikko Yhteiskuntavastuuasiantuntija maaret murto minna niemelä s.46 Verkostotarkastaja s.32 kari sanevuori s.67
3 Vuosi 2011 lyhyesti Earth Hour WWF:n ilmastotempaus pimensi Turkua. Turku Energia sammutti Fibonaccipiipun ja Aurajoen rantamuurien ja -puiden valot. Toukokuu: Etäluettavien sähkömittareiden asentamisprojekti alkaa. Vuoden 2011 aikana asennettiin yhteensä n uutta tuntimittaukseen kykenevää mittaria Pansion monipolttoainevoimalaitoksen YVA valmistui. Ympäristövaikutusten arviointiselostus esiteltiin yleisötilaisuudessa ja Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi siitä lausuntonsa Selostusta pidettiin riittävänä ja jatkosuunnittelun mahdollistavana. Huhtikuu: Linnankadun vanhan kivihiilivoimalaitoksen purku valmistuu. Tyhjälle voimalaitosrakennukselle etsitään uutta käyttöä Jätteenpolttolaitos Turku Energialle. Turun kaupungin jätteenpolttolaitos ja sen 29 työntekijää siirtyi Turku Energiaan Rakentaminen ja Sisustaminen messut. Uudet etäluettavat sähkömittarit ja energiavinkit kiinnostivat kävijää Turku 2011: Energo maailmankaikkeuden soundtrack. Turku Energia toimi Turku 2011-produktion isäntänä ja kutsui asiakkaitaan ainutlaatuiseen musiikkikokemukseen Vuoden 2010 tilinpäätös. Turku Energian energiamyynti ja liikevaihto kasvoivat tulos laski 6.4. Työvuosimerkkipäivää vietettiin kaupungintalolla. Tilaisuudessa jaettiin Tasavallan presidentin kunniamerkit sekä palkittiin pyöreitä vuosia Turku Energiassa työskennelleitä työntekijöitä Pakkarin sähköaseman modernisointi alkaa. Kojeistojen uusinta vahvistaa Turun keskustan sähkönsyöttöä Touko 2011 suurhäiriöharjoitus. Historian suurimmassa kriisiharjoituksessa harjoiteltiin yhteistoimintaa ja tiedottamista kuvitteellisessa, koko Etelä-Suomen kattavassa laajassa sähkökatkossa. Tammi helmi maalis huhti touko kesä
4 Turku palaa. Turku Energia oli yksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden sponsoreista tuoden energiaa lukuisiin kulttuuritapahtumiin ja kohteisiin Jälleen uusia taidesähkökaappeja! 25 Turun keskustaalueen sähkökaappia on saanut uuden jännittävän asun kulttuuripääkaupunkivuoteen kuuluvassa BOXhankkeessa. Portsassa lisäksi 9 kaappia sai uuden kuosin Turun Messut kävijää. Turku Energia toi messuille ainutkertaisia elämyksiä, sähkön aikamatkan, tiedetyöpajan, sähkötohtorin vastaanoton ja sähköisen liikkumisen maailman! 9.8. Ari Saukkonen aloittaa Turku Energia Sähkönmyynnin johtajana Turun kaupunginvaltuustolta vihreätä valoa seudulliselle energiaratkaisulle. Valtuusto kannatti 46-21, että nk. seudullisen energiaratkaisun valmistelua voidaan jatkaa marraskuussa 2010 allekirjoitetun ja kevään 2011 aikana muokatun osakassopimuksen mukaisesti Energiansäästöviikko. Turku Energia järjesti yhteistyökumppaneiden kanssa jälleen runsaasti ohjelmaa omalle henkilöstölle ja eri asiakasryhmille. Energiansäästöön aktivoitiin myös Sähkötohtori-mainoksin televisiossa ja radiossa Tuomiokirkon joulukuusen led-valot sytytetään. Turun tuomiokirkon perinteikäs joulukuusi valaistiin kolmatta vuotta peräkkäin energiatehokkaasti uusilla led-lampuilla Valotaideteos Mater Marinum julkistetaan kulttuuripääkaupunkivuoden päättäjäisissä. Turku Energia ja Turun Satama tukivat vanhaan telakkanosturiin toteutetun ympäristötaideteoksen toteuttamista pysyväksi maamerkiksi Turkuun Seudullinen energiaratkaisu varmistui Turun seudun lähitulevaisuuden merkittävimpiin ja mittavimpiin lukeutuva energiayhteistyösopimus allekirjoitettiin. Kaukolämmön myynti ja jakelu Turku Energian vastuulle ja energiantuotanto sekä sen kehittäminen Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n vastuulle v alusta Tapani-myrsky murjoo myös Turun sähköverkkoa. Voimakkain talvimyrsky miesmuistiin katkoi sähköt enimmillään turkulaiselta. Viankorjaus ja tiedottaminen onnistuivat hyvin Sähköenergian hintaa nostetaan. Syynä koko alkuvuoden jatkunut sähkön hankintakustannusten nousu Osavuosikatsaus 1-6/2011 Sähkön ja kaukolämmön kulutus laski hieman Turussa alkuvuonna. heinä elo syys loka marras joulu
5 Sisällys 6 Turku Energian vuosi Strategia ja johtaminen 12 Toimitusjohtajan katsaus 14 Toimintaympäristön näkymät 22 Katsaus liiketoimintoihin 24 Lämpö 26 Sähkönmyynti 28 Sähköverkot 30 Urakointipalvelut 32 Ympäristövastuu 46 Taloudellinen vastuu 50 Sosiaalinen vastuu 52 Henkilöstö 58 Asiakkaat 62 Konsernihallinto 64 Riskienhallinnan periaatteet 68 Svensk resumé 71 English in brief 74 Raportin GRI-vertailu 76 Sanastoa Tämän vuosikertomuksen sisältö ja kattavuus Turku Energia -konsernin vuosikertomus tilinpäätösliitteineen kattaa konsernin vastuuraportoinnin lisäksi liiketoimintakatsauk sen, hallituksen toimintakertomuksen sekä tilinpäätösraportin vuodelta Konserni on julkaissut vuosina erillisen yhteiskuntavastuuraportin, vuodesta 2007 yritysvastuusta on raportoitu osana vuosikertomusta. Raportointi kattaa koko Oy Turku Energia Åbo Energi Ab -emoyhtiön ja tytäryhtiö Turku Energia Sähköverkot Oy:n toiminnan. Raportti ei kata Turku Energian muita tytär- eikä osakkuusyhtiöitä. Sen toteutuksessa on huomioitu Kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohje toimintakertomuksen laatimisesta. Ympäristömittareiden osalta raportoidaan oman toiminnan ympäristövaikutukset milloin toisin ei ole ilmoitettu. Tiedot perustuvat viranomaisille raportoitaviin tietoihin ja ulkopuolisten tekemiin tutkimuksiin. Tunnuslukujen laskenta perustuu talousja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiin ja sertifioituun ISO ympäristöjärjestelmään. Talouden tunnusluvut perustuvat tarkastettuun kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Raportissa uutena tuotantolaitoksena on mukana Turku Energialle siirtynyt Turun kaupungin jätteenpolttolaitos. Raportin tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen vuoden raportin kanssa. Raportissa on huomioitu ensisijaisesti energian tuotanto, hankinta ja jakelu sekä energiaalan verkostourakointi yhteiskuntavastuun taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun näkökulmasta. Raportti noudattaa mahdollisimman pitkälle Global Reporting Initiative (GRI) -suosituksia ja sen energia-alan toimialakohtaisia indikaattoreita, mutta kaikilta osin suositusten mittareita ei ole Turku Energian toiminnan luonne huomioiden raportoitu. Kuvaus raportin kattavuudesta suhteessa GRI-suosituksiin löytyy vuosikertomuksen takaliepeestä. Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta. Seuraava, vuoden 2012 raportti julkaistaan keväällä
6 Turku Energian vuosi 2011 Turku Energian sähkön ja lämmön myyntimäärät laskivat vuonna 2011 edellisvuotta lämpimämmän sään johdosta. Liikevaihto kuitenkin kasvoi polttoaineiden hinnannousun ja energiaverojen korotuksen johdosta, ja myös liiketoiminnan tulos kasvoi edellisvuodesta. tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 226,8 205,7 197,4 Lämmönmyynti, GWh Sähkönmyynti, GWh Sähkönsiirto, GWh Liikevoitto, milj. euroa 23,4 18,5 27,5 % liikevaihdosta 10,3 9,0 13,9 Tilikauden voitto, milj. euroa 19,3 15,1 23,2 Investoinnit, milj. euroa 14,1 17,7 12,3 Oman pääoman tuotto (%) 16,5 13,3 20,9 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 17,3 14,4 21,5 Gearing (%) 14,7 20,3 17,6 Henkilöstö keskimäärin Osingot, milj. euroa 14,0 14,0 21,3 Liikevaihto Turku Energia -konsernissa nousi 10,3 prosenttia ja oli 226,8 milj. euroa (2010: 205,7 milj. euroa). Liikevoitto parani 26,4 prosenttia 23,4 milj. euroon (18,5 milj. euroa). Investoinnit olivat 14,1 milj. euroa (17,7 milj. euroa). Investoinnit kohdistuvat pääosin toimintavarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen, energiaverkostojen laajentamiseen sekä etäluettavien sähkömittareiden asentamiseen. Henkilöstön määrä keskimäärin oli henkilötyövuosina 310 (293). Vuoden lopussa vakituisessa työsuhteessa oli 277 (283) henkilöä. Kaukolämmön myynti laski 14,7 % ja oli GWh (1 891 GWh). Kotimaisella puupolttoaineella, kaatopaikkakaasulla, lämmön talteenotolla ja jätteellä sekä muulla uusiutuvalla energialla hankittiin 36,5 % kokonaisenergiasta. Kaukojäähdytystä myytiin 27 GWh (24 GWh) ja höyryä 45 GWh (45 GWh). Sähkönmyynti laski noin 3,3 prosenttia GWh:in (1 712 GWh). Sähkönmyynnin asiakasmäärä nousi kuitenkin hieman edellisvuodesta. Myös liikevaihto ja kannattavuus paranivat edellisvuodesta. Sähkönsiirto pieneni 4,8 prosenttia GWh:iin (1 548 GWh). Sähkön siirtohinnoittelu Turussa oli koko Suomen edullisimpiin kuuluvaa. Toimitusvarmuus laski edellisvuodesta loppuvuoden talvimyrskyjen aiheuttamien sähköverkkovaurioiden johdosta. Urakointipalvelut myi 11,5 milj. eurolla (10,7) sähköverkon sekä ulkovalaistus- ja liikennevaloverkostojen rakentamis- ja kunnossapitopalveluita Turku Energia Sähköverkoille sekä Turun kaupungille. liikevaihto (milj.euro) liikevoitto (milj.euro) TULOS ennen SATUNNAISERIÄ (milj.euro) 172,2 185,8 197,4 205,7 226,8 26,9 21,1 27,5 18,5 23,4 28,4 18,9 31,0 20,1 24, Turku Energia vuosikertomus 2011
7 Turku Energia on asiakasmäärällä ja energiatoimitusten suuruudella mitattuna Varsinais-Suomen johtava energiayhtiö. Toimintaamme kuuluu sähkön, kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuottaminen, hankkiminen, siirtäminen ja myyminen sekä energian tuotantolaitosten ja energiaverkkojen kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen. Toimintamme perustuu hinnal taan kilpailukykyisen energian toi mittamiseen, toimintavarmuuteen, kannattavuuteen ja ympäristövastuullisuuteen. Turku Energia -konserni on organisoitu liiketoimintaperusteisesti. Energialiiketoimintaa harjoittavat Turku Energia Lämpö ja Turku Energia Sähkönmyynti -liiketoimintayksiköt sekä sähkön siirtoliiketoimintaa tytäryhtiö Turku Energia Sähköverkot Oy (omistusosuus 100 %). Urakointipalvelut-liiketoimintayksikkö harjoittaa verkostourakointia ja kunnossapitoa. Konsernin ja liiketoimintojen tarvitsemat liiketoiminnan tukipalvelut tuottaa Konsernipalvelut-yksikössä. Turku Energia -konsernin emoyhtiö on Oy Turku Energia Åbo Energi Ab jonka koko osakekannan omistaa Turun kaupunki. Lämpö Turku Energian tytäryhtiöt ja omistusosuudet Turku Energia Sähköverkot Oy (100 %) Yhtiö vastaa sähkönsiirrosta Turussa, konsernin sähköverkko-omaisuuden hallinnasta, verkon toimitusvarmuudesta ja verkkopalvelusta. Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %) Turun Seudun Kaukolämpö Oy on seudullinen kaukolämmön siirtoyhtiö. Sen muina osakkaina ovat Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit sekä Fortum Power and Heat Oy. Turku Energian osakkuudet ja omistusosuudet energiantuotannossa Turku energia -konserni Sähkönmyynti Sähköverkot Turku energian Tytär- ja osakkuusyritykset Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %) Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (39,5 %) energialiiketoiminnat Svartisen Holding AS (34,74 %) Yhtiö omistaa Svartisenin voimalaitoksesta 26,1% Turku Energia Sähköverkot Oy (100 %) Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %) Muut Turku Energian osakkuudet ja omistusosuudet: Kiinteistö Oy Biotorni (100 %) ja Turku Science Park (21,24 %) PALVELUT Urakointipalvelut Voimaosakeyhtiö SF Oy (3,3 %), jota kautta omistus Fennovoimassa 2,2 % Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (39,5 %) Yritys tuottaa lämpöä ja sähköä osakkailleen sekä vastaa uuden energiantuotantokapasiteetin kehittämisestä. TSME:n muita osakkaita ovat Fortum (49,5 %) sekä Raision (9 %), Kaarinan (3 %) ja Naantalin (3 %) kaupungit. Svartisen Holding AS (34,74 %) Turku Energian osakkuus Svartisen Holdingissa oikeuttaa 26,1 % osuuteen norjalaisen vesivoimalaitoksen tuotannosta. Muut osakkaat ovat Vantaan Energia Oy ja Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö. Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %) Suomen Hyötytuuli tuottaa tuulisähköä Porin Reposaareen ja Tahkoluotoon sekä Raaheen rakennetuissa tuulivoimalaitoksissa. Voimaosakeyhtiö SF Oy (3,3 %) Voimaosakeyhtiö SF on Fennovoiman pääomistaja 66 % osuudella. Siihen kuuluu 15 Suomessa toimivaa teollisuuden ja kaupan alan yritystä sekä 54 paikallista, pääosin kuntaomisteista energiayhtiötä. Turku Energian muut osakkuudet ja omistusosuudet Turku Science Park Oy (27,56 %) toimii korkean teknologian toimialojen kehittäjänä Turussa kaupunkikonsernin ohjauksessa. Kiinteistö Oy Biotornissa (100 %) sijaitsee Turku Energian energiakeskus. bruttoinvestoinnit (milj.euro) henkilöstö keskimäärin hiilidioksidipäästöt (1000 t) 15,1 19,0 12,3 17,7 14, ,5 38,9 67,5 103,6 65,
8 Turku energian strategia ja johtaminen Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Visio Turku Energia on yksi Suomen parhaista energiayhtiöistä. Strategia Lisäämme uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian tuotantoa ja hankintaa sekä panostamme henkilöstömme osaamisen kehittämiseen ja resurssienhallintaan. Kohennamme energiatuotteidemme ja -palveluidemme asiakaslähtöisyyttä ja kannattavuutta sekä kehitämme toimintamalliamme. Asiakas Asiakkaitamme ovat yritykset, kotitaloudet ja julkiset yhteisöt, jotka haluavat käyttää hinnaltaan kilpailukykyistä ja laadultaan sekä toimitusvarmuudeltaan ensiluokkaista energiaa. Toiminta Tuotamme, hankimme, myymme ja siirrämme sähköä ja lämpöä pääasiassa Turun seudulla. Rakennamme ja ylläpidämme energiaverkostoja ja tuotantolaitoksia. Turku Energia vuosikertomus 2011
9 Strategiset suuntaviivat kohti vuotta 2015 Turku Energian visiona on olla yksi Suomen johtavista energiayhtiöistä asiakkaiden, henkilöstön ja omistajan näkökulmasta. Strategian toteuttamisen perustana ovat kannattava ja kasvava liiketoiminta valitulla markkina-alueella, asiakaslähtöiset energiapalvelut, ympäristövastuun kantaminen sekä osaavat ja työssään viihtyvät työntekijät. Vuoden 2012 keskeisiä strategisia muutoksia Turku Energia aloittaa seudullisena lämmönmyyjänä Uusi seudullinen energiantuotantoyhteistyö käynnistyy Uusia energiatuotteita ja -palveluita tuodaan asiakkaille Kehitämme työhyvinvointia sekä muutosvalmiuksiamme Päivitämme riskienhallintaa ja toimintaprosessejamme Liiketoiminta-alueet Kaukolämpö, jäähdytys ja höyry Sähkönsiirto ja jakelu Sähkönmyynti koko Suomeen Urakointipalvelut Energiantuotanto itse ja osakkuusyhtiöiden kautta Taloudelliset tavoitetasot vuodelle 2020 Konsernin liikevoitto on vähintään 10 % Sijoitetun pääoman tuotto vähintään 12 % Omavaraisuusaste vähintään 40 % ja Konsernin liikevaihto yli 300 milj. euroa. Strategiset tavoitteet 1. Lisäämme uusiutuvaa ja vähähiilistä energiantuotantoa ja hankintaa Kannattavan kasvun edellytyksiin kuuluu myös energianhankinnan omavaraisuuden lisääminen. Turku Energia pyrkii lisäämään päästövapaata ja vähäpäästöistä energiantuotantoa investoimalla osakkuusyhtiöidensä kautta uusiin energiantuotantolaitoksiin sekä lisäämällä päästötöntä energianhankintaa muista lähteistä. Merkittävin lähivuosien hanke on Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n kautta tehtävä investointi käytöstä poistuvan Naantalin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon korvaamiseksi vähäpäästöisemmällä tuotantoratkaisulla. Tavoitteena on saavuttaa sekä sähkössä että lämmössä 50 % uusiutuvien osuus vuoteen 2020 mennessä. 2. Parannamme asiakaslähtöisyyttämme ja varmistamme kannattavuutemme Energiatuotteiden ja -palveluiden asiakaslähtöisyyden ja kannattavuuden lisääminen tapahtuu kehittämällä tasapainoisesti energiapalveluiden houkuttelevuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä kehittyvillä energiamarkkinoilla. Kehitämme uudenlaisia tuotteita ja palveluita sähköön ja lämpöön, joissa energiatehokkuuspalvelut ovat osa kokonaispalvelua. Kehitämme sähköisiä asiointi- ja viestintäkanavia vastaamaan asiakkaiden odotuksiin. Kannattavuuden varmistamisessa keskeiseen asemaan nousee riskienhallinnan jatkuva parantaminen sekä kannattavien asiakkuuksien pitkäjänteinen kehittäminen. 3. Kehitämme henkilöstön hyvinvointia ja osaamista Energia-alan muutosvauhti ja osaamisvaatimukset kasvavat nopeasti. Tavoitteemme on taata nykyisille ja tuleville työntekijöille mahdollisuudet kehittää itseään vastaamaan muuttuvia osaamistarpeita. Tärkeimmät osaamisen kehittämisen osa-alueet ovat mm. energiantuotanto ja -hankinta, verkosto-omaisuuden hallinta, palvelukehitys sekä sisäinen tehokkuus. Hyvän esimiestyön, toimivan työnkiertojärjestelmän ja motivoivan työilmapiirin avulla pyritään siihen, että jokainen turkuenergialainen viihtyy ja kokee onnistuvansa työssään yhdessä toisten kanssa. Kiinnitämme huomiota työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen sekä luottamuksen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen työyhteisössämme. 4. Kehitämme toimintarakenteitamme ja -prosessejamme Toiminnan jatkuva parantaminen takaa menestymisen pitkällä tähtäimellä. Kehitämme toimintatapojamme sekä organisaatiotamme vastaamaan markkinoiden, asiakkaiden ja omistajan odotuksia. Tämä pitää sisällään ydin- ja tukiprosessien laaja-alaista parantamista ja keskinäisten synergioiden hyödyntämistä sekä organisaatiorakenteen kehittämistä näitä prosesseja tukevaksi. Olennainen osa kehittämistä on huolehtia myös siitä, että muutosjohtaminen ja -viestintä tukevat parhaalla mahdollisella tavalla uudistumista. 9
10 Turku energian strategia ja johtaminen Vuonna 2009 käyttöönotettu Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen sijoittuva lämpöpumppulaitos on täyttänyt odotukset erinomaisesti. Vuonna 2011 se tuotti lähes 10 % turkulaisten kaukolämmöstä hyödyntämällä jäteveden hukkalämpöä. Vastuullista yritystoimintaa Turku Energian toiminta perustuu vastuulliseen liiketoiminnan ja toimintatapojen johtamiseen ja kehittämiseen. Vahvistetut yritysvastuun periaatteet edellyttävät, että toiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristönäkökohdat huomioidaan, havaitut epäkohdat korjataan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti johtamisjärjestelmän puitteissa. Turku Energiassa yritysvastuu ja sen johtaminen kattavat koko arvoketjun energian hankinnasta sen käyttämiseen. Vastuullisen yritystoiminnan periaatteiden toteutumista valvotaan linjaorganisaation mukaisesti. Edellytämme lisäksi, että toimittajamme ja yhteistyökumppanimme noudattavat määrittelemiämme yritysvastuun periaatteita. Toiminnassa noudatetaan hyvää hallintotapaa, lainsäädäntöä ja toimintaan liittyviä ympäristö- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä -sitoumuksia. Turku Energian johtoryhmä seuraa ja omalla toiminnallaan varmistaa yritysvastuun periaatteiden mukaisten toimenpiteiden ja ohjelmien toimeenpanon säännöllisissä katselmuksissaan. Yritysvastuuasiat ovat pysyvästi mukana konsernin johtoryhmän sekä yksiköiden johtoryhmien kokousten asialistoilla. Lisäksi konsernilla on erilliset ohjelmat ympäristö- ja työsuojeluasioihin. Vastuullisuuteen liittyviä kansainvälisten suositusten mukaisia mittareita (GRI, G3) seurataan ja raportoidaan vuosittain. Konserni on julkaissut vuosina erillisen yhteiskuntavastuuraportin, vuosina vastuullisuudesta on raportoitu osana vuosikertomusta. Johtaminen Turku Energiassa Turku Energian johtamiskäytännöt perustuvat tasapainotettu tuloskortti -malliin. Siinä yhtiö- ja yksikkökohtaiset tavoitteet johdetaan yhtiön visiosta ja strategiasta. Johtoryhmä seuraa ja analysoi säännöllisesti mittariston toimivuutta suhteessa yhtiön tavoitteisiin. Hallituksen, johtoryhmän ja yksiköiden johtoryhmien strategiapäivät pidetään vuosittain. Strategiapäivillä suunnitellaan konsernin strategiaa ja tavoitteita. Johtamisjärjestelmä on dokumentoitu sähköisesti intranetiin. Turku Energiassa on käytössä vuonna 2004 sertifioitu johtamisjärjestelmä, johon kuuluvat laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät (standardit ISO 9001:2008, ISO 14001:2004 ja OHSAS 18001:2007). Järjestelmä auditoitiin sisäisesti kaksi kertaa sekä ulkoisesti kahdesti. Osa Turku Energian henkilökunnasta on koulutettu suorittamaan sisäisiä auditointeja. Järjestelmään kuuluvat myös säännölliset johdon katselmukset. Tulospalkkiojärjestelmä on ollut käytössä Turku Energiassa jo vuodesta Koko henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Järjestelmän tavoitteena on motivoida henkilöstöä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tulospalkkiojärjestelmässä on konsernin yhteiset mittarit sekä yksikkökohtaiset mittarit, joita päivitetään vuosittain. Tutustu Turku Energian yritysvastuun periaatteisiin osoitteessa > tietoa konsernista Turku Energia vuosikertomus 2011
11 Yritysvastuu Turku Energiassa Asiakas ja yhteiskunta Ympäristövastuu Taloudellinen vastuu sosiaalinen vastuu Ympäristövaikutusten minimointi ja oman sekä asiakkaiden energiatehokkuuden parantaminen. Kannattavuuden varmistaminen yhteiskunnan, henkilöstön ja omistajan eduksi. Sidosryhmien odotusten ja toiminnan vaikuttavuuden tunnistaminen, avoin vuorovaikutus sekä luottamuksen kehittäminen. Energiatuotteet ja -palvelut Prosessit, suositukset ja toimintatavat Yritysvastuun periaatteet Turku Energian johtamisjärjestelmä (ISO 9001, ISO 14001, OHSAS sertifioitu) Turku Energian strategiset tavoitteet, visio, missio ja arvot Lait ja asetukset 11
12 toimitusjohtajan katsaus Huomista rakentamassa V uosi 2011 oli Turku Energialle merkittävä toimintavuosi, jonka aikana tehdyt päätökset loivat vahvan yhteistyöpohjan Turun seudulla tulevina vuosina tehtäville energiantuotantopäätöksille. Pitkään valmisteltu seudullinen energiaratkaisu saatiin viimeisteltyä ja uuden toimintamallin mukainen toiminta aloitettiin vuoden 2012 alussa. Vuosi oli kokonaisuutena onnistunut myös asiakastyytyväisyyden ja talouden näkökulmasta. Turun seudun tavoitteena on turvata energiantuotannon ilmastomyötäisyys samalla energian maltillinen hintataso ja toimitusvarmuus varmistaen. Syksyllä 2011 Turku Energian ja Fortumin sekä Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kaupunkien hyväksymä seudullinen perustuotantoratkaisu on merkittävin energiapäätös vuosikymmeniin, sillä se linjaa tuotettavan energian ilmastomyötäisyyden, hinnan ja kustannustehokkuuden pitkälle tulevaisuuteen. Ratkaisu keskittää seudullisen energiantuotannon ja uuden tuotantokapasiteetin yhteisyritys Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:lle sekä Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kaukolämpöverkostot ja asiakkuudet Turku Energian vastuulle. Seudullinen energiaratkaisu parantaa Turku Energian edellytyksiä menestyä tulevaisuudessa. Ratkaisu vahvistaa asemaamme ja lisää omavaraisuuttamme sekä sähkön että lämmön tuotannossa, kasvattaa asiakasmääräämme ja mahdollistaa nopeamman siirtymisen uusiutuviin energialähteisiin Turun seudulla. Perustehtävämme ei muutu Turku Energian tehtävä on tarjota asiakkailleen vuorokauden jokaisena tuntina luotettavasti ja kilpailukykyisesti hinnoiteltua, ja mahdollisimman ympäristöystävällisesti tuotettua sähköä ja lämpöä. Onnistuminen tässä perustehtävässä antaa Turku Energialle mahdollisuuden kehittää omaa toimintaansa omistajaa, henkilöstöä ja muita sidosryhmiä palvelevalla tavalla. Vain kannattava ja asiakaslähtöinen yritys voi kantaa vastuunsa sidosryhmiään, ympäristöä ja yhteiskuntaa kohtaan. Mittaamme onnistumista tehtävässämme säännöllisesti asiakastyytyväisyystutkimuksin. Vuonna 2011 tutkimme sekä yksityis- että yritysasiakkaiden tyytyväisyyttä ja odotuksia toimintaamme kohtaan. Erityisen hyvin menestymme asiakaspalvelussamme ja toiminnan luotettavuudessa, kehittämiskohteiksi olemme nostaneet viestinnän ja tiedottamisen. Energian kysyntä laski hieman Energian käyttö laski vuonna 2011 Turussa edellisvuoden huippulukemis- Turku Energia vuosikertomus 2011
13 ta lämpimän loppuvuoden ja teollisuuden vähentyneen sähkönkäytön johdosta. Konsernin liikevaihto kasvoi, sillä vuoden 2011 alussa nousseet energiaverot vietiin vaikutuksensa mukaisesti loppuasiakashintoihin. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmössä nousi merkittävästi 37 prosenttiin. Lämpimän vuoden johdosta lämmönhankinta Naantalin voimalaitoksesta laski hieman, samalla kun Kakolan lämpöpumppulaitos, Orikedon biolämpökeskus ja jätteenpolttolaitos pääsivät tuotantotavoitteisiinsa. Uskomme vakaasti nostavamme uusiutuvien osuuden 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suurin osa myymästämme sähköstä hankittiin pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Poolista. Vuoden aikana sähkönmyyntimme kannattavuus parani oleellisesti, mutta kärsi edelleen korkeista aluehintaeroista Suomen ja Ruotsin välillä. Vuoden aikana onnistuimme kuitenkin kasvattamaan sekä asiakasmääräämme että erityisesti kannattavuuttamme. Tuulisähkökapasiteettimme nousi edelleen Suomen Hyötytuuli Oy:n neljän uuden tuulivoimalaitoksen ansiosta. Yhtiö jatkaa uuteen tuulivoimakapasiteettiin investoimista. Sähköverkkoliiketoiminnan vuosi oli toimitusvarmuuden näkökulmasta hyvä, mutta loppuvuoden Tapani-myrsky murjoi myös Turkua voimalla aiheuttaen laajoja vaurioita sähkönjakeluverkostolle. Enimmillään Turussa oli sähköttä asiakasta, mutta sähköt saatiin palautettua suurimmalle osalle muutamien tuntien kuluessa. Pisimmillään katkot kestivät yksittäisissä asuinrakennuksissa 3,5 vuorokautta. Vuoden aikana asennettiin asiakkaille etäluettavaa sähkömittaria, ja niiden tarjoamien lisäominaisuuksien käyttöönotto tapahtuu vuoden 2012 aikana. Asiakkaille etäluettavat sähkömittarit tarjoavat entistä yksinkertaisempaa sähkölaskutusta, parempaa palautetta energiankulutuksesta sekä mahdollisuuden hyödyntää uudenlaisia sähkötuotteita. Muutos tehdään yhdessä Turku Energian tärkein voimavara on työstään innostunut, hyvinvoiva ja kehitysmyönteinen henkilöstö. Monet muutokset toiminnassamme ja suurten strategisten päätösten valmistelu ovat olleet myös johtamisen ja sisäisen viestinnän haaste. Vuoden 2011 aikana käynnistimme johtamisen ja työroolien kehittämistyön, jonka tavoitteena on parantaa luottamusta, vuorovaikutusta ja lisätä jämäkkyyttä. Näiden kehittämishankkeiden onnistuminen on meille tärkeää. Pyrimme huolehtimaan jokaisen turkuenergialaisen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä tarjoamaan mielenkiintoisia tehtäviä nykyisille ja uusille tekijöille. Olemme luoneet mallin työssäjaksamisen turvaamiseksi ja pyrimme puuttumaan työkykyä ja -jaksamista uhkaaviin tekijöihin mahdollisimman aikaisin. Vastuu on jokapäiväistä Vastuullisuus on toimintamme ydin. Se kattaa vastuun ympäristöstä sekä sosiaalista ja taloudellisista tekijöistä ja on osa strategista päätöksentekoa sekä päivittäistä toimintaa. Hyvä tulos ja kestävä kasvu mahdollistavat jatkuvan uudistumisen. Toimintamme tukee Turun kykyä onnistua tehtävässään hyvän asuin-, työskentely- ja elinkeinoympäristön tarjoajana. Takaamme kaupungin asukkaille ja elinkeinoelämälle ympäristömyötäisesti tuotettua energiaa luotettavasti, toimintavarmasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Vuoden 2012 näkymät ovat hyvät. Yleisen taloudellisen tilanteen arvioidaan kehittyvän myönteisesti, mutta energian ja erityisesti lämmön kysyntään vaikuttavat eniten vuotuiset lämpötilavaihtelut. Turku Energia -konsernin liiketoiminnan tuloksen arvioidaan pysyvän vuoden 2011 tasolla. Kiitän Turku Energian työntekijöitä, emoyhtiön hallitusta, yhteistyökumppaneitamme sekä asiakkaitamme yhteistyöstä kuluneena vuonna. Turussa Risto Vaittinen toimitusjohtaja 13
14 Toimintaympäristön näkymät Jakeluverkko on se sähköverkon osa, jonka kautta sähkö siirretään sähköasemilta kuluttajille. Suunnittelemme, rakennutamme ja dokumentoimme verkkoa, joka kattaa noin km sähkölinjoja ja noin muuntamoa toimittaen sähköä turkulaisten koteihin ja työpaikoille. tero kotikivi Verkostosuunnittelija Turku Energia vuosikertomus 2011
15 Kehittyvä teknologia Energia-alan yritykset ovat merkittävien muutosten edessä. Energiapoliittinen toimintaympäristö kohtaa haasteita, jotka liittyvät energian jatkuvasti kasvavaan kysyntään, kiristyvään kilpailuun, energian saatavuuteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin haasteisiin. Tulevina vuosina tehtävillä valinnoilla on suuri merkitys pyrittäessä kohti kestävää kehitystä, jossa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristötekijät ovat tasapainossa. Energian käyttö Suomessa Vuosi 2011 oli kaksijakoinen energian kulutuksen suhteen. Vuoden alkupuoliskolla kulutus kasvoi kylmän talven myötä ja teollisuuden suhdanteet näyttivät vielä suotuisilta. Vuoden loppupuoliskolla kulutus kääntyi selvään laskuun, kun syksystä tuli ennätyslämmin ja teollisuuden näkymät heikkenivät eurokriisin ja synkkien talousnäkymien vuoksi. Turku Energiaan vaikuttavia toimintaympäristön muuttujia Energiantarve Energia- ja ilmasto- POLITIIKKA Asiakkaiden odotukset Muuttuvat markkinat 15
16 Toimintaympäristön näkymät Kestäviä ratkaisuja etsimässä Energiatarpeen kehittyminen, vuotuiset energiankulutuksen vaihtelut sekä ilmastopolitiikan toteuttaminen vaikuttavat energiayhtiöiden toimintaan merkittävästi. Voimakkaimmin energiankulutusmääriiin vaikuttaa vuotuinen keskilämpötila. Suomi käytti sähköä viime vuonna 84,4 TWh, (2010: 87,5 TWh), laskua vuoteen 2010 verrattuna oli 3,8 prosenttia. Edellisvuonna sähkönkulutus oli kasvanut lähes kahdeksan prosenttia. Suurin osa laskusta selittyy lämpimällä talvella, sillä lämpötilakorjattuna sähkönkäyttö laski viime vuonna vain 1,3 prosenttia. Suomen taloustilanteen heikentyminen loppuvuodesta näkyy teollisuuden vähentyneessä sähkön tarpeessa. Teollisuuden osuus Suomen sähkönkulutuksesta on noin puolet, asumisen ja maatalouden reilu neljännes ja palveluiden ja julkisen sektorin vajaa neljännes. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi Suomen sähkönkäytöstä viime vuonna lähes 31 %. Ydinvoiman osuus oli 26 %, vesivoiman lähes 15 % sekä hiili- ja muun lauhdutusvoiman yhteensä 11 %. Tuulivoiman prosenttiosuus kaksinkertaistui 0,6 %:iin. Sähkön nettotuonti kasvoi Ruotsin ydinvoimaloiden edellisvuosia paremman käyttöasteen sekä Norjan ja Ruotsin hyvän vesitilanteen johdosta kolmanneksella edellisvuodesta ja oli lähes 16,4 % sähkön käytöstä. Kaukolämpö tehokkainta taajamissa Kaukolämmön kulutus Suomessa laski yli 10 % ja sitä myytiin 30,1 TWh (35,8 TWh). Kulutus laski edellistä vuotta lämpimämmän sään vuoksi. Lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi yli 4 %. Kaukolämmön kulutuksen oletetaan Suomessa kääntyvän rakennuskannan energiatehokkuuden parantumisen johdosta hitaaseen laskuun, mutta vuotuiset kulutusmäärät voivat vaihdella runsaastikin vuotuisen keskilämpötilan perusteella. Kaukolämpöä tuotettiin erityisesti suurissa kaupungeissa energiatehokkaissa yhteistuotantolaitoksissa. Kaukolämmöstä tuotettiin sähkön kanssa yhteistuotantona 74 %, osuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Turun kaltaisissa suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 % katetaan kaukolämmöllä. Energian kulutus ja uusiutuvat energialähteet Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka perustuu EU:n yhteisiin tavoitteisiin. Suomi on vahvistanut YK:n ilmastosopimuksen vuonna 1994 ja Kioton pöytäkirjan vuonna Vuoden 2008 joulukuussa EU vahvisti energiaja ilmastopaketissaan vuodelle 2020 useita Kioton pöytäkirjaan perustuvia tavoitteita, joista merkittävimmät ovat: Kasvihuonekaasujen 20 prosentin sitova vähennystavoite EU:ssa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden sitova 20 prosentin osuus EU:n energiankäytöstä. 20 prosentin energiantuotannon ja -käytön tehostamisvaatimus vuoteen 2020 mennessä. Suomi on asettanut tavoitteekseen energian kulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun niin, että loppukulutus olisi vuonna 2020 noin 310 TWh eli likimain nykyisen suuruinen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Liikenteen sähköistyminen saattaa kuitenkin lisätä sähkönkulutusta muiden energiamuotojen kustannuksella. Arvion mukaan sähkönkulutus vuonna 2020 olisi noin 91 TWh ja vuonna 2030 noin 100 TWh (2011: 84,4 TWh) Sähkön kulutuksen kasvun hidastumisesta huolimatta Suomeen tarvitaan uutta, mahdollisimman vähäpäästöistä ja uusiutuvaa voimalaitoskapasiteettia korvaamaan vanhoja voimalaitoksia sekä muuttamaan energian tuotantorakennetta vähäpäästöisempään suuntaan. Energiateollisuuden Turku Energia vuosikertomus 2011
17 laskelmien mukaan kokonaisinvestointitarve vuoteen 2030 mennessä on MW:a, jos vuositarve on TWh. Valtioneuvoston tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38 %:iin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Koska erilaiset energian käyttöja tuotantomuodot eivät ole keskenään hiilidioksidipäästöjen osalta samantasoisia, pyrkii Suomen valtio ohjaamaan energian käyttöä ja tuotantoa erilaisilla ohjaustavoilla, usein osana valtion taloussuunnittelua ja myös sen motivoimana. Suuret investoinnit jatkuvat Energia-ala on jo vuosikausia ollut eri teollisuudenaloista suurin investoija. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n investointitiedustelun mukaan energiasektorin vuotuiset investoinnit ovat noin 2 miljardia euroa vuosina Seuraavan 15 vuoden aikana sähkön ja kaukolämmön investoinneiksi arvioidaan yhteensä noin miljardia euroa. Energiateollisuuden loppuvuodesta 2009 julkistamassa vuoteen 2050 yltävässä visiossa on arvioitu, että sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita mm. liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Tämä vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, parantaa energiatehokkuutta ja lisää samalla sähkön käyttöä. Uutta sähköntuotantokapasiteettia arvioidaan vuoteen 2030 mennessä tarvittavan MW ja vuoteen 2050 mennessä MW, eli jopa enemmän kuin koko nykyinen tuotantokapasiteettimme. Energia-asiakkaiden vaatimukset kasvussa Kilpailu energia-asiakkaista on viime vuosina kiihtynyt. Tämän kehityksen arvioidaan edelleen jatkuvan niin lämmitys- kuin sähköasiakkaidenkin osalta. Energiatoimialalla kiristyvä kilpailu ja hintavertailujen tekemisen helppous tarkoittaa sitä, että erityisesti sähkönmyyjien, mutta myös kaukolämmönmyyjien, on etsittävä uudenlaisia asiakasuskollisuutta parantavia palvelukonsepteja. Sähkötuotteet rakennetaan yhä enemmän tarjoamaan erilaisia lisäpalvelu-, viitehinta- ja energianlähdevaihtoehtoja. Helppous asioinnissa mahdollistuu sähköisten palvelukanavien kautta. Perinteisten kanavien käyttö on edelleen yleistä, mutta suurimmat kehityspanokset sekä asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseksi että uusasiakashankinnan turvaamiseksi on tehtävä sähköiseen ympäristöön. Energiatoimialan asiakkailleen tarjoamat sähköiset palvelut ovat tällä hetkellä sekä muita kaupallisia toimijoita että julkispalveluita hieman jäljessä sekä sähköisten palveluiden käytettävyyden että hyödyllisyyden osalta. Asiakkaat odottavat entistä parempaa sähköistä yhteydenpitoa energiayhtiönsä suunnasta. Odotukset esimerkiksi kulutuspalautteen, energianeuvonnan, energiasäästövinkkien ja energianjakelun keskeytystietojen tarjontaa kohtaan lisääntyvät. Asiakkuuden säköinen hoito sopimustenteon ja asiakkuusmuutosten osalta on nykypäivää, jota asiakkaat odottavat luonnollisena osana palvelua. Tunnetasolla vahva brändi sekä käytännön hyvästä toiminnasta rakentuva yrityksen maine tukevat osaltaan asiakasuskollisuutta sekä aineettomasta energiatuotteesta koettua lisäarvoa. Erityisen merkittäviä osa-alueita ovat asiakaslähtöinen ja vastuullinen toiminta sekä ympäristöystävällisyys. Lue lisää: Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ja päästökauppa: > energia Lue lisää: Sähkön ja kaukolämmön vuositilastot : > energiavuosi Päästöoikeuksien hintakehitys vuosina (euro/tonni CO 2 ) Energiateollisuuden kasvihuonekaasupäästöt Suomessa vuosina (Mt CO 2 -ekv) Lähde: Carbon Capital Markets Lähde: Tilastokeskus 17
18 Toimintaympäristön näkymät Turun seudun kaukolämmöntuotanto uusiutuu Kaukolämmön asema tulevaisuudessa säilyy vakaana erityisesti Turun kaltaisilla taajama-alueilla, joissa suuret lämmön tuotanto- ja kulutuskeskittymät ovat lähellä toisiaan. Kaukolämmön korkea markkinaosuus uudiskohteissa säilyy, vaikkakin markkinaosuutta voi verottaa kiinteistökohtaisten lämmitysmuotojen kilpailukyvyn paraneminen, liittyen mm. kehittyvään lämpöpumpputekniikkaan. Asumisväljyyden lisäyksen ja taajamien väkiluvun kasvun vaikutus kaukolämmön kasvuun kompensoituu energiansäästötavoitteilla. Energiatehokkuuden ja taajamien kustannustehokkaan energiainfrastruktuurin näkökulmasta on tärkeätä huolehtia siitä, että kaukolämpöä ei syrjitä markkinoilla korkealla verotuksella. Kaukolämpö on jo päästökaupan piirissä, jolloin sen polttoaineiden verottaminen päästöperusteisesti heikentää sen asemaa muihin lämmitysmuotoihin, erityisesti lämpöpumppuihin, verrattuna. Yhdyskuntien tiiviimmällä kaavoituksella voidaan parantaa kaukolämmön kilpailukykyä ja myös yhdyskuntien energiatehokkuutta merkittävästi. Vastatakseen haasteeseen kaukolämpöalan on kyettävä kehittämään uutta kustannustehokkaampaa jakelu- ja asiakastekniikkaa sekä aiempaa selkeämpiä ja läpinäkyvämpiä hinnoittelumalleja. Vuonna 2011 noin 37 prosenttia Turun kaukolämmöstä tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä bio- ja kierrätyspolttoaineilla sekä lämpöpumpputekniikalla Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteydessä. Tuotannossa jatkuu siirtyminen fossiilisia polttoaineita käyttävistä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista puu- ja sekapolttotekniikkaan perustuviin uusiin yhteis- ja erillistuotantolaitoksiin sekä lämpöpumppulaitoksiin. Sähkömarkkinat kehittyvät Sähkön hintakehityksen on ennustettu olevan maltillisesti nouseva mm. ilmastopoliittisten ohjauskeinojen johdosta. Sähkön hintaan vaikuttavat voimakkaasti fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintataso, pohjoismaisten vesivarantojen suuruus, voimalaitosten käytettävyys sekä pääosin maiden rajoja noudattelevien hinta-alueiden välisten sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteetti. Kauppaa käydään pohjoismaisessa sähköpörssissä sekä kahdenvälisenä kauppana. Sähkön hinta noteerataan kysynnän ja tarjonnan perusteella pörssissä vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähköä siirretään maiden ja alueiden välillä markkinatilanteen mukaan, sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteetin rajoissa. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat yhteydessä Venäjään, Viroon, Puolaan, Saksaan ja pian myös Alankomaihin. Vähittäismarkkinoiden integroituminen ensin Pohjoismaiden ja myöhemmin muun Euroopan kanssa jatkuu. EU-tasolla sovittavat pelisäännöt vaikuttavat entistä enemmän kuluttajien ja sähköyhtiöiden välisiin asiakassuhteisiin. Sähkökaupan menettelytavat eri maiden välillä ovat kuitenkin suuret, ja vie vielä vuosia ennen kuin vähittäismarkkinoita eri maiden välillä voidaan pitää käytännön tasolla integroituneina. Euroopan sähkömarkkinoiden integroitumisen sekä ilmastopoliittisten ohjaustekijöiden ennakoidaan pitkällä tähtäimellä edelleen nostavan hintatasoa Pohjoismaissa. Nämä tekijät aikaansaavat haasteita kilpailussa asiakkaista ja riskienhallinnassa, kun samanaikaisesti sähkönmyynnin katteiden arvioidaan pysyvän matalina kilpailusta johtuen. Lue lisää: Hyvä tietää sähkömarkkinoista: > sähkö > sähkömarkkinat. Lue lisää: Sähkönsiirron viranomaisvalvonta ja hintatilastot: > tilastot ja lomakkeet > Pohjoismaisen sähköpörssin hintakehitys (eur/mwh, alv 0%) Pohjoismaisten vesivarastojen täyttöaste 2010 ja 2011 (%) Systeemihinta Suomen aluehinta Mediaani Viikot Turku Energia vuosikertomus 2011
19 Tuulivoiman lisärakentaminen on pääsemässä vähitellen täyteen vauhtiin. Vuonna 2011 tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta kaksinkertaistui mutta se on edelleen kansainvälisesti matalalla tasolla, 0,6 prosentissa. 19
20 Toimintaympäristön näkymät Sähkönsiirto ja älykkäät sähköverkot Sähköverkkoyhtiöiden toimintaympäristö kehittyy jatkuvasti. Yhtenä keskeisenä haasteena ovat verkkorakenteiden pitkät pitoajat samalla kun asiakkaiden ja yhteiskunnan vaatimukset sähkön toimitusvarmuudelle lisääntyvät. Sähköverkkojen rooli on muuttumassa aktiiviseksi markkinapaikaksi, joka tarjoaa asiakkailleen joustavan liitynnän sähkön ostamiselle ja myynnille. Muutos markkinapaikaksi tulee tarjoamaan innovatiivisille toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuoden 2012 aikana Turussa jatketaan etäluettavien sähkömittareiden käyttöönottoa. Yli 90 % Turun käyttöpaikoista oli vuoden alussa etäluennan piirissä. Valtioneuvoston asetuksen mukaan sähkölaskutuksen tulee Suomessa perustua vuoden 2014 alusta lukien sähkömittareiden etäluentaan ja tuntipohjaiseen mittaukseen. Ilmastonmuutoksen torjuntaan, energiatehokkuuden lisäämiseen ja sähkön toimitusvarmuuden kasvattamiseen tarvitaan uudenlaista sähköverkkoa. Älykästä sähköverkkoa (smart grid) on luonnehdittu merkittäväksi uudistukseksi, joka muuttaa tuotannosta käyttöön sähköä siirtävän yksisuuntaisen sähköverkkoa kaksisuuntaiseksi, jonka puitteissa sähköä tuotetaan, kulutetaan, varastoidaan ja vaihdellaan erityyppisten sähköverkkoon liittyneiden toimijoiden kesken. Tämä edellyttää etäluettavien sähkömittareiden lisäksi muita merkittäviä teknologiainvestointeja sähköverkkoon. Sähköverkkotoiminta on luonteeltaan luonnollinen monopoli, jossa yleensä kilpailevien sähköverkkojen rakentaminen kansantaloudellisesti ei ole toimivaa. Sähkömarkkinalainsäädännössä sähköverkkotoiminta on säädetty luvanvaraiseksi toiminnaksi, jonka hinnoittelua valvoo Energiamarkkinavirasto. Turussa sähkönsiirto on Energiamarkkinaviraston hintatilastojen mukaan valtakunnallisesti edullista. Palveluliiketoiminta energiatoimialalla Sähköyhtiöt ostavat enenevässä määrin laitteistojen huoltoa, kunnossapitoa ja rakentamista ulkopuoliselta palveluntuottajalta sen sijaan että tekisivät itse. Tällä pyritään oikeaan työvoiman resursointiin alalla, jossa on suuret kausivaihtelut. Lisäksi tämä helpottaa osaamisen hallinnassa. Palveluntuotannon arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä markkinoiden avautumisen ja energia-alan tulevien suurten investointien myötä. Ulkomaisten toimijoiden ja työntekijöiden osuus palveluiden tuottajina lisääntyy. Samalla kilpailutilanne kiristyy entisestään aiheuttaen paineita kustannustehokkuuteen. Yksittäisten urakoiden sijaan tulevaisuudessa kiinnitetään huomiota verkostojen koko elinkaareen. Tämä tuo kilpailuetua toimijoille, jotka hallitsevat koko ketjun suunnittelusta kunnossapitoon. Palvelutuotannossa kilpailukykyä haetaan investoinneilla skaalaetuun, tehostuksilla ja kiinteiden kustannusten supistuksilla. Tällä toiminnalla päästään parhaimmillaan turvaamaan nykyinen kannattavuus kilpailun kiristyessä. Tämä edellyttää panostuksia johtamiseen, osaamiseen, innovointiin ja asiakastarpeiden ymmärtämiseen. Kaukolämmön kulutus suomessa (GWh) Sähkön pörssihinta suomessa KK-keskihinta (euroa/mwh, alv 0 %) Vuoden 2010 lämpötilakorjattu kulutus (Keskilämpötilat v ) Lähde: Nord Pool Kaukolämmön ja lämmön tuotannon polttoaineiden hintojen sekä elinkustannusindeksin kehittyminen (1999=100) Kaukolämmön ja raskaalla sekä kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön vertailuhinnat Turussa (euro/mwh alv 0 %) Kaukolämpö Maakaasu Jyrsinturve Kivihiili POR Polttohake/metsähake Lähteet: Tilastokeskus, TEM, Energiamarkkinavirasto Kaukolämpö Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy Turku Energia vuosikertomus 2011
Turku Energia. Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen
Turku Energia Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Toimitusjohtaja Risto Vaittinen Turku Energia 1 Turku Energia Yli vuosisadan ajan valoa ja lämpöä Turkuun 1898 Aktiebolaget Electron aloittaa
LisätiedotTurku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Kaukolämpöpäivät Turussa 31.8.-1.9.2011
Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Turussa Turku Suomen vanhin kaupunki Turku on Suomen historiallinen kulttuurin ja sivistyksen keskus Suomen vanhin kaupunki (1229 ) Suomen ensimmäinen yliopisto,
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotTURKU ENERGIA -KONSERNI
TURKU ENERGIA -KONSERNI Toimitusjohtaja Risto Vaittinen YMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS Yhtiön toimiala ja toiminnan pääasiallinen tarkoitus Yhtiö toimii energiatoimialalla sisältäen sähkön ja lämmön tuotannon,
LisätiedotTulevaisuus tuo lisää palveluja - keskiössä tyytyväinen asiakas
Vuosikertomus 2013 - Vuosikatsaus - Toimintaympäristökatsaus Tulevaisuus tuo lisää palveluja - keskiössä tyytyväinen asiakas Energia-alan toimintaympäristö on muutoksessa. Energiapolitiikka ohjaa alaa
LisätiedotKatsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut
Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot
LisätiedotSisällys. Tämän raportin sähköinen versio sekä täydelliset tilinpäätöstiedot. on luettavissa osoitteessa www.turkuenergia.fi.
Vuosikertomus 10 Sisällys 3 Vuosi 2010 lyhyesti 7 Visio, strategia ja arvot 10 Toimitusjohtajan katsaus 12 Toimintaympäristö muutoksessa 18 Katsaus liiketoimintoihin 20 Lämpö 22 Sähkönmyynti 24 Sähköverkot
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotYmpäristötyö energia-alalla. Minna Niemelä Oy Turku Energia, Konsernipalvelut Työssä ympäristöalalla Turun yliopisto, Å-huset
Ympäristötyö energia-alalla Minna Niemelä Oy Turku Energia, Konsernipalvelut Työssä ympäristöalalla 4.4.2017 Turun yliopisto, Å-huset Turku Energia -konserni 2016 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot
LisätiedotTULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotMillä Tampere lämpiää?
Millä Tampere lämpiää? Puuenergiaa päästöillä vai ilman UKK-instituutti 4.3.2013 Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Tampereen Energiantuotanto Oy Vahva alueellinen toimija Tampereen Sähkölaitos on vahvasti
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna
Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotLiiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.
Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen Pori Energia kestävän kehityksen linjoilla ARVOT VISIO TOIMINTA-AJATUS Teemme työtä vastuullisesti, yhdessä toimien, asiakasta, työtä ja toisiamme arvostaen
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007
Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotPOHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ
POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005
Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen
LisätiedotVantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto
Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotTilinpäätös 2007 31.1.2008
Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Hyvä vuosi Hyvä taloudellinen tulos Korkeampi sähkön tukkumyyntihinta haastavassa markkinaympäristössä 39,7 euroa/mwh vuonna 2007 (+7 %) vs. Nordpool 27,9 euroa/mwh (-43 %) Fortumin
LisätiedotUuden Jyväskylän Energiayhtiö
Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotHelen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia
17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein
LisätiedotSähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016
Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotKotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma
Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)
LisätiedotMistä sähkö ja lämpö virtaa?
Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi-syyskuu lokakuuta 2003
Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2003 23. lokakuuta 2003 Fortumin tammi-syyskuu 2003 Vahva tuloskehitys jatkuu Huomattava parannus jatkuvissa liiketoiminnoissa Kassavirta pysyi edelleen hyvänä. Markkina-asema
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotTasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum
Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotSähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat
Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen
LisätiedotKaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA
Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418
LisätiedotLiiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013
Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotKamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2019
Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2019 23.8.2019 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Marko Lehtonen Sisältö Puolivuosikatsaus 2019 Q2/2019 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotPOHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ
POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita
LisätiedotEnergiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2
LisätiedotEnergiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat
LisätiedotHaasteista mahdollisuuksia
Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja
LisätiedotTilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010
Tilinpäätös Tammi-joulukuu 29 5.2.21 Keskon osavuosikatsaus 1-12/29 Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta kaikkien toimialojen tulos positiivinen K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi +5,6
LisätiedotAjankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi
Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotEnergiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma
LisätiedotSÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ
1 (6) Arkistoitu: TeamWare/Arkisto/Sähkölaitos/Säännöt SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sähkölaitoksella on johtokunnan hyväksymä yleisorganisaatio. Sähkölaitoksella on seitsemän yksikköä (liiketoiminta-aluetta),
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi - syyskuu
Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotTurun kestävät energianhankinnan ratkaisut
Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotYrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala
Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.1.-31.8.2018 Kymenlaakson Sähkö -konsernin sähkön myynti oli katsauskaudella 734 miljoonaa kilowattituntia ja jakelualueella käytettiin sähköä 883 miljoonaa kilowattituntia. Myynti kasvoi
LisätiedotFortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013
Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden
LisätiedotYHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.
YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2008. Turku Energia
VUOSIKERTOMUS 2008 Turku Energia SISÄLLYSLUETTELO Vuosi 2008 lyhyesti etulieve Keskeiset tapahtumat 2008 etulieve Turku Energia tänään 3 Toimitusjohtajan katsaus 6 Energia-alan toimintaympäristö muutoksessa
LisätiedotTammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj
Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset
LisätiedotJohtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja
Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme
LisätiedotKatsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2015 Lämmin talvi ja kylmä kesä vähensivät energianmyyntiä Leuto alkuvuosi vähensi kaukolämmön myyntituloja ja kolea kesä leikkasi kaukojäähdytyksen
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotFingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015
Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden
LisätiedotYhtiökokous 19.4.2011
Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon
LisätiedotEnergiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen
Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotTäyskäännös kotimaiseen
Täyskäännös kotimaiseen Kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin Paikallisena ja palvelevana energiayhtiönä olemme läsnä asiakkaidemme arjessa ja tarjoamme kestäviä ja monipuolisia energiaratkaisuja.
LisätiedotKOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen
KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset
LisätiedotSuominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja
Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian
Lisätiedot