Projektisuunnitelma. Ryhmän nimi: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Versio: Katselmoitu (pvm.):
|
|
- Erkki Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Projektisuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1
2 1 Johdanto Tässä luvussa annetaan yleiskuva ohjelmistoprojektista. Tämä dokumentti sisältää esimerkkejä muutamista tärkeimmistä käsitteistä ja tekniikoista, joita projektisuunnitelmassa voi käyttää (kurssilla so. tulee). Esimerkit liittyvät kuvitteellisen autokorjaamon tietojärjestelmään. Tässä tulee huomata, että esimerkit eivät pyri olemaan täydellisiä, vaan havainnollisia. Joitain ilmeisiä kohtia on jätetty täyttämättä (kurssilla ne tulee täyttää). Edelleen tässä esimerkkidokumentissa jotkin kohdat on täytetty hyvin niukasti. Kurssin www-sivuilta löytyviin muihin dokumenttipohjiin sisältyvät esimerkit liittyvät samaiseen autokorjaamon tietojärjestelmään. 1.1 Projektin laajuus Esitetään ohjelmiston kuvaus. Kuvataan tärkeimmät syötteet, toiminnallisuus ja tulokset puuttumatta toteutukseen liittyviin yksityiskohtiin. 1.2 Ohjelmiston tärkeimmät toiminnot Esitetään ohjelmiston toiminnallinen ositus täällä (aikataulutusta varten). Autokorjaamon tietojärjestelmä jakaantuu asiakkaiden hallintaan, korjaus- ja huoltotoimenpiteiden kirjausjärjestelmään, laskutusjärjestelmään ja varastonhallintaan. Toimenpiteitä päivitetään järjestelmään töiden lomassa (pääte hallin puolella). Toimenpiteistä näkee suoraan varastotilanteen ja pystyy tulostamaan laskun. Laskutustapoja on useita. Varastojärjestelmästästä liittymismahdollisuus varaosatoimittajien tilausjärjestelmiin. Järjestelmästä tulee pystyä tulostamaan erilaisia viikoittaisia ja kuukausittaisia raportteja. 1.3 Tehokkuus- ja toiminta-asiat Kirjataan erityisvaatimukset tehokkuudesta tai toiminnoista tänne. Toimenpiteen tallentamiseen tietylle asiakkaalle ei saa mennä liikaa aikaa. Eikä muihinkaan toimintoihin. Mitään tarkkoja ja tiukkoja aikarajoja ei anneta tässä (täsmällisempiä löytyy vaatimusmäärittelyssä). 1.4 Hallinta- ja tekniset rajoitukset Kirjataan kaikki projektin läpivientiin liittyvät erityisrajoitteet tänne. Esim. resurssirajoitteet tai viimeinen mahdollinen toimituspäivä (so. päivä, jonka jälkeen yhteydenpito lakkaa). Kirjataan myös tekniset lähestymiset tai lähtökohdat kehittämiseen 2
3 tänne. Myös erilaiset oletukset, riippuvuudet ja muut reunaehdot voidaan kirjata tänne. WWW-käyttöliittymät järjestelmiin. 1.5 Määritelmät, termit, akronyymit ja lyhenteet 2 Osallistujat Kuvataan tapa, jolla osallistujat organisoituvat, ja raportointimekanismit. 2.1 Ryhmän rakenne Kuvataan projektiryhmän rakenne. Määritellään roolit ja vastuuhenkilöt. AA: projektipäällikkö. BB: suunnittelija, vastuualueena tietokanta ja vaatimusmäärittely. CC: suunnittelija, vastuualueena WWW-liittymä ja testaussuunnitelma. jne. 2.2 Organisaation rakenne Kuvataan organisaation rakenne lyhyesti. Autokorjaamo koostuu toimistosta ja korjaamohallista. Toimiston puolelta hoituvat tilausten vastaanotot, laskutus ja varastotäydennykset ja ostolaskujen maksut. Hallin puolelta varastotäydennykset, toimenpidekirjaamiset jne. 2.3 Sidosryhmät Kuvaus sidosryhmistä ja sieltä löytyvistä vastuuhenkilöistä. Korjaamo käyttää pääasiassa viittä eri varaosatoimittajaa, nimet, yhteystiedot ja vastuut voi kirjatata. Huomautuksena, että myös kurssin luennoitsija on syytä mainita tässä: tarkoitus on tehdä selväksi, että tiedottamisessa ei saa sivuuttaa kurssin luennoitsijaa. Lisäksi: Asiakas: (näitä rivejä voi olla useampia) Isto Aho: projektin omistaja. 2.4 Hallinnan raportointi ja kommunikaatio Yksilöidään mekanismit edistymisen raportointiin ja ryhmän sisäiseen ja ulkoiseen kommunikointiin. 3
4 Kuinka viikkoraportointi organisoidaan tarkemmin? Onko jokin tietty viikoittainen aika ja paikka, jossa tavataan? Huomautus: kurssin luennoitsijalle on tultava viikkoraportteja edistymisestä. Kurssin www-sivuilta löytyy malli viikkoraportista. Lisäksi asiakkaille on lähetettävä säännöllisesti erillisiä koostettuja raportteja edistymisestä (näistä lisää aliluvussa 5.1). Tänne vielä tulee kirjata, mitkä raportit ja dokumentit välitetään kenellekin, ja milloin. 3 Projektin läpivientiarviot Tässä luvussa annetaan projektin hinta-, työmäärä- ja aika-arviot. Ks. kalvot kustannusja aikatauluarvioiden tekemisestä. 3.1 Arvioinneissa käytetty historiallinen data Kuvaa historiallisen datan, joka on oleellista esitettäville arvioille. Historiadataa ei ole juurikaan käytettävissä tätä projektia varten. (Mikäli löytyy, kannattaa kokemuksia käyttää hyväksi.) 3.2 Sovellettavat arviointitekniikat ja tulokset Esitetään kunkin arviointitekniikan kuvaus ja niillä saavutettavat arviot. COCOMO-mallin tarkempia kuvauksia löytyy useasta eri kirjasta. Kurssin luentokalvoilla on tiivis kuvaus COCOMO-mallista Arviointitekniikka m Esitetään tekniikkaan m liittyvät taulukot ja kaavat. Luku toistetaan kullekin m tekniikalle. Tähän esimerkkiin on valittu kaksi tekniikkaa, COCOMO (constructive cost model) ja toimintopisteanalyysi (function point). (Tämän luvun otsikko olisi valmiissa dokumentissa jokin toinen kuin Arviointitekniikka m.) COCOMO Lyhyt kuvaus COCOMO-mallista. (Ks. kalvot.) Toimintopisteanalyysi Lyhyt kuvaus toimintopisteanalyysista. (Ks. kalvot.) Arviointi tekniikalla m Arviot, jotka saadaan tekniilla m. Tämä toistetaan kutakin luvun alilukua kohden. 4
5 Esimerkissä arviot toistetaan COCOMO-mallille ja toimintopisteanalyysille. (Tämän luvun otsikko olisi valmiissa dokumentissa jokin toinen.) COCOMO Esitetään COCOMOlla saatavat arviot. (Ks. kalvot.) Toimintopisteanalyysi kalvot.) Esitetään toimintopistenalyysilla saatavat arviot. (Ks. 3.3 Arviointien koosteet Esitetään nykyhetken lopulliset hinta-, työmäärä- ja aikakestoarviot projektista. 3.4 Projektin resurssit Kuvataan ihmiset, laitteet, ohjelmat, työkalut ja muut tarvittavat resurssit. Samalla kuvataan resurssien allokointi ja käyttö ja käytettävissä oleva budjetti. Projektiryhmän lisäksi tarvitaan asiakkaan puolelta tämän projektin omistaja (jos liittyy johonkin heidän projektiin, saattaisi olla esimerkiksi projektipäällikkö). Esimerkissä tämä olisi korjaamopäällikkö. Lisäksi tarvitaan järjestelmän tulevia käyttäjiä, esimerkissä vastaisi yhtä tai kahta mekaanikkoa. Järjestelmä toteutetaan linuxilla, joten tarvitaan yksi serveri, josta löytyy GCC ja gmake Lisäksi tarvitaan versionhallintasovellus, ja tietokanta- ja wwwpalvelin, jotka voivat olla serverillä (tarkemmat versiot ja nimet mukaan). Projektiryhmää varten tarvitaan viisi linux-työasemaa, joista löytyy käännöstyökalut. Koneiden tulee olla verkotettu keskenään. Projektia varten on budjetoitu ryhmän osalta * 200 työtuntia. Euroissa 200 * 20 * * 17 * 1.8, mikä tekee noin euroa. (Tähän vielä sopiva voittomarginaali ja tilakulut.) 4 Riskien hallinta Tässä luvussa pohditaan projektin riskeja ja tapoja hallita niitä. Ks. kalvot riskien hallinnista. 4.1 Projektin riskit Kuvataan kukin riski. Ks. seuraava aliluku. 5
6 Taulukko 1: Tarve integroida/liittyä muihin systeemeihin. olemassa oleviin systeemeihin: Sovellus kehitetään puhtaalta pöydältä vs. sovellusta kehitetään nykyisen (ei oman) päälle. Tuore kokeilu vs. peritään olemassa olevaa teknologiaa ja systeemejä. Ei tarvitse muuttaa muiden koodia vs. tarvitsee koskea muiden koodeihin. Ei tarvitse tehdä mutkikkaita liittymiä muiden tekemiin sovelluksiin vs. tarvitsee tehdä. Tehtävän systeemin ei tarvitse integroitua jonkin tuntemattoman kolmannen osapuolen systeemin tai tuotteen kanssa vs. tarvitsee integroitua. Ei tarvitse kommunikoida/liittyä suoraan jonkin tuntemattoman laitteistojen kanssa vs. tarvitsee kommunikoida/liittyä. tuleviin systeemeihin: Uuden systeemin ei tarvitse olla erityisen mukautuva tulevaisuuden tarpeisiin vs. systeemin täytyy olla kohtuullisen mukautuva tuntemattomien tulevien tarpeiden varalta. Systeemin tuskin tarvitsee liityntää johonkin vielä määrittelemättömään tulevaan systeemiin vs. tarvinnee liitynnän. 4.2 Riskitaulukko Esitetään täydellinen riskitaulukko: riskin nimi, todennäköisyys ja vaikutus. Seuraava lista perustuu kirjan Coping with IS/IT risk management, Tony Moynihan, riskilistaan. Lista on alla jaettu osioihin, joista tärkeimmistä voisi olla pari sanaa edellisessä aliluvussa. Lisäksi oman projektin kannalta tärkeimmistä yksittäisistä riskeistä saisi olla mainintoja edellisessä aliluvussa. Edelleen osa edellisen sivun kohdista ei sellaisenaan toimi riskin nimenä : jos niitä käyttää, tulisi miettiä, mistä riskistä kyseissä kohdassa on kyse. 6
7 Taulukko 2: Projektin haltijan olemassaolo/kokemus/sitoutuminen. Asiakas/sponsori on selvästi tunnistettava henkilö vs. on lavea (esim. komitea). Toimitaan suoraan päätöksentekijän kanssa vs. toimitaan henkilön kanssa, jolla ei ole päätäntävaltaa. Joku asiakasorganisaatiosta on ottanut selvän vastuun ja omistajuuden projektista vs. kukaan ei näytä haluavan omistaa projektia. Projektinomistaja on tarpeeksi korkealla organisaatiossa suojatakseen ja auttaakseen tarvittaessa vs. tällaista henkilöä ei löydy. Projektinomistajalla on iso panos projektin onnistumisessa vs. hänellä ei ole juurikaan menetettävää, vaikka projekti epäonnistuisi. Asiakas näyttää hyvin pystyvän hoitamaan kaiken politiikan projektin ympärillä vs. voi olla tehoton. Asiakkaan yhteyshenkilö(i)llä on tarvittavaa aikaa, osaamista ja arvovaltaa vs. jotain luetelluista ei löydy. Pääasiallinen kontakti tuntuu hyvin organisoituneelta ja pätevältä vs. kontakti(t) on vähän kaikkialla asiakkaan organisaatiossa. 7
8 Taulukko 3: Projektin laajuus/mutkikkuuden hallinta. Tämä on yhden hengen projekti vs. tarvitaan monia henkilöitä. Tarvitaan yhtä tai kahta henkilöä vs. tarvitaan kolme tai useampia. Tarvitaan vähemmän kuin viisi analysoijaa / suunnittelijaa vs. tarvitaan viisi tai enemmän. Projektiin tarvitaan korkeintaan kolme kuukautta vs. tarvitaan yli kolme kuukautta. mutkikkuudesta: Projekti on alle yhden henkilötyövuoden vs. on yli tuon. Projektille löytyy henkilöt ja taidot kokoaikaiseen työskentelyyn vs. henkilöt/taidot täytyy jakaa muiden projektien kesken. Projektissa tarvitaan vain muutamia periaatteita/käytäntöjä vs. tarvitaan monia periaatteita. Määrittelijät myös toteuttavat vs. toteuttajat erikseen. On mahdollista tehdä omalla porukalla vs. tarvitaan laajahkoa alihankintaa. 8
9 Taulukko 4: Asiakkaalle koituvien muutosten taso/laajuus. Hyödynnetään tietotekniikkaa asiakkaan nykyisille toiminnoille/systeemeille vs. toiminnot/systeemit ovat uusia asiakkalle. Päivitetään nykyistä systeemiä vs. korvataan nykyinen systeemi uudella ja hyvin erilaisella. Toiminnallisuus ei ole uutta asiakkaalle vs. on radikaalisti uutta. Toimintatavoissa ei isoja muutoksia vs. tulee isoja muutoksia. Systeemi ei muuta juurikaan asiakkaan organisaatiota vs. tarkoittaa laajoja muutoksia. Systeemi ei integroi eri toimistojen toiminnallisuuksia vs. integroi. Systeemi liittyy vain yhden osa-alueeseen vs. liittyy useaan toimintojen osa-alueisiin. Asiakas ei tarvitse isohkoja taitojen päivityksiä vs. tarvitsee. Taulukko 5: Kuinka asiakas ymmärtää ja tuntee vaatimukset? Ovat miettineet vaatimuksia vs. eivät ole miettineet. Toimitaan osaavien ihmisten kanssa, jotka tietävät mitä haluavat vs. eivät tiedä tarpeitansa. Hyvä ymmärrys ongelmista, jotka halutaan ratkaistavan vs. tarvitsee työskennellä heidän kanssaan löytääkseen heidän ongelmat. Asiakas tietää mitä haluaa ja se myös kuullostaa järkevältä vs. heitä tarvitsee kouluttaa, jotta voi näyttää, mitä he oikeasti haluavat. He tietävät mitä haluavat ja kuinka sen saavuttaa vs. he haluavat työntää koko projektin jonkun hoidettavaksi. Asiakas osaa määritellä ongelman IT-alan termein vs. meidään täytyy määritellä ongelma. Tarpeet tulevat nopeasti ja selvästi esille vs. täytyy hieman tehdä prototyyppejä. 9
10 Taulukko 6: Asiakkaan tai käyttäjien it-osaaminen ja kokemus. Käyttäjät tietokonetaitoisia vs. käyttäjillä ei tietokonetaitoja. Käyttäjät kokeneitä tietokoneen käyttäjiä vs. käyttäjillä vähän tai ei ollenkaan käyttökokemusta. Käyttäjät taidokkaita, jotka tietävät, mikä on mahdollista ja mahdotonta vs. eivät tiedä mahdollisen/mahdottoman rajaa. Asiakkaalla on realistiset näkemykset aikataulusta, kustannuksista ja tehtävissä olevasta vs. asiakkaalla epärealistisia näkemyksiä. Asiakkaalla on kokemusta IT-projekteista vs. on kokematon. Asiakas on koulutettu, tietää mitä kuuluu ITprojekteihin vs. asiakasta täytyy kouluttaa. Osalliset osaavat tarpeeksi hoitaakseen osuutensa projektista vs. osallisia täytyy kouluttaa, jotta pystyvät hoitamaan osuutensa. 10
11 Taulukko 7: Projektin pääasiallinen kontrolli. Asiakas jäsentelee (strukturoi) projektin vs. jäsentely tehdään itse. Asiakkaalla on kykenevä, joten kontrollin voi turvallisesti jakaa vs. asiakkaalla ei ole taitoja, joten kontrolli pidettävä itsellä. Itsellä on tarpeeksi kontrollia, jotta voi varmistua, että kaikki tulee tehtyä vs. olemme riippuvaisia asiakkaan halukkuudesta tehdä asioita. Voidaan vaikuttaa vaatimuksiin vs. vaatimukset ovat kiveen hakattuja. Jos tulee huono tunne, voin sanoa seis, kun ongelmasta puhutaan vs. ei pysty sanomaan seis. Voidaan saada joustoa aikatauluihin vs. työskennellään tiukassa asiakkaan määräämässä aikataulussa. Asiakas asettaa selkeitä tarkastuspisteitä ja toimituspäivämääriä vs. asiakas ei määritä työtahtia (lainkaan). Kontrollia ei tarvitse jakaa kolmannen osapuolen kanssa vs. tarvitsee jakaa. Ei tarvitse nojata kolmanteen osapuoleen kriittisten ei-standardien laittoistojen tai ohjelmistojen osalta vs. tarvitsee nojata. Ei olla riippuvaisia alihankkijoista vs. ollaan (raskaasti) riippuvaisia. 11
12 Taulukko 8: Innostus/tuki/energia projektia kohtaan. Projektille on aitoa tukea kaikilla tasoilla vs. joillain tasoilla on tukea mutta ei kaikilla. Henkilöt, joiden kanssa toimitaan, ovat mukana projektissa hankalissa ja helpoissa vaiheissa/tilanteissa vs. jos jokin menee pieleen, ollaan omillamme. Käyttäjät ovat sitoutuneet saamaan lopputulokset kohdalleen vs. ei löydy käyttäjää, jolla olisi vakiintunutta kiinnostusta aiheeseen. Asiakas on valmis sitoutumaan selkeästi projektiin vs. ei ole selkeästi sitoutunut. Asiakas on passiivinen ja jättää asiat meille työnnettäväksi vs. asiakas on aktiivinen ja vetää projektia haluamaansa suuntaan. Käyttäjät, joiden työhön systeemi eniten vaikuttaa, haluavat aidosti systeemiä vs. eivät näytä haluavan. Ei löydy syytä ajatella, että ihmiset ovat vihamielisiä projektia kohtaan vs. kohdekäyttäjät ovat vihamielisiä. Taulukko 9: Suunnittelijan sovelluskokemus. Sovelluksesta löytyy kokemusta vs. sovellus on uusi. Tarvittavat taidot löytyy suoraan vs. kaikkea osaamista ei löydy. Olemme tehneet samanlaista aiemmin vs. toimitetaan asioita, jotka uusia meille. 12
13 Taulukko 10: Erillisten kohderyhmien lukumäärä. Tarvitsee huomioida vain yksi ryhmä samankaltaisia käyttäjiä vs. useita ryhmiä erilaisin tarpein. Ei löydy sisäisiä eturistiriitoja sen suhteen, mitä tehdään ja mikä on tarpeen vs. löytyy vakavia eturistiriitoja. Projektilla on vain yksi eturyhmä vs. projektilla on useita keskenään eri linjoilla olevia eturyhmiä. Ei löydy piilo-ohjelmia vs. todellista tavoitetta ei kerrota. Taulukko 11: Suunnittelijoiden tuntemus käytettävästä ympäristöstä ja menetelmistä Ympäristä/kehitysväline on uusi vs. on tuttu. Kehitysmenetelmät ovat uusia vs. ovat tuttuja. Taulukko 12: Kenen kanssa pääasiassa toimitaan. Yksittäisen ihmisen kanssa vs. komitean tai ryhmän kanssa. Suoraan loppukäyttäjien kanssa vs. loppukäyttäjiin ei yhteyttä. Työskennellään jonkin asiakkaan organisaation kautta vs. projekti tehdään suoraan käyttäjille. Taulukko 13: Sovelluksen looginen mutkikkuus. Sovellus on suoraviivainen vs. mutkikas. Prosessointilogiikka/algoritmit helppoja vs. vaikeita. Systeemi on tarpeeksi pieni/yksinkertainen, jotta yksittäinen ihminen voi sen hallita vs. liian laaja tai vaikea yhdelle ihmiselle. 13
14 Taulukko 14: Uuden systeemin kriittisyys ja käyttöönoton peruutettavuus. Uutta systeemiä voidaan pilottikäyttää, kunnes se saadaan toimimaan halutulla tavalla vs. pitää onnistua ensimmäisellä kerralla. Jos oma systeemi ei toimi, he voivat palata käyttämään vanhaa systeemiä vs. palaaminen ei onnistu. Projekti toteutetaan vaiheissa vs. koko systeemin täytyy toimia yhtä aikaa heti käyttöönotettaessa. Taulukko 15: Suunnittelijoiden ymmärrys toimialasta. Haasteet pääasiassa teknisiä vs. haasteet liittyvät liiketoiminnan ymmärtämiseen. Tunnemme tämän liiketoimialan vs. emme tunne. Taulukko 16: Teknologian kypsyys Toteutus teknologialla, joka ei ole kovin uutta vs. teknologia uutta. Teknologia ei ole viimeisintä huutoa vs. tyhjänpäiväistä viimeisintä huutoa. Taulukko 17: Ratkaisujen pätevyysvahvistusten helppous. Asiakkaalle voidaan näyttää aikaisessa vaiheessa prototyyppi/paperinäytöt vs. ei voida. On mahdollista testata ja vahvistaa ratkaisu ennen kuin näytetään asiakkaalle vs. asiakkaalta tarvitaan paljon syötettä. Taulukko 18: Asiakkaan halukkuus/kykenevyys toteutuksen tekemiseen. Asiakkaalla on halua ja taitoa hallita toteuttamiseen liittyvät asiat. Täytyy itse järjestää toteutus. Asiakas on toteutusnäkökannalta pätevä (osaa hallinnoida verkkonsa, PCnsä jne.) vs. asiakas tarvitsee paljon teknistä avustusta ja opettamista. 14
15 Taulukko 19: Kehitysympäristön valinnan vapaus. Kehitysympäristö voidaan valita itse vs. kehitysympäristö annetaan. Tekninen arkkitehtuuri määritellään itse vs. on määritelty ennalta. Taulukko 20: Kehittäjän maa-/kulttuuri-/kielituntemus. Tunnetaan maa/kulttuuri vs. ei tunneta. Ei kieliongelmia vs. Eivät puhu hyvin meidän äidinkieltä. Taulukko 21: Asiakkaan liiketoimintaympäristön vakaus. Asiakkaan organisaatio on vakaa vs. siellä tapahtuu juuri paljon ja isoja muutoksia. Asiakkaan liiketoimintaympäristö on kohtuullisen vakaa. Muuttuu voimakkaasti par aikaa. 15
16 Taulukko 22: Muita huomioitavia asioita. Päätöksentekijät ovat myös käyttäjiä vs. eivät ole. Käyttäjillä on paljon annettavaa suunnitelmille vs. systeemi käyttäjilleen kuulematta heitä. Asiakas on valmis innovatiivisiin ratkaisuihin vs. ratkaisun täytyy olla turvallinen ja varovainen. Asiakkaan tavoitteena näyttää olevan mahdollisimman tarkka toimittajan hyödyntäminen (viimeistä piirtoa myöten) vs. asiakas näkee meidät partrerina ongelmanratkaisussa. Voidaan turvallisesti kokeilla uusia asioita ja oppia uusia taitoja vs. täytyy huolella pysytellä kokeillun ja testatun parissa. Asiakas tekee oman hyväksymistestauksen vs. asiakas jättää meille systeemin testaamisen ja päättämisen, milloin ok. Kyse eräajosysteemistä vs. reaaliaikasysteemistä. Päätavoitteena parantaa liiketoimintaprosesseja vs. hmm, jotain muuta. Systeemi on liiketoimintokriittinen vs. ei ole. Asiakkaalla on hyviä IT kokemuksia vs. menneisyydestä löytyy pettymys. Asiakkaan tilat ovat ok ja hyvällä alueella vs. tilat eivät ok ja slummissa Asiakas näyttää maksukykyiseltä vs. rahan saaminen voi olla vaikeaa. Asiakkaalla on tulevaan varautuva IT-osasto vs. asiakkaan IT-osasto on lähinnä jarru. Asiakas on yksittäinen henkilö tai hyvin pieni yritys vs. asiakas on isompi yritys. He ovat suoraviivaisia, asiallisia, jalat maassa -ihmisiä vs. heiltä löytyy paljon haihattelijoita. He ovat varovaista väkeä ja haluavat kaiken tarkistettavan vähintään kahdesti vs. sallivat tekemisen ilman turhia kaksoistarkastamisia. He vaativat kaiken olevan määritellyn pikkudetaljeja myöten vs. eivät kiusaa turhalla byrokratialla. 16
17 4.3 Yleiskuva riskien lieventämisestä, seurannasta ja hallinnasta Tänne voi napata luentokalvoista jotain tärkeimpiä tai omaan projektiin soveltuvimpia kohtia. 5 Projektin aikataulu Tässä luvussa annetaan yleiskuva projektin tehtävistä ja projektin aikataulutustyökalun (esim. taulukkolaskentaohjelman taulukko) tulostukset. 5.1 Projektin tehtäväjoukko Esitetään tuotantomalli, kehystehtävät ja tehtäväjoukko, joka projektille on valittu. Ks. kalvot. Osa esimerkin kohdista saattaisi sopia paremmin johonkin toiseen alilukuun tässä luvussa... Lyhyesti: syksyllä määritellään ja keväällä toteutetaan. Syksyn aikana: projekti käynnistetään, sopimusten allekirjoitukset, projektisuunnitelman tekoa, vaatimusten keruuta, alustavia teknisiä suunnitelmia. Lisäksi mukana on vähintään kaksi katselmointia: projektisuunnitelma ja vaatimusmäärittelyt. Syksyn lopuksi esitetään omat suunnitelmat ja vastataan tarjouspyyntöön toteutuksesta. Keväällä: toteutuksen suunnittelua ja toteutusta, testaus, työn esittely ja luovutus, ja projektin päättöpalaveri. Lisäksi mukana vähintään kaksi katselmointia. Projektiryhmä tapaa viikoittain ja tiedottaa etenemisestään viikkoraportein Isto Aholle. Lisäksi projektiryhmä tekee kunkin kuukauden ensimmäisen viikon aikana etenemisraportin asiakkaalle. (Nämä asiat tulee löytyä jo aliluvusta 2.4.) Projektin aloitus: tutustuminen, sopimusten allekirjoitukset. Osaamisen kartoitusta. Osaamistarpeiden kartoitusta (sen mukaan, mitä projekti luultavasti tarvinnee). Projektisuunnitelman kirjoittamiseen liittyvät toimet ja tehtävät: Projektin tavoitteen selvennys ja kirjaaminen eli tärkeimmät toiminnot ja rajoitukset. Projektin arvioiden tekeminen, riskien tunnistaminen, analysointi ja tärkeimpien valinta seurantaan, projektin aikataulun muodostaminen, osallistujien ja ryhmän rakenteet ja kommunikointi, ja lopuksi seuranta- ja kontrollointimekanismien suunnittelu, kirjaaminen ja käyttöönotto. Vaatimusmäärittelyn kirjoittamiseen liittyvät toimet ja tehtävät: tavoitteet, ympäristö ja tärkeimmät rajoitteet johdantoon, käyttöskenaarioiden muodostus (käyttäjäprofiilit 17
18 ja käyttötavat), tietomalli, toiminnallinen kuvaus, käyttäytymismalli, rajoitteet ja hyväksymiskriteerit. Toteutussuunnitelman kirjoittamiseen liittyvät toimet ja tehtävät: johdanto, datasuunnitelma, arkkitehtuuri- ja komponenttitason suunnitelma, käyttöliittymäsuunnitelma, rajoitteet ja testauksesta. Testaussuunnitelman kirjoittamiseen liittyvät toimet ja tehtävät: johdannon asiat, testaussuunnitelma (moduli-, integrointi-, hyväksymis-, järjestelmätestit ym.), testausmenettely (suunnitelman eri testityypeille), testausresurssit, testityötuotokset ja testiloki. Toteuttamiseen liittyvät toimet ja tehtävät: tähän löytyy sopivia kokonaisuuksia sitä mukaan kuin vaatimukset valmistuvat. Testaamiseen liittyvät toimet ja tehtävät: tähän löytyy sopivia kokonaisuuksia sitä mukaan kuin vaatimukset valmistuvat. Projektin läpivientiin liittyvät säännölliset toimet ja tehtävät: viikoittaiset seurantapalaverit ja niiden raportit, kuukaisittaiset asiakkaalle lähetettävät edistymisraportit, säännölliset suunnittelukokoukset. Katselmointitilaisuudet: valmistelu, lukeminen, tapaaminen ja toimenpiteet. Riskitilanteen päivitys kunkin katselmoinnin aikoihin. Projektin läpivientiin liittyvät muut toimet ja tehtävät. Suunnitelmien esittelytilaisuus: esitelmän valmistelu ja itse esitelmä. Projektin esittelytilaisuus: esitelmän valmistelu (projektista ja tuotteesta), itse esitelmä. Henkilökohtaiset tehtävät (arviointiraportteja). 5.2 Toiminnallinen ositus Toiminnallisuus pilkotaan aikataulutusta varten tänne. Mukana voi olla toiminnallisuuden priorisointia. Tämä tarkentuu, kun tärkeimmät vaatimukset saadaan selville. Seuraavissa listoissa moni kohta tulee käsitellä tarkemmin. Ks. myös wbs-kalvot. 5.3 Tehtäväverkko Projektin tehtävät ja niiden riippuvuudet kirjataan piirrettävään kaavioon (esim. kaveri-ohjelman prosessikaavio tai tietovirtakaavio). Tämä tarkentuu, kun tärkeimmät vaatimukset saadaan selville. Kaavio perustuu edellisen aliluvun toiminnalliseen ositukseen. 5.4 Aikataulukuvaaja Esitetään projektin aikataulukuvaaja. Tämä ehkä sisältää aikajanan koko projektille tai kullekin osallistujalle. Tämä tarkentuu, kun tärkeimmät vaatimukset saadaan 18
19 selville. Muutenkin aikataulu elää läpi projektin tarkentuen loppua kohden. 6 Seuranta- ja kontrollointimekanismit Yksilöidään projektin seurannassa ja kontrolloinnissa käytettävät tekniikat. 6.1 Laadunvarmistus ja kontrollointi Esitetään yleiskuva ohjelmiston laadunvarmistuksesta. Laadunvarmistuksesta löytyy oma dokumenttinsa kurssin www-sivuilta. Luentokalvoilla on enemmän asiaa katselmoinneista ja niiden järjestämisestä. Kuvataan lyhyesti projektin raportointi- ja tarkastusmekanismit (katselmukset), ja niihin liittyvät päivämäärät. Mainitaan, kuka on minkäkin katselmoinnin puheenjohtaja. Lisäksi määrätään kunkin katselmoinnin muut roolit ja kuhunkin rooliin liittyvät vastuut. 6.2 Muutosten hallinta ja kontrollointi Esitetään yleiskuva muutosten hallista. Liittyy projektin aikana tuleviin muutostarpeisiin. Lisäksi kuvaus tuotteenhallinnasta. 7 Liitteet Tarvittava lisätieto laitetaan tänne. 19
Ohjelmiston toteutussuunnitelma
Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,
Lisätiedottsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004
Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen
LisätiedotA4.1 Projektityö, 5 ov.
A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia
LisätiedotTyön ositusmalleista. Luennon tavoitteista. Motivointia. Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework
Työn ositusmalleista Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista Luentojen jälkeen opiskelijan tulisi osata:
LisätiedotOhjelmiston testaussuunnitelma
Ohjelmiston testaussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä lukaa antaa yleiskuvan koko testausdokumentista.
LisätiedotKurssin tavoitteista uennot. 4.1 Projektityö, 5 ov. Esitietovaatimukset
Kurssin tavoitteista uennot ma ls. 1097, klo 10-12. pe ls. DXI, klo 12-14. uennot ovat viikoilla 40-42. uentojen yhteydessä ei järjestetä erillisiä harjoituksia. Opinto-oppaasta: Opintojakson tavoitteena
LisätiedotProjektityö
Projektityö 21.10.2005 Projektisuunnitelma Työn ositus Projektisuunnitelman sisältö Kurssin luennoitsija ja projektiryhmien ohjaaja: Timo Poranen (email: tp@cs.uta.fi, työhuone: B1042) Kurssin kotisivut:
LisätiedotTik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta
Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tervetuloa kurssille! 2 Kurssin yleisinfo Kurssin tausta Katsaus luentoihin Aloitusluennon agenda Luennoitsijoiden esittely Harjoitustyön läpikäynti Muut käytännön
LisätiedotOhjelmiston vaatimusmäärittely
Ohjelmiston vaatimusmäärittely Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko vaatimusmäärittelydokumentista.
LisätiedotOHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta
OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi
LisätiedotOnnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin
Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.
LisätiedotTOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS
TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY 11.11.2015 MS YLEISTÄ 1/2 jäsennelty etenee yleiskuvauksesta yksityiskohtiin kieliasultaan selkeä kuvaa myös tulevan järjestelmän ympäristöä tarpeellisella tarkkuudella kuvaa
LisätiedotProjektisuunnitelma. Projektin tavoitteet
Projektisuunnitelma Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia esineitä Kinect-kameran avulla. Kinect-kamera on kytkettynä tietokoneeseen, johon projektissa tehdään tunnistuksen
LisätiedotTik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotUutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3
Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2
LisätiedotESITUTKIMUS. Polku Versio 0.1. Projektiryhmä
ESITUTKIMUS Polku Versio 0.1 Projektiryhmä Janne Pihlajaniemi janne.pihlajaniemi@iki.fi Antti Jämsén antti.jamsen@uta.fi Maria Hartikainen maria.hartikainen@uta.fi Pekka Kallioniemi pekka.kallioniemi@uta.fi
LisätiedotIT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS
20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien
LisätiedotPROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009
PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 POHDINTAA Mitä asioita projektissa seurataan? Kuka vastaa ohjauksesta? Millä tavoin projektia seurataan ja ohjataan? Mitä asioita ohjaukseen kuuluu?
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)
LisätiedotTietojärjestelmän osat
Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
LisätiedotProjekti toteuttaa muutostarpeen
Projekti toteuttaa muutostarpeen 13.2.2013 Ville Helminen /Nokia 1 Nokia 2013 2013-02-13 Ville Helminen Ville Helminen Senior process development manager EVTEK 2001-2006 Elisa Oyj 2002-2007 Nokia 2007-2013
LisätiedotTyöterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala
Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla
LisätiedotAVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011
AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä
LisätiedotYksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }
Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Katselmointi osana laadunvarmistusta... 2 2 Yleistä katselmoinneista...
Lisätiedot! LAATUKÄSIKIRJA 2015
LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotKOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ?
KOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ? - ROOLIODOTUKSET KETTERISSÄ OHJELMISTOPROJEKTEISSA Mikko Viskari Development Manager Ohjelmistoprojektikokemusta vuodesta 2005 Teknisen projektipäällikön roolissa vuodesta 2011
LisätiedotT Ohjelmistoprojektien hallinta Tehtävän 3 ratkaisu. Maija Kangas, Kimmo Stålnacke ja Outi Syysjoki
T-76.612 Ohjelmistoprojektien hallinta Tehtävän 3 ratkaisu Maija Kangas, Kimmo Stålnacke ja Outi Syysjoki Osa 1 - Ongelmat McConnellin (1996) luokittelun mukaisesti: Ihmiset Prosessi Tuote Teknologia Osa
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento 2: Prosessimallit
LisätiedotAvoimen rajapinnan hallinta (Tilaajan hallitsema rajapinta)
18.2.2016 Avoimen rajapinnan hallinta (Tilaajan hallitsema rajapinta) - tausta ja tarpeen kuvaus - Rajapinnan elinkaaren hallinta ja siihen liittyvä dokumentaatio (VALMIS 1.4) Versionhallinta: Versio Pvm
LisätiedotTIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut
TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 2: protot sun muut 1 Tämän päivän ohjelmaa Ryhmääntymisjutuista, ilmoittautumiskäytäntöä, Popista Työohjeen esivilkaisu Viime viikolla, erikoistamista, dynaamista
LisätiedotKuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan
Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta
LisätiedotRefecor Oy. Jyrki Portin. Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita
Refecor Oy Jyrki Portin Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita Esittelyni 11 vuotta suunnittelukokemusta RF, antennit ja radioteknologiat Systeemisuunnittelu Elektroniikka,
LisätiedotSALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti
Järjestelmäprojekti 1 projektisuunnitelma ICT4TN007-2 SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Versio 0.1 Tekijät Keijo Nykänen Tarkastanut Hyväksynyt HAAGA-HELIA
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotOpiskelija osaa määritellä ohjelmiston tiedot ja toiminnot, suunnitella ohjelmiston rakenteen ja laatia ohjelmiston teknisen spesifikaation.
1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Ohjelmiston prototyypin toteuttaminen 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa määritellä ohjelmiston tiedot ja toiminnot, suunnitella ohjelmiston
LisätiedotMY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla
MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0
KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi
LisätiedotProjektisuunnitelma Viulu
Projektisuunnitelma Viulu Kuusela Johannes Sjöblom Teemu Suominen Osma Ohjelmistotuotantoprojekti Helsinki 23.9.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Versiohistoria Päivämäärä Versio
LisätiedotVastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla
Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston
LisätiedotProjektin suunnittelu
Projektin suunnittelu Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 15.3. Projektin suunnittelu - CMMIkäytänteet Projektin estimaatit: Määritellään projektin laajuus (scope) Määritellään tehtävien ja tuotosten
LisätiedotPROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS
PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes
LisätiedotPaketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy
Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille Jan Malmström Mepco Oy Projektiorganisaatioiden haasteita Investoinnin myyminen johdolle ja johdon sitoutuminen Organisaation totuttujen toimintamallien
LisätiedotT Testiraportti - järjestelmätestaus
T-76.115 Testiraportti - järjestelmätestaus 18. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.0 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 18.04.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 18.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria
LisätiedotTik-76.612 Harjoitustyö
Tik-76.612 Harjoitustyö Harjoitustyö Tehdään 2-3 hengen ryhmissä Koostuu etapeista joiden aikana simuloidaan ohjelmistoprojektin läpivientiä On nivottu osaksi kurssin luentoja On pakollinen 2 Harjoitustyön
LisätiedotValmistusprosessin kehittäminen/abb
Timi Tamminen, Toni Taavila ja Konsta Kilponen Valmistusprosessin kehittäminen/abb Metropolia Ammattikorkeakoulu Energiatekniikka Projektisuunnitelma 5.5.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Projektin
LisätiedotTALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA
Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,
LisätiedotTaltioni teknisen alustan arviointi
Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?
LisätiedotSEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus
SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät
LisätiedotWCLIQUE. Ohjelmistoprojekti. Testaussuunnitelma
TKK/DISKO/Tik-76.115 WCLIQUE Projektiryhmä Clique http://www.hut.fi/jekahkon/wclique/testplan.html WCLIQUE Ohjelmistoprojekti Projektiryhmä Clique: Janne Dufva, 75008T, email: janne.dufva@nokia.com, 75014C,
LisätiedotValtioneuvoston kanslia VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN Hallinto- ja palveluosasto/hallintoyksikkö Terja Ketola PTJ2008-työsuunnitelma 1 (5)
Terja Ketola PTJ2008-työsuunnitelma 1 (5) AIKATAULU JA TEHTÄVÄT / PTJ2008 VALMIS MENOSSA MYÖHÄSSÄ ALOITTAMATTA ALUSTAVA AJANKOHTA EI PIDETTY / TEHTY 1 Määrittelyn läpikäynti PTi, TKe, IHa, TRö 34 23.8.2007
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite
Lisätiedot2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia
OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin
LisätiedotMäärittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli
LisätiedotPS-vaiheen edistymisraportti Kuopio
PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio Kuopio, PS-vaiheen edistymisraportti, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun
LisätiedotTiedote 13.8.2013. Projekti I -kurssin Tilaajalle
Tiedote 13.8.2013 Projekti I -kurssin Tilaajalle Projekti I on tietojenkäsittelytieteiden laitoksen (TOL) pääaineopiskelijoille tarkoitettu, pakollinen, 7 op:n opintojakso ajoitettuna 3. opintovuodelle.
LisätiedotKäyttövaltuushallinnan hyödyt tehokkaasti käyttöön. Johanna Lampikoski, RM5 Software Juha Arjonranta, TeliaSonera Finland
Käyttövaltuushallinnan hyödyt tehokkaasti käyttöön Johanna Lampikoski, RM5 Software Juha Arjonranta, TeliaSonera Finland 1 Sisältö Skaalautuva pilvipalvelu Käyttövaltuushallinnan käyttöönotto palveluna
LisätiedotPROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS
PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN JOHTAMINEN ON YKSINKERTAISTA PUUHAA Projektin suunnittelua Projektin toteutusta Listaa tehtävät Tehkää tehtävät Projektin ohjausta
LisätiedotADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3
Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
LisätiedotHankinnan problematiikka
Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen
LisätiedotOpetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen
Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen Toiminnallinen määrittely: Työsuunnitelma TYÖSUUNNITELMAN TIEDOT Versio 0.1 Laatija Ulla Angervo Laatimispäivämäärä Hyväksyjä Hyväksymispäivämäärä
LisätiedotTik Harjoitustyö
Tik-76.612 Harjoitustyö Harjoitustyön uusi aikataulu Ti 12.3 Kurssin aloitus Harjoitustyön läpikäynti To 14.3 Ti 19.3 Projektin synty Projektisuunnitelma Ryhmien muodostuminen To 21.3 Ti 26.3 To 4.4 Ti
LisätiedotUusi uljas ubimaailma?
Uusi uljas ubimaailma? ÄES - Älykkään ympäristön ekologia - projekti 2005-2007 (Tekes) Kommentin teemat Vihdoinkin irti Weiserista ja eteenpäin Otetaan ympäristö-termi vakavasti Kompleksisuus ja sen hallinta
LisätiedotHarjoitustyö Case - HelpDesk
Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.
Lisätiedot"Miten IT infra-projekti onnistuu ja miten epäonnistuu" Timo Häkkinen TTY PDF versio josta on poistettu 1 kuva ja yhden sivun tekstit
"Miten IT infra-projekti onnistuu ja miten epäonnistuu" Timo Häkkinen TTY 7.6.2017 PDF versio josta on poistettu 1 kuva ja yhden sivun tekstit Esityksen rakenne ja esittäjän taustat Seuraavassa esityksessä
LisätiedotPotilastiedot ja tietoturvallisuus Tietoturvaselvitykset ja asiantuntijakonsultointi roolipohjaisen käyttäjähallinnan osalta
Potilastiedot ja tietoturvallisuus Tietoturvaselvitykset ja asiantuntijakonsultointi roolipohjaisen käyttäjähallinnan osalta Terveydenhuollon atk-päivät 26.-27.5.2009, Redicom Oy jukka.koskinen@redicom.fi
LisätiedotTik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta
Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Luennot ja projekti synty suunnittelu käynnistys ohjaus päätös operointi Ti 12.3 To 14.3 Ti 19.3 To 21.3 Ti 26.3 To 4.4 Ti 9.4 To 11.4 Ti 16.4 Ti 18.4 To 23.4 Kurssin
LisätiedotProjektisuunnitelma. KotKot. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Projektisuunnitelma KotKot Helsinki 22.9.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 + 1 op) Projektiryhmä Tuomas Puikkonen
LisätiedotMylab Projektitoiminnan kehittäminen. PM Club Tampere
Mylab Projektitoiminnan kehittäminen PM Club Tampere 23.11.2016 Sisältö 1. Mylab terveydenhuollon sektorilla 2. Projektitoiminnan kehittäminen ja yleisiä huomioita toimialan projektitoiminnasta 3. Toimitusprojektin
LisätiedotViitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7
Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe
LisätiedotLOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0
Loppuraportti LITA/TIKO/PAPERIKONEKILTA 1 (14) 18.5.2009 LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Tekijät: Jaakko Karhunen Jani Hyvönen TIKO, IT-Dynamo 5.kerros Osoite: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma
LisätiedotTiedostojen jakaminen turvallisesti
Tiedostojen jakaminen turvallisesti Taustaa Tiedostojen jakaminen sähköisesti (File Sharing) on ollut joissakin organisaatioissa ongelmallista hallita. Jaettaviksi halutut viestit ovat liitetiedostoineen
LisätiedotLiiketoimintajärjestelmien integrointi
Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 2.3.2015 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application
LisätiedotMiten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?
Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,
LisätiedotYhteenvetodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 5.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Yhteenvetodokumentti Boa Open Access Helsinki 5.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 8. kesäkuuta, 2018 Agenda Ohjelmistokehitys Ohjelmistokehitys vs. konsultointi Vaatimukset Tietosuoja Tietosuoja ohjelmistokehityksessä kiteytettynä
LisätiedotTOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!
TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka
LisätiedotUudenmaan TAHE-palvelukeskuksen liiketoiminta- ja toteutussuunnitelma
Taloushallinnon palveluiden toteutussuunnitelma Palveluiden tuotantomallien ja prosessien suunnittelu 1.9.2018-31.12.2018 Palvelukohtaisten tuotantomallien ja prosessien toteutussuunnitelmat Ostolaskut,
LisätiedotKÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ
KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Yhteiskäyttöisten komponenttien kehitys ja hallinta Kurttu 18.4.2013 Ohjelmistokomponenttien uudelleenkäyttö Kustannussäästöjä» Kehityskustannukset» Lisenssikustannukset
LisätiedotT Loppukatselmus
T-76.115 Loppukatselmus REILU 16.3.2005 Agenda Johdanto (5min) Tuotteen esittely (10 min) Käyttötarkoitus Vaatimukset Ohjelmiston rakenne Demosovellus Projektin arviointi (15 min) Iteraatiot Tavoitteiden
LisätiedotGumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta
Gumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta Metropolia Ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikka Projektisuunnitelma 23..204 Sisällys Lyhenteet Johdanto 2 Projektin tavoitteet
LisätiedotTekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE
Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Versio Päivämäärä Henkilö Kuvaus 1.0 13.12.2013 Pöyry Alustava rakenne ja sisältö 1.1 22.12.2013 Pöyry Lisätty tekstiä ilmoituksiin, turvallisuuteen ja sisäiseen API:in
LisätiedotBasware Supplier Portal
Basware Supplier Portal Pikaohje Toimittajille (Toukokuu 2011) Prosessin yleiskatsaus Basware Supplier Portal on tarkoitettu toimittajaorganisaatioille (joita kutsutaan jäljempänä toimittajiksi). Järjestelmän
LisätiedotCT60A4600 Projektinhallinta. Luentorunko. Luento 1:Yleistä ja organisaatiot. Projektinhallinta Osa 1: yleistä. Kurssin tavoitteet
CT60A4600 Projektinhallinta Luentorunko Luento 1:Yleistä ja organisaatiot Projektinhallinta Osa 1: yleistä Kurssin tavoitteet Kurssin keskeisin sisältö Kurssin rakenne Luennot Harjoitukset Harjoitusajat
LisätiedotTeliaSonera Identity and Access Management
TeliaSonera Identity and Access Management 22.10.2009 EMC Forum Juha Arjoranta 1 TeliaSonera Identity and Access Management Alustus käyttövaltuushallintaan IAM kokonaisratkaisun elementit Nykytilaa ja
LisätiedotSuunnitteluvaihe prosessissa
Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet
LisätiedotT Projektikatselmus
T-76.115 Projektikatselmus Projektityöryhmä GenCode I3-iteraatio 17.3.2004 Agenda Tavoitteiden toteutuminen (5 min) Resurssien käyttö (5 min) Iteraation tulokset (10 min) Riskit (5min) +Kokemuksia työskentelymenetelmistä
LisätiedotEnterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma
Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia
LisätiedotS-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka
Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön
LisätiedotKäytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy
Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy 13.03.2008 Sisältö 2 Alustus Integraation haasteet Integraatioarkkitehtuuri Hyvän integraatioarkkitehtuurin
Lisätiedot4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa
4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat
LisätiedotProjektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä. Riskienhallintasuunnitelma
Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö/ 2(6) Muutoshistoria Versio PVM Tekijä Kuvaus 0.10 14.10.2003 Miikka Lötjönen Dokumenttipohja (projektisuunnitelman
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1
kertausta 5.12.2008 Harri Laine 1 Ohjelmiston elinkaari, elinkaarimallit Yleinen puitemalli (reference model) - abstrakti kokonaiskuva ei etenemiskontrollia, ei yksityiskohtia Ohjelmistoprosessimallit
LisätiedotENG-A1002 ARTS-ENG-Projekti. B-kori
ENG-A1002 ARTS-ENG-Projekti B-kori 11.4.2017 Innovatiivinen kuljetin B-korissa pyritään löytämään: uusi tai paranneltu tuotekonsepti kappaletavaroiden tai materiaalien käsittelyyn, siirtelyyn tai kuljetukseen.
Lisätiedot