Balticconnector - rakennusvaiheen aiheuttaman kiintoainekuorman leviämisen laskenta Inkoon edustalla

Transkriptio

1 Balticconnector - rakennusvaiheen aiheuttaman kiintoainekuorman leviämisen laskenta Inkoon edustalla v1. Hannu Lauri YVA Oy

2 Sisältö 1. Johdanto Virtauslaskenta Mallihila..... Olosuhdetiedot Alku- ja reunaehdot Kiintoainekuormitukset ja leviämisen laskenta Rantautumispaikka Inkoossa Ruoppauksen kuormitukset Laskennat Tulokset Yhteenveto ruoppauksen tuloksista Pre-lay SRI - kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskua Kuormitukset Laskennat Sijoituspaikat 3 & Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Sijoituspaikka Yhteenveto pre-lay SRI tuloksista Putken upotus Kuormitus Laskennat Aurauskuormitus osuus 1 pohjoinen reitti Aurauskuormitus osuus 1 eteläinen reitti Aurauskuormitus osuus Aurauskuormitus osuus Yhteenveto auraustuloksista Post-lay SRI putken peittäminen asennuksen jälkeen Kuormitus Laskenta Post-lay SRI, osuus 1, pohjoinen reitti Post-lay SRI, osuus 1, eteläinen reitti Post-lay SRI, osuus Post-lay SRI, osuus Yhteenveto Post-lay SRI tuloksista Yhteenveto...7. Lähteet...73

3 1. Johdanto Tässä raporttissa on arvioitu Baltic-Connector kaasuputken rakennustöiden aiheuttamia kiintoainekuormituksia, ja kuormituksista johtuvan kiintoainepitoisuuden nousua ja kulkeutumista Suomen rannikkoalueella. Kohdealueena oli putken kulkureitti rantautumispaikalta Inkoosta Suomen aluevesirajalle, noin pisteeseen lat 9.9 lon.77 (desimaaliasteina), tai rantautumispaikalta Inkoosta putken linjaa pitkin laskien väli kp (kp = mitta putkilinjaa pitkin Inkoosta etelään reittiä FIN-AL Stora Fagerö eteläinen reitti pitkin). Kaasuputken rantautumispaikalle oli Inkoossa kaksi vaihtoehtoa, FIN-AL (pohjoisempi) ja FIN-ALT (eteläisempi). Edelleen putken reitille Inkoon saaristossa oli kaksi vaihtoehtoa, Stora Fagerön pohjois- tai eteläpuolelta. Kiintoainekuormitusta aiheuttavista toimenpiteistä on laskettu seuraavat: 1) Rantautumispaikan lähellä (alle 1m syvyys) tehtävä ruoppaus ) Kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskemista (pre-lay SRI) 3) Putken upotus pohjaan auraamalla ) Putken peittäminen kivimateriaalilla putken laskun jälkeen Tässä ei ole laskettu seuraavia toimenpiteitä, joiden kuormitus on arvioitu pieneksi em. laskettuihin kuormituksiin verrattuna. 1) pohjassa olevien räjähteiden poistaminen räjäyttämällä ) Peruskallion louhiminen putken pohja tasoittamiseksi 3) Putken laskun aikainen kuormitus, esim. ankkurointi 3

4 . Virtauslaskenta Mallilaskelmat suoritettiin YVA Oy:n 3D-virtausmallilla, joka on hydrostaattisiin Navier-Stokesin yhtälöihin perustuva barokliininen järvi- ja rannikkoalueille soveltuva malli (Koponen et.al, ). Sovelluksessa käytettiin seuraavia laskenta-asetuksia: Laskennassa käytetään epälineaarisia virtausyhtälöitä, joissa liikemäärän kulkeutuminen lasketaan upwind-menetelmällä. Lämpötilan tiheysvaikutus on mukana virtauslaskennassa. Suolaisuuden tiheysvaikutus on mukana virtauslaskennassa. Vertikaalisuuntaisen turbulenssin laskennassa käytetään k-e turbulenssimallia. Vaakasuuntainen turbulenssi lasketaan Smagorinskyn mallilla. Lämpötilan ja suolaisuuden kulkeutuminen lasketaan TVD-superbee algoritmilla. Lämpötilan vertikaalisuuntainen diffuusiota lasketaan k-e turbulenssimallin avulla. Veden pintakerroksen lämpötilatasapaino lasketaan tulevan ja lähtevän säteilyn, haihdunnan ja lämmön johtumisen perusteella jokaiselle pintakerroksen hilakopille erikseen. Vedenkorkeuden vaihtelu mallin reunalla on laskettu koko Itämeren mallilla. Valittuja laskentamenetelmiä käyttämällä on pyritty mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavaan virtausten kuvaamiseen, nykytason mallitietämyksen ja laskentatehon asettamissa rajoissa. Numeerisissa malleissa laskennallisten menetelmien käyttö tuo kuitenkin aina mukanaan laskentamenetelmästä riippuvan virheen. Virheen laatu ja suuruus riippuu käytetystä menetelmästä, ja kuhunkin laskentaongelmaan onkin aina pyrittävä valitsemaan siihen sopivat laskentamenetelmät virheiden minimoimiseksi. Reunaehtojen laskemiseksi mallissa on käytetty sisäkkäisiä hiloja. Hilojen reunojen laskenta aiheuttaa paikoitellen ylimääräisiä vertikaalisuuntaisia virtauksia. Poikkeamat ovat kuitenkin pääasiassa pieniä ja näkyvät lähinnä paikallisina vaikutuksina hilatasojen reunojen kohdalla..1. Mallihila Mallilaskenta suoritettiin sisäkkäisellä mallihilalla, jossa suurimman alueen kattava osahila käsitti koko Suomenlahden. Mallihila konstruoitiin digitoidusta kartta-aineistosta. Lähtöaineisto sisälsi syvyyskäyriä, syvyyspisteitä ja rantaviivoja vektorimuodossa. Seuraavat kartta-aineistot olivat käytössä: ETOPOv, Itämeren alueen syvyystiedot minuutin tarkkuudella (ETOPOv, ) Merenkulkulaitoksen digitaalinen kartta-aineisto (Liikennevirasto, 1) Aineisto yhdistettiin yhdelle karttapohjalle, josta sitten muodostettiin syvyysmalli, eli valitulla rasterikoolla oleva syvyysrasteri. Varsinainen mallihila konstruoitiin syvyysmallin perusteella laskemalla keskiarvo hilakopin sisältämistä syvyysmallipisteistä. Mallihilan sisäkkäistys on kolmitasoinen. Uloin mallihila käsittää Suomenlahden Nevan suistosta Kemiönsaaren tasalle asti 1,km:n tarkkuudella. Keskimmäinen mallihila käsittää noin 3x3 km alueen kohdealueen ympärillä 3m:n tarkkuudella. Kohdealueella käytettiin 1m tarkkuuden mallihilaa, jonka koko oli noin 1x km. Kohdealueen laajuuden takia mallihiloja tarvittiin kolme - hilat eroavat toisistaan lähinnä tarkimman alueen (1m resoluutio) sijainnin osalta. Hiloista A oli lähinnä rantaa, B keskemmällä ja alue C uloimpana merellä Inkoosta lukien. Syvyyssuunnassa mallihilat on jaettu 19 syvyystasoon, joiden

5 koko vaihtelee pinnan lähellä käytetystä kahdesta metristä avomeren syvänteissä käytettyyn kahteenkymmeneen metriin. Laskentahilan A mitat ja syvyysjako on esitetty taulukoissa 1 ja, ja laskentahilat A, B ja C kuvissa 1-3. Taulukko 1: Sisäkkäiset hilojen parametrit Taso nro Hilakoppeja vaakasuunta Hilakoppeja pystysuunta Hilaruudun koko (m) Koko, vaaka suunta (km) Koko, pystysuunta (km) Taulukko : Hilakoppien syvyystasot Taso Syvyys (m) Taso Syvyys (m) Kuva 1: Koko mallihila A, tarkennetut alueet rajattu hilaan Inkoon edustalla

6 Kuva : Vasemmalla hilan A tarkennetun mallihilan alue ja kaasuputken linjaus. Oikealla osa tarkinta aluetta rantautumispaikan lähellä, kuvassa esitetty myös 1m resoluution hilakoppien rajat. Kuva 3: Vasemmalla hilan B ja oikealla hilan C tarkennetun mallihilan alue ja kaasuputken linjaus... Olosuhdetiedot Mallin avoveden ajan laskentajaksona käytettiin aikaväliä Simuloinnit tehtiin elokuun 1 olosuhdetietoja käyttäen.

7 Mallin tuulitietoina käytettiin ECMWF ERA-interim reanalysis säädataa (ECMWF 1). ECMWF:n datan tarkkuus oli.7 x.7 astetta. Datan tiedot vastaavat hyvin mitattuja tuulitietoja lähimpien merisääasemien kohdalla (Inkoo Bogaskär ja Kirkkonummi Mäkiluoto). Kuvassa on esitetty Kirkkonummen Mäkiluodon merisäähavaintoaseman tuulen suunta- ja nopeusjakaumat kesiltä 1 ja 13 (Ilmatieteenlaitos 1) aikajaksolta Asema sijaitsee pisteessä lat 9. lon 1. noin km itä-kaakkoon Inkoon satamasta. Aseman keskituuli oli em. jaksolta vuonna 13. m/s ja vuonna 13. m/s, ja suunnan mediaani kymmenen asteen suuntajaolla vuodelle 1 3 astetta (1.% tuulista) ja vuodelle 13 astetta (.% tuulista). Mäkiluoto Mäkiluoto, % Mäkiluoto tuuli m/s Mäkiluoto, % tuuli m/s Kuva. Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat (%) sekä ilman lämpötilat Mäkiluodon merisääasemalla, vuosien 1 ja 13 jakso Alku- ja reunaehdot Mallin läntinen reuna on avoin, jolloin siihen tarvittaan vedenkorkeuden, lämpötilan ja suolaisuuden reunaarvot. Lisäksi malli tarvitsee laskentaa varten alkutilanteen suolaisuudelle ja lämpötilalle. Reuna-arvot vedenkorkeudelle reuna-arvot otettiin koko Itämeren mallista (Viro/Hiromb-malli). Vedenkorkeuden reunapisteitä oli mallissa 3 kappaletta noin, km:n välein. Lämpötilan ja suolaisuuden reunaarvot asetettiin vapaasti muuttuviksi, jolloin niiden arvo määräytyy reunan lähellä olevien hilakoppien perustella. Reunan virtaamat malli arvio reunan lähellä olevien hilakoppien tietojen ja vedenkorkeuden reunaehtojen perustella. Suolaisuuden alkuarvot generoitiin mallille ajamalla mallia vuoden 1 tiedoilla yhden avovesijakson ajan, ja käyttämällä loppukentän suolaisuustietoja laskennan alkutilanteena. Lämpötilan alkuarvo 1..1 asetettiin CTD-mittauksiin perustuen siten, että pinnalla lämpötila oli. välillä -m, ja välillä -1m 3. astetta, ja välillä -m arvot muuttuivat.:stä asteesta 3. asteeseen. 7

8 3. Kiintoainekuormitukset ja leviämisen laskenta Kaasuputken rakennustöiden aiheuttamia kiintoainekuormituksia on tässä laskettu neljälle eri kuormitustyypille: 1) ruoppauksen ja kasaamisen kuormitus rantautumispaikalta syyvyydelle 11m ) Kivimateriaalin sijoitus pohjaan ennen putken laskua, tarkoituksena tasata putken kulkureittiä 3) Putken sijoituksen jälkeinen putken upotus pohjaan, joka suoritettaan auraamalla ) Putken peittäminen sijoituksen jälkeen kivimateriaalilla, tarkoituksena putken suojaaminen jäältä ja/tai laivaliikenteeltä. Kuormituksia ei arvioitu vedenalaisille kallion räjäytystöille, räjähteiden raivaukselle eikä putken laskun aiheuttamalle kuormitukselle. Näiden töiden aiheuttama kuormitus arvioitiin selvästi pienemmäksi kuin em. kuormitustyypit 1-. Kuormitukset pyrittiin arvioimaan kussakin mallinnetussa kuormitustyypissä ylärajalle, jolloin toteutuvan kuormituksen pitäisi jäädä alle laskettujen arvojen. Kuormitukset arvioitiin lyhempikestoisissa tapauksissa sekä normaalien tuulien jaksolle , että kevyempien tuulien jaksolle Pitkäkestoiset kuormituksen arvioitiin ruoppauksen osalta 1. alkaen, ja putken asennuksen jälkeisen kivimateriaalin sijoituksen osalta jaksolle alkaen. Päivämäärät perustuvat putken rakennusvaiheen alustavaan aikatauluun (Ramboll, 1b). Putken rakennusvaiheen tiedot perustuvat Pre-Feed raporttiin (Ramboll, 1a), ja siltä osin kun tarkkoja tietoja ei ollut saavilla, raportin laatijan arvioon. Kuormituksen määrät perustuvat aikasemmin tehtyihin ruoppaus- ja pengerrysmallinnuksiin (Lauri & Virtanen, ), ja osittain myös Nord-Stream putken rakennustöiden yhteydessä tehtyihin mittauksiin (Nord Stream Project, 11) Rantautumispaikka Inkoossa Rantautumispaikalta syvyydelle 11m putkikaivanto oletetaan tehtäväksi ruoppaamalla pinnalta. Putken reitille oli kaksi vaihtoehtoa, FIN-AL pohjoisempana ja FIN-ALT etelämpänä Ruoppauksen kuormitukset Rantautumispaikalta syvyystasolle 11m putkilinjalle oletetaan ruopattavan kaivanto, jonka poikkileikkausala on 9 m. Kiintoainekuormitus arvioitiin seuraavasti: - ruoppausteho 3 tn/h ( tn/d) (oma arvio) - ruoppaus 1h/d (aika -) (oma arvio) - ruopattavasta ainesmäärästä % irtautuu ruoppauksessa veteen - ruopattava materiaali läjitetään kaivannon viereen, läjityksestä arvioidaan tulevan vastaava kuormitus kuin ruoppauksesta. - etenemisnopeus noin 1m /d, jolloin kokonaisruoppausaika on 1d linjausvaihtoehdolle FIN-AL ja 9d vaihtoehdolle FIN-ALT. - ruopattava materiaali oletetaan olevan kokonaan savea, laskeutumisnopeus 7 cm/d, paitsi pohjalla 1/ tästä eli 11. cm/d. Tämä on yläarvio, jos osa materiaalista on silttiä laskeutuu se pohjaan nopeammin.

9 Näillä oletuksilla ruoppauksen savikuormitukseksi saadaan 3tn/h*% = 1.7 tn/h tai päiväkuormituksena 1h*1.7th/h =.7 tn/d. Kokonaiskuormitus on ruoppauksen kuormitus lisättynä läjityksen kuormituksella eli 3.3 tn/h tai 3. tn/d (1h työajalla). r1 rr3 t1 t1 t t r r r r7 r r9 r1 r11 r1 r13 r1 r1 r1 t r1r r3rrr t r7 rr9 t t3 t t3 Kuva : Rantautumispaikan vaihtoehdot FIN-AL (vasemmalla) & FIN-ALT (oikealla), laskennan ruoppauskuormitus pisteet (r1-r1), ja laskennalliset seurantapisteet (t1-t) Laskennat Ruoppauksesta aiheutuva kiintoainepitoisuus laskettiin em. lähtötiedoilla. Kuormituspisteet ja aikasarjapisteet on esitetty kuvassa.kuvassa on esitetty sekä tuulen energiajakauma suunnan suhteen että tuulen nopeusjakauma aikavälin tuulista. Tuulella ei ole selvää pääsuuntaa, vaan jakson aikana tulee sekä lännen että idän puolelsta. Idän- ja kaakonpuoleiset tuulet ovat keskimääräistä yleisempiä. Tuulen keskinopeus on jonkin verran keskimääräistä pienempi (.9 m/s). Mäkiluoto-13 1 % tuuli m/s Mäkiluoto Kuva : Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat Mäkiluodon merisääasemalla Tulokset Kuvissa 7-9 on esitetty kahden päivän välein lasketut kiintoaineen keskipitoisuuskentät reittivaihtoehdolle FIN-AL, ja kuvassa 1 pitoisuuden aikasarjat kolmesta pisteistä,t ja (ks.kuva 3). Kuvissa 11-1 on esitetty vastaavat tiedot reittivaihtoehdolle FIN-ALT. 9

10 Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Kuva 7: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein 1.. 1

11 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva : Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein.. 11

12 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Kuva 9: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL kahden päivän välein

13 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED T bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun aikasarjat rantautumisvaihtoehdolle FIN- AL jaksolle 1..9 aikasarjapisteistä,t ja (ks. kuva ). Keskiarvo : -m -11m Kuva 11: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN-ALT kahden päivän välein

14 Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo : -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiitoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN- ALT kahden päivän välein

15 Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Keskiarvo -.. 1: -m -11m Kuva 13: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun keskiarvot rantautumisvaihtoehdolle FIN-ALT kahden päivän välein... 1

16 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED T bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 SED bottom surface 1 1 1/ 17/ 19/ 1/ 3/ / 7/ 9/ 31/ /9 /9 Kuva 1: Ruoppauksen aiheuttaman kiintoainepitoisuuden nousun aikasarjat rantautumisvaihtoehdolle FIN- ALT jaksolle 1..9 aikasarjapisteistä,t ja (ks. kuva ) Yhteenveto ruoppauksen tuloksista Ruoppauksen aiheuttamat kiintoainepitoisuuden nousut näkyvät pääasiassa ruopattavan alueen lähellä. Pinnan ja pohjan välinen ero pitoisuuksissa on pieni. Virtaus käytetyllä simulointijaksolla kiertyy Skämmösaaren ympäri myötäpäivään, joilloin kiintoainesta kulkeutuu ruoppauksen aikana Bakarsundetin kautta Kyrkfjärdenille. Yli 1 mg/l pitoisuuden nousu rajoittuu vaihtoehdolla FIN-AL pääasiassa ruoppauksesta noin kahden kilometrin etäisyydelle kuormituspaikasta, lukuunottamatta Bakarsundetin koillispäätä ja Kyrkfjärdenin lounaisosaa, jonne kiintoainepitoista vettä kulkeutuu virtauksen mukana. Vaihtoehdolla FIN- ALT kiintoainekuormitus ja -pitoisuudet jäävät vaihtoehtoa FIN-AL pienemmäksi, johtuen lyhyemmästä työn kestosta ja siten pienemmästä kokonaiskuormituksesta. 3.. Pre-lay SRI - kivimateriaalin sijoitus ennen putken laskua Kivimateriaalin sijoituksella ennen putken laskua pyritään tasaamaan merenpohjan epätasaisuuksia. Materiaalin sijoitusmäärät ja sijoituspaikkojen koordinaatit on esitetty taulukossa 3 Inkoosta alkaen. Pisteet, joille kuormitus laskettiin, on esitetty vahvennettuna. Taulukosta on jätetty pois pisteet joissa sijoitusmäärä on alle 1 m3. Tiedot on poimittu pre-feed raportista (Ramboll 1a). 1

17 Taulukko 3: Pre-lay Kivimateriaalin sijoituspaikat Nro start kp m end kp m pituus m start lon dd start lat dd SRI m3 savea % savella m

18 3..1. Kuormitukset Kivimateriaalin sijoituksessa (Subsea Rock Installation, SRI) kivimateriaali sijoitetaan pohjaan joko laivasta putkea/ränniä pitkin tai matalammalla vesialueella mahdollisesti myös pinnalta pudottamalla. Kivien sijoituksesta aiheutuva kuormitus arviointiin seuraavasti: - kiintoainekuormituksen arvioidaan tonneina olevan % sijoitetusta kivitilavuudesta, esim. kivitilavuus 1 m3 => kuormitus tn. - kuormitus kohdistuun alimpaan 3-7m syvyyteen pohjasta ylöspäin sijoituspaikan syvyydestä riippuen (mallin hilakopin korkeus m määrää miten kuormituksen voi sijoittaa). - Sijoitusnopeudeksi oletetaan 1 m3/h, (kalustosta riippuen voi olla esim. tn/h, murskeen tiheys noin 1. tn/m3), jolloin kuormitus olisi 1 m3/h *. = tn/h. - Sijoituksen oletetaan jatkuvan yhtäjaksoisena kunnes koko sijoitettava kivimäärä on paikallaan, esim. m3 sijoitus kestää tällöin h ja kokonaiskuormitus on tn irtoavaa kiintoainetta. - Pohjan koostumus oletetaan seuraavasti: % savea (hiukkaskoko < µm) ja 3% silttiä (hiukkaskoko -µm). Syvällä (yli m) saviaineksen osuus voi olla suurempi (% savea % silttiä), mutta tässä tätä ei erikseen huomioitu. - Laskeutumisnopeudet asetettiin seuraavasti: savelle laskeutumisnopeus cm/d, sedimentoituminen pohjaan 1 cm/d, siltille laskeutumisnopeus cm/d, pohjaan cm/d. Sijoituspisteitä on mallinnetulla alueella yli 9 kappaletta. Sijoituspaikkojen tietoihin yhdistettiin tieto pohjan laadusta (MMT, 13), mistä mallinnettavaksi valittiin kohteet joissa saviselle alueelle sijoitettava kivimäärä on yli m 3. Kiintoainekuormitus kalliopohjien kohdalla oletettiin pieneksi ja hiekkapohjien kohdalla nopeasti pohjaan laskeutuvaksi, eikä näitä paikkoja otettu mukaan laskentoihin Laskennat Simuloinnit suoritettiin kivimateriaalin sijoituspisteissä kahdelle eri tuulitilanteelle a) keskimääräinen tilanne, keskimääräiset lounaanpuoleiset tuulet, d alkaen (k.a.. m/s) ja b) hiljainen / kollistuuli, d alkaen 1 1 (k.a.. m/s). Jaksojen tuulen suunta- ja nopeusjakaumat on esitetty kuvassa 1. Jaksot on valittu Mäkiluodon merisääaseman mittaustietojen perusteella. Tulostuksissa pitoisuuskentät on esitetty rannikon lähellä olevista pisteistä 3, ja kahden ja viiden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta, ja kauempana rannikosta olevissa pisteissä kahden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta. Kauemmissa pisteissä pitoisuudet olivat ehtineet laimentua tehokkaasti / laskeutua pohjaan jo kahden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta, joten viiden vuorokauden tilannekuvat eivät tuo lisäinformaatiota - viiden vuorokauden kuluttua kuormituksen alkamisesta kertyminen oli tyypillisesti lähes d tilannetta vastaava, pohjan pitoisuudet ovat laimentuneet alle. mg/l, ja pinnalla pitoisuus on alle.1 mg/l. 1

19 Tuuli m/s Jakso 31.7.klo. klo, keskinopeus. m/s Tuuli m/s, Jakso. klo klo 1, keskinopeus. m/s Kuva 1: Tuulen suunta- ja nopeusjakaumat SRI laskennassa käytetyille aikajaksoille Sijoituspaikat 3 & 1 1 % Sijoituspisteille 3 ja laskettiin yhteiskuormitus, molemmissa pisteissä sijoitettava kivimäärä oli noin m3. Kuvassa 1 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 19 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvissa 17 ja 1 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t3 t t1 s3 s t Kuva 1: Simulointiasetukset SRI pisteille 3 ja, kuvassa kuormituspaikat S3 ja S, sekä aikasarjapisteet -. 19

20 Kertymä d, d pohjalla, d, d pinnalla d, d Kuva 17: SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet..klo ja..klo.

21 Kertymä d, d pohjalla, d, d pinnalla d, d Kuva 1: SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, heikot tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet 1..klo 1 ja 13..klo 1. 1

22 1 1 1 inkoo_sri_3 T T / / 3/ / / inkoo_sri_3 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 19: Lasketut kiintoainepitoisuudet aikasarjat pisteissä - pohjalla kuormitukselle SRI 3 & keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 3 m 3. Kuvassa näkyy kuormitus- ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvissa 1 ja lasketut kiintoainekertymät ja -pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Simulointiasetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka S, ja aikasarjapisteet -T.

23 Kertymä d, d Pohjalla d, d Pinnalla d, d Kuva 1: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet..klo ja..klo. 3

24 Kertymä d, d Pohjalla d,d Pinnalla d, d Kuva : SRI paikat 3 ja, kiintoainepitoisuuden nousu, heikot tuulet. Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet 1..klo 1 ja 13..klo 1.

25 1 1 1 inkoo_sri_ T T / / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat pisteissä - pohjalla kuomitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 3 Sijoituspisteelle 3 kivimäärä savipohjalle oli noin m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t7 t3 s3 t t t t Kuva : Simulointiasetukset SRI piste 3, kuvassa kuormituspaikka S, ja aikasarjapisteet -T.

26 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 3, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

27 1 1 1 inkoo_sri_3 T T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_3 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva : Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat pisteissä - pohjalla kuormitukselle SRI 3 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 3 Sijoituspisteelle 3 kivimäärä savipohjalle oli noin m 3. Kuvassa 7 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 9 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s3 t t t t t7 Kuva 7: Laskenta-asetukset SRI piste 3, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 7

28 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 3, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

29 1 1 1 inkoo_sri_3 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_3 T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 9: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 3 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 39 Sijoituspisteelle 39 kivimäärä savipohjalle oli noin 1 m 3. Kuvassa 3 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 31 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s39 t t t t t7 Kuva 3: Laskenta-asetukset SRI piste 39, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 9

30 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 31: SRI paikka 39, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

31 1 1 1 inkoo_sri_39 T / / 3/ / / inkoo_sri_39 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 39 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 1 Sijoituspisteelle 1 kivimäärä savipohjalle oli noin 3 m 3. Kuvassa 33 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 3 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s1 t t t t t7 Kuva 33: Laskenta-asetukset SRI piste 1, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 31

32 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 3: SRI paikka 1, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

33 1 1 1 inkoo_sri_1 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_1 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 1 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 39 m 3. Kuvassa 3 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 3 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 37 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva 3: Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 33

34 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 37: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

35 1 1 1 inkoo_sri_ T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 3: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka 9 Sijoituspisteelle 9 kivimäärä savipohjalle oli noin 393 m 3. Kuvassa 39 näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 1 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s9 t t t t t7 Kuva 39: Laskenta-asetukset SRI piste 9, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 3

36 Kertymäd Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka 9, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

37 1 1 1 inkoo_sri_9 T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_9 T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 1: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI 9 keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 7 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 3 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 37

38 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 3: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta. 3

39 1 1 1 inkoo_sri_ T 1/ / 3/ / / inkoo_sri_ T T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva : Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 9 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa 7 on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 39

40 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva : SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.

41 1 1 1 inkoo_sri_ T / / 3/ / / inkoo_sri_ T 9/ 1/ 11/ 1/ 13/ Kuva 7: Lasketut kiintoainepitoisuuden aikasarjat valituissa pisteissä -T pohjalla kuormitukselle SRI keskituulijaksolle (ylempi kuva) ja heikon tuulen jaksolle (alempi kuva) Sijoituspaikka Sijoituspisteelle kivimäärä savipohjalle oli noin 9 m 3. Kuvassa näkyy kuormituspiste ja tulostusaikasarjapisteiden paikat. Kuvassa on pisteille laskettu kiintoainepitoisuus, ja kuvassa 9 lasketut kiintoainekertymät ja pitoisuudet keskimääräiselle ja heikon tuulen tilanteille. t t1 t3 s t t t t t7 Kuva : Laskenta-asetukset SRI piste, kuvassa kuormituspaikka ja aikasarjapisteet -T. 1

42 Kertymä d Pohjalla d Pinnalla d Kuva 9: SRI paikka, kiintoainepitoisuuden nousu, keskimääräiset tuulet (vasemmalla) ja heikot tuulet (oikealla). Kertymä pohjaan sekä pohjakerroksen ja pinnan pitoisuudet h simuloinnin aloituksesta.