Syherödatan analysointi histogrammeja käyttäen

Transkriptio

1 SÄÄTÖTEKNIIKAN LABORATORIO Syherödatan analysointi histogrammeja käyttäen Jouni Ikäheimonen ja Kauko Leiviskä Raportti B No 37, Maaliskuu 2002

2 Oulun yliopisto Säätötekniikan laboratorio Raportti B No 37, Maaliskuu 2002 Syherödatan analysointi histogrammeja käyttäen Jouni Ikäheimonen ja Kauko Leiviskä Oulun yliopisto, Säätötekniikan laboratorio Lyhennelmä: Syherövika on aihion pintavika, joka esiintyy aihion reuna-alueella. Syheröt syntyvät aihion reunan läheisyyteen jatkuvavaluprosessissa kokillissa ja valukoneen toisiojäähdytysalueella valukoneen rullastolla. Tässä raportissa käsitellään syherövikaan liittyviä kelatarkastuksia ja niitä vastaavien mittausten analysointia histogrammipiirrosten avulla. Syherövian kannalta herkät aihiolaadut ovat 595- ja 596-laadut, joita tuotetaan Rautaruukin Raahen terästehtaalla. Raporttiin on koottu valunopeus-, kokillin termoelemetti-, kokillin pinnankorkeus- ja kokillin lämmönsiirtohistogrammit ei-syherö- ja syherötapauksissa. Lisäksi valunopeus- ja termoelementtihistogrammit on jaoteltu kokillin leveyden mukaan. Raportti keskittyy kokillissa tapahtuvaan aihion jäähdytyksen sekä valunopeuden tutkimiseen. Tulokset osoittivat, että valunopeus ei saisi ylittää 1.3 m/min kapeilla aihioilla. Termoelementtilämpötilojen osalta selkein ero ei-syheröiden ja syheröiden kesken löydettiin valukoneilla 4 ja laadulla kokillin 3-akselin ylälämpötilassa. Ylälämpötilan optimin havaittiin olevan C 3-akselilla, jos kokillin leveys on välillä mm. Kokillin pinnan vaihtelu vaikuttaa syheröiden syntymiseen ainakin valukoneilla 4 ja laadulla. Valukoneilla 4 ja laadulla pinnan maksimieron ollessa pienempi kuin 3 mm ei-syheröiden osuus on noin 6 ja syheröiden vain. Kokillin ulkosivun maksimilämmönsiirron ollessa alle 36 yksikköä 7 m matkalla tai sisäsivulla alle 34 yksikköä, syheröä ei juuri esiinny. Sisäsivulla lämmönsiirron maksimeron ollessa alle 2 yksikköä 7m matkalla syheröä ei esiinny ja 6 eisyherötapauksista kuuluu maksimieron luokkiin 0 ja 1 yksikkö. Hakusanat: syheröhalkeama, aihiovika, nurkkahalkema, jatkuvavalu, kokilli, valukone, vikadiagnostiikka. ISBN Oulun yliopisto ISSN Säätötekniikan laboratorio ISBN X (PDF) PL 4300 FIN OULUN YLIOPISTO

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 VALUNOPEUSHISTOGRAMMIT Valukoneet 4 ja 5, 595-laatu Valukoneet 4 ja 5, 596-laatu Valukone 6, 595-laatu Valukone 6, 596-laatu Tulosten tarkastelu 7 3 KOKILLIN TERMOELEMENTTILÄMPÖTILOJEN 8 HISTOGRAMMIT 3.1 Valukoneet 4 ja 5, 595-laatu Valukoneet 4 ja 5, 596-laatu Valukone 6, 595-laatu Valukone 6, 596-laatu Tulosten tarkastelu 14 4 KOKILLIN PINNANKORKEUSHISTOGRAMMIT Kokillin pinta valukoneilla 4 ja Maksimiero 10 cm matkalla Maksimieron keskiarvo kelan matkalla Maksimieron maksimi kelan matkalla Kokillin pinta valukoneella Tulosten tarkastelu 19 5 KOKILLIN LÄMMÖNSIIRTOHISTOGRAMMIT Valukoneet 4 ja 5, 595- ja 596-laatu Tulosten tarkastelu 22 6 YHTEENVETO Valunopeus Kokillin termoelementtilämpötilat Kokillin pinnankorkeus Kokillin lämmönsiirto 25

4 1 JOHDANTO Tämä raportti on osa projektia, joka kuuluu Tekesin ja Rautaruukin rahoittamaan tutkimushankkeeseen Raportissa käsitellään syherövikaan liittyviä kelatarkastuksia ja niitä vastaavien mittausten analysointia histogrammipiirrosten avulla. Histogrammit ilmaisevat keskiarvoja paremmin poikkeavatko kaksi jakaumaa jollakin tavalla toisistaan. Tässä tapauksessa nämä jakaumat ovat ei-syheröt ja syheröt. Syherövika on aihion pintavika, joka voidan havaita halkeamana tai sälönä. Usein syheröt esiintyvät lähellä aihion reunoja. Rautaruukin Raahen terästehtaan tuotteista syherövian kannalta herkät aihiolaadut ovat 595- ja 596-laadut. Syheröiden tiedetään syntyvän jatkuvavaluprosessissa ja 596- laatujen jatkuvavalu tapahtuu kaarevilla valukoneilla 4, 5 ja 6. Ennalta voidaan olettaa, että kokillin pinnan vaihtelu, aihion kuoren jäähdytys kokillissa, valunopeus sekä valukoneen kunto ja radan linjaus vaikuttavat syheröiden syntymiseen. Raporttiin on koottu valunopeus-, kokillin termoelemetti-, kokillin pinnankorkeus- ja kokillin lämmönsiirtohistogrammit ei-syherö- ja syherötapauksissa. Lisäksi valunopeusja termoelementtihistogrammit on jaoteltu kokillin leveyden mukaan. Mittausaineisto on pääasiassa kerätty Sapsol-järjestelmästä. Kokillin pinnankorkeusaineisto kerättiin sekä Sapsol- että Neuvo-järjestelmästä. Lämmönsiirtoaineisto on kerätty Neuvo-järjestelmästä. Myös terästen seostamiseen käytetyt aineet vaikuttavat syherövikojen syntymiseen. Tätä on tarkasteltu erillisessä raportissa. 1

5 2 VALUNOPEUSHISTOGRAMMIT Valunopeutta tutkittiin tarkastelemalla erikseen aihiolaatuja 595 ja 596. Valukone 6 käsiteltiin erillään valukoneista 4 ja 5. Valukoneita 4 ja 5 ei erotettu toisistaan, koska nämä koneet ovat rakenteeltaan samanlaisia, vaan ne pidettiin yhdessä ja käsiteltiin samana tapauksena. Valunopeushistogrammit piirrettiin jakamalla mittaukset kokillin leveyden mukaan. Histogrammit on esitetty mm välein kokillin leveyden muuttuessa mm. Histogrammit kuvaavat kokillin valunopeutta. 2.1 Valukoneet 4 ja 5, 595-laatu Kuvat 1-5 esittävät valunopeushistogrammeja valukoneilla 4 ja laadulla eisyherökeloissa ja syherökeloissa. Vk 4&5, 595-laatu, Kokillin leveys < Valunopeus cm/min Kuva 1. Valunopeus valukoneilla 4 ja 5, 595-laatu. Ei-syheröt 5 kelaa, syheröt 2 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys < 1241 mm. Vk 4&5, 595-laatu, Kokillin leveys Valunopeus cm/min Kuva 2. Valunopeus valukoneilla 4 ja 5, 595-laatu. Ei-syheröt 19 kelaa, syheröt 5 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 2

6 Vk 4&5, 595-laatu, Koklev Valunopeus cm/min Kuva 3. Valunopeus valukoneilla 4 ja 5, 595-laatu. Ei-syheröt 14 kelaa, syheröt 9 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. Vk 4&5, 595-laatu, Koklev Valunopeus cm/min Kuva 4. Valunopeus valukoneilla 4 ja 5, 595-laatu. Ei-syheröt 35 kelaa, syheröt 15 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. Vk 4&5, 595-laatu, Koklev Valunopeus cm/min Kuva 5. Valunopeus valukoneilla 4 ja 5, 595-laatu. Ei-syheröt 35 kelaa, syheröt 2 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 3

7 2.2 Valukoneet 4 ja 5, 596-laatu Kuvat 6-9 esittävät valunopeushistogrammeja valukoneilla 4 ja laadulla eisyherökeloissa ja syherökeloissa. Vk 4&5, 596-laatu, Koklev < Valunopeus cm /m in Kuva 6. Valunopeus valukoneilla 4 ja 5, 596-laatu. Ei-syheröt 10 kelaa, syheröt 4 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys alle 1446 mm. Vk 4&5, 596-laatu, Koklev Valunopeus cm/min Kuva 7. Valunopeus valukoneilla 4 ja 5, 596-laatu. Ei-syheröt 17 kelaa, syheröt 10 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 6 5 Vk 4&5, 596-laatu, Koklev Valunopeus cm/min Kuva 8. Valunopeus valukoneilla 4 ja 5, 596-laatu. Ei-syheröt 19 kelaa, syheröt 19 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 4

8 Vk 4&5, 596-laatu, Koklev Valunopeus cm/min Kuva 9. Valunopeus valukoneilla 4 ja 5, 596-laatu. Ei-syheröt 53 kelaa, syheröt 22 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 2.3 Valukone 6, 595-laatu Kuvat esittävät valunopeushistogrammeja valukoneella laadulla eisyherökeloissa ja syherökeloissa. Vk6, 595-laatu, Koklev Valunopoeus cm/min Kuva 10. Valunopeus valukoneella 6, 595-laatu. Ei-syheröt 24 kelaa, syheröt 23 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. Vk6, 595-laatu, Koklev Valunopeus cm/min Kuva 11. Valunopeus valukoneella 6, 595-laatu. Ei-syheröt 43 kelaa, syheröt 11 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 5

9 Vk6, 595-laatu, Koklev Valunopeus cm/min Kuva 12. Valunopeus valukoneella 6, 595-laatu. Ei-syheröt 47 kelaa, syheröt 10 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. Vk6, 595-laatu, Koklev Valunopeus cm/min Kuva 13. Valunopeus valukoneella 6, 595-laatu. Ei-syheröt 9 kelaa, syheröt 6 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 2.4 Valukone 6, 596-laatu Kuvat 14 ja 15 esittävät valunopeushistogrammeja valukoneella laadulla eisyherökeloissa ja syherökeloissa. Vk6, 596-laatu, Koklev Valunopeus cm/min Kuva 14. Valunopeus valukoneella 6, 596-laatu. Ei-syheröt 11 kelaa, syheröt 26 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 6

10 Vk6, 596-laatu, Koklev Valunopeus cm/min Kuva 15. Valunopeus valukoneella 6, 596-laatu. Ei-syheröt 9 kelaa, syheröt 20 kelaa.tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 2.5 Tulosten tarkastelu Valunopeushistogrammit esitettiin kuvissa Kapeilla aihioilla, alle 1200 mm, syheröitä esiintyy suurilla (> 1.3 m/min) valunopeuksilla. Keskileveyksillä mm valunopeudet poikkeavat vähemmän toisistaan syheröissä ja ei-syheröissä. Jos poikkeamia esiintyy keskileveyksillä, niin syherötapauksissa on valettu yleensä yli 1.3 m/min. Leveillä aihioilla, yli 1700 mm, syheröt osuvat pääasiassa valunopeusalueelle m/min. Varsinkin valunopeusluokka 1.1 m/min tuottaa syheröä valukoneilla 4 ja 5 (kuvat 5 ja 9) leveillä yli 1700 mm aihioilla. Valunopeusluokkien väli on 0.05 m/min. Näin ollen valunopeusalue m/min tarkoittaa luokkaa 1.10 m/min. 7

11 3 KOKILLIN TERMOELEMENTTILÄMPÖTILOJEN HISTOGRAMMIT Termoelementit on asennettu kokillin vaippaan kahdelle korkeustasolle, joista käytetään nimityksiä ylä- ja alalämpötila. Kokillin termoelementtilämpötiloja tutkittiin piirtämällä valukoneilta 4 ja 5 akselin 3 ylälämpötila. Valukoneelta 6 piirrettiin akselin 4 ylälämpötila. Uloimpana reunassa olevia termoelementtilämpötiloja ei piirretty, koska ko. akseleilla kapeat aihiot eivät osu näiden elementtien kohtiin lainkaan. Kapeilla aihioilla reunimmaiset elementit eivät näytä säädön tutkimisen kannalta järkeviä lukuarvoja. Kuvissa 16 ja 17 tutkitut mitta-akselit on kuvattu mustina ympyröinä Kuva 16. Vk4:n ja vk5:n kokillin mitta-akselien numerointi. Kullakin akselilla on ylempi ja alempi termoelementti. Akseli 3 merkitty mustana Kuva 17. Vk6:n kokillin mitta-akselien numerointi. Kullakin akselilla on ylempi ja alempi termoelementti. Akseli 4 merkitty mustana. Alustava data-analyysi osoitti (taulukko 1), että lämpötilaprofiili kokillin leveyssuuntaan on suhteellisen tasainen. Todennäköisesti lämpötila aihion kuoressakin on näin ollen tasainen leveyssuunnassa vakioetäisyydellä kokillin pinnan alapuolella. Periaatteessa lämmönsiirto on tasaista, kun valunopeus ja kokillin leveys ovat vakioita. Termoelementtilämpötilat riippuvat myös aihiolaadusta (595 tai 596). Lisäksi valukoneella 6 kokillin runko ja valupulveri eroavat valukoneista 4 ja 5. Taulukossa 1 on esitetty ylä- ja alalämpötilojen keskiarvot, keskihajonnat, maksimi ja minimi. Taulukon 1 mukaan keskihajonta on suhteellisen pieni 3-6 C sekä ylä- että alalämpötiloissa. Tällä perusteella voidaan päätellä, että myös aihion kuoren lämpötila on tasainen keskialueella. Reunat ja päädyt jäähtyvät hieman nopeammin kuin keskialue. Reunojen ja päätyjen lämpötiloissa ei havaittu merkittäviä eroja ei-syheröissä ja syheröissä keskiarvoja ja hajontoja vertaamalla. 8

12 Keloja Ohitetut akselit Keskiarvo C Taulukko 1. Kokillin vaipan ylä- ja alalämpötilat. Keskiarvo, keskihajonta, maksimi ja minimi. Pääty- ja reunaelementit ohitettiin, jos ne poikkesivat keskialueen lämpötiloista. Vk Ylä/alalämpö Aihio, ei-syherö/syherö Keskihajonta C Maksimi C Minimi C 4&5 Ylä 595, ei-syherö 35 1, &5 Ylä 595, syherö 2 1, &5 Ala 595, ei-syherö 35 1, &5 Ala 595, syherö 2 1, &5 Ylä 596, ei-syherö 53 1, &5 Ylä 596, syherö 22 1, &5 Ala 596, ei-syherö 53 1, &5 Ala 596, syherö 22 1, Ylä 595, ei-syherö 9 Ei ohituksia Ylä 595, syherö 6 Ei ohituksia Ala 595, ei-syherö 9 Ei ohituksia Ala 595, syherö 6 Ei ohituksia Ylä 596, ei-syherö 9 2,8,10, Ylä 596, syherö 20 2,8,10, Ala 596, ei-syherö 9 2,8,10, Ala 596, syherö 20 2,8,10, Valukoneet 4 ja 5, 595-laatu Kuvat esittävät termoelementtihistogrammeja valukoneilla 4 ja laadulla eisyherökeloissa ja syherökeloissa. Kuvat on piirretty 3-akselin ylälämpötilan mukaan. 6 Vk 4&5, 595-laatu, Koklev < Akseli- 3 ylälämpötila Kuva 18. Akseli-3 ylälämpötila.valukoneet 4&5, 595-laatu. Ei-syheröt 5 kelaa, syheröt 2 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys alle 1241 mm. 9

13 Vk 4&5, 595-laatu, Koklev Akseli-3 ylälämpötila Kuva 19. Akseli-3 ylälämpötila.valukoneet 4&5, 595-laatu. Ei-syheröt 19 kelaa, syheröt 5 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. Vk 4&5, 595-laatu, Koklev Akseli-3 ylälämpötila Kuva 20. Akseli-3 ylälämpötila.valukoneet 4&5, 595-laatu. Ei-syheröt 14 kelaa, syheröt 9 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. Vk 4&5, 595-laatu, Koklev Akseli-3 ylälämpötila Kuva 21. Akseli-3 ylälämpötila.valukoneet 4&5, 595-laatu. Ei-syheröt 35 kelaa, syheröt 15 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 10

14 Vk 4&5, 595-laatu, Koklev > Akseli-3 ylälämpötila Kuva 22. Akseli-3 ylälämpötila.valukoneet 4&5, 595-laatu. Ei-syheröt 35 kelaa, syheröt 2 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys yli 1664 mm. 3.2 Valukoneet 4 ja 5, 596-laatu Kuvat esittävät termoelementtihistogrammeja valukoneilla 4 ja laadulla eisyherökeloissa ja syherökeloissa. Kuvat on piirretty 3-akselin ylälämpötilan mukaan. Vk 4&5, 596-laatu, Koklev < Akseli-3 ylälämpötila Kuva 23. Akseli-3 ylälämpötila.valukoneet 4&5, 596-laatu. Ei-syheröt 10 kelaa, syheröt 4 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys alle 1400 mm. Vk 4&5, 596-laatu, Koklev Akseli-3 ylälämpötila Kuva 24. Akseli-3 ylälämpötila.valukoneet 4&5, 596-laatu. Ei-syheröt 17 kelaa, syheröt 10 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 11

15 Vk 4&5, 596-laatu, Koklev Akseli-3 ylälämpötila Kuva 25. Akseli-3 ylälämpötila.valukoneet 4&5, 596-laatu. Ei-syheröt 19 kelaa, syheröt 19 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. Vk 4&5, 596-laatu, Koklev Akseli-3 ylälämpötila Kuva 26. Akseli-3 ylälämpötila.valukoneet 4&5, 596-laatu. Ei-syheröt 53 kelaa, syheröt 22 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 3.3 Valukone 6, 595-laatu Kuvat esittävät termoelementtihistogrammeja valukoneella laadulla eisyherökeloissa ja syherökeloissa. Kuvat on piirretty 4-akselin ylälämpötilan mukaan. Vk6, 595-laatu, Koklev Akseli-4 ylälämpötila Kuva 27. Akseli-4 ylälämpötila.valukone 6, 595-laatu. Ei-syheröt 24 kelaa, syheröt 23 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 12

16 Vk6, 595-laatu, Koklev Akseli-4 ylälämpötila Kuva 28. Akseli-4 ylälämpötila.valukone 6, 595-laatu. Ei-syheröt 43 kelaa, syheröt 11 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm Vk6, 595-laatu, Koklev Akseli-4 ylälämpötila Kuva 29. Akseli-4 ylälämpötila.valukone 6, 595-laatu. Ei-syheröt 47 kelaa, syheröt 10 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. Vk6, 595-laatu, Koklev Akseli-4 ylälämpötila Kuva 30. Akseli-4 ylälämpötila.valukone 6, 595-laatu. Ei-syheröt 9 kelaa, syheröt 6 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 3.4 Valukone 6, 596-laatu Kuvat 31 ja 32 esittävät termoelementtihistogrammeja valukoneella laadulla eisyherökeloissa ja syherökeloissa. 13

17 Vk6, 596-laatu, Koklev Akseli-4 ylälämpötila Kuva 31. Akseli-4 ylälämpötila.valukone 6, 596-laatu. Ei-syheröt 11 kelaa, syheröt 26 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm Vk6, 596-laatu, Koklev Akseli-4 ylälämpötila Kuva 32. Akseli-4 ylälämpötila.valukone 6, 596-laatu. Ei-syheröt 9 kelaa, syheröt 20 kelaa. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Kokillin leveys mm. 3.5 Tulosten tarkastelu Termoelementtilämpötilojen histogrammit esitettiin kuvissa Taulukkoon 2 on koottu termoelementtijakaumien eniten esiintyneet lämpötilaluokat syherö- ja eisyherökeloissa kuvista Taulukoon 2 on myös merkitty mahdollinen lämpötilan optimialue, jos jakaumat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Luokkien välillä on käytetty 10 C porrasta. Tässä tutkimuksessa kokillilämpötilojen analysointi rajoittui yksittäiselle kokillin mitta-akselille; valukoneilla 4 ja 5 akselille 3 ja valukoneella 6 akselille 4. Analyysin luotettavauus on paikoin kyseenalainen, jos keloja esiintyy vain muutama tietyllä kokillileveydellä (taulukko 2). Taulukon 2 optimilämpötilat ovat lähinnä suuntaa-antavia. Valukoneilla 4 ja 5 kapeilla aihioilla (<1241mm, mm) 595-laadulla lämpötilaluokka 240 C tuottaa suhteellisesti eniten syheröä. Akselin 3 ylälämpötilaoptimi lienee välillä C (kuvat 18-19). Selkein ero ei-syherö- ja syherökelojen välille löytyi 595-laadulla aihioleveydellä mm (kuva 20). Ko. tapauksessa 3-akselin ylälämpötilan optimi on C. Suuremmat ja pienemmät 14

18 lämpötilat tuottavat vain syheröä, eikä toisaalta syheröä esiinny lämpötilavälillä C lainkaan. Taulukko 2. Termoelementtien lämpötilajakaumat syherö- ja ei-syherökeloissa. Valukoneiden 4 ja 5 akselin 3 ylälämpötila, valukoneen 6 akselin 4 ylälämpötila. Mahdollinen optimialue on merkitty, jos jakaumat poikkeavat mekittävästi toisistaan. Luokkien väli 10 C. Kuva Vk Akseli Aihio Kokillin leveys(mm) Syherö-kelat Syheröluokat ( C) 3- tai 4- akselilla Ei-syherökelat Ei-syheröluokat ( C) 3- tai 4- akselilla Optimialue( C) 18 4& Alle , & & , & & Yli & Alle & & & , ,

19 4 KOKILLIN PINNANKORKEUSHISTOGRAMMIT Kokillin pinnankorkeutta tutkittiin yhdistämällä valukoneet 4 ja 5 ja käsittelemällä valukone 6 erillisenä tapauksena. Edelleen 595- ja 596-laadut käsiteltiin erillisinä tapauksina. Pinnankorkeutta tutkittiin pinnan vaihteluna kahden peräkkäisen mittauksen välillä sekä oletetulla kelan matkalla. Kelan keskipituuden oletuksena käytettiin 7 m valupituutta. Pinnankorkeuden vaihtelu saatiin Neuvo-järjestelmästä suoraan maksimierona kahden mittauksen välillä. Pinnan vaihtelua tutkittiin Neuvon lisäksi Sapsol-järjestelmästä. Sapsolissa pinnankorkeus on ilmaistu korkeusasemana, josta pinnan vaihtelu laskettiin maksimierona kelan matkalla. Kelatarkastukset sekä Neuvon ja Sapsolin aineistohaut mahdollistivat pinnankorkeuden tutkimisen Neuvosta valukoneilla 4 ja 5. Valukoneella 6 pinnankorkeutta voitiin tutkia vain Sapsolista. Neuvon näyteväli on 10 cm valua, joka on noin puolet Sapsolin näytevälistä. Neuvossa näyteväli on noin 5 sekuntia ja Sapsolissa 10 sekuntia. 4.1 Kokillin pinta valukoneilla 4 ja 5 Valukoneilla 4 ja 5 kokillin pinnan vaihtelua tutkittiin Neuvosta. Neuvosta piirrettiin histogrammeina yksittäinen pinnan maksimieromittaus, sen keskiarvo kelan matkalta ja sen maksimi kelan matkalta. Lisäksi 595- ja 596-laadut käsiteltiin toisistaan erillään. Seuraavissa kuvissa on esitetty pinnanvaihtelua esittävät histogrammit valukoneilla 4 ja ja 596-laadulla Maksimiero 10 cm matkalla Kuvassa 33 on esitetty yksittäinen Neuvosta kerätty kokillin pinnan maksimiero 595- laadulla, joka tarkoittaa maksimieroa 10 cm matkalla. Vastaava esitys 596-laadulle on kuvassa 34. Kokillin pinta, vk4&5, 595-laatu Maksimiero 10cm matkalla Kuva 33. Kokillin pinnan maksimiero (mm) valukoneilla 4 ja 5, 595-laatu. Yksittäinen Neuvo- mittaus. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Ei-syheröt 43 kelaa, syheröt 21 kelaa. 16

20 Kokillin pinta, vk4&5, 596-laatu Maksimiero 10cm matkalla Kuva 34. Kokillin pinnan maksimiero (mm) valukoneilla 4 ja 5, 596-laatu. Yksittäinen Neuvo- mittaus. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Ei-syheröt 96 kelaa, syheröt 62 kelaa Maksimieron keskiarvo kelan matkalla Kuvassa 35 on esitetty kokillin pinnan maksimieron keskiarvo 7m matkalla 595-laadulla. Vastaava esitys 596-laadulle on kuvassa 36. Kokillin pinta, vk4&5, 595-laatu Maksimieron ka. 7m matkalla Kuva 35. Kokillin pinnan maksimieron keskiarvo (mm) valukoneilla 4 ja 5, 595-laatu. Laskettu Neuvosta 71 mittauksen jaksolta. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Eisyheröt 43 kelaa, syheröt 21 kelaa. Kokillin pinta, vk4&5, 596-laatu Maksimieron ka. 7m matkalla Kuva 36. Kokillin pinnan maksimieron keskiarvo (mm) valukoneilla 4 ja 5, 596-laatu. Laskettu Neuvosta 71 mittauksen jaksolta. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Eisyheröt 96 kelaa, syheröt 62 kelaa. 17

21 4.1.3 Maksimieron maksimi kelan matkalla Kuvassa 37 on esitetty kokillin pinnan maksimieron maksimi 7 m matkalla 595-laadulla. Vastaava esitys 596-laadulle on kuvassa 38. Kokillin pinta, vk4&5, 595-laatu Maksimieron maksimi 7m matkalla Kuva 37. Kokillin pinnan maksimieron maksimi (mm) valukoneilla 4 ja 5, 595-laatu. Laskettu Neuvosta 71 mittauksen jaksolta. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Eisyheröt 43 kelaa, syheröt 21 kelaa. Kokillin pinta, vk4&5, 596-laatu Maksimieron maksimi 7m matkalla Kuva 38. Kokillin pinnan maksimieron maksimi (mm) valukoneilla 4 ja 5, 596-laatu. Laskettu Neuvosta 71 mittauksen jaksolta. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Eisyheröt 96 kelaa, syheröt 62 kelaa. 4.2 Kokillin pinta valukoneella 6 Valukoneella 6 kokillin pinnan vaihtelua tutkittiin Sapsolista. Pinnankorkeustiedot ovat Sapsolissa pinnan korkeusasemina, jossa yksikkö on (mm). Sapsolista ei ole suoraan saatavailla maksimierosuuretta, vaan se laskettiin jälkeenpäin maksimin ja minimin erotuksena. Kuvat 39 ja 40 esittävät kokillin pinnan maksimin ja minimin erotusta oletetulla kelan matkalla (noin 7 m) valukoneella 6 aihiolaaduilla 595 ja 596. Sapsolissa mittausjakso on 10 sekuntia. Oletus on, että valu etenee noin 7 m 350 sekunnissa, joka vastaa kelanpituutta keskimäärin. Näin ollen 350 sekuntia koostuu 36 mittauksesta. 18

22 Kokillin pinta, vk6, 595-laatu Maksimiero 350s aikana Kuva 39. Kokillin pinnan maksimiero (mm) valukoneella 6, 595-laatu. Laskettu Sapsolista 36 mittauksen jaksolta. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Ei-syheröt 122 kelaa, syheröt 52 kelaa. Kokillin pinta, vk6, 596-laatu Maksimiero 350s aikana Kuva 40. Kokillin pinnan maksimiero (mm) valukoneella 6, 596-laatu. Laskettu Sapsolista 36 mittauksen jaksolta. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Ei-syheröt 30 kelaa, syheröt 46 kelaa. 4.3 Tulosten tarkastelu Kuvien perusteella näyttää, että ainoastaan valukoneilla 4 ja laadulla kokillin pinnan vaihtelu on selkeästi suurempi syheröissä kuin ei-syheröissä. Kuvasta 38 nähdään, että maksimieron maksimi kelan matkalla (7 m) erottelee syherö- ja ei-syheröjakaumat siten, että luokissa 1, 2 ja 3 mm ei-syheröitä esiintyy kumulatiivisesti noin 4 ja syheröitä vasta noin 5%. Toisin sanoen ko. suureen ollessa luokissa 1, 2 ja 3 mm on syheröiden esiintyminen epätodennäköistä. Myös kuvissa 34 ja 36 esitetyt yksittäinen maksimiero sekä sen keskiarvo kelan matkalla näyttävät poikkeavan syheröissä ja eisyheröissä valukoneilla 4 ja laadulla. Muutoin näyttää, ettei kokillin pinnan maksimieron avulla löydy selvää eroa eisyheröiden ja syheröiden kesken valukoneilla 4 ja laadulla, eikä valukoneella 6. Erikoista on, että 4 ja 5 koneilla 595-laadulla maksimeron luokat 1 ja 2 korostuvat syheröjakaumalla, eivätkä ei-syheröjakaumalla (Kuvat 33, 35 ja 37). Valukoneen 6 histogrammit eivät juuri poikkea toisistaan syheröissä ja ei-syheröissä (Kuvat 39 ja 40). 19

23 5 KOKILLIN LÄMMÖNSIIRTOHISTOGRAMMIT 5.1 Valukoneet 4 ja 5, 595- ja 596-laatu Lämmönsiirtoa tutkittiin vain valukoneilta 4 ja 5. Valukoneet 4 ja 5 sekä aihiolaadut 595 ja 596 yhdistettiin ja käsiteltiin samana tapauksena. Valukoneelta 6 näitä tietoja ei saatu kerättyä Neuvon kautta lainkaan. Pääasiallinen syy on, että valukone 6 on ollut seis kelatarkastusten aikana. Kokillin lämmönsiirtoa tutkittiin piirtämällä oletetulta kelan matkalta (7 m) lämmönsiirron maksimi, minimi ja maksimiero. Maksimierolla tarkoitetaan maksimin ja minimin erotusta. Ko. mittaukset on kerätty Neuvo-järjestelmästä, jossa näyteväli on 10 cm valua. Oletettu kelan pituus, noin 7 m, koostuu 70 mittauksesta. Neuvosta on otettu tarkasteluun aihion ulko- ja sisäsivujen lämmönsiirto. Lämmönsiirtohistogrammeihin liittyvät sulatukset on kerätty sulatuksista väliltä Kelamäärinä ei-syherökeloja on 93 ja syherökeloja 23. Kokillileveydet ovat poikkeavia ei-syheröissä ja syheröissä. Ei-syheröiden kokillileveydet ovat välillä mm ja syheröiden välillä mm. Oletus on kuitenkin, että kokillileveydellä ei ole lämmönsiirron kannalta merkitystä. Seuraavissa kuvissa on piirretty lämmönsiirtohistogrammit aihion ulko- ja sisäsivuilta valukoneilla 4 ja 5. Lämmönsiirto, vk 4&5, 595&596-laatu Ulkosivun maksimi 7m Kuva 41. Kokillin lämmönsiirto valukoneilla 4 ja 5, 595 ja 596 laadulla. Laskettu Neuvosta 70 mittauksen jaksolta. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Ei-syheröt 93 kelaa, syheröt 23 kelaa. Ulkosivun maksimi 7 m matkalta. 20

24 Lämmönsiirto, vk4&5, 595&596-laatu Ulkosivun minimi 7m Kuva 42. Kokillin lämmönsiirto valukoneilla 4 ja 5, 595 ja 596 laadulla. Laskettu Neuvosta 70 mittauksen jaksolta. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Ei-syheröt 93 kelaa, syheröt 23 kelaa. Ulkosivun minimi 7 m matkalta. Lämmönsiirto, vk4&5, 595&596-laatu Ulkosivun maksimiero 7m Kuva 43. Kokillin lämmönsiirto valukoneilla 4 ja 5, 595 ja 596 laadulla. Laskettu Neuvosta 70 mittauksen jaksolta. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Ei-syheröt 93 kelaa, syheröt 23 kelaa. Ulkosivun maksimiero 7 m matkalta. Lämmönsiirto, vk4&5, 595&596-laatu Sisäsivun maksimi 7m Kuva 44. Kokillin lämmönsiirto valukoneilla 4 ja 5, 595 ja 596 laadulla. Laskettu Neuvosta 70 mittauksen jaksolta. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Ei-syheröt 93 kelaa, syheröt 23 kelaa. Sisäsivun maksimi 7 m matkalta. 21

25 Lämmönsiirto, vk4&5, 595&596-laatu Sisäsivun minimi 7m Kuva 45. Kokillin lämmönsiirto valukoneilla 4 ja 5, 595 ja 596 laadulla. Laskettu Neuvosta 70 mittauksen jaksolta. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Ei-syheröt 93 kelaa, syheröt 23 kelaa. Sisäsivun minimi 7 m matkalta. Lämmönsiirto, vk4&5, 595&596-laatu Sisäsivun maksimiero 7m Kuva 46. Kokillin lämmönsiirto valukoneilla 4 ja 5, 595 ja 596 laadulla. Laskettu Neuvosta 70 mittauksen jaksolta. Tummat pylväät liittyvät syheröihin. Ei-syheröt 93 kelaa, syheröt 23 kelaa. Sisäsivun maksimiero 7 m matkalta. 5.2 Tulosten tarkastelu Kuvien perusteella näyttää, että lämmönsiirto on jossain määrin poikkeavaa eisyheröiden ja syheröiden kesken. Kuvissa 41 ja 44 esitettiin lämmönsiirron maksimi ulko- ja sisäsivuilla oletetullla kelan matkalla (7 m). Kuva 41 näyttää, että alle 36 yksikön maksimilämmönsiirto ulkosivulla on hyvä tilanne, eikä syheröä esiinny. Kuvan 44 mukaan sisäsivulla alle 34 yksikön maksimilämmönsiirto ei tuota merkittävästi syheröä. Kuvissa 42 ja 45 esitetyt lämmönsiirron minimit eivät näytä tuovan merkittävästi lisää erottelua ei-syheröiden ja syheröiden välille. Kuvien 43 ja 46 lämmönsiirron maksimierotukset näyttävät erottelevan ei-syheröitä ja syheröitä. Varsinkin kuvan 46 sisäsivun maksimieron ollessa joko 0 tai 1 yksikkö eisyheröistä noin 6 kuluu ko. luokkiin, mutta syheröitä ei juuri lainkaan. Myös näytemäärä on laaja (ei-syheröt 93 kelaa, syheröt 23 kelaa) ja analyysi lienee luotettava. 22

26 6 YHTEENVETO 6.1 Valunopeus Valunopeutta tutkittiin valukoneilta 4, 5 ja 6 kahdella aihiolaadulla 595 ja 596. Valukoneet 4 ja 5 käsiteltiin yhdessä ja valukone 6 erikseen. Aihiolaadut pidettiin erillään toisistaan. Mittaukset kerättiin Sapsol- järjestelmästä 10 sekunnin näytevälillä. Valunopeushistogrammit kuvaavat kokillin valunopeuksia, eivätkä enää esim. valunopeutta kokillin ja kaaren välillä. Kokillin valunopeudella näyttää olevan vaikutusta syheröiden syntymiseen ainakin histogrammipiirrosten perusteella. Kapeilla aihioilla, alle 1200 mm, syheröt esiintyvät suurissa valunopeuksissa yli 1.3 m/min. Tulosten perusteella voidaan suositella, ettei kapeita aihiotilauksia valeta yli 1.3 m/min nopeudella. Keskileveyksillä mm valunopeuden vaikutus syheröiden syntymiseen ei ole enää niin selvä kuin kapeilla aihioilla. Kuitenkin eroavaissa tapauksissa syheröt painottuvat yli 1.3 m/min valunopeuksiin. Leveillä aihioilla yli 1700 mm syheröt esiintyvät valunopeusalueella m/min. Valukoneilla 4 ja 5 ero ei-syheröiden ja syheröiden kesken on erityisen selvä. Valukoneilla 4 ja 5 valunopeusluokka 1.1m/min tuottaa suhteellisesti huomattavasti enemmän syheröä kuin ei-syheröä. Tämä tarkoittaa valunopeusaluetta m/min, koska luokkaväli on 0.05 m/min. Valukoneella 6 valunopeusalue m/min sisältää myös ei-syheröä ja erottelua on vaikea aikaansaada. 6.2 Kokillin termoelementtilämpötilat Kokillin vaippaan asennettujen termoelementtien lämpötiloja tutkittiin valukoneilta 4, 5 ja 6 aihiolaaduilla 595 ja 596. Valukoneet 4 ja 5 yhdistettiin ja valukone 6 käsiteltiin erikseen. Aihiolaadut 595 ja 596 käsiteltiin erillisinä tapauksina. Mittaukset kerättiin Sapsol- järjestelmästä 10 sekunnin näytevälillä. Keskiarvojen ja hajontojen mukaan ei-syherö- ja syheröjakaumat ovat lähes yhtenevät kokillin termoelementtimittauksiin perustuen. Selkein ero jakaumissa oli valukoneilla 4 ja laadun ylälämpötilojen välillä. Ko. ero keskiarvojen välillä on noin 20 C siten, että syheröiden keskiarvo on pienempi. Toisaalta tässä tapauksessa syherökeloja esiintyi vain 2 kpl. Termoelementtilämpötilat ovat keskiarvoiltaan hieman pienempiä syheröissä kautta linjan riippumatta valukoneesta tai aihiolaadusta. Keskiarvo on yleensä 5-10 C alhaisempi syheröissä. Lämpötilojen hajonnat ylä- ja alalämpötiloissa ovat kuitenkin täysin samaa luokkaa, 3-6 C, ei-syheröissä ja syheröissä. Aihion päädyissä ja reunoissa ei havaittu merkittäviä lämpötilaeroja ei-syheröiden ja syheröiden kesken. Termoelementtilämpötilat ovat aihion reunoissa ja päädyissä yleensä matalammat kuin keskialueella. Poikkeus oli valukoneen laatu kokillileveyksillä 23

27 mm, jossa reuna- ja päätyelementtilämpötilat eivät poikenneet merkittävästi kokillin pitkän sivun lämpötiloista. Histogrammipiirroksissa esitettiin valukoneiden 4 ja 5 3-akselin ylälämpötilat. Valukoneelta 6 esitetiin 4-akselin ylälämpötila. Valukoneilla 4 ja 5 kapeilla aihioilla (<1241 mm, mm) 595-laadulla lämpötilaluokka 240 C 3-akselin ylälämpötilassa tuottaa suhteellisesti eniten syheröä. Selkein ero ei-syherö- ja syherökelojen välille löytyi valukoneilla 4 ja laadulla aihioleveydellä mm. Ko. tapauksessa 3-akselin ylälämpötilan optimi lienee välillä C. Termoelementtilämpötilojen analysointia vaikeutti kokillin leveyden muuttuminen sekä näin ollen aihion reunan sijainnin muuttuminen suhteessa mitta-akseleihin. Tärkeää olisi ollut tutkia kulloisenkin aihioleveyden yksi tai kaksi reunimmaista termoelementtiä ja mitta-akselia. Tässä raportissa esitettiin historgammit valukoneiden 4 ja 5 3-akselilta ja valukoneen 6 4-akselilta, jotka ovat reunimmaisia vain kapeilla aihioilla. Mahdollisissa jatkotutkimuksissa termoelementtien analyysiä voi yrittää esim. SOM:lla. SOM:lla ( itseorganisoituva kartta ) voidaan periaatteessa samanaikaisesti kuvata mittausaineistoa laadullisessa ja määrällisessä mielessä. Tyhjentävää vastausta siihen, voidaanko termoelementtilämpötiloista nähdä syherön syntyminen luotettavasti, ei voitu tässä tutkimuksessa antaa. 6.3 Kokillin pinnankorkeus Tulosten mukaan valukoneilla 4 ja laadulla kokillin pinnan maksimieroa voi hyvinkin käyttää syheröiden ennustamiseen. Jos yksittäinen maksimieromittaus 10 cm matkalla on pienempi kuin 3 mm eli 2 mm ja sitä pienempi, niin ko. luokissa 0, 1 ja 2 mm ei-syheröiden kokonaisosuus on noin 6 ja syheröiden vain. Myös maksimeron maksimi 7 m matkalla erottelee syheröitä siten, että luokissa 0, 1, 2, ja 3 mm eisyheröiden kokonaisosuus on noin 4 ja syheröiden vain noin 4%. Valukoneilla 4 ja laadulla ei voitu osoittaa selviä eroja ei-syherö- ja syheröjakaumien välillä. Valukoneen ja 596-laaduilla kokillin pinnan vaihtelu ei näyttänyt erottelevan syheröitä ei-syheröistä tässä tutkimuksessa. Tiheämmän näytevälin (noin 5 s) ansiosta Neuvon mittaukset sopivat Sapsolia paremmin pinnanvaihtelun tutkimiseen. Tästä syystä pinnankorkeuden vaihtelun tutkiminen onnistui periaatteessa paremmin valukoneilla 4 ja 5, kuin 6-koneella. Valukoneella 6 analyysi todennäköisesti kärsi siitä, että kokillin pintaa tutkittiin Sapsolista, jossa näyteväli on 10 sekuntia, mikä lienee liian pitkä aika mitata pinnan vaihtelua. 24

28 6.4 Kokillin lämmönsiirto Lämmönsiirtoa kokillissa tutkittiin vain valukoneilta 4 ja 5. Valukoneet 4 ja 5 pidettiin yhdessä, samoin aihiolaadut 595 ja 596 pidettiin yhdessä ja käsiteltiin samana tapauksena. Lämmönsiirtoa tutkittiin Neuvo-järjestelmästä 70 mittauksen avulla. Yksi mittaus vastaa 10 cm valupituutta. Näin ollen lämmönsiirtoa tutkittiin noin 7 m valun matkalta. Maksimilämmönsiirto on jossain määrin poikkeavaa ei-syheröiden ja syheröiden kesken. Alle 36 yksikön maksimilämmönsiirto ulkosivulla on hyvä tilanne, eikä syheröä esiinny sillä alueella. Sisäsivulla puolestaan alle 34 yksikön maksimilämmönsiirto ei tuota merkittävästi syheröä. Lämmönsiirron minimit eivät näytä tuovan merkittävästi lisää erottelua ei-syheröiden ja syheröiden välille. Lämmönsiirron maksimierotukset näyttävät erottelevan ei-syheröitä ja syheröitä. Sisäsivun maksimieron ollessa joko 0 tai 1 yksikkö, ei-syheröistä noin 6 kuluu ko. luokkiin, mutta syheröitä ei juuri lainkaan. Tasainen lämmönsiirto kelan matkalla näyttää vähentävän syheröiden esiintymistä. Syherötapaukset esiintyvät maksimieron luokassa 2 yksikköä ja sitä suuremissa luokissa. 25

29 ISSN Oulun yliopisto Säätötekniikan laboratorio Sarja B Toimittaja: Leena Yliniemi 1. Yliniemi L & Koskinen J, Rumpukuivaimen sumea säätö. Joulukuu s. 6 liitettä. ISBN Leiviskä K, Rauma T, Ahola T, Juuso E, Myllyneva J & Alahuhta P, Sumea mallintaminen, viritys ja säätö. Tammikuu s X. 3. Altavilla M, Koskinen J & Yliniemi L, Rumpukuivaimen säätö neuroverkolla. Tammikuu s. ISBN Myllyneva J, Leiviskä K, Heikkinen M, Kortelainen J & Komulainen K, Sumean säädön käyttömahdollisuudet hiertämön ohjauksessa. Huhtikuu s. ISBN Leiviskä K & Heikkinen M, TMP-prosessin mallintaminen ja mallipohjainen säätö. Huhtikuu s. ISBN Jaako J, Nopeusyhtälön parametrien sovittaminen. Huhtikuu s. ISBN Myllyneva J, Kortelainen J, Latva-Käyrä K, Nystedt H & Leiviskä K, Hiertämön laatusäädöt. Syyskuu ISBN Lähteenmäki M & Leiviskä K, Tilastollinen prosessinohjaus: perusteet ja menetelmät. Lokakuu ISBN Tervahartiala P & Leiviskä K, Tilastollinen prosessinohjaus: ohjelmistovertailu. Elokuu ISBN Jaako J, Eräitä optimointitehtäviä. Syyskuu s. ISBN Jaako J, Yksinkertaisia prosessimalleja. Syyskuu s. ISBN Jaako J, MATLAB-ohjelman käyttö eräissä prosessiteknisissä laskuissa. Syyskuu s. ISBN X. 13. Jaako J, Säätötekniikan laboratorion opetuskokeiluja I Portfoliomuotoisen kurssin toteutus ja tulokset. Helmikuu s. ISBN Ahola T, Ruuska J, Juuso E & Leiviskä K, Paperikoneen katkoherkkyysindikaattori. Helmikuu s. ISBN Ylikunnari J, InTouch valvomo-ohjelmiston implementointi lämmönsiirron identifiointiprosessiin (PS II:n harjoitustyölaitteisto). Maaliskuu ISBN Mäki T & Juuso E, Tapahtumapohjainen sumea lingvistinen yhtälöjärjestelmä lääkevalmisteiden koostumusten ja valmistusprosessien tutkimuksessa. Kesäkuu ISBN Jaako J, Säätötekniikan laboratorion opetuskokeiluja II Apuopettaja opettajan apuna. Elokuu s. ISBN Sivonen J, Johdatus säätötekniikkaan, opetuslaitteiston suunnittelu ja toteutus. Syyskuu s. ISBN Mutka P, Neuraalilaskenta ja epälineaarinen dynamiikka komponenttien kulutus- ja myyntiennusteiden laatimisessa. Joulukuu s. ISBN Komulainen K & Juuso E, Vikatietojen hyödyntäminen funktionaalisessa testauksessa. Joulukuu s. ISBN Ikäheimonen J, Juuso E, Leiviskä K & Murtovaara S, Sulfaatisellun menetelmät, keiton ohjaus ja massan pesu. Joulukuu s. IBSN Ikäheimonen J, Juuso E, Leiviskä K, Murtovaara S & Sutinen R, Keittolipeä- ja massa-analyysi sellun keitossa ja pesussa. Joulukuu s. ISBN

30 25. Rahikka L & Juuso E, Sulfaatisellun eräkeittoprosessin jatkuvatoiminen analysointi. Joulukuu s. ISBN Pirttimaa M & Leiviskä K, Tilastollinen prosessinohjaus: Pastapainoprosessin tehdaskokeet. Joulukuu ISBN Jaako J & Nelo S, Prosessi- ja ympäristötekniikan opetuksen tulevaisuuden haasteita. Tammikuu ISBN Näsi J, Isokangas A & Juuso E, Klusterointi kuorimon puuhäviöiden mallintamisessa. Tammikuu ISBN Mäki T & Juuso E, Lingvistinen yhtälöjärjestelmä lääkevalmisteiden rakeistusprosessin dynaamisessa simuloinnissa. Tammikuu ISBN Joensuu P, Vikadiagnostiikka sulatuksen laadunohjauksessa:syherön syntyminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Tammikuu ISBN Ikäheimonen J., Leiviskä K. & Ruuska J., Jatketiilen tukkeentumisen mallintaminen neuroverkoilla. Helmikuu ISBN Ikäheimonen J., Leiviskä K. & Ruuska J., Sulkutangon asennon ja valunopeuden käyttö jatketiilen tukkeentumisen ennustamisessa. Maaliskuu ISBN Ruuska J. & Leiviskä K., LD-KG-konvertterin lämpötilamalli. Toukokuu ISBN Ainali I., Juuso E. & Sorsa A., Vesikemikaalien annostelutyökalun kehittäminen: Flotaation perusteet, koejaksot ja mallinnus. Marraskuu ISBN Näsi J. & Sorsa A., Jatkuvatoimisen liuospuhdistuksen pilot-prosessin mallinnus ja prosessikehitys. Helmikuu ISBN Ikäheimonen J. & Leiviskä K. Syherödatan analysointi histogrammeja käyttäen. Maaliskuu ISBN Ikäheimonen J. & Leiviskä K. Neuroverkot ja lingvistiset yhtälöt jatketiilen tukkeuman ennustuksessa. Huhtikuu ISBN ISSN Säätötekniikan laboratorio Sarja B