Valtion talousnäkymät / taloushallinnon kehittämisnäkymiä. HAUS taloushallinnon kevätseminaari

Transkriptio

1 Valtion talousnäkymät / taloushallinnon kehittämisnäkymiä HAUS taloushallinnon kevätseminaari

2 Talouden näkymät European Commission: Spring forecast 2013 ( ) The EU economy: adjustment continues Outlook still clouded by high uncertainty: On the back of important policy decisions since last summer, perceived redenomination risks have largely been dispelled. Yet, with uncertainty about economic perspectives remaining high and a fragile macro-financial situation, downside risks continue to largely prevail. In particular, the effective implementation of adjustment measures and policies to strengthen the EMU architecture remains crucial to prevent a return of stress in financial markets. Deloitte: Global Economic Outlook Q ( ); The worst part of the current downturn in the Eurozone seems to be ending, and it is likely that a shaky recovery will set in. Exports are the main driver for this recovery, while demand and investments do not lend support to economic growth. The Eurozone continues to struggle with many growth-inhibiting aftereffects of the financial crisis and the euro crisis, and with a deeply divided economic performance. Seen from this perspective, even a shaky recovery would be good news and something to build upon. 2

3 Talouden näkymät VM: Taloudellinen katsaus ( sekä Julkisen talouden kestävyys ja rakenneuudistukset (VM 5/2013): Kansainvälisen talouden epävarmat näkymät heijastuvat Suomen talouteen ennustehorisontin ajan. Viimeaikaiset talouden tilaa kuvaavat indikaattorit osoittavat kuitenkin kansainvälisen taloustilanteen heikkenemisen pysähtyneen ja rahoitusmarkkinoiden tilanne on myös vakiintumaan päin. Euroalueen tilanne on kuitenkin vielä herkkä ja sen shokkien sietokyky alhainen. 3

4 Talouden näkymät European Commission - European Economic Forecast Spring 2013 Forecasts for Finland GDP growth (%, yoy) 2,8-0,2 0,3 1,0 Inflation (%, yoy) 3,3 3,2 2,4 2,2 Unemployment (%) 7,8 7,7 8,1 8,0 Public budget balance (% of GDP) -0,8-1,9-1,8-1,5 Current account balance (% of GDP) -1,3-1,6-1,7-1,8 European Economy n 2 03 May 2013, European Commission VM/ Taloudellinen katsaus GDP growth (%) 2,8-0,2 0,4 1,6 Inflation (%) 3,4 2,8 2,1 2,5 Unemployment (%) 7,8 7,7 8,2 8,1 Public budget balance (% of GDP) -1,1-2,3-2,3-1,7 Current account balance (% of GDP) -1,4-2,2-2,3-1, / VM 4

5 Talouden näkymät Suomen talous suhdanne- ja rakennekuopassa suhdanneongelma Avoimen sektorin sopeutuminen kv-kaupassa tapahtuneisiin muutoksiin vienti finanssikriisiä edeltävän huipun alapuolella kustannuskilpailun heikentyminen elektroniikka- ja metsäteollisuuden rakennemuutos julkinen talous seisoo tai kaatuu työllisyyden ja tuottavuuden mukana Vanhuushuoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuva hyvinvointivaltion rahoitusongelma väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen on meillä nopeimmillaan kahden seuraavan vuosikymmenen aikana aiemmin kuin EU:n vanhoissa jäsenmaissa keskimäärin 5

6 Talouden näkymät Kestävyysvajearvioita, % BKT:sta Komissio (2012) 5,8 % Suomen Pankki (2012) 4,0 % VM (2013) 4,2 % ETLA (2013) 1,0 % - 2,5 % -> eli julkisessa taloudessa on 2 12 mrd. euron aukko Luottoluokituslaitos Moody`s on vahvistanut Suomen valtion pitkäaikaisen velan parhaan mahdollisen AAA- luokituksen (Fitch Ratings ) Valtiolla on parhaat mahdolliset luokitukset myös Standard & Poor'silta (AAA) Moody s ja Fitch pitävät Suomen luottoluokitusnäkymiä vakaina 6

7 Kehysnäkymät Kehykseen kuuluvat menot ovat 2014 n. 42,5 mrd. euroa. Kehysmenot alenevat kehyskauden aikana noin 0,8 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä Hallitus päätti lisäsopeutustoimista, joilla on merkittävä nettovaikutus kehykseen kuuluvien menojen tasoon. Siten ns. vaalikauden kehystä alennetaan 150 milj. eurolla vuodelta 2014 ja 450 milj. eurolla vuodelta Kehyksen alentaminen on mahdollista kesken vaalikauden heikentämättä kehyksen uskottavuutta Muutoksen jälkeen jakamatonta varausta vuodelle 2014 jää 193 milj. euroa ja vuodelle milj. euroa, minkä lisäksi kummallakin vuodelle on 200 milj. euron varaus ltae:ta varten 7

8 Kehysnäkymät Valtiovarainministeriön arvio budjettitalouden tasapainosta vuosina , mrd. euroa, käyvin hinnoin Budjettitalouden arvioidut tulot yhteensä1) 43,2 45, ,9 50,6 52,5 54,1 Budjettitalouden arvioidut menot yhteensä, käyvin hinnoin 2) 50,4 53,4 54,5 53,8 54, ,5 Arvio budjettitalouden tasapainosta -7,1-7,5-7,5-4,9-3,8-2,4-2,3 Valtionvelka suhteessa BKT:seen, % ,8 46,4 46,2 45,5 44,7 1) Sisältää myös valtion antamien lainojen takaisinmaksut. 2) Menot on muutettu käypähintaiseksi valtiovarainministeriön valtionmenojen hintaindeksiennusteella, joka antaa suuntaa antavan arvion hintakehityksestä kehyskaudella. 8

9 9

10 Sopeutustoimenpiteet Kehysnäkymät Hallitus on päättänyt vuoden 2015 tasolla noin 600 milj. euron nettomääräisistä uusista lisäsopeutustoimista Verotus kiristyy ns. haittaveroissa (mm. tupakka, alkoholi ja makeiset). Yhteisöverokantaa alennetaan merkittävästi mutta toisaalta osinkoverotusta kiristetään ja tiettyjä verotukia poistetaan tai rajoitetaan Suurimmat säästöt kohdistuvat mm. kuntien valtionosuuksiin, sairausvakuutuslain mukaisesti maksettaviin korvauksiin sekä kehitysyhteistyömäärärahojen tasoon Lisäpanostuksia osoitetaan mm. kehittyvien yritysten tukemiseen, teollisuudelle v.2015 voimaan astuvasta rikkidirektiivistä aiheutuvien kustannusten kompensoimiseen, ICT2015 ohjelman toimeenpanoon, työmarkkinoille osallistumiseen kannustamiseen sekä ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen lisäpanostuksiin 10

11 Kehysnäkymät Hallituksen päättämät sopeutustoimenpiteet toteutetaan asteittain vuoteen 2015 mennessä Aiemmat päätökset mukaan lukien sopeutustoimet kohentavat valtion rahoitusasemaa nettomääräisesti yhteensä 5,2 mrd. eurolla vuoden 2015 tasolla verrattuna kevään 2011 kehyspäätökseen Valtionvelka nousee kehyskaudella 105 mrd. euroon 2017 Arviolta 45% suhteessa BKT:hen Velkaantumistahti hidastuu selvästi viime vuosien tasosta Valtionvelan suhde BKT:een kääntyy laskuun 11

12 Laskentatoimen/kirjanpidon näkymiä ents-using-accrual-accounting-set-to-soar/ By Nick Mann 14 May 2013 More governments actively plan to use accrual accounting over the next five years, according to a survey published Just 24% of 100 countries that responded to a PwC -survey said they currently used the accrual accounting approach for their central government accounts. But 37% said they planned to start using it over the next five years. PwC said this would represent a rise of 142%. 12

13 Laskentatoimen/kirjanpidon näkymiä Government accounting and financial reporting, today and tomorrow.. (PwC Global survey on accounting and reporting by central governments 4/2013) There is great diversity in accounting practices but the trend towards accrual accounting is clear There is an urgent need for sound and transparent accounting by all governments. Governments financial statements should reflect the full economic impact of political decisions A major shift to accrual accounting is expected in developing countries, with IPSAS serving as a common reference point EPSAS Harmonisation of high-quality public sector accounting standards on the international level enhance the credibility of government financial statements and facilitates comparison within the global public sector Budgets remain largely on a cash basis Accrual budgeting provides better insight for decision-making, considering the long-term impact of political decisions 13

14 Taloushallinto hanke Toimikausi VM107:00/2012 Tavoitteet Taloushallinnon tuloksellisuus ja vaikuttavuus Ajantasaistetaan tavoitteet ja tarkastellaan kehittämispotentiaali Linjausten ja kehittämistyön läpikäynti Strategia ja sen toimeenpanoa tukevat tavoitteet valtion taloushallinnolle Yhteinen tavoitetila kehittämiselle ja resurssien suuntaamiselle Tarpeellisten muutosten toimeenpanon tuki ja edistäminen 14

15 Mitkä tavoitteet (2-3 tärkeintä) taloushallinnolle vuodelle 2020? Prosessien yhtenäistäminen ja virtaviivaistaminen, selkeät työnjaot, yhteiset tietojärjestelmät toimivia ja helppokäyttöisiä, Palkeiden palveluiden ja roolin edelleenkehittäminen, Taloustiedon hyötykäytön lisääminen suunnittelussa, seurannassa ja päätöksenteossa mitä lisää: Uutta ajattelua ja yhteistyötä Päätöksiä: johtajuutta ja toimeenpanokykyä Osaamisen kehittämistä (Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyttä) Tavoitteisiin pääsemiseksi mikä säilytetään: Palvelukeskusmalli Yhteisten tietojärjestelmien ja prosessien kehitys Tietoisuus suorituskyvystä Tavoitteiden saavuttamisen... mistä luovutaan: Kirjanpidon ja sen menettelyjen monimutkaisuudesta (Turhasta) varmistelusta ja tarkastuksesta mahdollistajat: Kehittäminen yhteistyön ja strategian avulla, muutoshalukkuus Johtajuuden ottaminen Resurssien vähyys (pakottaa muuttamaan) Tarvittavat säädösmuutokset esteet: Osaaminen ja resurssit Tahtotilan puute Vanhassa pysyttäytyminen Johtajuuden puute 15

16 LUONNOS Nykytila 2013 = Valtion taloushallinnossa taloustiedon hyödyntämisessä haasteena on, että voimavarat käytetään pakolliseen rekisteröintitehtävään, ei taloustiedon hyväksikäytön tukemiseen yhteisrahoitteinen toiminta aiheuttaa monia ongelmia käytännön työssä ohjausmallin, säädösten ja toimijoiden osalta haasteita ovat seuraavat Hallintomallin vastuut, velvollisuudet ja oikeudet epäselvät Säädöspohjassa sekä ohjeistuksessa muutostarpeita Palkeiden asema kaipaa selkeyttämistä, menojen käsittely yksinkertaistamista Tilintarkastus keskittyy yksittäisiin virheisiin.päästä päähän prosesseissa haasteita ovat:...taloushallinnon järjestelmien haasteita ovat: Kuvaukset eivät kata prosesseja, vastuut epäselviä Yhteisesti määritellyt prosessit eivät toimivia Yhteisiä prosesseja ei noudateta Järjestelmiä paljon, niiden omistajuus ja hallinta hajallaan Järjestelmien laadussa on ongelmia...henkilöstön osaaminen, sijainti ja parhaat käytännöt osa-alueen haasteita ovat Osaamistaso ei vastaa muuttuvia vaatimuksia Keskitetyn työn osuus alhainen Parhaat käytännöt eivät leviä virastosta toiseen

17 LUONNOS VISIO 2020 Taloushallinnosta talouden hallintaan Valtion taloushallinnossa vuoteen 2020 mennessä lisätään taloustiedon hyötykäyttöä suunnittelussa, seurannassa ja päätöksenteossa. 1) Tarjotaan päätöksenteon tarpeita tukevaa taloustietoa 2) Taloushallinto on taloudellista. Olennaisuus tekemisessä, seurannassa ja tarkastuksessa.prosesseja yhtenäistetään ja virtaviivaistetaan edelleen 7) Hankinnasta maksuun prosessi keskeisin kehittämiskohde 3) Määritellään toimijoiden roolit suhteet ja vastuut on selkeät työnjaot, roolit ja palveluiden tuotantoketjut. 8) Kaikki toimivat yhteisten prosessien mukaan ja ovat Palkeiden asiakkaita 4) Palkeet ja Valtiokonttori kiinteä osa taloushallintoa ja virastojen kumppani 9) Uusi toimintatapa aina pilotoidaan ennen laajaa käyttöönottoa...osaamistasoa nostetaan. 13) Osaamisen hallintaan panostetaan. 5) Taloushallinnon kehittämiseen luodaan selkeät menettelyt...yhteiset tietojärjestelmät ovat toimivia ja helppokäyttöisiä. 10) Taloushallinnon järjestelmät toimialariippuvaisia, koko valtionhallinto käyttää. 6) Selkeytetään yhteistyö- ja ohjausrakenteita. 11) Kaikki uudistukset otetaan virastoissa käyttöön. 12) Keskitetyssä mallissa riskeihin varauduttu

18 LUONNOS Vaikuttavuus Taloushallinnon strategiset tuloksellisuustavoitteet Ulkoinen Taloudellisuustiedot raportoitu oikeina ja riittävinä, kattavuus valtionhallinnossa >95 % (VTV:n vuosikertomus) Sähköisen taloushallinnon säästövaikutus Tilaustenhallinnan sovelluksen käyttöaste Aikaansaannoskyky Valtiokonttorin palveluiden käyttöaste Palkeiden käyttöaste Riittävä laatu esim. myöhässä maksettujen laskujen osuus, Viivästyskorkojen määrä, Keskuskirjanpitoon tehtävien korjausten määrä, Palkeiden virheiden määrä Työtyytyväisyys (ml. tyytyväisyys tietojärjestelmiiin) Osaamisen mittarit koulutuspäivien lkm osaamispassien lkm Palvelukyky Valtiokonttorin, Palkeiden ja Viraston tahan asiakastyytyväisyys (ml. Tietojärjestelmät) Tulokertymien ja määrärahojen ennustetarkkuus +/- 2% Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu +/- 2-5 % suunniteltuun nähden (tarkennettava) Taloustiedon sopivuus käyttäjän tarpeisiin Taloushallinnon tuloksellisuuden komponentit 1. Taloustiedon hyötykäyttö ja sen tukeminen 2.Prosessien yhtenäistäminen ja virtaviivaistaminen 3.Yhteiset tietojärjestelmät toimivia ja helppokäyttöisiä 4. Ihmiset ja osaaminen 5.Selkeät työnjaot, roolit ja palveluiden tuotantoketjut Sisäinen Tuottavuus ja taloudellisuus Tuottavuus vrt. bench mark organisaatiot Tuottavuuden paraneminen puuttuvalla 24 % v mennessä (välitarkastelu v. 2015) Ostolaskun käsittely 20 (hlöstökust.) ja 40 min. Taloushallinnon tietojärjestelmäkustannukset XX euroa/käyttäjä 18