Hilda Flodin edustaa kansainvälisesti suuntautunutta, monipuolista taiteilijatyyppiä, jonka aatteellisena taustana oli ajatus kaikkien taidelajien
|
|
- Johannes Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hilda Flodin edustaa kansainvälisesti suuntautunutta, monipuolista taiteilijatyyppiä, jonka aatteellisena taustana oli ajatus kaikkien taidelajien ykseydestä ja samanarvoisuudesta ideaalin kauneuden ilmentäjänä. Hilda Flodin kuului suomalaisen taidegrafiikan uranuurtajiin ja hän oli eräs ensimmäisistä naiskuvanveistäjistä Suomessa. Ensimmäiset teokset syntyivät 1890-luvun lopulla ja hänen tuotteliain kautensa ajoittuu vuosille Keskeinen osa tuotannosta on henkilökuvia naisista, lapsista, vanhuksista, taiteilijaystävistä ja ajan kulttuuripersoonista. Hän oli myös kiinnostunut maiseman ja interiöörien kuvauksesta ja molemmat aihepiirit esiintyivät läpi koko hänen tuotantonsa. Hilda Flodinin ura kuvaa kiinnostavalla tavalla sitä tilannetta, jossa vuosisadan vaihteen naistaiteilijat elivät luvulla uransa aloittaneet taiteilijattaret toimivat hänen opettajinaan ja olivat jo osaltaan avanneet Flodinille mahdollisuuden aktiiviseen työskentelyyn kuvataiteiden piirissä.
2 Hilda Maria Flodin syntyi 16. maaliskuuta 1877 Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat senaatin valtioneuvos Frithiof Flodin ( ) ja Fanny Virginia Basilier ( ). Molempien vanhempien suku oli musikaalisesti lahjakasta. Kuvataidetta Flodinin suvussa harrasti Hilda Flodinin setä Viktor Flodin, joka suunnitteli kynttiläkruunuja suomalaisiin kirkkoihin ja osallistui Talvipalatsin koristelutöihin Pietarissa. Musiikki oli tärkeä osa Flodinin perheen jokapäiväistä elämää ja Hilda Flodin kertoi äitinsä nukuttaneen lapsensa iltaisin Beethovenin sonaateilla. Hilda itse ei kuitenkaan osoittanut ammatillista mielenkiintoa musiikin alalle vaikka pianonsoitto jäikin harrastukseksi.
3 Hilda Flodin oli vilkas, omapäinen lapsi ja jo Laurellin tyttökoulussa kiinnostunut ennen kaikkea piirtämisestä; hän sai piirustuksenopettajaltaan Lilli Törnuddilta luvan piirtää eläviä malleja iankaikkisten vanhojen kipsipäiden sijaan. Aiheita löytyi koulusta ja kodin ympäristöstä: hän piirsi muotokuvia ystävistään, opettajistaan ja perheestään. Vaikka yhdeksänlapsinen perhe ei ollut varakas, vanhemmat tukivat lastensa taiteellisia taipumuksia viemällä heidät konsertteihin, näyttelyihin ja teattereihin.
4 Hilda Flodin aloitti taideopintonsa 16-vuotiaana Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa syksyllä Samalla luokalla opintonsa aloittivat mm. Hugo Simberg ja Ester Helenius, josta tuli jo kouluaikana Flodinin Läheinen ystävä. Koulu antoi Flodinille hyvät piirustustaidolliset valmiudet, joskin opetusta on myöhemmin moitittu siitä, että oppilaiden piirrustustaito oli nuhteeton mutta kuivakas. Teknisen taidon hallintaa pidettiin tärkeämpänä kuin yksilöllistä ilmaisukykyä. Opetussuunnitelman mukaan luokkia oli neljä: Valmistava luokka, malliluokka sekä maalaus ja veistoateljee. Aluksi harjoiteltiin yksinkertaisia viivapiirustusta ja veistosten yksityiskohtien kuvaamista. Vähitellen edettiin varjostusten harjoitteluun ja vihdoin kokonaisen kolmiulotteisen kipsimallin piirtämiseen. Vasta perusopintojen jälkeen oli mahdollista piirtää elävää mallia, minkä katsottiin olevan vaativinta ja taiteellisesti mielenkiintoista.
5 Hilda Flodinin tärkeimmät opettajat olivat Albert Gebhard, Elin Danielsson, Maria Wiik ja etenkin Helene Schjerfbeck, joka kehotti oppilaitaan työskentelemään mahdollisimman itsenäisesti ja keskittymään olennaiseen. Helene Schjerfbeckin merkityksestä nuorelle taideopiskelijalle kertoo se, että vielä 75-vuotiaana Hilda Flodin muisteli eräässä kirjeessään Schjerfbeckin sanoja seuraavasti: yksinkertaistuta ja yksinkertaistuta niin, että älä välitä muusta Hilda Flodin menestyi opinnoissaan hyvin ja sai tunnustusta lahjakkuudestaan. Ensimmäisen vuoden päätteeksi hänelle myönnettiin Taideyhdistyksen hopeapiirrin ja vuosina 1895 ja 1898 kiitoslause osoituksena Ahkeruudesta ja edistyksestä. Vuonna 1897 hän sijoittui kolmanneksi Suomen taideyhdistyksen dukaattikilpailussa. Opiskeluaikana Hilda Flodinin mielenkiinto suuntautui lähinnä grafiikkaan ja kuvanveistoon.
6 Kun opinnot vuonna 1898 Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa päättyivät, Hilda Flodin matkusti Pariisiin useiden vastavalmistuneiden taiteilijaystäviensä tavoin samaan aikaan Pariisissa asuneita suomalaistaiteilijoita olivat mm. Emil Halonen, Väinö Hämäläinen, Gabriel Engberg, Ester Helenius ja J.K.Kyyhkynen. Frithiof Flodinin ja hänen tyttärensä suhde oli läheinen isän ymmärtämystä nuorta taiteilijaa kohtaan ilmentää se, että Hildan ilmoittaessa aikomuksestaan matkustaa Pariisiin isä halusi kustantaa tyttärensä matkan. Hilda Flodin aloitti opintonsa Academie Colarossissa, joka oli eräs suomalaisten suosimista yksityisakatemioista Ranskassa. Vuonna 1881 perustetussa Colarossissa olivat edellisen sukupolven naistaiteilijoista aikaisemmin opiskelleet mm. Helene Schjerfbeck, Helena Westermarck, Ada Thilen ja Ellen Favorin. Flodinin oli helppo kotiutua Pariisiin, sillä hän asui aluksi sisarensa Fanny ja hänen miehensä, ranskalaisen Julien Leclerqin luona.
7 Leclerqc oli runoilija ja taidekriitikko, joka keräsi jo varhain Vincent van Goghin teoksia. Hän järjesti ranskalaisen nykytaiteen näyttelyitä pohjoismaihin 1890-luvulla ja kokosi merkittävän van Goghin retrospektiivisen näyttelyn Pariisiin vuonna Leclerqc oli myös Auguste Rodinin ystävä, mikä edesauttoi Hilda Flodinin pääsyä Rodinin oppilaaksi. Hilda Flodin viihtyi Pariisissa ja nautti kaupungin ilmapiiristä. Päivät kuluivat taideopintojen parissa. Akatemian ulkopuolella Flodin täydensi grafiikkaopintojaan perehtymällä mezzotintatekniikkaan. Iltaisin hän vietti aikaansa pariisilaisissa taiteilijapiireissä, joihin hän tutustui lankonsa välityksellä. Skandinaavit tapasivat usein toisiaan norjalais-ranskalaisen säveltäjän William Molardin ja hänen ruotsalaisen vaimonsa, kuvanveistäjä Ida Ericsonin kotona Rue Vescingetorix lla. Lauantai-illan vastaanotoilla vieraina nähtiin mm. Edvard Grieg, August Strindberg ja Edvard Munch.
8 Hilda Flodin oli innolla mukana rakentamassa vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osastoa. Näyttelyn komissaarina toiminut Albert Edelfelt oli koonnut suomalaisen taiteen parhaimmistoa edustamassa maan kulttuurielämää kansainväliselle yhteisölle. Gesellius, Lindgren & Saarisen suunnitelmassa paviljongissa olivat esillä mm. Gallén-Kallelan Kalevalaaiheiset freskot, Emil Halosen suomalaisia elinkeinoja ja tapoja kuvaavat honkareliefit sekä Emil Wikström kansallisaiheiset veistokset. Maalareista mukana olivat mm. Magnus Enckell, Hugo Simberg ja Juho Rissanen. Suomen paviljonki kiteytti kansallisromanttisen ajatuksen taiteiden ykseydestä ja sen pystyttämisestä tuli samalla maan itsenäistymispyrkimysten symboli. Näyttelyosasto oli menestys ja ranskalaisten lehtien arviot ylistäviä maan taide nähtiin alkuvoimaisena ja omaperäisenä.
9 Maailmannäyttelyn yhteydessä järjestettiin Auguste Rodinin teosten laaja näyttely, joka teki Flodiniin lähtemättömän vaikutuksen. Rodinin vaikutus Hilda Flodinin veistoksiin näkyy selkeästi vuonna 1900 valmistuneen pronssisen Ajattelija-rintakuvan muotoilusta ja pintakäsittelyssä. Teos oli esillä Suomen Taideyhdistyksen kevätnäyttelyssä vuonna 1901 mistä se hankittiin Antellin kokoelmiin. Vuonna 1904 Rodin vieraili Flodinin ateljeessa. Flodin työsti Consolation (Lohtu)-nimistä veistosta, joka kuvasi vanhempaa naista lohduttamassa surevaa nuorta tyttöä. Rodin oli nähnyt Flodinilta myös juuri valmistuneen kapellimestari Robert Kajanuksen rintakuvan ja pronssiveistoksen Aino ja merinymfit. Vierailun jälkeen Hilda Flodin kertoi kirjeessään isälleen ylpeänä Rodinin arvion työskentelystään: Suhtaudutte tehtäväänne vakavasti ja teette hyvää työtä, vieläpä erittäin hyvää. Consolation edusti virallisesti ainoana teoksenaan Suomea kevään 1905 Pariisin salongissa, sillä toinen mukana ollut suomalainen taiteilija Ville Vallgren oli merkitty luetteloon ranskalaiseksi.
10 Hilda Flodin oli esiintynyt Pariisissa jo vuonna 1901 kun hän osallistui Societe nationale-näyttelyyn Suomalaisen talonpojan muotokuvalla. Kipsinen muotokuvatutkielma La bonne femme oli esillä Champ-de-Mars salongissa vuonna Rodinin toinen suomalainen naisoppilas oli Sigrid af Forselles, joka tunsi hänen tuotantonsa erittäin hyvin avustettuaan Rodinia Calais n porvareiden ( ) toteuttamisessa. Vuoden 1906 Champ-de-Mars näyttelyssä Pariisissa Hilda Flodin kertoi Hufvudstadsbladetin kirjeenvaihtajalle Rodinin pitäneen Forsellesin reliefisarjaa loistavana. Auguste Rodinin vaikutus muihinkin suomalaisiin kuvanveistäjiin mm. Ville Vallgreniin, Emil Wikströmiin ja Emil Cedercreutziin.
11 Palattuaan Ranskasta kotimaahan vuoden 1900 lopussa Hilda Flodin syventyi sekä etsaamiseen että kuvanveistoon. Kuvanveisto ei ollut naistaiteilijalle tuolloin itsestään selvä taiteen laji, sitä pidettiin voimaa vaativana ja lähinnä miehille sopivana. Koska useilla ajan miespuolisilla kuvanveistäjillä oli ennen taideopintoja pohjakoulutus käsityöläisammattiin, valamisen teknisen taidon oppiminen oli vaikeampaa naiselle, jolla ei ollut vastaavaa kokemusta veistosten teknisestä toteuttamisesta. Hilda Flodin oli säännöllisessä kirjeenvaihdossa opiskelutoverinsa Emil Halosen kanssa ja kyseli myös Haloselta: Minä olen tehnyt yhden pienen kynttilänjalan, mutta se on tehty vaan kukista, mutta kyllä minun mielestäni kaunis, Kuinka teen että saisin sen valetuksi? Sitaatti Flodinin kirjeestä Haloselle kertoo yleisemminkin naistaiteilijan ongelmallisesta suhteesta veistotaiteeseen: naisveistäjä saattoi itsekin kokea pienimuotoiset aiheensa vähemmän tärkeinä kuin kansallisesti merkittävien monumentaaliveistoksia luovien miesten teokset.
12 Vuonna 1901 Hilda Flodin toteutti Helsinkiin Aleksanterinkadulle rakennetun Vakuutusyhtiö Pohjolan talon julkisivun koristeveistokset. Gesellius-Lindgren- Saarisen kansallisromanttisen rakennuksen henkeen sopivien ornamenttien aiheina olivat suomalaiset kasvit ja eläimet. Eniten huomiota herättivät oven molemmin puolin sijoitetut groteskit, mutta samalla humoristiset vuolukivinaamiot. Rakentaja -lehdessä nämä Irvikuvat tuomittiin välittömästi "yleistä makua ja rakennuksen kauneutta turmelevina." Hilda Flodin osallistui myös vuonna 1913 järjestettyyn Snellmanin patsaskilpailuun sijoittuen luonnoksellaan kolmannelle sijalle. Kilpailun voitti Emil Wikströmin ja Eliel Saarisen ehdotus.
13 Ensimmäisen kerran Hilda Flodinin teoksia oli julkisesti esillä vuoden 1899 Suomen taiteilijain näyttelyssä. Hän osallistui näyttelyyn kahdella veistoksella: näytteillä oli Miehen rintakuva, jonka mallina oli ollut hänen lankonsa Julien Leclerqc sekä Job, pieni kipsiveistos. Vuoden 1900 vuosinäyttelyssä mukana oli pronssinen rintakuva, Gustaf Adolf Fast. Taidekriitikoilta Flodinin teokset saivat kiitosta mallin ja veistoksen yhdennäköisyydestä ja maalauksellista pintakäsittelyä.
14 Hilda Flodin työskenteli Pariisissa eräin keskeytyksin vuoteen 1909 saakka. Flodin matkusti Italiaan 1902 ja 1904 Bretagneen, joka oli inspiroinut suomalaisia taiteilijattaria jo ja -80 luvuilla. Hilda Flodinin taiteessa matkoilla syntyneet teokset olivat kansanelämää, torinäkymiä ja rakennusten yksityiskohtia kuvaavia piirroksia ja etsauksia: firenzeläisaiheinen etsaus, Yksityiskohta Arrezzon kirkon fasadista (1902), oli esillä samana vuonna Suomen Taiteilijain näyttelyssä. Bretagnelaisaiheiset etsaukset Vanha talo Bretagnessa, Elokorjuu Bretagnessa sekä Lannionin tori ja Perros Guirecin kirkko hän lähetti vuoden 1905 Taiteilijain vuosinäyttelyyn. Hilda Flodin matkusti Espanjaan Hän tutustui Madridissa Pradon kokoelmiin. Erityisesti kiinnostivat Velasquezin, Goyan ja Murillon teokset. Matkan jälkeen hän teki kokoelman espanjalaisaiheisia etsauksia ja piirustuksia.
15 Hilda Flodin ja Juho Rissanen ( ) tunsivat toisensa jo opiskeluaikana Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Pari avioitui Rissanen muutti kesällä 1895 Helsinkiin ja toimi aluksi Hasselgrenlöfin maalausliikkeessä ammattimaalarina. Työskenneltyään kesän 1896 Albert Gebhardin kanssa Rautalammilla hän pääsi saman vuoden syksyllä Helene Schjerfbeckin yksityisoppilaaksi Taideyhdistyksen piirustuskouluun. Hän jatkoi opintojaan Turun piirustuskoulussa ja Pietarin taideakatemiassa Ilja Repinin johdolla. Avioliiton solmimisen aikoihin Juho Rissanen oli tunnettu, sekä kotimaassa että ulkomailla ansioitunut taiteilija. Vuoden 1900 maailmannäyttelyssä hänelle oli myönnetty pronssimitali maalauksistaan Sokea ja Povarissa, joiden omintakeinen kansankuvaus sai loistavan kritiikin sekä kotimaassa että Ranskassa.
16 Hilda Flodin ja Juho Rissanen menivät naimisiin Frithiof Flodinin kotona. Häämatka suuntautui Pariisiin, missä Juho Rissanen ei ollut aikaisemmin käynyt. Molemmat taiteilijat osallistuivat Pariisin syyssalonkiin Rissaselta oli esillä kolmetoista vesiväri- ja öljymaalausta mm. Nauhankutojatar, Seulojatar, Ruumiinpesijät ja Rauta kaulassa. Flodin esittäytyi neljällä grafiikanlehdellä: Iltapilviä, Laivoja Helsingissä, Savua ja Kuka voittaa. Vuoteen 1910 mennessä Hilda Flodin oli osallistunut yhteisnäyttelyihin. Ensimmäisen kerran hänen tuotantoaan yksityisesti oli laajemmin esillä näyttelyssä Juho Rissasen kanssa. Taiteilijapari asui vuonna 1910 Viipurissa, missä Rissanen maalasi kauppaneuvos Juho Lallukan tilauksesta hänen liiketaloonsa satama-aiheista maalausta Lastin purkaminen. Hilda Flodin viimeisteli Pohjoismaiden Yhdyspankin Viipurin toimitalon julkisivun graniittiveistoksia Omenapojat, joiden parissa hän oli työskennellyt vuodesta 1908 lähtien.
17 Yhteisnäyttely järjestettiin syys-lokakuuksi 1910 Viipuriin, marraskuussa Turkuun ja joulukuussa Ateneumiin Helsinkiin. Hilda Flodinilta oli esillä yli 80 teosta, etsauksia, piirroksia ja kipsi- ja pronssiveistoksia. Juho Rissasen osuus näyttelystä käsitti noin 60 teosta viimeisen kymmenen vuoden ajalta ja maalausten ohella mukana oli myös muutamia etsauksia. Kritiikeissä huomioitiin taiteilijoiden erilainen luonteenlaatu: Emil Cedercreutz kirjoitti arviossaan Turun näyttelystä rouva Flodin Rissasen täysin erilaisesta taiteilijatemperamentista. Enemmän kulttuuria, enemmän hienostuneisuutta, enemmän urbaaniteettia. Helsingissä Flodinin pienet, herkät piirustukset nähtiin suoranaisena vastakohtana Juho Rissasen monumentaaliselle ja jykevälle taiteelle.
18 Taiteessaan puolisot poikkesivat täysin toisistaan, eikä kummankaan teoksissa ole suoranaisesti havaittavasti toisen vaikutusta. Yhteistä heille oli piirtämisen keskeinen merkitys kannalta. Avioliitto ei kestänyt kauan, molemmat ilmoittivat eron tapahtuneen jo vuonna 1914, vaikka virallinen ero tuli voimaan vasta seuraavana vuonna. He eivät myöskään myöhemmin kertoneet eronsa syitä. Puolisoiden taustat olivat hyvin erilaiset: Juho Rissanen oli kuopiolaisen sekatyömies Henrik Wilhelm Rissasen ja palvelijatar Agatha Sofia o.s. Kärkkäisen vanhin poika, jonka lapsuutta varjosti isän alkoholismi. Rissasen nuoruuden järkyttävimpiä kokemuksia oli nähdä humalaisen isän kuolema jäällä Kuopion edustalla tammikuussa Hänen koulunkäyntinsä oli satunnaista, sillä äiti elätti perheen tilapäistöillä ja nuori Juho Rissanen joutui osallistumaan perheen toimentulon hankkimiseen.
19 Hilda Flodin oli ruotsinkielisen, taidetta ja musiikkia rakastavan, sivistyneen perheen tytär, jonka uraa vanhemmat kaikin tavoin tukivat. Vuosisadan alun kuvataidepiireissä Juho Rissanen oli erikoinen ilmiö sosiaalisen taustansa ja suomenkielisyytteensä vuoksi. Myöhemmin Rissasesta tuli tosin kielitaitoinen maailmankansalainen, hän asui Pariisissa vuosina , Nizzassa ja muutti Miamiin, Floridaan Hilda Flodin liikkui Helsingin ja Pariisin seurapiireissä kuin kotonaan ja häntä ehkä viehätti Rissasen voimakas persoonallisuus ja alkuperäisyys kansan parista nousseena taiteilijalahjakkuutena. Flodinin ainoa kommentti erosta Hertta Tirrasen haastattelussa 1950-luvulla oli, että hän luuli nähneensä voiman Juhossa, mutta erehtyi
20 Hilda Flodinia voidaan pitää yhtenä ensimmäisistä naisgrafiikoista, jotka keskittyivät ennen kaikkea metalligrafiikkaan. Taidegraafikkona hän debytoi Suomen Taiteilijain näyttelyssä vuonna 1901 etsauksilla Vanha mankeli ja Hevosia. Merkittävä osa taiteilijan piirroksista ja grafiikasta on henkilötutkielmia: naishahmoja, vanhuksia, eloisia lapsikuvia sekä muotokuvia ystävistä ja sukulaisista. Lapsikuvat ovat usein huumorin sävyttämiä kuvia pikkupojista, jotka vetävät sormikoukkua tai polttavat salaa tupakkaa nurkan takana. Flodinin nais- ja lapsikuvat jatkavat teemoja, joita esiintyi jo 1880-luvun naistaiteilijoita kuten Schjerfbeckillä, Wiikillä ja Westermarckilla. Flodinilla aiheet liittyivät ilmeiden, eleiden ja tunnetilan kuvaukseen sekä sujuvaan viivakäyttöön.
21 Sekä piirroksissaan että grafiikassaan Flodin oli parhaimmillaan ennen kaikkea henkilökuvauksessa. Hänellä oli terävä huomiokyky ja nopeasti luonnostellut, hahmon luonteenomaisiin piirteisiin keskittyneet kuvat ovat hänen tuotantonsa merkittävin osa. Flodinin malliharjoitelmat ja alastontutkielmat kertovat vahvasta piirustustaidosta ja kiinnostuksensa ihmisvartaloon ja kasvoilmeiden kuvaamiseen. Osa tussilaverauksista ja hiilipiirroksista on luonnoksia myöhemmin toteutettuihin maalauksiin tai etsauksiin. Piirtäjänä ja graafikkona Flodin sai tunnustusta taiteentuntijoilta: hän tuli toiseksi Suomen Taideyhdistyksen dukaattikilpailussa vuonna Varhaiset viivasyövykset, kuten Kerjäläisnainen ja Rukoilevat (1902) saivat arvostelijoilta kiitosta erityisesti rembrandtmaisesta viivakäytöstään.
22 Oman kokonaisuutensa tuotannossa muodostavat kaupunkinäkymät ja maisemat. Vuonna 1907 Flodin kuvasi kotikaupunkinsa Helsingin julkisia rakennuksia ja satamaa purjealuksineen. Suomalaisia historiallisia paikkoja edustavat Olavinlinna-aiheiset viivasyövytykset Näkymä Savonlinnasta ja Tanssisali Olavinlinnasta (1903). Henkilökuvat, maisemat, vanhat rakennukset ja kaupunkinäkymät kuuluvat aihepiiriin, jonka puitteissa ei tapahtunut rohkeampia taiteellisia kokeiluja.tämä 1800-luvun lopulta alkanut kansallisromanttinen ja realistinen perinne vaikutti etenkin helsinkiläisten graafikkojen taiteeseen 1930-luvulle saakka.
23 Hilda Flodin oli mukana Suomen ensimmäisessä grafiikan yhteisnäyttelyssä, joka syntyi mukana olleiden taiteilijoiden omasta aloitteesta. Maaliskuussa 1907 Erottajankatu 2:ssa avatun näyttelyn osanottajia olivat Hugo Simberg, Magnus Enckell, A.W. Finch, Akseli Gallén-Kallela, Eero Järnefelt sekä Hilda Flodin. Yhteen huoneeseen oli järjestetty muistonäyttely vuonna 1905 kuolleen Albert Edelfeltin etsauksista. Flodinilla oli esillä 15 grafiikanlehteä; muotokuvatutkielmia, maisemia, interiöörejä sekä aiheeltaan hieman harvinaisempi työnkuvaus Perustustyö vuodelta 1903, joka kuvaa kivenhakkaajia rakennustyömaalla. Vaikka näyttely ei saanutkaan suurta huomiota yleisön taholta, se osoitti suomalaisen taidegrafiikan elinvoimaisuuden vuosisadan alussa.
24 Tyylillisesti omana kokonaisuutenaan Flodinin koko tuotannossa erottuu sarja Kuolema ja me, jonka hän aloitti vuonna 1908 vuosisadan vaihteen kauhuromantiikan ja Oscar Wilden novellien inspiroimana. Siihen kuuluu akvatinta-etsaus Viimeinen matka ( ), jossa viittaan pukeutunut kuolemahahmo saattaa nuorta tyttöä. Teoksessa Kuolema kalmistossa kuolema esitetään pimeällä hautausmaalla nojaamassa mietteliäänä puiseen ristiin syntynyt Fantasia-niminen akvatinta-etsaus kuuluu sarjaan, jonka vedosten pintasommittelu on selkeämpi ja yksinkertaisempi kuin Flodinin muissa teoksissa. Kuolema ja me sarja jäi kesken, koska hänen silmänsä eivät kestäneet metalligrafiikassa tuohon aikaan käytettyä happoa. Hilda Flodinilla oli aikomus jatkaa sarjan tekemistä 1910-luvulla, mutta taiteilija mainitsi Hertta Tirrasen haastattelussa, että sen loppuun saattaminen olisi vaatinut liian paljon työtä.
25 Hilda Flodinin eniten käyttämät tekniikat taidegrafiikassa olivat viivasyövytys sekä pehmeäpohja, jossa kuva piirrettiin laatalle paperin läpi ja kynän jälki jätti sitten piirustuksellisen vaikutelman. Akvatinta -menetelmä tuli vedoksiin mukaan hieman myöhemmin. Flodinin graafisessa tuotannossa esiintyy muutamia puupiirroksia vuodelta Taidegrafiikka jäi yleisemminkin hetkeksi syrjään 1910-luvun suomalaisessa taiteessa, vaikka 1913 Strindbergin taidesalongissa järjestetty pohjoismaisen grafiikan näyttely olikin laajin vuoden 1907 etsausnäyttelyn jälkeen. Tämän näyttelyn lisäksi Hilda Flodinin grafiikkaa oli esillä myös seuraavana vuonna Strindbergillä suomalaisen grafiikan yhteisnäyttelyssä. Viimeiseksi esiintymiseksi Pariisissa Flodinille jäi osallistuminen Riippumattomien salonkiin kokoelmalla piirustuksia ja etsauksia vuonna 1913.
26 Hilda Flodinin siirtyminen maalaustaiteeseen tapahtui 1910-luvulla, joka merkitsi murroskautta Suomen taiteessa. Ajasta tuli maalaustaiteen vuosikymmen, jolloin suomalaisten taidemaalareiden värinkäyttö uudistui. Vuotta 1910 edeltävän ajan tummien sävyjen tilalle tulivat puhtaat, valoisat värit ja keskieurooppalaisen taiteen uudet suuntaukset, fauvismi, neoimpressionismi, ekspressionismi ja kubismi alkoivat näkyä yhä useampien taiteilijoiden teoksissa. Hilda Flodinin maalaustuotanto pysytteli kuitenkin perinteisessä ilmaisussa ja hän keskittyi lähinnä muotokuvien tekemiseen. Maalausopintojaan hän täydensi 1910-luvun alussa Eero Järnefeltin johdolla. Vuoden 1915 paikkeilla Flodin asui ja työskenteli yhdessä Ester Heleniuksen kanssa, mitä hän piti taiteellista kehitystään edistävänä aikana.
27 Vuoden 1917 öljymaalauksista ja grafiikanlehdistä koostunut yksityisnäyttely avattiin maaliskuussa Taiteilijayhdistyksen tiloissa Unioninkadulla. Seuraavissa yksityisnäyttelyissään Strindbergin taidesalongissa vuosina 1919 ja 1921 hän esitteli öljymaalauksia, pastelleja, akvarelleja ja vuosina syntynyttä grafiikkaa. Molemmat näyttelyt huomioitiin lehdistössä, mutta varsinkin maalauksia kritisoitiin sekä värinkäytöstä että sommittelusta ja piirros- ja grafiikkatuotantoa pidettiin yleisesti korkeampitasoisena. Hilda Flodin oli hyvin tuottelias, hän maalasi sekä muotokuvia yksityishenkilöistä että ryhmämuotokuvia, joista suurimpia olivat kevättalvella 1921 maalattu muotokuva Kansallisteatterin näyttelijöistä ja vuosina tehty muotokuva Suomalaisen Tiedeakatemian johtokunnasta.
28 Hilda Flodin avioitui vuonna 1922 Taavetti Laitisen ( ) kanssa, joka oli professori, lääketieteen tohtori ja Suomalaisen Taideakatemian perustaja. Hän oli myös tunnettu raittiusaatteen kannattaja. Avioliiton solmimisen jälkeen Hilda Flodin vietti kesiään Laitilan talossa Iisvedellä. Siellä syntyi kokoelma sisäsaariston luontoa kuvaavia akvarelleja ja öljymaalauksia. Pienemmissä muotokuvissaan Flodin käytti mielellään pastellitekniikkaa, joka soveltui hänen mielestään hyvin erityisesti lasten ja naisten kuvaamiseen. Vuoden 1927 yksityisnäyttelyssä Strindbergillä Flodinilla oli esillä runsaasti uskonnollisia aiheita sekä kirkkokuvia. Vuoden 1930 pienikokoisten öljy-, vesiväri- ja pastellimaalausten yksityisnäyttely jäi Hilda Flodinin viimeiseksi eivätkä hänen fyysiset voimansa enää riittäneet täysipainoiseen taiteelliseen työskentelyyn. Elämänsä viimeiset vuodet Hilda Flodin asui Helsingissä, missä hän kuoli 80-vuoden ikäisenä 9. maaliskuuta 1958.
29 Taiteilijana Hilda Flodin saavutti uransa alussa asettamansa päämäärät, vaikka hänen nimensä ei piirtynytkään suomalaiseen taidehistoriaan kuten useiden aikalaistensa. Hän oli aktiivisesti mukana 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien suomalaisessa taide-elämässä ja toimi ammattitaiteilijana monella eri alalla; graafikkona hän liittyy kehitysvaiheeseen, jonka tuloksena taidegrafiikasta tuli itsenäinen taidelaji kuvanveiston ja maalauksen rinnalle. Tyylillisesti Flodinin taide edustaa vuosisadan vaihteen realistisnaturalistista perinnettä eikä vuosisadan alun modernististen tyylisuuntien vaikutusta ole havaittavissa hänen teoksissaan. Hän on lahjakas piirtäjä, ja parhaimmillaan mallin olennaisiin piirteisiin keskittyneissä, ilmettä ja eleitä kuvaavissa henkilötutkielmissaan, jotka ikuistivat ohikiitävän hetken kuvattavasta.
Hiljaisia vaikuttajia ja suuria ajattelijoita
Hiljaisia vaikuttajia ja suuria ajattelijoita Kahdentoista1800- ja 1900-luvun taitteessa eläneen ja vaikuttaneen suomalaisen naistaiteilijan ja heidän tuotantonsa esittelyä Helmi Biese 9.8.1867 18.10.1933
LisätiedotKOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT
TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot
LisätiedotSalin perällä on outoja tekeleitä. Kun menee lähelle katsomaan näkee vinkuroita, kummallisia kulmikkaita piirrelmiä!
Modernismi kokeili uudenlaista muotoa ja sisältöä. Edwin Lydén toi näyttelyyn esille abstrakteja teoksiaan. Maria ei ollut ainoa, joka ei ymmärtänyt uutta taidetta. Avantgarden etujoukoille ei ollut maassamme
LisätiedotAKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta
PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,
LisätiedotPiratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010
Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille
LisätiedotAkseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous
Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous K.F. Karjainen ja I. K. Inha Ylä-Kuittijärvellä I. K. Inha: Miitkala 1894 Hattulan kirkko, Selim Lindqvistin akvarelli Olavinlinna Niemelän torppa Konginkangas (Seurasaari))
LisätiedotTaide-elämyksiä Berliinissä
Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma
LisätiedotTunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla
Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla 1 24 19-289 Auriala: Aimo Tukiainen, 1981 Aimo Tukiainen (s.1917 k.1996) kuului sodanjälkeisten vuosien keskeisimpiin suomalaisiin
LisätiedotTaidetta Turun taidemuseossa
Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,
Lisätiedot2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..
2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.
LisätiedotSUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN
s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo
LisätiedotPorin taidekoulun työpajaopinnot
Porin taidekoulun työpajaopinnot Syventävissä opinnoissa oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan työpajan vähintään vuodeksi kerrallaan. Työpajoissa työskennellään pitkäjänteisesti syventyen yhden taidemuodon
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
LisätiedotTYKO SALLINEN -TEHTÄVÄMATERIAALI
TYKO SALLINEN -TEHTÄVÄMATERIAALI TYKO SALLINEN Turun taidemuseossa 15.9.2017 7.1.2018 Tyko Sallinen (1879 1955) tunnetaan suomalaisen modernismin ja ekspressionismin airuena, jonka taiteen keskiössä olivat
LisätiedotTaidepäivät 4.-9.6.2012 JÄsenasiat
Jäsentiedote 04.05.2012 Taidepäivät 4.-9.6.2012 JÄsenasiat www.lty-taide.fi Lestijokilaakson taidepäivät MA 4.6.- LA 9.6.2012 Teemana Yhteisestä kannusta Lestijokilaakson taidepäiviä on järjestetty tässä
LisätiedotKatja-Maaria Vilén ART
Katja-Maaria Vilén ART Katja-Maaria Vilén Art Taide on ikkuna asioille jotka muuten eivät näkyisi. 2 3 Taiteilija Katja-Maaria Vilén Syntynyt Helsingissä 1984, asuu Vantaalla. Tervetuloa taidematkalle!
LisätiedotJyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012
Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotTervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!
Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään
LisätiedotKUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO
KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 2 tuntia/viikko 8.lk peruskurssi 3 ja 4 Valokuvaus ja pimiötekniikka: Opit valokuvaamaan
LisätiedotPORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT
PORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Syventävissä opinnoissa oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan työpajan vähintään vuodeksi kerrallaan. Työpajoissa työskennellään pitkäjänteisesti syventyen yhden taidemuodon
LisätiedotVinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi
Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi ulpu mustonen, lastentarhanopettaja Lapsen minuus kasvaa ja kehittyy sidoksissa kulttuuriin. Kulttuuriperintöön tutustumalla lapsen kulttuuri-identiteetti ja
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotTyöpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä
TYÖPAJAT 2015-2016 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA
LisätiedotKUVATAIDETTA. Kuvataiteen lopputyö (osa) 2018, sekatekniikka. Aleksis Kiven peruskoulussa 7.-9.luokat
KUVATAIDETTA Kuvataiteen lopputyö (osa) 2018, sekatekniikka Aleksis Kiven peruskoulussa 7.-9.luokat OPISKELU JA OPETUSSUNNITELMA Kuvataideluokalla opiskelu antaa kuvataiteesta innostuneelle ja lahjakkaalle
LisätiedotTaustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:
Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa
LisätiedotJuho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu
DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton
LisätiedotLUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA
työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa
LisätiedotPerustiedot - Kaikki -
KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana
LisätiedotUsko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen
Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto
LisätiedotProvenance < lat. provenire = tulla esiin esineen synty- tai alkuperä (Otavan iso tietosanakirja, Hki, 1963)
Ajankohtaisseminaari museoiden kokoelmahallinnasta Alustus 14.4.2008 yhdessä konservaattori Kirsti Harvan kanssa klo 15.15-16.00 järjestäjä: Museoliitto ja Suomen kansallismuseo paikka: Suomen kansallismuseo
LisätiedotOpiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita
Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa
LisätiedotTaidesalonki 100 vuotta
Taidesalonki 100 vuotta Näyttely juhlistaa galleria Taidesalongin satavuotista olemassaoloa. Yhä perheyrityksenä toimivan gallerian perusti Leonard Bäcksbacka Helsingissä vuonna 1915. Taiteilijaystävät
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva
LisätiedotTaideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat
KUVATAIDETTA Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat 1. KUVATAIDELUOKAT 7-9 LK. lyijykynä, tussi, muste ja hiilipiirustusta akvarelli, pastelli
LisätiedotJUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi
Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön
LisätiedotKEURUU Kuntataiteilijat
KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos
LisätiedotSUOMALAISTEN NÄKEMYKSET KULTTUURISTA 2013: Vaikuttuneisuus taiteilijoista ja tyylisuunnista
SUOMALAISTEN NÄKEMYKSET KULTTUURISTA : Vaikuttuneisuus taiteilijoista ja tyylisuunnista . JOHDANTO Tässä raportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jolla on selvitetty suomalaisten näkemyksiä
LisätiedotTYKO SALLINEN KRAPULAN MAALARIN RIIVAAJIA JA ENKELEITÄ 22.4. 17.6.2007 TIKANOJAN TAIDEKODISSA
TYKO SALLINEN KRAPULAN MAALARIN RIIVAAJIA JA ENKELEITÄ 22.4. 17.6.2007 TIKANOJAN TAIDEKODISSA TEHTÄVIÄ KESKIASTEEN OPPILAILLE 1. Omakuva Millainen minä olen? Kuka minä olen? Taiteilijan omakuva on muotokuvataiteen
LisätiedotTyhjän tilan hallintaa
Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotEsitutkimus. Asiakastyöpajat
Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena
LisätiedotKuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700
Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700 Opetus toteutetaan vuonna 2016 Riihimäellä yhteistyössä Riihimäen kansalaisopiston kanssa. Ajankohta Kevät 2016 - Syksy 2016 Opiskelijan tulee omata riittävät
LisätiedotHUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011
Olli-Pekka Riihikoski: Matkamuotokuvamaalari, 1983 öljyväri, 45x35 cm HUUHAA PUUHAA MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011 HYÖRIVÄ PYÖRIVÄ TAIDEKARUSELLI Heinäsen taidesäätiön naivistisen taiteen
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
Lisätiedot5.21 kuvataide, kuvataidelukio
5.21 kuvataide, kuvataidelukio KUVATAIDELUKION OPPIAINEET JA KURSSIT (KUT, PI, MA, KUV, TH, TG, VAL, MT, MY, TKS) Kuvataidelukion oppiaineet: Pakolliset kurssit Soveltavat kurssit Kuvataide (KUT) 3 2 2
LisätiedotPYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE
PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa
LisätiedotLUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM
LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen
LisätiedotKansainvälinen kulttuuritapahtuma
Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä
Lisätiedot3MITEN LUOKKAKESKUSTELU 3TOTEUTETAAN. Seniorien tunnin kestävät vierailut. Huomioon otettavia asioita. Yleiset tavoitteet
3MITEN LUOKKAKESKUSTELU 3TOTEUTETAAN Sukupolvien välisiä todellisia siteitä voidaan vahvistaa järjestämällä toimintaa, jossa lapset ja ikäihmiset vaihtavat kokemuksia ja oppivat samassa tilassa. Seniorien
LisätiedotAUGUSTE RODIN 5.2. 8.5.2016
AUGUSTE RODIN 5.2. 8.5.2016 ATENEUMIN TAIDEMUSEO, KEVÄT 2016 NÄYTTELYINFOA KOULUILLE JAPANOMANIA POHJOISMAISESSA TAITEESSA 1875 1918 18.2. 15.5.2016 ATENEUMIN TAIDEMUSEO, KEVÄT 2016 NÄYTTELYINFOA KOULUILLE
LisätiedotRAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011
1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten
LisätiedotTaide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)
Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun
LisätiedotEtkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle
Etkot & Jatkot Ateneumin taidebattle Sisällys 1. Tervetuloa Ateneumiin! 2. Ateneumin taidebattle Etkot 3. Kun tulette Ateneumiin 4. Museoetiketti Jatkot 5. Ateneum pähkinänkuoressa 1. Tervetuloa Ateneumiin!
LisätiedotHANNU ARTINAHO s.1946 TEOKSIA KOKOELMISSA MM. :
HANNU ARTINAHO s.1946 TEOKSIA KOKOELMISSA MM. : EDUSKUNNAN KOKOELMAT AINEEN SÄÄTIÖ SANOMALEHTI KALEVA RAUMAN SEUDUN OSUUSPANKKI RAUMAN KAUPUNKI PORIN KAUPUNKI CEDERCREUTZIN MUSEO, HARJAVALTA TURUN KAUPUNKI
LisätiedotPORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016
PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa
LisätiedotJohdattelevien kysymysten tarkoituksena on totuttaa kokeen suorittaja vieraskieliseen tilanteeseen. Tätä osaa ei vielä pidä arvostella.
1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa tehtävien miettimiseen. Johdattelevien kysymysten tarkoituksena
LisätiedotSulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali
Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala
LisätiedotValinnaisaineiden valinnat 9.luokkaa varten. Juhannuskylän koulu, 8. luokkalaisten huoltajailta Opinto-ohjaaja Carita Lindholm
Valinnaisaineiden valinnat 9.luokkaa varten Juhannuskylän koulu, 8. luokkalaisten huoltajailta 6.11.2018 Opinto-ohjaaja Carita Lindholm Valintoja Valinnaisainevalinnat - yleistä 8. luokalla tehtävät valinnat
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotOppilaat opiskelevat valinnaisaineita 5. ja 6. luokilla.
Oppilaat opiskelevat valinnaisaineita 5. ja 6. luokilla. 5. luokalla on oppilaalla kaksi valinnaisainetta (1h + 1h) ja 6. luokalla yksi valinnaisaine (1h). Eniten valintoja saaneet valinnaisaineet toteutuvat.
LisätiedotKotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille.
KOTO PORTFOLIO Kotoportfolio on teemoitettu ohjauksen työväline opiskelijan kotoutumisprosessin ja oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Se tukee maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan
LisätiedotJÄTTIhampaan. ar voitus
JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista
LisätiedotVANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT
VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotKUVATAIDETTA. 9 val. ryhmätyö----pop Aleksis, 2009-10. Aleksis Kiven peruskoulussa 7.-9.luokat
KUVATAIDETTA 9 val. ryhmätyö----pop Aleksis, 2009-10 Aleksis Kiven peruskoulussa 7.-9.luokat 1. KUVATAIDELUOKAT 7-9 LK. lyijykynä, tussi, muste ja hiilipiirustusta akvarelli, pastelli ja öljyvärimaalausta
LisätiedotKunnan työnvälitystoimisto.
XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston
LisätiedotKATUTAIDE KERAMIIKKA
TYÖPAJAT 2019-2020 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa
LisätiedotSAARA SYNNYTTÄÄ POJAN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak
LisätiedotTervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.
LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store
LisätiedotKalevala-projekti 2012-2013
Kalevala-projekti 2012-2013 Turun Normaalikoulu 4B Jarno Nieminen, Henna Laaksonen, Riikka Haavisto, Jutta Digert Kalevala-projekti toteutettiin syksyn 2012 aikana, osana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen
LisätiedotJyväskylän Taiteilijaseura ry
TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla
LisätiedotKuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985
Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan
LisätiedotKulttuurimatka suomalaiseen kotiin
Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan
LisätiedotKuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800
Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Opintotyyppi Koulutusala Vastaava yliopisto HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. aineopintoja ala Lapin yliopisto Taiteiden
LisätiedotKuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800
Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Opintotyyppi Koulutusala Oppiaine Vastaava yliopisto HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. aineopintoja Kuvataideala Kuvataide
LisätiedotElävät taulut ELÄVÄT TAULUT TAIDEKIERROKSEN TEOKSET:
Elävät taulut Elävät taulut Elävät taulut -taidekierros on suunnattu koululaisille ja lapsiperheille. Kierrokselle on valittu muutamia Hedmanin taidekokoelman suosituimmista taideteoksista. Tarjolla on
LisätiedotOttaisin mieluummin ponin
Ottaisin mieluummin ponin ja muita totuuksia Suomen taiteen helmistä VIRPI SALMI atena Rakas lukija, Ensimmäinen painos, 2018 etukannen kuva: Akseli Gallen-Kallela, Poika ja varis (1884). Antell-kokoelma,
LisätiedotElokuva yhteiskunnassa viisi ohjaajahaastattelua
88 Lähikuva 4/2016 Elokuva yhteiskunnassa viisi ohjaajahaastattelua Saatesanat Nyt uudelleen julkaistavan, vuonna 1987 tehdyn haastattelun johdannossa todetaan, että kotimaisia elokuvaohjaajia on haastateltu
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotKaukaa kaupungista saapuneet herraskaiset metsästäjät kokevat kummia, kun he
Artikkeli Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen jäsenlehteen 1/2011 26.1.11 JAPANILAINEN SATUKLASSIKKO SUOMEKSI Kaukaa kaupungista saapuneet herraskaiset metsästäjät kokevat kummia, kun he huonoon metsästysonneensa
LisätiedotMUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013
5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS
LisätiedotKalle Kallenpoika Sorri
1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti
LisätiedotMankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ
Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon
LisätiedotTrappan-modellen Portaat-malli
Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena
LisätiedotTyöpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä
TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotAkseli Gallén- Kallela - juhlarahan suunnittelukilpailu
1/7 Akseli Gallén- Kallela - juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön valtuuttamana suunnittelukilpailun Akseli Gallén-
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotEtkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle
Etkot & Jatkot Ateneumin taidebattle Sisällys 1. Tervetuloa Ateneumiin! 2. Ateneumin taidebattle Etkot 3. Kun tulette Ateneumiin 4. Museoetiketti Jatkot 5. Ateneum pähkinänkuoressa 1. Tervetuloa Ateneumiin!
LisätiedotMuotoilutoimisto Uhcun nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 28.12.2018 Muotoilutoimisto Uhcun nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena
LisätiedotYläkoulun valinnaiset opinnot
Yläkoulun valinnaiset opinnot Valinnaisaineiden opiskelu Valinnaisaineita opiskellaan 8. ja 9. luokalla. Tietoa valinnaisaineiden sisällöistä, opiskelutavoista ja -tavoitteista saat valinnaisaineiden opettajilta.
LisätiedotOma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen
Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotРУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse
LisätiedotPerhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas
Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)
Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
Lisätiedot