MuseoOn Lappeenrannan museoiden tiedote

Transkriptio

1 MuseoOn Lappeenrannan museoiden tiedote s. 11

2 Sisällys Yhteystiedot ja aukioloajat 4 Henkilökunta 5 Etelä-Karjalan museo Perusnäyttely: Rajalla - kolme karjalaista kaupunkia 6 Toimintaa lapsille ja koululaisille 8 Vaihtuvat näyttelyt 10 Galleria Laura 13 Etelä-Karjalan taidemuseo Näyttelyt 14 Kymmenen Kannasta -näyttely Etelä-Karjalan museo ja taidemuseo 18 Wolkoffin talomuseo 20 Kulttuuripolut koululaisille 22 Draamakierrokset 24 Yleisötyö, syksy Etelä-Karjalan taidemuseon lainattavat näyttelyt ja teokset 26 Lainattavat filmit 27 Museot lapsille - Lappeenrannan museot verkossa 28 Etelä-Karjalan taidemuseon verkkonäyttelyt 29 Etelä-Karjalan museon verkkonäyttelyt 30 Onnistunut museovierailu Ohjeita opettajille ja ryhmien ohjaajille 32 Museoiden käytösohjeet 33 Museokauppa 34 Kannen kuvat: Sari Poijärvi Iso kuva: Kasarimuotia Pienet kuvat (ylhäältä alas): Kari Kontio / Sturm und Drang, Vanha Ylioppilastalo, Helsinki, 1983 Sam Yaffa, Michael Monroe / Hanoi Rocks, 1982 Melrose yhtye vuonna 1986 Toimitus: Mona Taipale & Riina Nurmio Taitto: Tuomas Nokelainen Lappeenrannan museotoimi 2014

3 MuseoOn Uuden lukuvuoden alettua haluamme jälleen toivottaa alueen kaikki lapset ja nuoret tervetulleiksi Linnoituksen museoihin! Kulttuuriperintömme, jota museot tallentavat, tutkivat ja esittelevät, on yhteinen ja kuuluu jokaiselle. Lappeenrannan museoiden vaihtuvia näyttelyitä suunniteltaessa pyritään ottamaan huomioon erilaiset kävijäryhmät. Tavoitteena on, että ohjelmistosta löytyy mielenkiintoista nähtävää mahdollisimman monelle. Kulttuuri- ja taidekasvatus on tärkeä osa museoiden työtä. Museot tarjoavat nuorille kävijöilleen elämyksiä, uutta nähtävää ja koettavaa, tietoa ja pohdittavaa. Päämääränä on, että käynti museossa olisi positiivinen ja innostava kokemus. Museovierailut voivat olla kouluissa usean eri oppiaineen opetuksen osana tai tukena. Käynti museossa voi rikastuttaa esimerkiksi historian, yhteiskuntaopin, kuvataiteen, äidinkielen ja kielten opetusta. Alueen päiväkoti- ja koululaisryhmille ja ryhmien ohjaajille museovierailut ovat maksuttomia. Nämä ryhmät muodostavatkin merkittävän osan museokävijöistä. Tämä tiedotuslehti esittelee Lappeenrannan museoiden näyttelyjä syksystä 2014 kesään 2015 saakka. Etelä-Karjalan museon kesänäyttely This is Lake Saimaa Calling jatkaa saakka. Näyttely esittelee Saimaata Kai Kuntolan valokuvin ja videoin. Lokakuussa avautuu erityisesti esi- ja alkuopetukseen soveltuva Työväen museo Werstaan tuottama Arjen aakkoset näyttely, jossa aakkoset kuljettavat tarinaa. Samanaikaisesti esille tuleva Kasari tuo takaisin 1980-luvun ilmapiirin ja kaupunkikulttuurin valokuvaaja Sari Poijärven kuvien kautta. Galleria Lauran Matkalla -näyttely puolestaan esittelee tiivistetysti matkailun ja turismin historiaa maailmalla, Suomessa ja Etelä- Karjalassa. Taidemuseon syksyn avaa museon omista kokoelmista koottu näyttely Kukin tyylillään tilan ja ajan vuoropuheluja. Näyttely ennakoi jo museon tulevaa 50-vuotisjuhlavuotta ( ) ja se toteutetaan yhteistyössä museon asiakasraatilaisten kanssa. Taidemuseon juhlavuoden avaa Viisi huonetta näyttely, jonka taiteilijat ovat Maija Helasvuo, Helinä Hukkataival, Johanna Ilvessalo, Anni Rapinoja, Anne Tompuri ja Annu Vertanen. Huhtikuussa avautuu Etelä-Karjalan museon ja taidemuseon Karjalan kannaksen taide- ja kulttuurihistoriaa esittelevä suurnäyttely Kymmenen Kannasta. Näyttelyihin liittyy erilaisia tehtäviä lapsille ja nuorille. Museoissa on myös runsaasti tapahtumia, luentoja ja työpajoja. MuseoOn-tiedotuslehdestä löytyvät myös tiedossa olevat tapahtumat sekä infoa museoiden lainattavista näyttelyistä, verkkonäyttelyistä ja muista palveluista. Olemme liittäneet lehteen myös ohjeita opettajille ja ohjaajille onnistuneeseen museokäyntiin. Museoiden palveluhinnasto löytyy museoiden sivuilta Museoissa nyt! liitteet. Ajankohtaisin tieto tapahtumista löytyy museon netti- ja Facebook-sivuilta. Seuraa ilmoittelua! ja Maija Nuotio: Muurahaisenkolo, 1974, kuva: Tuomas Nokelainen 3

4 Yhteystiedot ja aukioloajat Postiosoite kaikkiin toimipisteisiin PL 239, Lappeenranta MUSEOTOIMI, museoiden hallinnollinen toimisto Kristiinankatu 9, Linnoitus Lappeenranta (05) , yhteydenotot virka-aikana ETELÄ-KARJALAN MUSEON KUVA-ARKISTO Kristiinankatu Lappeenranta yhteydenotot virka-aikana ETELÄ-KARJALAN MUSEO Kristiinankatu Lappeenranta (05) Avoinna talvikaudella ti-su 11-17, ma suljettu. Kesäkaudella ma-pe 10-18, la-su ETELÄ-KARJALAN TAIDEMUSEO Kristiinankatu Lappeenranta (05) Avoinna talvikaudella ti-su 11-17, ma suljettu. Kesäkaudella ma-pe 10-18, la-su RATSUVÄKIMUSEO Kristiinankatu Lappeenranta (05) Kesäkaudella ma-pe 10-18, la-su WOLKOFFIN TALOMUSEO Kauppakatu 26, Lappeenranta (05) Avoinna talvikaudella la-su 11-17, arkisin tilauksesta. Suljettu tammi-helmikuussa. Kesäkaudella avoinna ma-pe 10-18, la-su Museoon tutustutaan opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat 15 min. yli täyden tunnin. 4

5 Henkilökunta sähköposti: Eeva, Reija amanuenssi, esinekokoelmat ja Galleria Laura puh Kaapro, Raimo näyttelymestari puh Karvinen, Helena museoapulainen puh Kiero, Jaana museoassistentti puh Kurri, Miikka amanuenssi, rakennustutkimus puh Loisa, Ulla toimistonhoitaja, ryhmävaraukset, tiedustelut puh (05) , Mustola, Seppo museomestari puh Niemi, Noora ts. amanuenssi, näyttelyt puh Nurmio, Riina amanuenssi, maakunnallinen museotyö ja yleisötyö puh Partanen, Päivi museotoimenjohtaja puh Piiroinen, Sari museoassistentti, vuorotteluvapaalla Pirinen, Mikko amanuenssi, näyttelyt puh Räisänen, Eira konservaattori puh Räty, Leena intendentti, kokoelmat puh Ståhlberg, Satu intendentti, näyttelyt puh Taipale, Mona amanuenssi, alue- ja yleisötyö puh Tams, Marja-Liisa museoassistentti puh Vuori, Elina amanuenssi, valokuva-arkisto ja kokoelmat puh Parjanen-Saborit, Tuija museoassistentti puh

6 Perusnäyttely: Kolme karjalaista kaupunkia Etelä-Karjalan museon perusnäyttely Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannasta, Viipurista ja Käkisalmesta. Etelä-Karjalan museon kokoelmissa on näiden kolmen kaupungin esineistöä. Museon kokoelmapolitiikka kattaa juuri nämä alueet, Viipurin ja Käkisalmen ajalta ennen sotia ja Lappeenrannan tähän päivään saakka. Kolme karjalaista kaupunkia käsittelee kustakin kaupungista niiden keskeisiä vaiheita. Kaupunkien vaiheet muistuttavat monessa suhteessa toisiaan. Niiden historiaan on vaikuttanut sijainti rajal- 6

7 Pienoisteatterin filmit Suomalainen ratsuväki 1963, (17 min 36 s) 1963 valmistunut filmi kuvaa suomalaisen ratsuväen historiaa ja toimintaa Suomen sodissa. Kiertoajelu Viipurissa 1939, (16 min 30 s) Tutustu vanhan Viipurin kaupunkikuvaan ja tunnettuihin rakennuksiin. Filmi on koottu sekä Viipurin pienoismallissa että aidoilla kohteilla kuvatusta materiaalista. Vanhaa Viipuria 1993, (16 min 14 s) Näkymiä muistorikkaasta Viipurista vuodelta Viipuri - vähän historiaa 1994, (23 min 8 s) Video kertoo Viipurin kehityksestä ja kasvusta pienoismallin, asemakaavojen, karttojen ja kuvamateriaalin avulla 1200-luvulta lähtien aina toiseen maailmansotaan saakka. la sekä raja-alueille tyypillinen monikulttuurisuus. Näyttelyssä kaupunkien vaiheista kerrotaan tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten ja esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla. Tarkoituksena on, että jokainen kävijä löytäisi sieltä jotakin sellaista, mikä saa aikaan tuttuuden tunteen. Jokin esine tai valokuva voi tuoda mieleen jonkin tapahtuman tai tunnelman omasta elämästä. Koska kyseessä on useita vuosia esillä oleva perusnäyttely, siitä löytyy aineksia useampaan museovierailuun. Näyttelyyn tutustumisen voikin tehdä vaiheittain ja pienemmissä osissa, sillä tietoa on tarjolla paljon yhdellä kertaa omaksuttavaksi. Tekstien lukeminen, ääninauhojen kuunteleminen sekä valokuvien ja videoiden katseleminen vie runsaasti aikaa, joten yhdellä kertaa voi tutustua yhteen asiaan ja toisella kerralla toiseen. Näyttelyyn on lisäksi sijoitettu jonkun verran kirjoja, jotka kuuluvat näyttelykokonaisuuteen. Näihin kirjoihin tutustumalla voi vielä kotona syventää tietojaan Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen vaiheista. Käkisalmea ja Viipuria katsotaan osana Suomen ja suomalaisten historiaa, vaikka niiden vaiheet tuodaan esille tähän päivään saakka Käkisalmi kotiseutumatkailun kohteena ja Viipuri turistikohteena ja ostospaikkana. Sininen Saimaa kesto (12 min) Kesäinen höyrylaivamatka Saimaalla Lappeenrannasta Mikkelin, Punkaharjun, Savonlinnan, Varkauden ja Joensuun kautta Kolille. Lappeenranta 300 v. 1949, (9 min 33 s) Filmi on kuvattu Lappeenrannan kaupungin 300-vuotisjuhlien kunniaksi 1949 ja siinä esitellään kaupungin historiallisia vaiheita ja elämää juhlavuonna. Käkisalmi 1928, (10 min 45 s) Oskar Talvenheimo kuvaa mykkäfilmissään Käkisalmen kaupunkia ja sitä ympäröivää luonnonmaisemaa. Saimaan kanava 1938, (8 min 57 s) Puutavaralotja matkaa Saimaan kanavaa pitkin Lauritsalasta Viipuriin. Runsaasti kuvamateriaalia sulutuksista. Vanha Viipurimme 1940, (7 min 30 s) Näkymiä vuoden 1940 Viipurista. 7

8 Toimintaa lapsille ja koululaisille Etelä-Karjalan museo tarjoaa koululaisryhmille opetusmateriaalia. Perusnäyttelyn Kolme karjalaista kaupunkia osioon on laadittu esiopetuksen, ala- ja yläkoulujen ja lukioiden ryhmille omat tehtävä- ja kysymyslomakkeet, joita ryhmän ohjaaja voi käyttää suoraan tai muokata niistä omille oppilailleen sopivimman kokonaisuuden. Kaikki näyttelyyn liittyvät tehtävät ja niiden oheismateriaali on tulostettavissa museon internetsivuilta (Museot lapsille). Pienimpien museovieraiden suosiossa on lasten leikkilotja Pekka. Vuosina eläneen taipalsaarelaisen lotjamestari Pekka Väkevän mukaan nimetyn Pekan kannella voi leikkiä lotjan kapteenia tai vaikka kahvilan emäntää. Leikkinurkkauksesta löytyy myös lasten kirjoja, näyttelykohtaisia väritystai muita tehtäviä ja piirustusvälineitä. Lastennurkkauksen vieressä esillä on pienoisnäyttely Saimaan sukelluslöydöistä. Näyttely raottaa katsojalle vedenalaista maisemaa ja esittelee eteläisen Saimaan hylkylöytöjä. 8

9 Etelä-Karjalan museon lastennurkkauksessa asuvat myös Museokuoriainen ja Kummitus. Olipa kerran kuoriainen, joka halusi asua museossa, koska kuoriaisen mielestä se oli maailman mielenkiintoisin paikka asua. Mikä onkaan hauskempaa kuin elellä keskellä eriskummallisia esineitä ja asioita. Mutta museon vintillä taitaakin asua jo joku... Kuka kumma käy siirtelemässä museon esineitä öisin, eikä anna kuoriaisen touhuta rauhassa... Ajan myötä kuoriainen ja kummitus ystävystyivät. Molemmat tykkäävät siirrellä museo-esineitä. Museonuket on suunnitellut ja toteuttanut Emma Jussila-Scherman. Nukeilta voi tilata näytöksiä palkkiota vastaan. Tiedustelut: 9

10 Vaihtuvat näyttelyt This is Lake Saimaa Calling This is Lake Saimaa Calling näyttely tutkii nykyteknologian suomia mahdollisuuksia esittää ja taltioida ympäröivää lähiluontoamme. Taipalsaarelainen valokuvaaja ja mediataiteilija Kai Kuntola on kuvannut omaa lähiluontoaan Saimaata Nokia N8 -matkapuhelimella. Näyttely koostuu matkapuhelimella kuvatuista valokuvista ja videoinstallaatioista. Näyttelyllä Kuntola haluaa herättää meidät huomaamaan oman lähiluontomme monipuolisuuden sekä mahdollisuuden tallentaa sitä yksinkertaisin välinein. Näyttely on myös kannanotto tekniikan kovalle kehitykselle. Haluan myös herättää keskustelua meidän kaikkien omasta hiilijalanjäljestä. Niin me valokuvaajat, kuin kaikki muutkin, kuljemme sokeasti kehityksen mukana. Viimeisin tekniikka mahdollistaa tarkemmat ja korkealaatuisimmat kuvat ja videot. Tuskin opimme täysin käyttämään työkalujamme, kun on jo tullut aika vaihtaa uusimpiin malleihin. Halusin myös haastaa itseni kokeilemaan, kuinka yksinkertaisin välinein voi luontokuvanäyttelyn toteuttaa. Näyttely on myös pieni kannanotto tuota kehitystä vastaan. Toisaalta näyttely on myös osoitus siitä, että kuka tahansa joka kulkee kännykkä taskussa, voi dokumentoida omaa elinympäristöään, lähiluontoa. Kai Kuntolan materiaalin lisäksi näyttelystä löytyy Saimaan syntyä ja esihistoriaa sekä vesistön ja norpan suojelua esittelevät osiot, jotka on toteutettu yhteistyössä Pien-Saimaan suojeluyhdistyksen, Suomen Luonnonsuojeluliiton ja paikallisten asiantuntijoiden kanssa. 10

11 Kuva: Sari Poijärvi Kasari Katukuvassa suurten olkatoppausten, neonvärien ja pillifarkkujen aika. Ääniaalloilla Tavaramarkkinat, Nights of Iguana ja Pave Maijanen. Ihana Esa Saarinen villitsee naiset filosofian pariin luku vyöryy Etelä-Karjalan museoon, kun valokuvataiteilija Sari Poijärvi tuo esille henkilökohtaisen kasarihistoriikkinsa. Kokonaisuus sisältää henkilökuvia 80-luvun julkkiksista, dokumenttivalokuvia, julisteita, lehtileikkeitä ja musiikkivideoita. Kasari-näyttely esittelee värikkään vuosikymmenen valokuvauksen opiskelijan, lehtikuvaajan ja valokuvataitelijan silmin nähtynä. Vuosikymmen oli myös aikaa naiskuvaajien esiinmarssille, jonka etujoukoissa Sari Poijärvi oli. Katarina Boijer, Kuva: Sari Poijärvi 11

12 Arjen aakkoset 1950-luvun kaupan tiski Nukkekoti Arjen aakkoset kertoo tarinan yhden perheen yhdestä päivästä, aamusta iltaan ja A:sta Ö:hön. Päähenkilö on 9-vuotias Eppu, mutta matkan aikana tavataan myös hänen 5-vuotias sisaruksensa Ruu sekä vanhemmat. Osa Epun päivästä kuluu myös mummon seurassa. Eppu perheineen elää tätä päivää, mutta tarinan eri osioissa kurkistetaan menneeseen aikaan. Toiminnallinen ja leikkimielinen näyttely kuvaa muun muassa asumisen, lastenhoidon, ruokakulttuurin ja koulunkäynnin muutosta 1900-luvun alkupuolelta nykyaikaan. Arjen muuttumista tarkastellaan varsin konkreettisesti: näyttelyssä voi esimerkiksi soittaa puhelinkopista lankapuhelimella tai kurkistaa vanhaan jääkaappiin. Jokapäiväisiä asioita ja ilmiöitä avataan monipuolisin keinoin. Näyttely kertoo tuiki tavallisista asioista. Aakkoset antavat alkukirjaimen sanoille, jotka kuljettavat tarinaa eri paikoissa ja ajoissa. K niin kuin kauppa on 1950-luvun sekatavarakaupan henkeen rakennettu leikkipuoti, jonka kassakoneella ja vaa alla lapset voivat leikkiä. Epun huoneessa rentoudutaan satujen ja sarjakuvien äärellä, ja osiossa T niin kuin työ voi katsoa televisiosta, mitä toiveammatteja lapsilla oli vuonna 1974 ja Näyttelyssä voi puuhata kaikenlaista, kokeilla ja oivaltaa. Näyttelyn kohderyhmänä ovat 4-8-vuotiaat lapset ja kielinä suomi, ruotsi, englanti ja venäjä. Lisäksi saavutettavuutta parannetaan kertomalla näyttelyn sisällöstä viittomakielellä ja parissa kohteessa kuvailutulkattuna. Arjen aakkoset -näyttely on Työväenmuseo Werstaan tuotantoa. Kuvat:Työväenmuseo Werstas 12

13 MATKALLA Matkustaminen ja turismi ovat tuttuja asioita lähes kaikille länsimaisille ihmisille. Matkalla -näyttely kertoo matkalla olemisen lisäksi matkan suunnittelusta, matkalle lähtemisestä sekä sieltä palaamisesta. Matkalta tarttuu yleensä mukaan hauskoja muistoja ja ilahduttavia tuliaisia, toisinaan kuitenkin jet lag tai peräti raju kulttuurishokki. Matkalla -näyttely esittelee tiivistetysti matkailun ja turismin historiaa niin maailmalla, Suomessa kuin Etelä-Karjalassakin. Näyttely muodostuu matkailun ilmiöön sekä sen historiaan liittyvästä osasta sekä uudemman ajan matkailuesineistöstä. Näyttely peilaa matkailun ilmiötä Laura Korpikaivo-Tammiselle kuuluneen esineistön ja kuva-aineistojen kautta. Postikorttien, matkakuvien, matkamuistojen ja tuliaisten myötä pääsemme tutustumaan 1900-luvun matkailun viimeisiin vuosikymmeniin. Kotiteollisuusneuvos Laura Korpikaivo- Tamminen tunnetaan parhaiten Taidekutomonsa kautta, mutta Lauran tiedetään olleen myös melkoinen maailmanmatkaaja: työuransa aikana näyttelyt, messut ja konferenssit veivät aktiivista yrittäjää ulkomaille, erityisesti Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Myöhemmin matkat suuntautuivat kauemmaskin - maailmanympärysmatka toteutui vuonna Työuran päätyttyä matkailusta tuli hänelle mieluisa harrastus. Vaikka matkailu on viimeisinä vuosikymmeninä muuttunut lisääntyneen vapaaajan, yleisen vaurastumisen, matkustusvälineiden teknisen kehittymisen ja lisääntyneiden kulkuyhteyksien myötä, pysyvää on edelleen arjesta irrottautuminen, vapauttava muualla oleminen sekä taito nauttia matkan yllätyksellisyydestä. Matkalle siis! Galleria Laura, Kauppakatu 25, Tasihinin talo Lappeenranta Puhelin: Avoinna: ma 12 17, ti pe 10 17, la Lisätietoja näyttelystä: Lappeenrannan museoiden toimisto Kristiinankatu 9 / PL 239 / Lappeenranta Puhelin: Sähköposti: museot@lappeenranta.fi 13

14 Etelä-Karjalan taidemuseo Näyttelyt Paratiisin hedelmiä Puolalaista nykykansantaidetta Onnelaa etsimässä ITE kohtaa nykytaiteen Paratiisin puu ITE kaakossa Kukin tyylillään tilan ja ajan vuoropuheluja Viisi huonetta Kymmenen Kannasta 14

15 Paratiisin hedelmiä Puolalaista nykykansantaidetta Paratiisin hedelmiä -näyttely esittelee Puolan nykykansantaidetta. Näyttely on osa Maaseudun Sivistysliiton toteuttamaa kansainvälistä Puusta pitkään -hanketta. Paratiisin hedelmiä esittää rikasta puolalaista puunveistoperinnettä, itseoppineiden taiteilijoiden maalauksia ja grafiikkaa sekä puolalaisen seimiperinteen helmiä. Teokset ovat Sleesian museon, Krakovan Etnografisen museon ja keräilijä Leszek Macakin kokoelmasta. Teos: Ensio Tuppurainen, Kuva: Veli Granö Onnelaa etsimässä ITE kohtaa nykytaiteen Samanaikaisesti Paratiisin hedelmiä -näyttelyn kanssa museon toisessa siivessä on esillä suomalaista nykykansantaidetta dokumentoivaa ja sitä eri tavoin kommentoivaa nykytaidetta. Yhdessä näyttelyt peilaavat ammattitaiteilijoiden ja itseoppineiden taiteilijoiden välisiä eroja, mutta toisaalta myös hämärtävät tätä rajanvetoa. Paratiisin puu ITE kaakossa Kesän kolmas näyttely levittäytyy taidemuseon pihalle ja esittelee kaakkois-suomalaisten ITEtaiteilijoiden puukuvanveistoa. 15

16 Kukin tyylillään tilan ja ajan vuoropuheluja Kautta taiteen historian niin taiteilijat kuin taideteokset ovat käyneet vuoropuheluja keskenään. Teosta tehdessään taiteilija on vuoropuhelussa teoksensa kanssa. Valmistuttuaan teokset ovat vuoropuhelussa myös toisten teosten kanssa. Tämän vuoropuhelun ja vuorovaikutuksen seurauksena taiteen historiaa on alettu hahmottaa erilaisina tyyleinä ja tyylikausina. Kullakin taiteilijalla on myös oma erityinen tyylinsä. Tutustuessaan taideteoksiin museossa myös museokävijä käy eräänlaista vuoropuhelua teosten kanssa. Etelä-Karjalan taidemuseon näyttely Kukin tyylillään tilan ja ajan vuoropuheluja on koottu museon omista kokoelmista. Samalla aloitetaan taidemuseon 50-vuotisjuhlavuoden ( ) juhlinta. Näyttely kokoaa yhteen teoksia lähes 150 vuoden ajalta levittäytyen kaikkiin taidemuseon saleihin. Näyttelyn teokset käyvät näin vuoropuhelua keskenään niin tilassa kuin ajassakin. Albert Edelfelt, Pariisitar, 1903, guassi, hiili ja lyijykynä pahville liimatulle paperille, Viipurin Taiteenystävät R.Y. Kuva: Seppo Pelkonen/ Etelä-Karjalan taidemuseo. Tove Jansson, Sommitelma, 1966, öljy kankaalle. Kuva: Tuomas Nokelainen/ Etelä-Karjalan taidemuseo. Koska myös yleisö käy vuoropuhelua taiteen kanssa, kokoelmanäyttely on suunniteltu yhteistyössä museon asiakkaista kootun ryhmän kanssa. Jokainen ryhmän jäsen on valinnut oman suosikkiteoksensa ja kertoo näyttelyn katsojille, miksi on valinnut juuri kyseisen teoksen. Tämän kukin ryhmän jäsen kertoo tietysti omalla tyylillään. Kokemuksia teosten valintaprosessista löytyy osoitteessa: Tyko Sallinen, St. Malo, 1914, öljy kankaalle, Viipurin Taiteenystävät R.Y. Kuva: Esa Toppila, LPR. Jalmari Ruokokoski, Omakuva, 1915, akvarelli paperille, Viipurin Taiteenystävät R.Y. Kuva: Seppo Pelkonen / Etelä-Karjalan taidemuseo. Kalle Kuutola, Omakuva, 1912, lyijykynä paperille. Kuva: Tuomas Nokelainen/ Etelä-Karjalan taidemuseo. Eva Cederström, Kankaita, 1963, öljy kankaalle. Kuva: Tuomas Nokelainen/ Etelä-Karjalan taidemuseo. 16

17 Viisi huonetta Vuonna 2007 Viisi huonetta -näyttely esitteli Helsingin Taidehallissa viiden eriikäisen (nais)taiteilijan teoksia. Näyttelyn myötä muodostui eräänlainen Viisi huonetta -ryhmä. Nyt ryhmä kokoontuu jälleen yhteen. Viisi huonetta -ryhmän koko on kuitenkin kasvanut. Etelä-Karjalan taidemuseon Viisi huonetta -näyttelyssä on nyt mukana kuusi taiteilijaa. Näyttelyn kuuden eri-ikäisen ja eri puolilla Suomea työskentelevän taiteilijan teokset ovat hyvin erilaisia niin materiaaleita, tekniikoilta kuin aiheiltaakin. Kaksi taiteilijoista työskentelee Etelä- Karjalassa. Kullakin ryhmän taiteilijalla on oma tunnistettava ilmaisutapansa ja muotokielensä. Siitä huolimatta heitä yhdistää paitsi monivuotinen yhteistyö, myös ennakkoluuloton ja usein totutusta poikkeava materiaalien ja ilmaiskeinojen käyttö. Etelä-Karjalan taidemuseon Viisi huonetta -näyttelyssä ovat mukana kuvanveistäjä Maija Helasvuo (Hyvinkää), performanssi- ja videotaiteilija Helinä Hukkataival (Tampere), tilataiteilija Johanna Ilvessalo (Helsinki), kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija Anni Rapinoja (Hailuoto), taidemaalari Anne Tompuri (Lappeenranta) ja taidemaalari-graafikko Annu Vertanen (Imatra). Anni Rapinoja, Luonnonvalot -sarja (yksityiskohta), Kuva: Anni Rapinoja. Maija Helasvuo, Kimppu, sarjasta muuttuvat kukat, 2012, pihlaja, haapa, leppä, vaahtera, mänty. Kuva: Ahti Kaukoniemi. 17

18 Kymmenen Kannasta -näyttely Etelä-Karjalan museo ja taidemuseo Rajajoen rautatiesilta Kuva: Etelä-Karjalan museo. (alla)tahvo Pyykön rajapassi vuodelta Etelä-Karjalan museon kokoelmat. Lappeenrannan Linnoituksen museoissa avautuu keväällä Karjalankannasta eri näkökulmista esittelevä näyttely. Kymmenen kannasta on yksi yhteinen näyttely, joka sijoittuu sekä Etelä-Karjalan museoon että Etelä-Karjalan taidemuseoon. Näyttely rakentuu kymmenen kertojan varaan. Kertojat ovat todellisia henkilöitä. He edustavat eri miljöitä ja alueita, eri sosioekonomisia ryhmiä, naisia, miehiä, lapsia. Kukin tuo tullessaan erilaisia historiallisia vaiheita ja tapahtumia. Heidän mukanaan tulee myös näyttelyn aikajänne, joka on siten orgaaninen, sukupolvinen, eikä valtiotason tai poliittisen historian sanelema. Henkilöt ovat näyttelykävijöille uusia tuttavuuksia ja uudessa yhteydessä esitettyjä, yllättäviä, tunteita herättäviä, mieleenpainuvia. Kukin henkilö ja hänen miljöönsä esitellään näyttelyssä lyhyen elämäkertatekstin sekä valokuvien, monenlaisten esineiden ja esinekoosteiden ja taideteosten avulla. Näyttely ei siis lokeroi kertomisen tapaansa taidekokoelmien ja historiallisten kokoelmien tapaan, vaan näyttelyssä erityyppiset todisteet saavat täydentää toinen toistaan. Myös näyttelyarkkitehtuuri on elämyksellistä: skaala ulottuu jykevästä esineistöstä aineettomiin teoksiin. 18 Kymmentä kertojaa täydentävät Kannaksen, ennen kaikkea Terijoen huviloiden kohtalot (mm. Harppulinna ja Penaty). Näyttely esittelee valokuvin muutamia huviloita, joiden vaiheet tekevät niistä suoranaisia persoonia.

19 Huviloiden vaiheet havainnollistavat, miten venäläisten kesäparatiisista tehtiin vuoden 1918 jälkeen suomalaisen keskiluokan matkailukohde. Kahden kansan kohtaamisen, maanomistuksen ja matkailun intressit olivat osin samansuuntaiset, osin ristiriitaiset. Näyttelykokonaisuuteen kuuluu myös Kinolinna, jossa kävijä saa katsella Kannakseen liittyviä valokuvia, lyhytelokuvia, dokumenttielokuvia, fiktioelokuvia ja multimediaa sekä syventyä Kannas-kirjallisuuteen. Hän voi myös kirjata oman sukunsa Kannas-muistoja tai kertoa siitä kannakselaisesta, joka on hänen yhdestoista Kannaksensa. Väinö Rautio, Uuras, 1936, öljy kankaalle. Kuva: Etelä-Karjalan taidemuseo. Kaksi kertojaa jakaa aina yhden museosalin. Siten kaksi ihmistä ja heidän elinkeinonsa, kontrastinsa ja yhteytensä muodostavat kävijän mielessä yhdessä uuden oivalluksen. Victor Svaetichin, Terijoelta , akvarelli paperille. Kuva: Etelä-Karjalan taidemuseo. Elämä Viipurissa & Kuolema Viipurissa Nimetön malli & Ulkoilmakonttoristin avara toimisto Radanrakentajan katse & Bisnesperheen nousu ja tuho Epäluuloinen portinvartija & Ihmisiä ja kiellettyä kirjallisuutta yli rajan Nöyrä köyhyys & Rakas Kannaksen luonto Harppulinna-huvila Kellomäellä. Kuva: Etelä-Karjalan museo. 19

20 Ivan Wolkoff, kuva: Etelä-Karjalan museo Lappeenrannan kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia. Se on rakennettu vuosina Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina Vuonna 1993 talo avattiin museona. Talomuseo on ainutkertainen kokonaisuus, joka kertoo neljän sukupolven tarinaa sadan vuoden ajan kerrostuneen, alkuperäisen esineistön kautta. Suvun tarina sisältää mielenkiintoista historiaa kaupunkiin tulleista venäläisistä kauppiaista, ortodoksisuudesta sekä kaupunkilaisperheen elämästä. Wolkoffin joulu ti ti 23.12, pe ti ja pe 2.1. ti Wolkoffin museon joulua vietetään Johannes Wolkoffin perheen tapaan. Ruokasaliin koristellaan kattoon asti ulottuva kuusi. Kuusia tuotiin Lavolan tilalta hevoskuormallisia ja niitä lahjoitettiin linnoituksen kirkkoon, pappilaan ja tutuillekin. Joulutervehdyksinä saadut kukkakorit ja Martta Wolkoffin kasvattamat amaryllikset kuuluivat tunnelmaan. Aattoiltaa perhe vietti suomalaiseen tapaan, vaikka ortodoksisen kirkkovuoden perinteitä noudatettiin muuten tarkasti. Aikaisemmin lahjat jaettiin jouluaamuna, jolloin paasto päättyy loppiaiseen asti kestävään juhlakauteen. Wolkoffin pääsiäinen la su 29.3., ti to 2.4. ja la 4.4. su Wolkoffin museo koristellaan pääsiäisenä suvun perinteiden mukaisesti. Pääsiäinen on ortodoksisen kirkkovuoden tärkein juhla ja silloin saliin katettiin valkoliinaisille pikkupöydil- 20

21 le pääsiäisherkut, pashat, babat, kulitsat ja koristeet. Paasto päättyy suuren lauantain yönä, jolloin kirkossa mukana siunattavana olleet leivonnaiset ja maalatut munat tuotiin kotiin nautittaviksi. Kattaus oli esillä seuraavan viikon ajan vieraita varten, siksi leivonnaisia tehtiin runsaasti. Pääsiäisaika loppuu helatorstaina, johon asti ikonien koristemunat ja kirkossa siunatut pajunoksat pidettiin paikoillaan. Wolkoffin talon esineitä tarinoineen on pakattu kapsäkkiin. Lapsiryhmien kanssa museoon voi tutustua tämän museomatkalaukun avulla. Opastus on suunnattu pienryhmälle, maksimissaan 12 henkilölle ja kestää noin tunnin. Matkalaukkuopastus on tilattavissa ympäri vuoden. 21

22 Kulttuuripolut koululaisille 2. lk Tuntosarvet taidetta kohti Etelä-Karjalan taidemuseossa Kulttuuripolulla tutustutaan taidemuseon Viisi huonetta näyttelyyn ja tehdään grafiikkaa itse. Ohjaajat: amanuenssi Mona Taipale ja kuvataiteilija (AMK) Emmi Sinkkonen Ajankohta: tammi-helmikuu 2015 Tiedustelut Mona Taipale p , 4.lk Miun maun mukkaa Etelä-Karjalan taidemuseossa Kulttuuripolulla tutustutaan Kukin tyylillään tilan ja ajan vuoropuheluja kokoelmanäyttelyyn sekä tehdään sarjakuvia ipadeilla näyttelyn teosten pohjalta. Ohjaajat: amanuenssi Mona Taipale ja varhaiskasvatuksen mediapedagogi Riikka Tidenberg Ajankohta: loka-marraskuu 2014 Tiedustelut Mona Taipale p , 5. lk Historiapolku Tutustuminen Lappeenrannan raatihuoneeseen Käynnillä tutustutaan rakennuksen lisäksi kaupungin historiaan Ajankohta: sopimuksen mukaan Kesto: min. Tiedustelut: Raili Leino tai 22

23 Historiapolut yläkouluille Miten esineestä tulee museoesine Oppilaat kuulevat museon kokoelmatyöstä ja pääsevät itse luetteloimaan yhden esineen. Luetteloitavat esineet ovat oppilaiden omia ja niistä kirjataan samat vähimmäistiedot kuin museossakin ja niihin liitetään sopivat asiasanat. Työpaja havainnollistaa miten museotyössä tehdyt valinnat muokkaavat niitä tulkintoja, joita tulevaisuudessa tehdään historiasta. Ajankohta: syksy 2014, klo 8 15 välillä Tila: koululla luokassa Kesto: min. Tiedustelut: riina.nurmio@lappeenranta.fi tai Kotirintamalla Tutustutaan draaman keinoin kotirintaman elämään sotien ja pula-ajan aikana. Lyhyt alustus, perustietoa säännöstelystä, sota-ajan vaikutuksista jokapäiväiseen elämään ja pula-ajasta. Pienryhmissä osallistujat valmistavat annetusta aiheesta valmiin tekstin avulla pienen esityksen. 75 minuutin jaksolla syvennetään aihetta ilmaisuleikeillä ja improvisaatiolla. Lopuksi keskustelua ja kokemusten vaihtoa. Ajankohta: aika sovittavissa Tila: koulu Kesto: 45 tai 75 min. Etukäteistoimet koululla: taustatiedot talvi- ja jatkosodasta Tiedustelut: Raili Leino tai raili.leino@pp1.inet.fi 23

24 Draamakierrokset Lappeenrannan museot tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden tutustua museoiden näyttelyihin draaman avulla. Wolkoffin talomuseo Wolkoffin talomuseon draamakierroksilla tutustutaan taloon palvelijattarien silmin. Draamakierroksen on käsikirjoittanut Helena Anttonen, käsikirjoituksen pohjalta dramatisoinut Raili Leino ja murteelle sovittaneet Lappeenrannan Matkailuoppaissa toimiva Raili Leino ja museon asiakasraatilainen Anneli Pylkkönen. He toimivat myös kierroksen vetäjinä entisaikojen palvelijattaren roolissa: Mie oon entisaikoi palvelijatar ja käyn muistelemas menneit ja tääl asuneit sukupolvii. Miul on nimittäi avvaimet kaikkii niihi vuoskymmenii jollo Wolkoffit assuit tääl. Siis yli saan vuuve ajanjaksoo. Pormestarinna Ids Schogster n. vuonna Kuva: EKM Etelä-Karjalan museo Etelä-Karjalan museon perusnäyttelyyn on saatavilla draamallisia opastuksia. Kolmeen karjalaiseen kaupunkiin asiakkaat johdattaa 1800-luvulla Lappeenrannassa elänyt pormestarinna Ida Schogster. Mikäli näyttelyyn haluaa tutustua murteella, oppaan roolissa toimii Hetti Tikka. Draamaopastuksia on saatavilla tilauksesta, opastuksen hinta on 85 /tunti sekä museon pääsylippu. Opastukset tilataan museoiden toimistolta, puh Draamaopastuksia on saatavilla ainoastaan suomeksi. 24

25 Yleisötyö, syksy 2014 Syyskuu Lokakuu 5.9. klo Museoperjantai Vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon ja taidemuseoon klo Museoperjantai Vapaa pääsy Etelä-Karjalan taidemuseoon. Etelä-Karjalan museo suljettu näyttelyvaihdon johdosta ITE-retki Retki kaakkoissuomalaisten ITE-taiteilijoiden pihoille Lisätietoja 7.9. klo 15 Jussi Johnsson: Iso vai pieni testamentti remix Samuli Laihon lauluja François Villonin runoihin Etelä-Karjalan taidemuseossa Liput ovelta 5/4. Lipun hinta sisältää konsertin sekä mahdollisuuden tutustua taidemuseossa esillä oleviin ITE-taiteen näyttelyihin klo 18 Taiteilija Erkki Pirtola esittelee EteläKarjalan taidemuseon näyttelyt sekä omat videonsa aiheesta. Museon pääsylippu 5/ ja This is Lake Saimaa Calling risteilyt El Farolla osana -tapahtumaa klo Taiderasti-tapahtuma Vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon taiderastipassilla klo Lappeenrannan kaupungin avoimet ovet Museoon puoleen hintaan! Koululaisten museoviikko klo Kasari- ja Arjen aakkoset näyttelyiden avajaiset Avoimet avajaiset Etelä-Karjalan museossa. Vapaa pääsy klo Lasten toimintapäivä Lasten toimintapäivä vasta-avautuneessa Arjen aakkoset näyttelyssä klo 14 Museosoitto Etelä-Karjalan taidemuseossa. Museon pääsylippu 5/4. Osa Sakonat-tapahtumaa. Marraskuu Linnoituksen Kekri Markkinatapahtuma Vihreässä makasiinissa klo 14 Museosoitto Etelä-Karjalan taidemuseossa. Museon pääsylippu 5/4. Osa Sakonat ja Linnoituksen Kekri -tapahtumia klo Museoklubi Kolmen aikakauden seurakunta - ortodoksisuus Etelä-Karjalassa Kirkkoherra Timo Tynkkynen Lappeenrannan ortodoksiseurakunnasta luennoi. Paikkana ortodoksiseurakuntasali. Klubiillan päätteeksi tutustutaan Pokrovan kirkkoon (Linnoituksen ortodoksikirkko). Vapaa pääsy klo Syyskirppu Kirpputoritapahtuma Vihreässä makasiinissa klo Kukin tyylillään tilan ja ajan vuoropuheluja näyttelyn avajaiset Avoimet avajaiset Etelä-Karjalan taidemuseossa. Vapaa pääsy klo Museoperjantai Vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon ja taidemuseoon klo 19 Lappeenrannan kaupunginorkesterin kamarikonsertti - tilan ja ajan vuoropuheluja Kaupunginorkesterin yhtyeitä. Etelä-Karjalan taidemuseossa yhteistyössä Etelä-Karjalan Osuuskaupan kanssa klo 9:30-11 Vauvojen musiikkija maalaustyöpaja taidemuseolla Yhteistyössä Lappeenrannan musiikkiopiston kanssa. Osa Metkat-lastenkulttuuriviikon tapahtumia klo Museoklubi Ihana 1980-luku! Tutustuminen Kasarinäyttelyyn ja muuta ohjelmaa. Vapaa pääsy Linnoituksen adventtitapahtuma Joulukuu klo Museoperjantai Vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon ja taidemuseoon Linnoituksen joulumarkkinat ja joulutori

26 Etelä-Karjalan taidemuseon lainattavat näyttelyt ja teokset Etelä-Karjalan taidemuseosta voi tällä hetkellä lainata taidemuseon kokoelmista kootun Aarno Karimon Kalevalainen kansa -näyttelyn tai toiminnallisen Muistipeliä-hernepussitaideteoksen. Lainaus on maksutonta. Lainauksesta tehdään aina lainaussopimus. Lainaaja maksaa näyttelyn kuljetuskustannukset palautuksen osalta. Taidemuseo on vakuuttanut näyttelyt. Tiedustelut: Mona Taipale, p Aarno Karimo: Lemminkäisen lähtö saarelta. Lemminkäinen saarella, 89. runo, 1950-luvun alku Aarno Karimon Kalevalainen kansa Etelä-Karjalan taidemuseosta voi tällä hetkellä lainata taidemuseon kokoelmista kootun Aarno Karimon Kalevalainen kansa -näyttelyn tai toiminnallisen Muistipeliä-hernepussitaideteoksen. Muistipeliä-hernepussitaideteos Muistipeliä on kouvolalaisen tekstiilitaiteilija Sanna Majanderin tekemä toiminnallinen taideteos taidemuseon Muisku!-näyttelyyn vuonna Teos koostuu 28 hernepussista, joihin on kerätty eskarilaisten ajatuksia siitä, mitä päivittäin pitäisi muistaa. Sanna Majander on kirjonut muistettavat asiat lahjoituskankaista ompelemiinsa hernepusseihin. Muistettavat asiat on koottu Taipalsaaren Metsäpolun päiväkodissa, jossa on myös ideoitu hernepussien käyttöä päiväkodissa. Pusseista voi esim. rakentaa radan ja lapset voivat etsiä pussin, jossa on oman nimen kirjain ja hypätä sen päälle tai vaikkapa harjoitella ryhdikästä kävelyä hernepussi pään päällä. Kalevalainen kansa on turvallisesti kehystetty ja helposti ripustettava pieni vesivärimaalausnäyttely, joka soveltuu hyvin mm. koululuokkiin, päiväkoteihin, kirjastoihin ja terveyskeskusten auloihin. Parikkalasta kotoisin ollut Aarno Karimo ( ) oli taidemaalari, kirjailija ja sotilas, jota kiehtoivat erityisesti historialliset ja kansantarustoon liittyvät aiheet. Hän maalasi Kalevalan tunnetuimpien runojen aiheista useita eri versioita, joista osa julkaistiin Kuva-Kalevalassa. Kalevalainen kansa -näyttely on suunniteltu sekä lapsille että aikuisille. Näyttelyssä on 23 teosta, jotka on pakattu kahteen pienehköön laatikkoon sekä tietolehtinen, jossa kerrotaan taiteilijasta ja teoksista. 26

27 Lainattavat filmit Etelä-Karjalan taidemuseon lainattavat DVD:t Kuvataiteilijat-video sisältää kuuden kaakkoissuomalaisen taiteilijan taiteilijavideot Johannes Takanen (7 min) Tunnetun kuvanveistäjän muistonäyttely Etelä-Karjalan taidemuseossa vuodenvaihteessa Tuotanto: AVS ja Etelä-Karjalan taidemuseo Feodor Porokara (15 min) Pyhtääläisen akvarellistin esittelyvideo. Tuotanto: Etelä-Karjalan taidemuseo Sinikka Kurkinen (10 min) Imatralaisen taidemaalarin esittelyvideo. Käsikirjoitus : Eeva-Kaisa Hakulinen ja Marjatta Räsänen. Kuvaus ja tuotanto: Kari Pirilä Ky. Esko Tirronen (11 min) Kouvolalaisen taiteilijan esittelyvideo. Käsikirjoitus: Merja Ilola ja Marjatta Räsänen. Kuvaus ja tuotanto: Kari Pirilä Ky. Eeva Vesterinen (10 min) Lappeenrantalaisen taiteilijan esittely. Tuotanto: AVS ja Etelä-Karjalan taidemuseo. Unto Ahjotuli (23 min) Taiteilijaesittely pohjaa vuonna 1998 Lappeenrannassa esillä olleeseen laajaan retrospektiiviseen näyttelyyn. Työryhmä: Unto Ahjotuli, Eeva-Kaisa Hakulinen, Marjatta Räsänen. Tuotanto: AVS Oy. Tapio Sinisalo (28 min) Kotkalaisen kuvanveistäjän esittelyvideo. Työryhmä: Marjatta Räsänen, Leena Räty, Jorma Lehtonen, Tapio Sinisalo Kuvaus: Jorma Lehtonen, Jorma Luoma, Kauko Pajala, Jorma Piiparinen Editointi: Jorma Lehtonen Tiedustelut: Mona Taipale p mona.taipale@lappeenranta.fi Etelä-Karjalan museon lainattavat DVD:t Lappeenranta 300 vuotta 1949 (10 min) Valmistunut kaupungin juhlavuodeksi Oiva tapa tutustua kaupungin kehitykseen Linnoituksesta puutalovaltaiseksi kaupungiksi. Tuotanto: Suomi-Filmi. Originaali: Suomen Elokuva-arkisto. Filmi on mustavalkoinen ja äänitetty. Vähän historiaa Viipurista 1994 (23 min) Video kertoo Viipurin kehityksestä ja kasvusta pienoismallin, asemakaavojen, karttojen ja kuvamateriaalin avulla 1200-luvulta lähtien aina toiseen maailmansotaan saakka. Työryhmä: Riitta Thuneberg, Juha Lankinen, Ronny Virtanen ja Elina Vuori. Tuottaja: AVS, Lappeenranta. Maasaippua 1995 (8 min) Perinteisen saippuan valmistus ja käyttö. Kuvaus ja tuotanto: Vesa-Ville Saarinen, AVS. Käsikirjoitus: Anne Niemi ja Jukka Luoto. Työtä kivessä 1998 (60 min) Video esittelee kiventyöstön historiaa mm. Virolahdella. Käsikirjoitus: Mervi Palonen. Kuvaus: Vesa-Ville Saarinen. Tuotanto: AVS. Elonkorjuuta entiseen tapaan rukiin leikkuu ja riihitys 1976 (20 min) Filmi on kuvattu Savitaipaleen Pöntylän kylässä. Tuottaja: Etelä-Karjalan museon kuva-arkisto. Käsikirjoitus: Soile Rinno ja Liisa-Maria Hakala, Etelä-Karjalan museo. Kuvaus: Onni Havo, Kaakon Kaitakuvaajat. Tiedustelut: Etelä-Karjalan museo, amanuenssi Elina Vuori, puh , elina.vuori@lappeenranta.fi 27

28 Museot lapsille Lappeenrannan museot verkossa Lappeenrannan museoiden verkkosivuilta löytyy Museot lapsille -osio. Sinne on koottu kaikki museoiden palvelut lapsille ja koululaisille sekä myös aikuisia kiinnostavaa tietoa. Sivusto antaa vastauksia museoihin liittyviin kysymyksiin kuten mitä museoissa oikein tapahtuu, ketä museoissa työskentelee, miksi museot ovat olemassa ja ovatko ne aina pölyisiä, pimeitä ja hiljaisia. Museo-oppaina toimivat esihistoriallinen Piinalle sekä taidemuseokissa Muusa. He opettavat museoaakkosia ja antavat ohjeet onnistuneeseen museovierailuun. Sivuilta löytyy myös museoihin liittyviä tehtäviä, linkkejä muualla verkossa oleville mielenkiintoisille museosivuille sekä opettajia ja ohjaajia kiinnostavaa tietoa. Lisäksi Museot lapsille -sivuilta löytyy verkkonäyttelyitä, joita opettajat ja oppilaat voivat käyttää tietolähteenä oppitunteja, esitelmiä tai kirjoitelmia valmistellessaan. Osa näyttelyistä soveltuu myös tutustumiseen oppitunnin aikana yhdessä tai itsenäisesti. Museot lapsille -sivusto syntyi syksyllä 2009 alkaneen Kysy amalta hankkeen tuloksena alun perin nimellä Museoaapinen. Hankkeen tarkoituksena oli uudistaa museon internetsivuja palvelemaan entistä paremmin opetuskäyttöä sekä edistää opetuskäyttöön soveltuvien materiaalien saavutettavuutta sekä selvittää vuorovaikutteisuuden lisäämistä. Museot lapsille 28

29 Etelä-Karjalan taidemuseon verkkonäyttelyt Tulossa vuorovaikutteinen Karjalan kannas verkkonäyttely keväällä 2015 Lappeenrannan kaupungin julkiset veistokset ja muistomerkit Lappeenrannan kaupungin julkiset veistokset ja muistomerkit kuvaavat monin ilmein kaupungin asemaa rajalla, idän ja lännen välissä. Veistokset ja muistomerkit löytyvät sivustolta kaupunginosittain, tekijän ja teoksen nimellä aakkosjärjestyksessä. Jokaisesta teoksesta ja taiteilijasta löytyy sivustolta lyhyt esittely. Ilja Repin elämää ja tutkimusta Kesän 2006 taidemuseon erittäin suosittuun Ilja Repinin näyttelyyn liittyvä nettikokonaisuus, joka keskittyy taiteilijan elämään Kuokkalan Penatyhuvilassa ja hänen suhteisiinsa Suomeen. 29

30 Etelä-Karjalan museon verkkonäyttelyt Tulossa vuorovaikutteinen Karjalan kannas verkkonäyttely keväällä 2015 Lappeenrannan kaupungin historiaa Artikkeleita ja kuvia Lappeenrannan historiasta Kauskilan kappelinmäestä ja kaupungin perustamisesta 1649 vuoden 1918 sisällissotaan. Sivustoon liittyvä kysymyslomake on tulostettavissa museon internetsivuilta. Lappeenrannan Linnoituksen historia Runsaasti kuvia ja informatiiviset kuvatekstit, jotka johdattavat linnoituksen historiaan Lappeenrannan perustamisesta 1910-luvulle Linnoituksen viimeiseen suuren rakentamisvaiheeseen. Lauritsalan kauppala Vuonna 1932 toimintansa aloittanut Lauritsalan kauppala perustettiin kokoamaan Saimaan kanavan läheisyyteen nopeasti kasvaneet teollisuus- ja asuinalueet omaksi itsenäiseksi kunnakseen. Nuori kauppala sai vaalittavakseen vankat historialliset perinteet kanavan suulle muodostuneena teollisuusyhdyskuntana, jonka oli kyettävä kehittymään modernien tarpeiden mukaisesti. Lauritsalan kauppala ehti toimia 35 vuotta itsenäisenä alueenaan ennen kuin se lakkautettiin ja liitettiin kuntaliitoksessa osaksi Lappeenrannan kaupunkia vuonna Keväällä 2007, kun kuntaliitoksesta oli kulunut 40 vuotta, Etelä-Karjalan museo järjesti valokuvanäyttelyn Lauritsalan kauppalasta luvuilla. Näyttelyn valokuvat oli ottanut Pekka V. Virtanen (s.1929), joka nimitettiin vuonna 1955 Lauritsalan kauppalangeodeetiksi ja kiinteistöinsinööriksi. Taitavana harrastajavalokuvaajana Virtanen kuvasi monipuolisesti kotikauppalaansa tallentaen niin arkipäivän tapahtumia ja näkymiä kuin merkittäviä juhlahetkiä ja muutoksia. Lauritsalan kauppalan monikasvoinen luonne näyttäytyy Virtasen valokuvien runsaiden kuva-aiheiden myötä. Lappeenrannan muuttuvat kasvot Matti Strengell muistelee 1900-luvulla tapahtuneita muutoksia Kauppakadulla entiseltä bussiasemalta Hotelli Patrian talolle. Katsele valokuvia eri vuosikymmeniltä ja kuuntele Strengellin tarinointia. Kadonnutta ja katoavaista Lappeenrantaa Pentti Nikulainen ( ) halusi tallentaa Lappeenrannan kaupunkinäkymiä jälkipolville. Nämä valokuvat vievät katsojan rakennusten ja katunäkymien myötä myös entisen pikkukaupungin tunnelmiin ja kurkistavat sen asukkaiden elämänmenoon. Viipurissa syntynyt sekä filosofian että yhteiskuntatieteiden maisteri Nikulainen muutti Lappeenrantaan vuonna 1958 työväenopiston rehtoriksi. Valokuvausta hän oli harrastanut jo aikaisemmassa toimittajan työssään. Nikulaisen viimeisistä kuvista on kulunut jo yli kolmekymmentä vuotta luvun alkupuolen jälkeen monet Lappeenrannan keskustan kaupunginosat ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkuvasti purkamisen ja uudisrakentamisen myötä niin paljon, että nuoremman polven on vaikea niitä enää kaikista otoksista tunnistaa. 30

31 Etelä-Karjalan esihistoriaa ja muinaisjäännöksiä Kattava tietopaketti Etelä-Karjalan esihistoriasta ja muinaisjäännöskohteista. Sivuilta löytyy myös tietoa arkeologin työstä ja muinaisjäännöksistä osana kulttuurimaisemaa. Lappeenrannan lähikylien rakennusinventointi Oman asuinalueen ja lähialueiden tuntemus vahvistaa omaa identiteettiä ja lisää kiinnostusta omaa kotiseutua kohtaan. Tämän sivuston tarkoitus on herättää kiinnostusta ympäröivään maaseutuun ja sen kulttuurimaisemiin sekä toimia virikkeenä omaehtoiseen tutustumiseen joko kävellen, pyöräillen tai autoillen. Sivuilta löytyy myös runsaasti kuvitettu tietopaketti maaseudun rakennustyypeistä. Kauskilan kalmiston arvoitus -peli Lähde Vilin kanssa tutkimusretkelle Kauskilaan. Se on vanha paikka, jossa asuttiin ennen kuin Lappeenrannan kaupunkia oli olemassakaan. Pääset Vilin mukana arkeologisille kaivauksille selvittämään, mitä Kauskilan vanhasta kalmistosta löytyy. Matka Saimaan kanavalla Postikortit ja valokuvat vievät sinut matkalle 150-vuotiaalle Saimaan kanavalle. Kuvat kattavat kanavan historian 1890-luvulta, kanavamatkailun kultakaudelta, 1970-luvulle, jolloin kanavaan oli juuri tehty viimeisimmät uudistukset. Sisältää myös Saimaan kanavan lyhyen historian. Hei Hoplaa! Sivusto on tehty lapsille ja aikuisille kertomaan lähes 300 valokuvan avulla Rakuunamäen jokapäiväisestä elämästä ennen toista maailmansotaa. Pääosassa ovat hevoset ja ratsuväessä palvelleet. Sivuilla ei kerrota upseerien eikä sotajoukkojen urotöistä vaan pyritään välittämään kuvaa arkisesta aherruksesta ja luomaan mielikuvia sotilaiden ja hevosten täyttämästä suljetusta kasarmialueesta. Valitettavasti sivusto ei pysty välittämään alueelta kantautuneita ääniä, koulutuskomentoja, hevosten hirnahduksia, tallien tuoksua tai tantereen töminää. Nämä jäävät valokuvien katsojan mielikuvituksen varaan. Mitkä ovat hurmahousut? Mitä tarkoittaa hoplaus? Onko ratsumestari mestarillinen ratsastaja? Ratsuväkeen liittyy monia nykyajan lapsille outoja sanoja ja käsitteitä, eivätkä ne ole välttämättä tuttuja vanhemmillekaan. Sivustoon liittyy sanasto sekä opettajan opas, joista on apua sivuston hyödyntämisessä opetuksessa sekä suunniteltaessa retkeä Rakuunamäen alueelle. Keisarillisia matkoja Kaakkois-Suomessa Kaikki Suomen autonomian ajan keisarit Aleksanteri I:stä Nikolai II:een vierailivat useita kertoja Suomen suuriruhtinaskunnassa. Sivusto kertoo kuvin ja tarinoin heidän matkoistaan Kaakkois-Suomen alueella. 31

32 Onnistunut museovierailu Ohjeita opettajille ja ryhmien ohjaajille Museovierailu on hyvä suunnitella etukäteen. Vierailuun valmistautuminen ja näyttelyn teemaan tutustuminen voidaan aloittaa ryhmän kanssa hyvissä ajoin koulussa tai päiväkodissa. Opettaja voi käydä tutustumassa näyttelyyn maksutta valmistautuessaan ryhmän vierailuun. Opettajan kannattaa käydä ryhmänsä kanssa läpi myös museoiden käytösohjeet ennen vierailua. Maksullisia opastuksia voi varata museoiden toimistosta Opastukset on varattava aina hyvissä ajoin. Opastusta varatessa kannattaa kertoa mahdollisista erityistoiveista, jotta käynti voidaan räätälöidä ryhmälle sopivaksi. Suositeltava ryhmäkoko on henkilöä. Museossa on mahdollista vierailla myös aukioloaikojen ulkopuolella arkiaamuisin. Kaikista ryhmäkäynneistä on sovittava etukäteen soittamalla toimistolle tai avoinnapitoihin (Etelä-karjalan museo) tai (Etelä-karjalan taidemuseo). Näyttelyihin liittyen kävijöille on usein tarjolla myös lisämateriaalia netissä näyttelyn sivuilla tai tehtäväpapereita, joita opettajat ja ohjaajat voivat hyödyntää museovierailunsa aikana. Jos ryhmällä on varattu käyntiin aikaa yli tunti, kannattaa vierailuun sisällyttää toiminnallinen osuus, kuten erilaiset kirjalliset tai piirustustehtävät. Tehtävien tekoa varten museoilta saa kirjoitusalustoja. 32

33 Museoiden käytösohjeet Museossa saa puhua, keskustella, kommentoida, kysellä, pohtia, ihastella ja ihmetellä. Kuiskaaminen ei ole tarpeen. Museoiden tehtävänä on säilyttää kulttuuriperintöä. Vaikka jotkut esineet ja taideteokset joskus houkuttelisivatkin koskettamaan, niihin ei kuitenkaan saa koskea, kuten ei myöskään teosten kehyksiin tai esineiden alla oleviin jalustoihin. Koskettaminen voi vaurioittaa esineitä ja teoksia. Joskus näyttelyissä on mukana myös kosketeltavia teoksia, mutta tästä opas tai opasteet kertovat aina erikseen. Seiniä tai teosjalustoja vasten ei saa kirjoittaa, vaan tehtävien tekoon käytetään kirjoitusalustoja. Laukut ja reput on hyvä jättää eteiseen, missä museovieraiden käytössä ovat naulakot ja taidemuseossa myös lukolliset kaapit. Näyttelysaleihin viedyt suuret reput ja laukut saattavat vahingossa osua näyttelyesineisiin ja vahingoittaa niitä. Museon tiloissa on otettava huomioon myös muut museokävijät. Siksi museossa on liikuttava rauhallisesti. Kännykkäpuhelutkin ehtii hoitamaan vierailun jälkeen. 33

34 Museokauppa Etelä-Karjalan museon museokauppa Museoiden yhteydessä toimivat museokaupat. Museokaupoissa on myynnissä museoiden julkaisuja, koruja, postikortteja, makeisia ja näyttelyiden teemoihin liittyviä erikoistuotteita. Museokauppojen valikoimissa on paljon sellaisia tuotteita, joita ei löydy muista paikkakunnan kaupoista. Museokaupat ovat avoinna museoiden aukioloaikoina. Etelä-Karjalan taidemuseolla sijaitsee museokauppa Sulotar. Sulottaresta löytyy laaja valikoima taideaiheisia tuotteita, muun muassa kirjanmerkkejä, muistikirjoja ja jääkaappimagneetteja. Paikallisten korutaiteilijoiden yksilölliset ja laadukkaat korut ovat hyvin edustettuina kaupan valikoimissa. Etelä-Karjalan museon museokauppa sijaitsee museon sisääntuloaulassa. Museokaupassa on paljon tuotteita, joihin inspiraatiota on haettu museon kokoelmista. Tällaisia omia tuotteita ovat esimerkiksi Pommac-tarjotin, keisarimenu-keittiöpyyhe ja -tiskirätti sekä erilaiset jääkaappimagneetit ja kirjanmerkit. Nalle-koira ja Kalle-hevonen, parivaljakko 1920 luvun Rakuunanmäeltä, löytyvät mm. muistikirjan kannesta. Wolkoffin talon museokauppa, Wolkoffin puoti, sijaitsee alkuperäisen myymälän tiloissa, ja kaupan sisätilat henkivät mennyttä aikaa. Tuotevalikoimasta löytyy monenlaisia vanhahtavia tuotteita mustekynistä ja pulloista nostalgisiin peltileluihin ja paperinukkeihin. Wolkoffin perheen ortodoksisuuden hengessä tarjolla on mm. erilaisia koristemunia, ikoneja ja tuohuksia. Jouluna ja pääsiäisenä Wolkoffin puodin valikoimista löytyy paljon ihania koristeita ja lahjoiksi sopivia tuotteita. Museokauppatuotteita on myynnissä myös netissä. Museon verkkokauppa Sulotar löytyy osoitteesta 34

35 35

36 Löydä itsesi museossa 36