YLÄ-PIRKANMAAN TYÖNTEKIJÖIDEN VAMMAISPALVELUOPAS

Transkriptio

1 YLÄ-PIRKANMAAN TYÖNTEKIJÖIDEN VAMMAISPALVELUOPAS Tavoitteena on mahdollistaa vammaisen henkilön hyvä elämä muiden kuntalaisten kanssa tasavertaisessa asemassa Ylä-Pirkanmaan kunnat tuottavat vammaispalvelujen asiakkaille ja heidän perheilleen asiakaslähtöisesti suunniteltuja ja laadullisesti korkeatasoisia palveluja

2 VAMMAISPALVELUOPPAAN SISÄLTÖ VAMMAISPALVELUT YLÄ-PIRKANMAALLA KULJETUSPALVELUT PALVELUASUMINEN ASUNNON MUUTOSTYÖT ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET MUUT TARVITTAVAT APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAINEN AVUSTAJA OMAISHOITO YLÄ-PIRKANMAAN VAMMAISPALVELUJEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄ SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA JA INTERNET LINKKEJÄ VAMMAISPALVELUOPPAAN LAATIMINEN

3 Vammaispalvelulaki määrittelee ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää vammaiselle henkilölle Vammaispalvelujen tarkoituksena on vammaisten henkilöiden normaaliin elämään osallistumisen esteiden poistaminen, palvelujen tarjoaminen ja kuntouttaminen Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut on tarkoitettu vaikeavammaisille Vaikeavammaisilla on palveluihin subjektiivinen oikeus Kaikille vammaisille tarkoitettuja palveluita ja taloudellisia tukitoimia järjestetään kunnan määrärahojen puitteissa Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut ja tukitoimenpiteet ovat: 1. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 2. Palveluasuminen 3. Asunnon muutostyöt 4. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet 5. Tulkkipalvelut Määrärahasidonnaisia palveluja ja taloudellisia tukitoimia ovat: 1. Henkilökohtainen avustaja 2. Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat apuvälineet 3. Sopeutumisvalmennus 4. Tuki ylimääräisiin erityisravintokustannuksiin 5. Tuki ylimääräisiin vaatekustannuksiin Vammaiselle ihmiselle tulee laatia henkilökohtainen palvelusuunnitelma, jossa selvennetään hänen tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Henkilökohtaisen palvelusuunnitelman laativat kunnan viranomaiset yhdessä vammaisen henkilön ja hänen huoltajansa tai omaistensa kanssa. Palvelusuunnitelmalla parannetaan asiakaslähtöisyyttä sekä asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Palvelusuunnitelma tarkistetaan määräajoin ja sille nimetään vastuuhenkilö, joka sovittaa palvelut yhteen ja kokoaa tarvittaessa viranomaiset neuvotteluun. 3

4 1 Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelua vaikeavammainen henkilö voi saada, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän vammansa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Työ- ja opiskelumatkojen lisäksi vaikeavammainen voi tehdä vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa omassa tai lähikunnassa. Kunta järjestää vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalveluja 1. Työssä käymiseen 2. Opiskeluun 3. Asioimiseen 4. Yhteiskunnalliseen osallistumiseen 5. Virkistäytymiseen Kuljetuspalvelut voidaan järjestää yhteiskuljetuksena, palvelulinjana tai yksilöllisenä taksikyytinä. Kuljetuspalvelusta vammainen henkilö maksaa julkisen liikenteen mukaisen maksun ja kuntaa maksaa loput. Vaikeavammainen on tarvittaessa oikeutettu saamaan myös kunnan kustantamaa saattajapalvelua matkalleen liikkumistaan avustamaan. TYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA KULJETUSPALVELUUN Toimitaan yhteistyössä asiakkaan kanssa kuljetusten järjestämiseksi Pyritään lisäämään yhteiskuljetusten käyttöä Taksin odotusajan kustannuksista on mahdollista periä asiakkaalta osittainen maksu, esimerkiksi puolet odotusajan kustannuksista Voidaan myös velvoittaa asiakas tilaamaan pysähdyksen jälkeen uusi taksi, jolloin ei tule odotusajan kuluja Kuljetuspalvelun myöntämiseksi tarvitaan asiakkaalta lääkärinlausunto ja suositeltavaa olisi myös se, että asiakkaalla on Kelalta päätös korotetusta hoitotuesta Uuden palvelun hakijan luo sosiaalityöntekijä tekee kotikäynnin 4

5 2 Palveluasuminen Palveluasumista voi hakea vaikeavammainen henkilö, joka vammansa tai sairautensa takia tarvitsee toisen ihmisen apua säännöllisesti eri vuorokauden aikoina tai muuten erityisen runsaasti. Jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeessa olevalle ihmiselle ei sen sijaan myönnetä palveluasumista vaan hänen katsotaan kuuluvan laitospalvelujen piiriin. Vammaisten palveluasumiseen kuuluu asunto ja asumiseen liittyvät palvelut, jotka mahdollistavat vaikeavammaisten henkilöiden normaalin ja itsenäisen asumisen. Palveluasumista voidaan järjestää 1. Vaikeavammaisen henkilön omassa kodissa 2. Palvelutalossa 3. Ryhmäkodissa Palvelujen tarve vaihtelee ja siksi ne suunnitellaan yhteistyössä vammaisen henkilön kanssa. Kunta maksaa vammaisuudesta aiheutuvat lisäpalvelut, kuten henkilökohtaisen avustajan palvelut. Vammainen henkilö maksaa itse vuokran, ateriat ja muut normaaliin elämään kuuluvat menonsa. TYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA PALVELUASUMISEEN Palveluasumispäätöstä haetaan kunnan sosiaalitoimistosta Palveluasumishakemuksesta tulee selvitä hakijan vaikeavammaisuus ja palvelun tarve Palveluasumishakemukseen liitetään lääkärinlausunto Hakemukseen olisi hyvä olla liitettynä myös muu asiantuntijalausunto, esimerkiksi kotipalvelun/kotisairaanhoidon lausunto Viranomaisten keskinäinen yhteistyö ja tietojen vaihtaminen palvelun tarpeen määrittelyssä on tärkeää Tampereella palveluasumista tarjoaa esimerkiksi: Invalidiliiton Tampereen palvelutalo (puh: ). Palveluasuntoja on 42, joista 4 on asumiskokeilukäytössä. Palvelutaloon tullaan asumaan asumiskokeilujakson kautta. Asukas saa tarvitsemansa palvelut päivittäisissä toiminnoissa ympäri vuorokauden 5

6 3 Asunnon muutostyöt Asunnon muutostöihin myönnetään korvausta vaikeavammaiselle henkilölle, jolle liikkuminen ja omatoimisuus vakituisessa asunnossa ovat vamman tai sairauden vuoksi erityisen vaikeita. Korvauksen piiriin kuuluvat sellaiset asunnon muutostyöt, jotka ovat välttämättömiä muutostöitä asunnossa tai sen välittömässä lähiympäristössä vammaisen henkilön arjessa selviytymisen kannalta. Välttämättömät muutostyöt ovat vammaiselle henkilölle maksuttomia ja kustannukset korvataan valtion asuntolainoituksessa hyväksyttävän laatutason mukaisina. Päätöksen palvelun myöntämisestä tekee kunnan sosiaalityöntekijä. TYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA ASUNNON MUUTOSTÖIHIN 1. Toimenpidejärjestyksen tulee olla selvä kaikille toimijoille tietoisuus siitä, miten prosessissa edetään Ensin tehdään asunnon muutostöistä suunnitelma ja kustannusarvio. Tämän jälkeen sosiaalityöntekijä tekee päätöksen palvelun myöntämisestä. Työn teettäminen aloitetaan vasta suunnittelun ja päätöksenteon jälkeen 2. Vammainen henkilö toimii omalla vastuullaan, jos toimii ennen virallista päätöksentekoa Noudatetaan toimenpidejärjestystä 3. Kustannuksista korvataan kohtuulliset kustannukset ja kustannusten enimmäismäärä, jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen kannalta Kaikkia kustannuksia ei välttämättä korvata 4. Kunta korvaa vamman aiheuttamat tarpeelliset muutostyöt Ei korvata remontteja yleisellä tasolla 6

7 5. Päätöksentekoon vaaditaan lausunto esim. kunnan rakennusmestarilta Pitää olla perusteet muutostöille, jotta turvataan kuntalaisten tasa-arvoinen kohtelu 6. Päätöksen käsittelyaika on vähintään kuukausi Muutostyöt ovat isoja viranomaispäätöksiä, joiden selvittelyyn tulee varata aikaa 7. Suunnittelutyö vie aikaa Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu remontti palvelee pidemmän päälle paremmin asiakkaan tarpeita. Kiire ei takaa asiakkaalle laadukasta lopputulosta 8. Kartoitetaan, minkälaisella tilapäisratkaisulla vammainen henkilö voisi selvitä ennen muutostöiden valmistumista Vammaisen henkilön käyttöön annetaan tarvittavia apuvälineitä, joiden avulla hän selviää tilapäisesti mahdollisimman hyvin 7

8 4. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Vaikeavammaiselle henkilölle voidaan tarvittaessa hankkia arjessa selviytymisen ja omatoimisuuden tukemiseksi erilaisia laitteita ja välineitä. Vaikeavammaiselle korvataan nämä asuntoon kiinteästi asennettavat apuvälineet. Välineet ja laitteet hankitaan yleensä kunnan omistukseen ja annetaan vaikeavammaisen käyttöön. HISSIT Kerrostaloon ei tarvitse asentaa hissiä (KHO:n ennakkopäätös asiassa) Jos vaikeavammainen asuu rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa, hissin voi korvata esimerkiksi luiskalla tai muulla vastaavalla ratkaisulla KUULOVAMMAISEN HÄLYTINKESKUS Pääsääntöisesti yksi palohälytin asuinkerrosta kohden on palotarkastajan mukaan riittävä ratkaisu Pääsääntöisesti paikalliset sähköliikkeet toimivat asentajina ja työn tekijöinä OVEN AVAUS- JA SULKIJALAITE, hallintalaiteet Pyritään siihen, että vammaisella henkilöllä tarpeettomaksi jääneen laitteen voisi ottaa uudelleen käyttöön jollakin toisella asiakkaalla Myös yksityisiin palvelutaloihin (esimerkiksi Invalidiliiton palvelutaloon) voidaan joutua asentamaan vammaiselle henkilölle ovenaukaisulaitteet Pieni ja yksinkertainen ratkaisu, joka vain aukaisee oven on asunnon muutostöitä vs. monimutkaisempi ja monipuolisempi toiminnoiltaan on määritelty ympäristönhallintalaitteeksi, joka on puolestaan lääkinnällistä kuntoutusta 8

9 TYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA APUVÄLINEISIIN Palvelua haetaan sosiaalitoimistosta Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto Hakemukseen olisi hyvä liittää myös muun asiantuntijan lausunto Kuulovammaisten hälytinkeskuksia varten tarvitaan Tampereen yliopistollisen sairaalan kuulokeskuksen apuvälinesuositus tai kuntoutustyöntekijöiden lausunto Peruslähtökohtana on se, että laitteilla autetaan vammaisen henkilön omatoimista selviytymistä ja kunnioitetaan hänen oikeuttaan itsenäiseen arjessa suoriutumiseen Apuvälineistä tehdään aina sopimus asiakkaan kanssa eli asiakas palauttaa apuvälineen kuntaan käyttötarpeen päätyttyä Usein käyttötarpeen päättyessä jo asennettujen teknisten laitteiden poispurkaminen on monimutkaista ja järkevin ratkaisu olisi myydä laitteet seuraavalle niitä tarvitsevalle henkilölle (esimerkiksi palvelutalossa) Näiden apuvälineiden tarve on harvinaista ja tarvetta tulee kunnissa esille hyvin harvoin Apuvälineen hankinnassa tulee muistaa kunnan hankintasäännöt Tarvittavaa apuvälinettä voi kysellä myös muista Ylä-Pirkanmaan kunnista, jos jossakin kunnassa olisi saatavilla vastaava apuväline asiakkaan käyttötarpeen päätyttyä Kuntien sosiaalityöntekijöiden kannattaa tällaisissa tilanteissa konsultoida Ylä-Pirkanmaan vammaispalvelujen asiantuntijaryhmää 9

10 5 Muut tarvittavat apuvälineet AUTOAVUSTUS Autoavustus voidaan myöntää vammaiselle henkilölle kunnassa varattujen määrärahojen puitteissa. Tämä ei tarkoita sitä, että kunta voi toistuvasti evätä avustuksen määrärahojen puutteen vuoksi, vaan varaus avustuksen myöntämiseen on huomioitava kunnan talousarviossa. Kuljetuspalvelut ja autoavustus eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan myönteinen päätös kuljetuspalvelusta ei estä autoavustuksen hakemista ja sen myöntämistä. TYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA AUTOAVUSTUKSEEN AUTOAVUSTUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN 1. Pitää hankkia hintatieto siitä, mikä on edullisin vaihtoehto ja kohtuullinen hinta siitä autosta, joka palvelee vammaisen henkilön käyttötarkoitusta 2. Työntekijän tulee tarkistaa kulloinkin markkinoilla olevien autojen hinnat sekä vaihtoehtoiset mallit 3. Henkilön vamma määrittää auton mallin ja tarvittavat apuvälineet, mitään kiinteää hintaa ei voi autolle antaa MAKSETTAVAN AUTOAVUSTUKSEN LASKEMINEN 1. Uuden hankittavan auton hinnasta vähennetään autoveron palautus ja vammaisen henkilön vaihtoauton hinta. Tämä jälkeen jäävästä summasta maksetaan vammaiselle puolet auton hinnasta 2. Vamman vaatimat mahdolliset autoon tehtävät muutostyöt korvataan kokonaisuudessaan 10

11 TULKKIPALVELUT Tulkkipalvelua myönnetään vaikeasti kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille henkilöille. Tulkkipalvelua myönnetään vähintään 120 tuntia vuodessa vaikeasti kuulo- tai puhevammaiselle ja vähintään 240 tuntia vaikeasti kuulonäkövammaiselle henkilölle. Opiskeluun tarvittavaa tulkkausta järjestetään sen verran kuin hakija välttämättä tarvitsee selviytyäkseen opiskelustaan. Tämän lisäksi tulkkipalvelua voidaan myöntää asioimiseen, virkistykseen, työhön, opiskeluun, harrastuksiin sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Palvelu on vammaiselle henkilölle maksutonta. TYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA TULKKIPALVELUUN Tulkkipalvelua haetaan kunnan sosiaalitoimesta Hakemuksen liitteenä tulee olla lääkärinlausunto sekä tarvittaessa asiantuntijalausunto Vaikeasti puhevammaisen tulkkipalvelun myöntämiseksi tulee olla myös puheterapeutin lausunto Seudullinen tulkkikeskus aloittaa toimintansa vuonna Keskus palvelee Pirkanmaan alueen kuulo-, puhe- ja kuulonäkövammaisia 11

12 6 Henkilökohtainen avustaja Henkilökohtainen avustaja järjestelmä on luotu mahdollistamaan vammaisen henkilön itsenäistä elämää. Avustajan avulla voidaan vähentää riippuvuutta omaisista ja välttää laitossijoituksia. Henkilökohtaisen avustajan tehtävänä on avustaa vammaista henkilöä kodin arkitilanteissa ja kodin ulkopuolisissa toiminnoissa ja harrastuksissa. Järjestelmän tavoitteena on vähentää vammaisen henkilön riippuvuutta ja siksi on suotavaa, ettei lähiomainen toimi henkilökohtaisena avustajana. Kunta voi korvata vammaiselle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvia kustannuksia, vaikka avustaja onkin työsuhteessa vammaiseen henkilöön. Kunnan tulee myös ohjata vammaista henkilöä työnantajana toimimisessa. Henkilökohtaiselle avustajalle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, joka on KVTES:n mukainen palkka. TYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA 1. Myöntämisen kriteerit Avustaja hakemuksen liitteenä tulee pääsääntöisesti olla lääkärinlausunto avustajan tarpeesta Sosiaalityöntekijän tai kuntoutusohjaajan lausunto avustajan tarpeesta ei yksin riitä perusteeksi myöntää henkilökohtaista avustajaa Epikriisi, joka vastaa lääkärin lausuntoa voidaan myös hyväksyä dokumentiksi Suuntaus on näyttänyt olevan se, että avustaja hakemuksia tulee epämääräisin perustein kuntoutusohjaajan tekemällä lausunnolla ja pyritään säilyttämään selkeä linjaus. Pyydetään tällaisissa tilanteissa lisäselvitystä tarvitaan selkeitä perusteita palvelun tarpeesta, jotta voidaan varmistaa asiakkaiden tasapuolinen kohtelu 12

13 2. Avustajahakemus Hakemuslomakkeet ovat kuntakohtaisia Asiakkaille tulee tehdä palvelusuunnitelma Kiinnitetään erityistä huomiota palvelusuunnitelmien laatimiseen 3. Päätöksen tekeminen henkilökohtaisesta avustajasta Voidaan tehdä joka vuosi uudet päätökset henkilökohtaisen avustajan myöntämisestä tai tehdä toistaiseksi voimassaolevia sopimuksia 13

14 7 Omaishoito Omaiset hoitavat usein kotona vanhusta tai vaikeavammaista lasta, jolloin heillä on mahdollisuus saada kunnalta sosiaalihuoltolain mukaista omaishoidon tukea. Omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion vähimmäismäärä on 300 euroa kuukaudessa. Jos hoitaja on estynyt tekemästä ansiotyötä hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana, hoitopalkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Kunnan kanssa sopimuksen tehneelle hoitajalle kertyy työstään työeläketurvaa edellyttäen, ettei hän ole jo eläkkeellä. Kunta huolehtii lisäksi myös omaishoitajan tapaturmavakuutuksesta. Omaishoitajalla on oikeus saada vähintään kaksi vapaapäivää kuukaudessa, jolloin kunta huolehtii hoidon järjestämisestä vapaan ajaksi. Kunnalla on mahdollisuus järjestää myös virkistysvapaita hoitopalkkioita alentamatta. Kun omaishoitajan käyttää oikeuttaan vapaapäivän pitämiseen, niin palvelusetelillä järjestettävistä kotipalveluista voi hoidettavan maksettavaksi tulla korkeintaan 9 euroa päivässä. Omaishoidon tuen myöntäminen edellyttää sitä, että hoitaja ja kunta tekevät hoidosta sopimuksen, johon liittyy asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma sekä omaishoitajalle suunnatut omaishoitoa tukevat palvelut. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää asiakkaalle myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja. TYÖNTEKIJÄN MUISTILISTA OMAISHOITOON 1. Hoitotarpeen määrittely Hoidon sitovuus on avainsana, hoidon pitää olla sitovaa 2. Kotikäynti on tärkeä tarpeen määrittämisessä Kotikäynti on lähtökohtana omaishoidon tarpeen määrittelyssä: kotikäynnillä selvitetään yksityiskohtaisesti: Miten kauan vammainen voi olla yksin? Miten kauan hän voi olla turvapuhelimen varassa? Kuinka monta tuntia hän selviää ilman apua? Tarvitseeko hän apua öisin? jne Kartoitetaan asiakkaan koko vuorokausi ja toiminnot päivän aikana eli missä asioissa hän tarvitsee apua. Esimerkiksi pystyykö asiakas itse käymään WC:ssä? 14

15 3. RAVA kysely asiakkaan tilanteen kartoittamisessa RAVA kysely pisteyttää tilannetta ja antaa suuntaviivaa, ollen apuväline tilannekartoitukseen RAVAn käyttö turvaa asiakkaiden tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta kohtelussa RAVA auttaa vertailemaan asiakkaiden tilanteita ja analysoimaan sitä, onko hoidettava oikeassa paikassa hoidossa (esimerkiksi palvelutaloasiakkaana). RAVA on väline vammaisten henkilöiden tilanteiden ja tarpeiden laajempaan suhteuttamiseen ja vertailuun RAVA auttaa asiakasta itseäänkin näkemään tilannetta 4. Omaishoidon tuki hakemus Hakemus olisi hyvä tehdä kotikäynnillä asiakkaan kanssa yhdessä Hakemuksen tietojen perusteella saadaan samalla runko hoitoja palvelusuunnitelmalle Hakemuksen laatimisen yhteydessä annetaan asiakkaalle palveluohjausta Hakemuksen yhteydessä tarkistetaan onko asiakkaalla Kelan hoitotuki 5. Hoitajan vapaat Hoitajan lakisääteinen oikeus vapaaseen täytyy huomioida ja korostaa vapaapäivien merkitystä hoitajan jaksamisen kannalta Jos esimerkiksi joku muu perheenjäsen toimii hoitajana vapaan ajan, niin hänelle maksetaan lyhytaikaisen perhehoidon palkkion mukainen korvaus On kunnallisesti myös mahdollista palkata hoitaja, joka käy hoitamassa/tuuraamassa omaishoitajia vapaiden aikana (ei kuitenkaan öitä) 6. Päätöksenteko Pyritään siihen, että SAS ryhmä konsultoi päätöksenteossa Hakemuksiin pitää aina tehdä päätökset - asiakkaiden hakemuksia ei saa jättää käsittelemättä, sillä asiakkaalla on oikeus valittaa päätöksestä ja perusteluista 15

16 8 Ylä-Pirkanmaan vammaispalvelujen asiantuntijatyöryhmä Ylä-Pirkanmaalla toimii seudullinen vammaispalvelujen asiantuntiryhmä, joka Kokoontuu vuosittain säännöllisesti keväällä ja syksyllä Koostuu Ylä-Pirkanmaan seudun vammaispalvelutyötä tekevistä työntekijöitä Käy keskustelua vammaispalvelupäätösten tekemisestä ja myöntämisen kriteereistä Osallistuu vammaispalvelujen ajankohtaisiin tapahtumiin ja ajankohtaiseen keskusteluun Kehittää Ylä-Pirkanmaan seudun vammaispalveluja Konsultoi alueen työntekijöitä Auttaa tarvittaessa käsittelemään asiakastapauksia (anonymiteetti) Toimii seudullisena tukiverkostona vammaispalveluissa ASIANTUNTIJARYHMÄN JÄSENET Marjatta Harju, sosiaalityöntekijä, Kuru Tuija Peurala, sosiaalijohtaja, Längelmäki Marjatta Kontuniemi, sosiaalijohtaja, Ruovesi Pirjo Mikkonen, vanhustyön johtaja, Mänttä Ritva Penttilä, sosiaalityöntekijä, Orivesi Eeva Rusanen, sosiaalityöntekijä, Vilppula Raija Vaskuu, sosiaalisihteeri, Virrat RYHMÄN KOOLLEKUTSUJANA VUONNA 2006 TOIMII Marjatta Harju, Kuru 16

17 9 Suositeltavaa kirjallisuutta ja internetlinkkejä Räty, Tapio (2002) Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. INTERNET OSOITTEITA: - Vammaispalveluasiaa - Yleistä tietoa - mm. Hakulomakkeita - Kuntoutusasian neuvottelukunta - Sivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä - Yleistä tietoa - Yleistä ja ajankohtaista vammaispalveluista -mm. Hakulomakkeita - Tietoa tulkkipalveluista Valtakunnallinen vammaisneuvosto - Asiaa vammaisista ja päihteistä - Asiaa työllistymisestä 17

18 10 Vammaispalveluoppaan laatiminen Tämän vammaispalveluoppaan sisältö on laadittu Ylä- Pirkanmaan hyvinvointikehittäjähankkeen vammaispalvelujen asiantuntijatyöryhmässä vuosina Ryhmä kokoontui 7 kertaa noin kahden tunnin mittaiseen kokoukseen. Asiantuntijatyöryhmän ovat muodostaneet seuraavat Ylä-Pirkanmaan alueen työntekijät: Marjatta Harju, sosiaalityöntekijä, Kuru Tuija Peurala, sosiaalijohtaja, Längelmäki Marjatta Kontuniemi, sosiaalijohtaja, Ruovesi (Asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja) Pirjo Mikkonen, vanhustyönjohtaja, Mänttä Ritva Penttilä, sosiaalityöntekijä, Orivesi Eeva Rusanen, sosiaalityöntekijä, Vilppula Raija Vaskuu, sosiaalisihteeri, Virrat Asiantuntijatyöryhmässä sihteerinä on toiminut Hyvinvointikehittäjähankkeen suunnittelija Marianne Aalto, Pikassos oy - sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. KIITOKSET TYÖSKENTELYYN OSALLISTUNEILLE! 18