SELVITYS. Seksuaali- ja lisääntymisterveys -asennekysely ammattikoululaisille Jouni Tuomi & Anna-Mari Äimälä

Transkriptio

1 SELVITYS Seksuaali- ja lisääntymisterveys -asennekysely ammattikoululaisille 2015 Jouni Tuomi & Anna-Mari Äimälä

2 2 Sisällys 1. Johdanto 2. Vastaajien taustatiedot. Ammattikoululaisten seksuaalija lisääntymisterveysasenteet 6. Seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvän tiedon hankkiminen Selvityksen tulosten arviointi 12 Viitatut lähteet 1

3 1. Johdanto Tämä selvitys ammattikoulujen opiskelijoiden seksuaalija lisääntymisterveysasenteista on osa ViVa-hankkeen selvityksiä liittyen osioon, jonka tavoitteena on nuorten seksuaalija lisääntymisterveyteen liittyvien tietoisten valintojen lisääntyminen. Selvityksen tarkoituksena oli kuvailla ammattikoululaisten seksuaalija lisääntymisterveysasenteita. Selvityksessä saatuja tietoja täydennetään mm. koulutusterveyskyselyn tuloksilla. Selvityksestä saatuja tietoja on tarkoitus käyttää ViVa-hankkeessa tehtäviin nuorille tarkoitetun materiaalin ym. suuntaamiseen. ViVa-hanketta rahoittaa STM Terveyden edistämisen määrärahasta vuosina Selvitys toteutettiin lomakekyselynä marras-, joulu- ja tammikuussa 2015/2016. Kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijat keräsivät aineiston sovituista luokista oppituntien aikana. Kyselylomake perustui selvityksen tekijöiden laatimaan kyselylomakkeeseen, joka oli alun perin tarkoitettu yläkoululaisille. Alkuperäinen lomake muokattiin lukio- ja ammattikoululaisille soveltuvaksi. Pääosin lomake säilyi alkuperäisenä. Lomakkeessa oli vastaajan taustaa kartoittavia kysymyksiä sekä 2 Likert-tyyppistä asenne väittämää: Neliportainen asteikko täysin eri - täysin samaa sekä erikseen en osaa sanoa -vaihtoehto. Lisäksi oli kaksi kysymystä koskien sitä, mistä vastaajat hankkivat tietonsa liittyen seksuaalija lisääntymisterveydestä. Vastausten kerääminen onnistui suhteellisen hyvin sen jälkeen kun alkuun päästiin.. Vastauksia saatiin yhteensä 2 kappaletta. Aineistoon hyväksyttiin 20,koska haluttiin selvittää alle 19-vuotiaiden ammattikoululaisten asenteita. Vastaajista oli 19 tai sitä vanhempia ja kolme ei maininnut ikäänsä, Suurimmassa osassa oli vastattu kaikkiin kysymyksiin. Osasta puuttui yksittäisiä vastauksia, mutta yhtään lomaketta, jossa olisi ollut monia vastausvaihtoehtoja tyhjinä, ei ollut. Vastauksista ei ollut havaittavissa myöskään henkilöitä, jotka olisivat järjestelmällisesti osoittaneet vain yhdenlaista asennetta tai aina eri kuin suurin osa vastaajista. Tuloksissa on hyvä huomata, että 81 vastaajaa, noin kolmannes, edusti lähihoitajakoulutusta. Tuloksia kuvaillaan määrinä ja prosenttiosuuksina. Aineistoa on ristiintaulukoitu muuttujien suhteen ja arvioitu tilastollista merkittävyyttä. Tuloksia havainnollistetaan taulukoin. Kiitämme Tredun opinto-ohjaajia ja erityisesti opettajia yhteistyöstä ja kyselyjen mahdollistamisesta oppituntien aikana.

4 2. Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi 2 ammattikoulunopiskelijaa, joista poikia oli 125 (51, %) ja tyttöjä 119 (8,8 %). Taulukossa 1a on tarkasteltu vastaajien ikä jakaumaa. Vastaajista 19- vuotiaita tai sitä vanhempia oli, ja kolme jätti mainitsematta ikänsä. Nämä vastaajan vastausta hylättiin tästä selvityksestä. Tosin tulosten kohdalla tarkastettiin olisivatko tulokset muuttuneet ratkaisevasti, jos heidät olisi otettu mukaan, Taulukko 1a. Vastaajien ikä (N=2) ikä fr % 15 18, , , 18 18,5 19, , , yht tieto puuttuu Selvityksen lopullisen aineiston muodosti 20 (=N) ammattikoulun opiskelijaa, joista poikia oli 0 (8,) ja tyttöjä (51, %). Taulukosta 1b näkee vastaajien korjatun ikäjakauman. Useampi kuin neljä viidestä vastaajasta edusti 16- ja 1-vuotiaiden ikäryhmää. Kaikissa ikäryhmissä oli molempia sukupuolia, mutta tytöt olivat nuorempia ja pojat vanhempia. Taulukko 1b. Vastaajien ikä (N=20) ikä fr % , , , , yht. 20 0,0 Vastaajista ns. normaalipainosiksi luokiteltavissa olevia nuoria oli joka toinen (50,). Ylipainosia tai lihaviksi luokiteltavissa olevia nuoria vastaajien joukossa oli lähes kolmannes (29,9 %), ja alipainosia suhteessa lähes puolet vähemmän (16, %). (Taulukko 2.) Tytöt ja pojat olivat määrällisesti yhtä suuria ryhmiä normaali- ja alipainosten joukossa, mutta luokassa ylipaino tyttöjä oli lähes 1½ kertaa enemmän kuin poikia. Toisaalta lihavia poikia oli kaksi kertaa enemmän kuin tyttöjä, mutta on huomioitava, että yhteismäärä oli pieni (n=6).

5 5 Taulukko 2. Vastaajien ikä-bmi (N=20) ikä-bmi fr % lihava 6,0 ylipaino 5 26,9 normaalipaino 50,2 alipaino 16, puuttuva vastaus,8 yht. 20 0,0 Vastaajista lähes kaksi kolmesta (n=12) ei ollut koskaan tupakoinut, ja 18, (n=8) ilmoitti tupakoivansa vähintään viikoittain. Heistä lähes kaikki polttivat päivittäin (n=). (Taulukko.). Vastaajien tupakoinnin tarkastelu sukupuolen mukaan kertoi, että tytöistä 0 ja pojista 5 oli polttanut ainakin joskus. Tytöstä yli puolet (n=2) ja pojista reilu kolmannes (n=11) tupakoi päivittäin. Jos koko alkuperäistä aineistoa (N=2) olisi tarkasteltu, tupakoitsijoiden määrä oli noussut 9 henkilöön ja prosentti osuus noin 20 %, mutta alle 19- vuotiaiden joukossa tupakointi ei liittynyt ikään siinä mielessä, että mitä vanhempi, sitä todennäköisemmin poltti. Tässä ryhmässä 16-vuotiaat tupakoivat suhteessa eniten. Taulukko. Vastaajien tupakointi (N= 20) tupakointi fr % en koskaan 12 6,8 joskus 1,9 viikoittain 1,9 päivittäin 16, yht. 20 0,0 Vastaajista yli 60 % (n=12) vastasi, että he eivät seurustele. Lähes joka kolmas seurusteli vakituisesti. (Taulukko.) Aineiston tarkempi tarkastelu osoitti, että pojista 21 seurusteli vakituisesti, kun tytöistä 1. Satunnaista seurustelua harrasti pojista puolestaan 12, kun tytöistä vain kuusi. Erot olivat tilastollisesti merkitseviä (p = 0,01). Jos mukaan olisi otettu vanhemmat ikäryhmät vakituisesti seurustelevien (tai avioliitossa olevien) määrä olisi lisääntynyt noin neljänneksellä. Alle 19-vuotiaiden ryhmässä ikä ja seurustelu eivät liittyneet yhteen. Taulukko. Seurustelu (N=20) seurustelu fr % en 12 61, kyllä, satunnaisesti 18 8, kyllä, vakituisesti 62 0,0 yht. 20 0,0

6 6 Vastaajista noin joka toinen (n=) ei ollut kokenut yhdyntää (Taulukko 5). Määrällisesti useampi tyttö oli ollut yhdynnässä kuin poika: Tytöistä 51 % ja pojista %. Vastaajista kaksi ei ottanut tähän kysymykseen kantaa (Taulukko 5). Alle 19-vuotiaiden ryhmissä yhdyntäkokemukset liittyivät ikään (p= 0,00), mutta myös tupakointiin (p=0,000). Vakituinen seurustelu ja yhdyntäkokemukset liittyivät selkeästi yhteen, mutta noin viidennes (n=11) vakituisesti seurustelevista ei omannut yhdyntäkokemusta. Taulukko 5. Oletko ollut yhdynnässä? (N=20) Oletko ollut yhdynnässä? fr % en ole ollut 51, olen ollut 98, puuttuva vastaus 2 1,0 yht, 20 0,0. Ammattikoulun opiskelijoiden seksuaalija lisääntymisterveysasenteet Lähes yksimielisesti vastaajat halusivat huolehtia terveydestään (98 %; nro 1). Oli myös hyvin harva, ken ei uskonut terveyden merkitykseen seksuaalija lisääntymisterveyteen, mutta lähes viidennes oli ymmällään asian suhteen (nro 2). Noin kolmea neljästä kiinnosti oma seksuaaliterveys (nro) ja uskoi, että voi vaikuttaa elämäntavoillaan tulevien lasten terveyteen (nro 1) (Taulukko 6a.) Taulukko 6a. Asenne terveyteen sekä seksuaalija lisääntymisterveyteen väite Haluan huolehtia terveydestäni (nro 1) Minua kiinnostaa seksuaaliterveyteni (nro ) Voin jo nyt vaikuttaa terveillä elämäntavoillani tulevien lasteni terveyteen (nro 1) Hyvällä terveydellä on merkitystä seksuaalija lisääntymisterveyteen myös vuosien kuluttua (nro 2) Täysin eri eri - 1 0, 16 1, 8% 1 0, samaa 68 & % % täysin samaa % 0 19 % en osaa sanoa 1, % n Vastaajista 0 % oli tyytyväisiä omaan painoonsa (nro ), ja lähes yhdeksän kymmenestä ei pitänyt laihuutta terveyden merkkinä (nro ). Vastaajista noin puolet uskoi ylipainon vaikuttavan lasten saamiseen (nro 6). (Taulukko 6b). Pojista % ja tytöistä 6 % piti itseään sopivan painoisena.

7 Taulukko 6b. Asenne omaan painoon ja sen merkitykseen lisääntymisterveyteen väite Mitä laihempi olen, sitä terveempi olen (nro ) Ylipaino vaikuttaa siihen, voinko saada lapsia (nro 6) Olen mielestäni sopivan painoinen (nro ) Täysin eri 6 1 % 1 6 % % eri % 2 samaa 1 % 81 0 % 95 % täysin samaa 2 1 % en osaa sanoa n Vastaajat olivat hieman hämillään ruuan vaikutuksesta lisääntymisterveyteen (nro 2 ja 5). Noin 0 % vastaajista ei pohtinut ruuan ja kauneusihanteen yhteyttä. Toisaalta myöskään yli 0 % vastaajista ei yhdistänyt miesihanteeseen lihaksikkuutta (nro 8) tai laihuutta naisihanteeseen (nro 9). (Taulukko 6c.) Taulukko 6c. Asenne ruokaan ja sen merkitykseen ulkonäköön ja lisääntymisterveyteen väite Uskon, että ruokailutottumukseni vaikuttavat siihen, pystynkö saamaan lapsia (nro 2) Se, mitä kukin syö, vaikuttaa munasoluihin/siittiöihin (nro 5) Kun syön, mietin, miten ruoka vaikuttaa ihooni ja hiuksiini (nro ) Vain lihaksikkaat pojat ovat hyvän näköisiä (nro 8) Laihat tytöt ovat kauneimpia (nro 9) Täysin eri 15 % 55 2 % % eri % % samaa % % 5 1 % täysin samaa en osaa sanoa % 20 % 29 1 % 20 % n Kolmea neljästä vastaajasta kiinnosti oma seksuaaliterveys (nro ), ja huomattava osa vastaajista (0 % - 80 %) vaikutti asenteellisesti olevan tietoisia omasta tilanteestaan (nro 11, 121 ja 1). Myös 9 % (n= 195) ymmärsi päihteiden ja huumeiden käytön vaikuttavan nuoren kehitykseen (nro 18). Vaikka vastaajista kiinnosti kyky saada terveitä lapsia (nro 15), useampi kuin yhdeksän kymmenestä haluasi, että hänellä olisi terveet sukusolut (nro 16). Toisaalta vastaajista uskoi, että terveillä elämäntavoilla voi vaikuttaa tulevien lasten terveyteen. (Taulukko 6d.)

8 8 Taulukko 6d. Asenne seksuaaliterveyteen väite Minua kiinnostaa seksuaaliterveyteni (nro ) Olen usein huolissani kehitykseeni liittyvistä asioista (nro 11) Minusta tuntuu, että kaikki muut ovat kehittyneempiä kuin minä (nro 12) Haluaisin lisää tietoa seksuaalisen kehityksen vaiheista (nro 1) Tarvitsen tukea käsitykselleni, että seksiä ei kannata kokeilla liian varhain (nro 1) Päihteiden ja huumeiden käyttö vaikuttaa nuoren kehitykseen (nro 18) Minua kiinnostaa kykyni saada terveitä lapsia (nro 15) Haluan, että minulla on terveet sukusolut (nro 16) Voin jo nyt vaikuttaa terveillä elämäntavoillani tulevien lasteni terveyteen (nro 1) Täysin eri 1, 28 1 % , 15 % 2 1 % eri 16 8% % % % 1 5, 21 % 6 samaa % 21 % % 12 6 % % % täysin samaa 2 1 % 1 0, 1, % 5 26 % en osaa sanoa 2 16 % 20 % 16 8 % 0 1, 2 16 % 5 2, 0 1 n Ammattikoulun opiskelijoilla vaikuttaisi olevan suhteellisen valistuneet asenteet ehkäisyyn ja seksitaudeilta suojautumiseen (nro 25-28); 6-9 %. Seksitautien mahdollinen merkitys lasten saamiseen aiheutti kuitenkin reilulle viidennekselle hämmennystä (nro 2). (Taulukko 6f.) Taulukko 6f. Asenne ehkäisyyn ja seksitaudeilta suojautumiseen väite Seksitaudit saattavat hankaloittaa lasten saamista (nro 2) Ehkäisystä huolehtiminen on tyttöjen asia (nro 25) Kondomia ei tarvitse käyttää yhdynnässä, jos tyttö syö ehkäisypillereitä (nro 26) On tärkeää suojautua sekä seksitaudeilta että raskaudelta (nro 2) Kohdomin käyttö yhdynnässä on viisasta (nro 28) Täysin eri 1, % 0 20 % 1, 1 0, eri 15 % 69, 91 5, 1 0,5 samaa 2 50 % 5 2, 0 20 % 2 50 % 9 täysin samaa 2 20 %, 80 9 % 0 9 % en osaa sanoa 21 % % 16, n Terveiden elämäntapojen vaikutus lisääntymisterveyteen on myös suhteellisen hyvin asenteellisesti ymmärryksessä vastaajien keskuudessa. Ravinnon merkitys, mikä tuli esille jo

9 9 aiemmin (Taulukko 6c), aiheuttaa hämmennystä (nro 2 ja 5), mutta myös liikunnan merkityksestä ollaan epävarmoja (nro 1). (Taulukko 6e.) Taulukko 6e. Asenne terveiden elämäntapojen vaikutukseen seksuaalija lisääntymisterveyteen väite Voin jo nyt vaikuttaa terveillä elämäntavoillani tulevien lasteni terveyteen (nro 1) Uskon, että ruokailutottumukseni vaikuttavat siihen, pystynkö saamaan lapsia (nro 2) Se, mitä kukin syö, vaikuttaa munasoluihin/siittiöihin (nro 5) Se, että tupakoi, vaikuttaa tulevien lasten terveyteen (nro 29) Tupakointi saattaa vaikuttaa kykyyn saada lapsia (nro 0) Päihteiden ja huumeiden käyttö vaikuttaa nuoren kehitykseen (nro 18) Liikunta saattaa vaikuttaa myös seksuaaliterveyteeni (nro 1) Täysin eri 15 % 5 2, 1 0, 1, eri % 1 % 18 9 % % samaa 5 51 % % 98, % täysin samaa 5 26 % 6 1 % en osaa sanoa % , 5 2, % n Vastaajien asenteet terveystietoon ja terveystiedonoppitunteja kohtaan olivat suhteellisen innostuneita. Vastaajista noin 60 % piti tuntien sisältöjä hyödyllisinä (nro 19), eikä siellä tullut esille vaikeasti ymmärrettävää asiaa (n. ; nro 20) ja kirja oli suhteellisen mielenkiintoinen (50 %; nro 21) sekä vain % vastaajista piti tunteja ajanhukkana (nro 22). Reilu kolmannes vastaajista oli sitä, että seksiin liittyvistä asioista puhutaan liian vähän, kun puolestaan noin 6 % oli asiasta toista (nro 2). (Taulukko 6g.)

10 Taulukko 6g. Asenne terveystieto-oppiainetta kohtaan väite Terveystiedon tunneilla käsitelty tieto on hyödyllistä (nro 19) Minun on vaikea ymmärtää kaikkia asioita, joita käsitellään terveystiedon tunneilla (nro 20) Terveystiedon kirja on mielenkiintoinen (nro 21) Terveystiedon tunnit ovat ajanhukkaa (nro 22) Seksiin liittyvistä asioista puhutaan koulussa liian vähän (nro 2) Täysin eri 1, 28 1, 8 % % 1 6 % eri 9, % % samaa % 16 8 % % täysin samaa 6, 1 0, 1 6 % 20 % en osaa sanoa 9, % 21 % n Vaikka lähes kaikki halusivat huolehtia terveydestään, tytöt halusivat enemmän eli heillä oli enemmän täysin samaa asenneilmauksia. Mitä vanhempi poika, sitä selkeämmin hän näki ruuan vaikutuksen munasoluihin/siittiösoluihin kuin tytöt, jotka keskittyivät vahvemmin ulkonäkökysymyksiin. Odotettuakin oli, että tyttöjen keskuudessa olisi yksimielisyys siitä, että ehkäisy ei ole vain tyttöjen asia. Ehkäisy ja sukupuolitaudeilta suojautumisasioissa tytöt olivat valistuneempia kuin pojat, ja tytöt pitivät terveystiedon tunteja ajanhukkana vahvemmin kuin pojat. Pojat puolestaan pitivät tunteja hyödyllisempinä kuin tytöt. Asenteet eivät juurikaan vaihdelleen iän myötä edellä mainitun lisäksi, mutta liikunnan ja hyvän terveyden merkitys seksuaalija lisääntymisterveyteen nähtiin 18-vuotiaiden silmin paremmin kuin 15-vuotiaiden. Vastaajien paino (ikä-bmi) ei selittänyt minkään asennemuuttujan vaihtelua. Tupakoivat eivät olleet erityisen kiinnostuneita terveydestään, mutta seksuaaliterveys kiinnosti enemmän kuin muita kuten myös terveet sukusolut. Tupakoijat eivät oikein uskoneet alkoholin ja huumeiden käytön vaikutuksiin nuorten kehitykseen. Muutoin tupakointi ei selittänyt asennemuuttujien eroja. Yhdynnän kokeneet pitivät itseään muita kehittyneempinä ja olivat kovasti kiinnostuneet seksuaaliterveydestään sekä kyvystään saada lapsia. Tässä ryhmässä ehkäisyä ei ymmärretty vain tyttöjen asiaksi. Ylipäätään seksitaudeilta suojautumisessa he olivat suhteellisen valistuneita. Vaikka yleisesti ottaen ammattikoulujen opiskelijat olivat sitä, että seksistä puhutaan koulussa liikaa, tämä ryhmä koki, että siitä puhutaan liian vähän. Aineiston pohjalta voidaan myös todeta, että ne, jotka pohtivat eniten ruuan ja ulkonäön yhteyttä, näkivät laihuuden omana terveysihanteenaan. He myös näkivät laihuuden tyttöjen sekä lihaksikkuuden poikien kauneusihanteena

11 11. Seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvän tiedon hankkiminen Vastaajat hakevat/saavat eniten tietoa seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvää tietoa kavereilta. Toiseksi eniten tietoa haetaan Googlesta ja kolmantena tiedonlähteenä on terveydenhoitaja. Tosin kavereiden ja Google-hakujen maininnoissa oli vain pieni ero. Tietoa haetaan tai saadaan ihmiskontakteissa (n= 29) yli 1½ kertaa useammin kuin digivälitteisesti (n=189; vaihtoehto muu on jätetty pois laskuista). (Taulukko.) Sukupuolten välillä ei ollut suuria eroja paitsi, että tytöt hakevat/saavat tietonsa kavereilta (p=0,000). Youtube ja Whatsapp-ryhmät saivat vähän mainintoja, mutta pojat käyttävät niitä tyttöjä merkitsevästi enemmän (0,05 < p <0,01). Taulukko. Hankin seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä tietoja mistä mainintoja järjestys tyttö-/poikakaverilta 62 kavereilta 2 1 terveydenhoitajalta 6 vanhemmilta 6 nuorten puhelimesta 8 Google-haut 99 2 Youtube 1 blogit 12 terveystiedon tunnilla suositellut 6 5 nettisivut WhatsApp-ryhmät 15 Muu? yht. 9 Kun ammattikoulun opiskelijalla on huoli, joka liittyy seksiin tai seksuaalisuuteen, neuvoa haetaan ensisijassa kavereilta ja toisena mainittiin terveydenhoitaja. Google-haut mainitaan kolmanneksi useimmiten. Näiden kolmen mainintojen erot ovat kuitenkin hyvin pienet. Tietoa haetaan tai saadaan ihmiskontakteissa (n=282) lähes kaksi kertaa useammin kuin digivälitteisesti (n= 159; vaihtoehto muu on jätetty pois laskuista). (Taulukko 8.) Myös huolten ilmestyessä tytöt kääntyvät kavereiden puoleen poikia herkemmin (p=0,028). Muutoin eri hakuvaihtoehdoissa ei ollut havaittavissa sukupuolen mukaan syntyvää eroa.

12 12 Taulukko 8. Jos Sinulla on huoli, joka liittyy seksiin tai seksuaalisuuteen, haet neuvoja mistä mainintoja järjestys tyttö-/poikakaverilta 52 kavereilta 88 1 terveydenhoitajalta 85 2 vanhemmilta 8 5 nuorten puhelimesta 9 Google-haut 82 Youtube 19 blogit terveystiedon tunnilla suositellut nettisivut WhatsApp-ryhmät 11 Muu? 12 yht Selvityksen tulosten arviointi Ammattikoulujen opiskelijoiden aineistoksi määriteltiin tässä selvityksessä alle 19-vuotiaat opiskelijat. Ajatuksena oli, että 19-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin nuoriin aikuisiin kohdistuva selvitys tehdään erikseen. Tässä aineistossa yli 18-vuotiaita oli, joista yli 2-vuotiaita oli kuusi (Taulukko 1a). Mukana oli muutama 2-0-vuotias. Kyselyn toteutusta ohjasi oletus, että ammattikoulun opiskelijoilla on jonkinlainen ymmärrys seksuaalija lisääntymisterveydestä ilmiönä. Kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijat keräsivät aineoston oppitunneilla. Tällöin jokaisella vastaajalla oli mahdollisuus kysyä lomakkeen kysymysten ja väitteiden epäselvistä kohdista. Toki on huomattava, että seksuaalija lisääntymisterveydessä liikutaan intiimillä, henkilökohtaisella alueella, josta kysyminen oman hölmöyden julkisen tunnustamisen uhalla saattaa olla luokkatilanteessa hyvinkin hankalaa. Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakaumassa oli naisenemmistö: Poikia oli noin 8 % ja tyttöjä noin 5. Amisbarometrin (2015) mukaan 15-1-vuotiaiden ammattikoululaisten sukupuolijakauma olisi kuitenkin toisen tyyppinen; poikia 58 % ja tyttöjä. Tässä mielessä vastaukset saattavat olla hieman vääristyneet suhteessa laajempaan ammattikoululaisten joukkoon. Vastaajista 98 % halusi huolehtia terveydestään (Taulukko 6a). THLn (2015) kyselyn mukaan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 9 % piti terveyttää vähintään keskinkertaisena sukupuolesta riippumatta; tytöistä noin 96 % ja pojista noin 9 %.

13 1 Vastaajista joka toinen oli luokiteltavissa ns. normaalipainoseksi, ja noin 0 % piti itseään sopivan painoisena. THLn (2015) selvityksen mukaan 60 % piti itseään sopivan painoisena; pojista 6 ja tytöistä 56 %. Tytöt (0 %) pitivät itseään poikia (21 %) useammin ylipainosina, ja harvemmin alipainosina; tytöt 6 % ja pojat 1 %. Myös tämän selvityksen mukaan pojat olivat tyytyväisempi omaan painoonsa kuin tytöt. Pojista % piti itseään sopivan painoisina kun tytöistä 6 %. Raitasalo K., Huhtanen P. & Miekkala M. (2015) kyselyn mukaan 5 16-vuotiaista nuorista ei ole koskaan polttanut; pojista 50 % ja tytöistä 56 % (Raitasalo K. ym. 2015, Liite Taulukko a, 6). Tähän selvitykseen vastanneista noin 6 % ei ole koskaan tupakoinut (Taulukko ). Tyttöjen ja poikien suhteellinen osuus tupakoimattomista oli suunnilleen yhtä suuri. Raitasalo K ym. (2015) kyselyn mukaan alle kymmenesosan mielestä säännölliseen tupakointiin ei liity riskejä tai niitä pidetään vähäisinä. Tytöt pitävät säännölliseen tupakointiin liittyviä riskejä suurempina kuin pojat. (Raitasalo K ym. 2015, 1.) Tämän aineiston mukaan vastaajista noin % asennoitunut siten, että tupakonnista ei ole suurempaa haittaa seksuaalija lisääntymisterveyteen. Tosin lähes 2 vastaajista oli epävarmoja sen suhteen vaikuttaako tupakointi kykyyn saada lapsia.. Tyttöjen ja poikien asenne tupakoinnin riskeihin oli suunnilleen samaa luokkaa, mutta noin neljännes tytöistä (26 %) oli epävarmoja vaikuttaako tupakointi kykyyn saada lapsia. Raitasalo K ym. (2015) kyselyssä kiinnitetään huomiota huumeiden käyttöön, erikseen mm. kannabikseen. Vuonna 2015 lähes puolet 16-vuotiaista katsoi, ettei kannabiskokeiluihin liity mitään riskejä tai ne ovat vähäisiä, mutta viidennesnuorista piti riskejä suurina. (Raitasalo K ym. 2015, 1.) Tässä selvityksessä ei kysytty erikseen huumeista tai kannabiksen käytöstä, mutta vastaajista vain, oli asennoitunut, että päihteiden ja huumeiden käyttö vaikuttaa nuoren kehitykseen (Taulukko 6e). Tähän selvitykseen vastanneista vajaa puolet (,) oli ollut yhdynnässä (Taulukko 5). Määrällisesti useampi tyttö oli ollut yhdynnässä kuin poika: Tytöistä 51 % ja pojista %. Jos mukaan otti yli 19-vuotiaat, osuuden vaihtuivat eli yhdynnässä oli ollut noin 5. THLn (2015) mukaan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 60 % on ollut yhdynnässä; tytöistä 68 % ja pojista. Vaikka tämän selvityksen vastaajista oli selkeästi pienempi osuus ollut yhdynnässä, trendi oli sama kuin THLn (2015) kyselyssä eli tytöillä on enemmän ensimmäisiä yhdyntäkokemuksia kuin tämän ikäisillä pojilla. THLn (2015) kysymykseen Klamydia voi aiheuttaa hedelmättömyyttä oli 59 % vastannut oikein: Tytöistä 6 % ja pojista 5. Tämän selvityksenvastaajista noin 0 % uskoi, että seksitaudit saattavat hankaloittaa lasten saamista: Tytöistä 0 % ja pojista 69 %. THLn (2015) kyselyn tulosten mukaan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista ei tiennyt vastausta klamydia-kysymykseen. Tämän selvityksen vastaajista noin 2 ei osannut ottaa kantaa seksitauti-väitteeseen. THLn (2015) kyselyn tulosten mukaan tyttöjen ja poikien en tiedä vastausten ero oli suuri: Tytöt 29 % ja pojat 0 %. Tässä selvityksessä ero ei ollut yhtä huima: Tytöt 2 ja pojat 20 %. Vaikka kiinnostavaa on sekin, että tähän selvitykseen en osaa sanoa vastanneiden tyttöjen suhteellinen osuus oli suurempi kuin poi-

14 1 kien, kiinnostavampaa on huomio suuresta joukosta, joilla ei ole tietoa tai asenteellista näkemystä seksitautien merkityksestä lisääntymisterveyteen. Tähän selvitykseen vastanneiden asenne kondominkäyttöön oli suhteellisen selkeä. Vain 1 % vastanneista ei nähnyt kondomin käyttöä viisaana ja ei oikein osannut sanoa asian laitaa. Myös lähes 90 % vastanneista piti tärkeänä suojautua seksitaudeilta sekä raskaudelta. THLn (2015) kyselyn mukaan 8 osasi vasta kysymykseen Ehkäisyvälineistä vain kondomi suojaa seksitaudeilta. THLn (2015) selvityksessä oli mukana lisääntymisterveyteen liittyvä kysymys Naisen tuleminen raskaaksi vaikeutuu yleensä noin 5 ikävuoden jälkeen. Ammattikoulujen opiskelijoista 68 % osasi vasta tähän kysymykseen oikein, mutta noin joka viides ei osannut sanoa asian laitaan mitään. Pojista 6 ja tytöistä 5 osasi vasta oikein, ja pojista 2 ja tytöistä % ei osannut sanoa. Selvityksen tekijöillä ei ollut käytössä Tampereen ammattikoulujen kouluterveyskyselyn tuloksia, joten selvityksen tuloksia on tarkastelu suhteessa valtakunnallisiin ammatillisten oppilaitosten tuloksiin (THL 2015a). Kun katsoo selvityksen tuloksia, voidaan kysyä, onko selvitykseen valikoitunut tavallisia ammattikoululaisia kiltimpiä opiskelijoita, vai onko Tampereella kiltimpiä opiskelijoita kuin Suomessa keskimäärin? Vai liittyykö tulos naisenemmistöiseen vastaajajoukkoon, ja jossa lähihoitajakoulutuksen opiskelijat olivat suhteellisen suuri joukko (n=81). Joka tapauksessa voidaan todeta, että selvityksen tulosten pohjalta vaikuttaisi siltä, että tytöt ovat kokeneempia, mutta osin myös valistuneempia kuin pojat ammatillisessa koulutuksessa vuoden iässä. Kuitenkin elintapojen, erityisesti painon ja ruokavalion merkitys seksuaalija lisääntymisterveyteen, on suhteellisen hataraa ammattikoulun opiskelijoiden keskuudessa. Viitatut lähteet Amisbarometri (luettu ). THL Kouluterveyskysely ja asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely (luettu ). Raitasalo K., Huhtanen P. & Miekkala M Nuorten päihteiden käyttö Suomessa ESPAD-tutkimuksen tulokset. THL raportteja 19/ (luettu ).