Rohkelikot -teemahanke, kehittäminen ja Tylypahka -teemahanke, investoinnit Otsikko Lorem ipsum
|
|
- Hilkka Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rohkelikot -teemahanke, kehittäminen ja Tylypahka -teemahanke, investoinnit Otsikko Lorem ipsum
2 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Rohkelikot -teemahanke, kehittäminen Tylypahka -teemahanke, investoinnit 2. Hankkeen julkinen kuvaus Teemahankkeen tavoitteena on nuorten osallisuuden ja toiminnallisen demokratian lisääminen, nuorten kotiseutuidentiteetin vahvistaminen sekä alueella asumisen, yrittämisen ja viihtyvyyden mahdollisuuksien kirkastaminen. Lisäksi hankkeen avulla kannustetaan kyliä omaehtoiseen kehittämiseen palveluiden saatavuuden säilymiseksi ja parantamiseksi sekä innostetaan kyliä kokeiluihin ja uusiin avauksiin kylien palvelujen kehittämiseksi. Teemahanke toteutetaan koko Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toimintaalueella (Utsjoki, Inari, Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi, Kemijärvi ja Salla) Teemahanke sisältää kehittämis- ja investointiosan. Hankkeeseen on sisällytetty koordinointiosio johtuen toiminta-alueen laajuudesta ja kohderyhmästä. Hankkeen toimenpiteiden valinnassa nostetaan ensisijalle ne, jotka ovat lähtöisin lasten- ja nuorten omista ideoista ja tarpeista sekä ne, joissa on rohkeutta ja kokeiluja. 3. Toteutusaika Hankkeen toteutusaika on Hakija Pohjoisimman Lapin Leader ry on Leader -ryhmä, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Utsjoki, Inari, Sodankylä, Pelkosenniemi, Savukoski, Kemijärvi ja Salla. Pohjoisimman Lapin Leader ry on toiminut vuodesta 1996 ja yhdistyksen henkilöstöllä on vankka osaaminen hankkeiden hallinnoimisesta. Leader-ryhmän toimisto sijaitsee Sodankylässä ja yhdistyksessä työskentelee vakituisesti toiminnanjohtajan lisäksi taloussihteeri ja hankeneuvoja. PLL ry:n alaisuudessa toimii myös kalataloustyöryhmä, jonka toiminnasta vastaa hankekoordinaattori, jonka toimipiste sijaitsee Ivalossa. Toiminnanjohtaja vastaa mm. Leader-ryhmän koko toiminnan johtamisesta, henkilöstöhallinnosta, viestinnästä, raportoinnista, hallituksen asioiden valmistelusta, hallitusten jäsenten kouluttamisesta sekä yritys- ja yleishyödyllisten hankkeiden hankeneuvonnasta. Taloussihteeri vastaa mm. toimintarahan ja omien hankkeiden talousseurannasta ja maksatusten hausta sekä hankkeiden maksatusneuvonnasta. Hankeneuvojan tehtävänkuvaan kuuluu hanke mahdollisuuksista tiedottaminen, kylien aktivointi ja yritys- ja yleishyödyllisten hankkeiden hakuprosessin neuvonta ja ohjeistaminen. Hankeneuvojan työpiste sijaitsee Pelkosenniemellä. Yhdistyksellä on käynnissä Intoa Yrittäjyyteen - hanke, jonka avulla mm. innostetaan ja kannustetaan yrittäjyyteen ja uusiin avauksiin liiketoiminnassa sekä annetaan ensivaiheen kartoitustyyppistä neuvontaa yritysasiakkaille. Yhdistys on myös Lapin Leader-ryhmien yhteiseen Leader Lappi -strategiaan perustuen käynnistänyt koko Lapin alueella toteutettavan #prolappi - hankkeen, jossa keskitytään nuorten työllistymiseen ja 2 (10)
3 yrittäjyyteen maaseudulla. Lisäksi yhdistyksellä on meneillään HYVE - hyvinvointialan naisyrittäjyys ESR -osahanke yhdessä Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Yhdistyksen toiminta ja organisaatio on monipuolista, mikä mahdollistaa laajan osaamisen hyödyntämisen kaikkiin toimintoihin: vaikka kukin työntekijä vastaa omasta hankkeestaan/tehtävästään, yhdistyksessä tunnistetaan työntekijöiden osaaminen ja huolehditaan tiedonkulusta ja vuorovaikutuksesta. Kukaan ei toteuta hanketta yksin, vaan saa tuekseen henkilöstö palavereiden kautta moniammatillisen tiimin asiantuntemuksen. 5. Hankkeen tausta ja tarve Lapset ja nuoret Lappi on harvaan asuttua ja pitkien välimatkojen aluetta Lapin asukastiheyden ollessa vain 2,0 as/km 2, kun koko maan keskiarvo on 17.4 as/km 2. Koko Lapin väestöstä vuotiaiden nuorten osuus on noin 18 % ja alle 15-vuotiaiden osuus 16 %. Eniten (noin ) Lapin lapsia ja nuoria asuu Rovaniemellä. Pienimmissä kunnissa lasten ja nuorten määrä jää jopa alle 200 henkilön. Saamenkielisiä lapsia ja nuoria on Suomessa kaikkiaan 700, joista Lapissa asuu noin 80 % (Lapin Luotsi, Tilastokeskus). Lapin ELY-keskuksen tuottaman Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2015 mukaan edellä mainitut tekijät asettavat haasteita yhdenvertaiselle nuorten hyvinvoinnin edistämiselle ja palveluiden kehittämiselle sekä edellyttävät monenlaisten ratkaisujen etsimistä kunnissa. Pohjoisimman Lapin Leader ry:n alue on erittäin harvaan asuttua: asukastiheys on 0,6 asukasta neliökilometrillä vaihdellen kunnittain 0,17-2,49 välillä. Kunnat ovat maantieteellisesti laajoja ja välimatkat pitkiä. Lasten ja nuorten määrä alueen kunnissa on vähäinen. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja viihtyvyys on haaste ja edellyttää kehittämistoimia koko alueella. Tämän takia myös Peloton Pohjoisin -strategiassa yhdeksi painopisteeksi on määritelty nuoret. Nuorten sitoutuminen alueeseen ja oma-aloitteinen osallistuminen kotiseutuun pidetään tärkeänä. Pitkät välimatkat ja huonoksi koetut liikenneyhteydet vähentävät nuorten viihtyvyyttä. Lappilaisten nuorten yksinäisyys eri ikävaiheissa sekä erityisesti yli 19-vuotiaiden nuorten kohdalla on keskeinen haaste. Yksinäisyyden kokemukset liittyvät osin Lapin pitkiin etäisyyksiin, jotka voivat heikentää nuorten mahdollisuuksia tavata ystäviään vapaa-ajalla sekä osallistua harrastustoimintaan. Lappilainen nuori jää helposti irralleen sosiaalisista verkostoista erityisesti siinä nivelvaiheessa kun hän lähtee peruskoulun jälkeen opiskelemaan muualle, usein kauas kotipaikkakunnalta. Haasteena erityisesti pienillä paikkakunnilla ovat myös rajalliset harrastusmahdollisuudet. Vaikka luonto tarjoaa monenlaisia harrastamisen ja virkistäytymisen mahdollisuuksia ja se on tärkeä toimintaympäristö Lapin nuorille, toivovat nuoret lisää monipuolista harrastustoimintaa, tapahtumia, toimintaa ja nuorille suunnattuja toimitiloja. etenkin pienille kylille ja paikkakunnille. Ohjattuun vapaa-ajan toimintaan osallistumisen haasteena on kuitenkin, että se vaatii nuorelta oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta sekä rahaa. Haasteena ovat lisäksi vähäiset koulutus- ja työllistymismahdollisuudet kotipaikkakunnalla. Moni nuorista haluaisi opiskella ja tehdä töitä kotipaikkakunnalla tai ainakin palata sinne opintojen jälkeen. Vähäiset koulutus- ja työllistymismahdollisuudet rajoittavat kuitenkin kotipaikkakunnalle jäämistä ja sinne paluun mahdollisuuksia. Risuja nuoret antavat lisäksi avoimuuden puutteesta sekä negatiivisesta asenneilmapiiristä. Nuoret näkevät, että alueen vetovoima 3 (10)
4 kasvaisi entisestään, kun pohjoiseen muuttaville nuorille ja paluumuuttajille yleensä tarjottaisiin mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja media nostaisi positiivisia esimerkkejä enemmän näkyville. Nuoret toivovat lisäksi lisää yrittäjyyteen kannustavaa ilmapiiriä sekä monipuolisia kulttuuripalveluja. Keskustelu näistä aiheista on sävyltään negatiivista ja keskustelussa sorrutaan helposti vastakkainasetteluun. Kiinnostusta pohjoista kohtaan tulee lisätä imagomainonnan lisäksi teoilla. (Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 ja Lapissa Suomen paras nuorisotyöllisyys 2020). Peloton Pohjoisin -strategiassa lasten ja nuorten osallistuminen on nostettu yhdeksi kehittämisen kohteeksi. Myös panostus lasten ja nuorten positiivisiin paikkakokemuksiin, harrastusmahdollisuuksiin sekä nuorten työelämän kokeiluihin on asetettu keskeisiksi toimiksi. Näiden kautta halutaan innostaa nuoria omaehtoiseen kehittämiseen sekä vaikuttamaan omaan ympäristöön, tukea lasten ja nuorten hyvinvointia ja viihtyvyyttä kotiseudulla. Tämän teemahankkeen tarkoituksena on nostaa lasten ja nuorten tarpeet ja toiveet kehittämisen keskiöön ja tehdä näkyväksi, että Leader Pohjoisimman Lapin alue on lapsille ja nuorille myös mahdollisuuksien kotiseutu, jota lapset ja nuoret arvostavat ja jossa he haluavat asua ja elää. Teemahanke mahdollistaa rohkeat avaukset ja uusien toimijoiden mukaan saamisen kehittämistoimintaan ja kokeilemaan hankkeen toteutusta. Uusia avauksia kylien palveluihin Pohjoisimman Lapin Leader ry on toteuttanut ohjelmakaudella kokeiluluontoisesti palvelujen kehittämiseen tähtääviä kokeilevia hankkeita. Hankkeet ovat kohdistuneet erityisesti välittäjäorganisaatiotoiminnan, osuuskuntatoiminnan ja yleensä palveluyrittäjyyden kehittämiseen sekä tiedon lisäämiseen erilaisista tavoista tuottaa palveluja. Tässä kärkenä on ollut etäpalvelut sekä perhehoito. Omien hankkeiden myötä alueella ja myös koko lapissa on herännyt kiinnostus kylien palveluiden uudelleen järjestämiseen. Palvelujen uudelleen järjestäminen on ajankohtaista edelleen, koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ollaan muuttamassa. Suunnitelmissa on, että julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Hallitusohjelman mukaan itsehallintoalueita on yhteensä enintään 19. Itsehallintoalueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Tällä hetkellä suurin huoli on lähipalvelujen säilymisestä, jotka tällä hetkellä ovat toimivat (Lapin Luotsi). Lapissa kehitysnäkymät mm. lastensuojelun sekä vanhusväestön palvelujen osalta ovat haastavat. Haasteena on mm., että pienissä kunnissa sosiaalityöntekijän on hallittava kaikki sosiaalipalvelujen työalueet. Ainoastaan isommissa kunnissa on mahdollista eriytyä lastensuojeluun, vanhustenhuoltoon tai vammaispalveluun. Haasteita on myös kunnallisten liikuntapalvelujen mahdollisimman tasapuolisessa saatavuudessa kuntalaisille. Liikuntapalvelujen kysyntää ja tarvetta lisää väestön vanheneminen ja kuntarakenteen keskittymisestä ja mahdollisista kuntaliitoksista johtuva reuna-alueiden palveluista huolehtiminen. Toisaalta kulttuuripalvelujen entistä laaja-alaisempi hyödyntäminen on alettu nähdä mahdollisuutena väestön hyvinvoinnin edistämisessä. Uhkana eri palvelujen saatavuudessa ovat myös kuntatalouden heikentyminen ja samanaikaisesti henkilöstön runsas eläköityminen (Lapin Luotsi). 4 (10)
5 Kuntien yhtenä pahimpana ongelmana myös Pohjoisimman Lapin Leader ry:n alueella ovat kohoavat kustannukset ja pula ammattitaitoisesta henkilökunnasta joka alalla mm. sairaanhoito, vanhustenhoito, lapsiperheiden palvelut. Kuntien taloudellinen tilanne huoltosuhteen heikkenemisen ja elinkeinorakenteen muutosten vuoksi pakottaa kunnat hakemaan uusia, joustavampia ja kustannustehokkaampia ja myös työntekijöiden kannalta mielekkäämpiä ratkaisuja palvelujen turvaamiseen. Näihin ongelmiin ratkaisumalleja tarjoaa eri sektoreiden ja vapaaehtoistoimijoiden kumppanuus ja verkostoituminen, osallisuuden ja omatoimisen oman terveyden ylläpitämisen lisääminen, etäratkaisut, palvelujen tuottaminen lähellä asiakasta osana muuta työtä esim. osuuskuntatoiminnan kautta sekä työn mielekkyyden lisääminen yrittäjämäisillä toimintatavoilla ja lähityöllä. Palvelujen saatavuuden turvaaminen ja kehittäminen edellyttää palveluprosessimallien ja rakenteiden jatkuvaa kehittämistä ja uusia toimintatapoja ja innovaatioita alueelle. Peloton Pohjoisin -strategiassa on painopisteenä elämisen edellytykset; palvelut, infra ja asuminen. Palvelujen saatavuus ja toimiva perusinfra ovat harvaan asutuilla alueilla kynnyskysymys alueen viihtyvyyden, vetovoimaisuuden, asumisen ja alueella yrittämisen kannalta. Entistä keskeisempi kysymys maaseutualueilla on myös se, miten asukkaat pääsevät vaikuttamaan itseään, elinympäristöään ja palvelujaan koskevaan suunnitteluun. Mitä enemmän ihmiset pääsevät vaikuttamaan, sen parempia palveluista saadaan ja näin voidaan lisätä kylien vetovoimaisuutta. Vaikuttamismahdollisuus lisää myös osallisuutta palvelujen tuottamiseen. Toimivat palvelut ja infra ovat kylien mahdollisuus saada uusia asukkaita, jotka voivat olla paitsi palvelujen käyttäjiä, myös niiden tuottajia. Palveluja kehittämällä ja saavutettavuutta parantamalla lisätään maaseudun elinvoimaisuutta ja myös yrittäjyyden mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia tuovat paranevat tietoliikenneyhteydet erilaisten etäratkaisujen kautta, liikkuvien palvelujen kehittäminen sekä yrittäjyyden mahdollisuuksien vahvistaminen erilaisilla palvelusopimus-ja välittäjäorganisaatiomalleilla, erityyppisillä palvelusetelimalleilla sekä yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys ja green care. Uusien palvelumallien ja niihin liittyvien investointien tuominen kyliin vaatiikin ennen kaikkea uudenlaista ajattelua ja kokeiluhalukkuutta. Tämän teemahankkeen avulla innostetaan kyliä omaehtoiseen kehittämiseen palveluiden saatavuuden säilymiseksi ja parantamiseksi. Kyläläiset ja kylissä toimivat organisaatiot ja seurat ovat parhaita alueen asiantuntijoita ja niiden vahvuutena on vahva sitoutuminen ja aktiivisuus. Heikkoutena niissä kuitenkin koetaan nuorten ja työikäisten vähyys, mikä näkyy erityisosaamisen puutteena erityisesti sosiaali -ja terveydenhuoltoalalla. Myös laaja kunta kylä- ja yrittäjäyhteistyön puute koetaan heikkoutena. Lisäksi kyläyhdistysten ja muiden seurojen likviditeetti ja hankeosaaminen on ongelma. Tällä teemahankkeella halutaan tukea niitä kyliä ja yhteisöjä, joilla on tahto ja ideoita uudistaa palveluja sekä testata tuleeko alueelta ideoita ja millaisia palvelujen omatoimiseksi uudistamiseksi tarjoamalla siihen pienimuotoista rahoitusta. Teemahanke mahdollistaa Leader-verkostojen hyödyntämisen sekä tarjoaa tuen kylien palvelujen kehittämiseen ja siihen liittyviä kokeiluja suunnittelevalle tahoille sekä hankeosaamisen. Teemahanke mahdollistaa myös rohkeat avaukset ja uusien toimijoiden mukaan saamisen kehittämistoimintaan. 5 (10)
6 6. Hankkeen tavoitteet Teemahankkeen tavoitteena on tehdä Leader -työtä tunnetuksi myös uusille toimijoille ja saada uusia toimijoita mukaan strategian mukaiseen kehittämistoimintaan ja hanketyöhön. Hankkeen toimenpiteiden tavoitteet ovat Laajemmat tavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden parantaminen lasten ja nuorten positiiviset paikkakokemukset ja kotiseutuidentiteetin vahvistaminen lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen kylien palvelutarjonnan turvaaminen ja monipuolistaminen organisoidun vapaaehtoistyön kehittäminen innovaatioiden ja kokeilujen edistäminen kylissä joustavien työntekemisen muotojen lisääminen Konkreettiset tavoitteet nuorten innostaminen ja sitouttaminen yhdistystoimintaan ja kehittämishankkeisiin nuorten omat projektit lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnan ja harrastusmahdollisuuksien parantaminen nuorten työelämän kokeilut, harjoittelu- ja työpaikat omassa kylässä toiminnallisen yrittäjyyskasvatuksen edistäminen uudet palvelukokeilut, erityisesti kotiin tuotavat palvelut ja virtuaaliset lähipalvelut hyvinvointia ja alueen viihtyvyyttä tukevan infran parantaminen yhteisöllisyyttä kehittäen palveluteknologiataitojen ja verkko-osaamisen kehittäminen kylätalojen toiminnan monipuolistaminen yhteisöllisyyttä kehittäen ja eri ikäryhmien kohtaamisia parantaen alueen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen liikunnan, virkistäytymisen ja kulttuurin voimin luovan työn ja etätyön edistäminen infraa parantamalla matalan kynnyksen yrittämisen edistäminen Teemahankkeen tavoitteena on 25 nuorten ideoimaa/toteuttamaa toimenpidettä, 25 uutta avausta ja kokeilua palvelujen kehittämiseksi sekä 30 uutta toimijaa. 7. Hankkeen toimenpiteet, toteutustapa ja riskit Hankkeesta voidaan rahoittaa esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä nuorten oma tapahtuma lasten kerhotoiminnan käynnistäminen ja siihen sisältyvät välineet nuorten omat projektit, esim. bändikämpän kunnostaminen nuorten some-osaamisen hyödyntäminen nuorten sesonkikahvila sekä erilaiset pop-up -yrityskokeilut nuorten työllistyminen kevytyrittäjinä esim. kotiaputyötehtävissä 6 (10)
7 kylien kokeiluja selvitys/suunnitelma kylien palvelujen kehittämiseksi kylätalojen toiminnan kehittäminen eri ikäryhmien toiveiden ja tarpeiden pohjalta yhteisöllisiä maiseman- ja ympäristönhoitotoimenpiteitä Hankkeen organisaatio Hanketta johtaa Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari, jonka työpanosta on sisällytetty kustannusarvioihin kuukausitasolla n. 10 % kokonaistyöajasta. Työaika jakautuu keskimäärin puoliksi investointi- ja kehittämishankkeille. Hankkeen johtaja vastaa hankkeen kokonaistoteutuksesta, työntekijän perehdytyksestä ja ohjaamisesta hankkeen aikana sekä palveluihin liittyvien uusien avauksien ja kokeilujen edistämisestä hankkeessa. Hankkeen koordinointiin, kuten tiedottamisen suunnitteluun ja toteutukseen, hakijoiden innostamiseen sekä toimenpiteiden hakemisen ohjeistamiseen palkataan koordinaattori. Koordinaattori palkataan 50 % teemahankkeen kehittämisosiolle ja 50 % teemahankkeen investointiosiolle noin seitsemän kuukauden ajaksi ( ). Koordinaattorilta edellytetään mm. paikallistuntemusta, nuorisotyön osaamista ja hyviä verkostoja sekä hanketuntemusta. Koordinaattorin palkkaaminen teema-hankkeelle on perusteltua, koska Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminta-alue on erittäin laaja ja kohderyhmä on erityistä tukea tarvitsevaa. Nuorten ideoista nousevien hankkeiden hakuprosessi voi olla vaativampi, koska hakijatahoksi tarvitaan hankkeesta vastuun ottava hakija. Tällöin koordinaattorin tehtävänä on hakea nuorten ideoille hallinnoija. Toimenpiteiden suunnittelu vaatii siis erityisen paljon aktivointia, suunnittelua ja neuvottelua. Nuoret kohderyhmänä on haastava tavoittaa hanketyöhön ja se vaatii erityistä osaamista ja verkostoja. Leader-ryhmällä ei ole tähän riittävää nuorisoalan osaamista. Kylien palvelukokeilut ovat yhtälailla erityisosaamista vaativaa työtä. Koordinaattori voi ohjata ja innostaa hakijoita, mutta lisäksi tarvitaan sote- asiantuntija, joka antaa asiantuntija apua sote-alan hankeaihioiden mietintään ja jotta kylillä tehtävistä toiminnoista saadaan aidosti vaikuttavia. Tätä osaamista ei ole toimintarahan työntekijöillä. Hankkeen koordinointiosioon on varattu kuluerä ostopalveluun, joka mahdollistaa asiantuntijan käytön kylien palvelukokeiluiden suunnittelussa. Teemahankkeen maksatuksen ja alahankkeiden maksatusohjeistuksen hoitaa Pohjoisimman Lapin Leader ry:n taloussihteeri, jonka työpanosta on varattu kuukausitasolla n. 15 % kokonaistyöajasta molemmille hankkeille. Taloussihteeri vastaa alahankkeiden toteutuksen ja maksatuksen ohjeistuksesta, johon hänellä on vankka osaaminen. Hankkeen ohjausryhmänä toimii PLL ry:n hallitus. 7 (10)
8 Toteutus hankehakemus vireille Hyrrään tammikuu v hankkeelle palkataan koordinaattori tammikuun 2016 aikana, työsuhde alkaa lukien haun avaaminen, tiedottaminen ja toimenpiteiden kokoaminen investointihanke kehittämishanke hallitus valitsee rahoitettavat investointihankkeet ja kehittämishankkeet 8-9/2016 tuensiirtosopimusten laadinta toimenpiteiden toteuttajien kanssa rahoitushakemuksen täydentäminen ely-keskukseen hankkeen toimenpiteiden toteutus ely-keskuksen rahoituspäätöksen tultua taloussihteeri ilmoittaa toimenpiteiden toteuttajille, että hankkeiden toteutuksen voi aloittaa taloussihteeri pitää aloituspalavereihin toimenpiteiden toteuttajien kanssa ja neuvoo toimenpiteiden toteuttajia toteutuksessa ja maksatukseen liittyvissä tehtävissä. hankkeen maksatuksen haku taloussihteeri hoitaa hankkeen toteutus- ja maksatusohjeistuksen toimenpiteiden osalta yhdessä toimenpiteiden toteuttajien kanssa. Loppuraportin kokoaa toimintaryhmän henkilöstö. 8. Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan/ Pohjoisimman Lapin Leader ry:n Peloton Pohjoisin -strategiaan Hanke toteuttaa Pohjoisimman Lapin Leader ry:n Peloton Pohjoisin -strategiaa ja siinä erityisesti Tulevaisuus häikäisee - Nuorten-Leader painopistettä sekä Elämisen edellytykset - palvelut, infra, asuminen painopistettä sekä keinoista Uutta etsimässä - kokeiluja ja rohkeutta. 9. Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat ja aikataulu Teemahanke toteutetaan Pohjoisimman Lapin Leader ry:n alueella: Utsjoki, Inari, Sodankylä, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla ja Kemijärvi. Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen lapsi- ja nuorisojärjestöt sekä liikuntajärjestöt, muut vapaa-ajan toimijat, oppilaitokset, kyläyhteisöt ja yhdistykset, nuorten työpajat, yritykset ja yrittäjäjärjestöt, kuntien sivistystoimi, kansalaisopistot, kunnat ja seurakunnat, eläkeläisjärjestöt, sosiaali- ja terveysjärjestöt. Hankkeen hyödynsaajina ovat alueen lapset ja nuoret sekä muut kyläläiset. 10. Miten hankkeen toteuttamista arvioidaan? Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen? Toimenpiteiden toteuttajat vastaavat hankkeen lopuksi Peloton Pohjoisin -kyselyyn. 8 (10)
9 11. Tiedottaminen Haun avautumisesta julkaistaan ilmoitus Pohjoisimman Lapin Leader ry:n nettisivuilla sekä julkaistaan lehtiilmoitus ja lehtijuttu paikallislehdissä, Leader -ryhmän facebook-sivuilla ja sidosryhmien facebook-sivuilla laitetaan sähköinen tiedote sidosryhmille (mm. kyläyhdistykset, MLL, paikallisyhdistykset, alueen nuorisoseurat, urheiluseurat, metsästysseurat, hallituksen jäsenet, kunnat) tehdään sähköinen esite/mainos kohderyhmittäin ostetaan mainostoimisto/valokuvaajan palveluita tarvittaessa toteutetaan some-markkinointia järjestetään kuntakohtaiset tiedotustilaisuudet järjestetään pienemmät teemoitetut tilaisuudet; kylissä yhdistysten ja seurojen tilaisuudet, nuorille kuntien nuorisotiloissa, koululla ja muissa nuorten tapahtumissa. koostetaan vähintään yksi lehtijuttu paikallislehtiin hankkeessa perustetaan toimenpiteiden toteuttajien/kehittäjien facebook-ryhmä valokuvataan jokainen toimenpide huolella ja käytetään valokuvamateriaalia tiedottamisessa ja loppuraportissa sekä laaditaan sähköinen esite mahdollisesti innostetaan nuoria kuvaamaan toimenpiteestä video esimerkiksi kilpailun avulla 12. Toimenpiteiden valintakriteerit Valintakriteerit, liite Kustannusarvio Kustannusarvio, kehittäminen, liite 2. Kustannusarvio, investointi, liite Perustelut koordinointiosan hakemiselle Pohjoisimman Lapin Leader ry:n alue on erittäin harvaan asuttua: asukastiheys on 0,6 asukasta neliökilometrillä vaihdellen kunnittain 0,17-2,49 välillä. Kunnat ovat maantieteellisesti laajoja ja välimatkat pitkiä. Lasten ja nuorten määrä alueen kunnissa on vähäinen. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja viihtyvyys on haaste ja edellyttää kehittämistoimia koko alueella. Teemahankkeen kohderyhmänä nuoret ovat haastava tavoittaa. Vielä haastavampi on saada nuorten ideoille lainsäädännön mukainen hakija. Alueen yhdistyksiä on vaikea innostaa parantamaan nuorten olosuhteita, kun asenne on, että nuoret joka tapauksessa lähtevät pois. Vielä haastavampi on saada nuorten ideoille lainsäädännön mukainen hakija. Tavoitteena uudet avaukset palveluissa on haastava viestiä ja innostaa. Palveluihin liittyviä hankkeita voi olla kohtuullisen helppo saada, koska esim. kylätalo sinällään on palvelu asukkaille, mutta ajatuksen kääntäminen palveluiden uudistamiseen vaatii kovaa työtä. 9 (10)
10 Usein katsotaan peräpeiliin ja tehdään siltä pohjalta korvausinvestointien tyyppisiä toimenpiteitä eikä nähdä, mitä mahdollisuuksia esim. teknologia toisi palveluiden uudistamiseen. Haastavat kohderyhmät ja teemat vaativat erityistä panosta viestintään. Alueella ilmestyy kolme paikallislehteä sekä Lapin Kansa, mikä tarkoittaa jo ilmoituskustannuksissa toimintarahan vuotuista ilmoitusbudjettia isompaa kuluerää. Markkinoinnin on osuttava kohderyhmään, jolloin on käytettävä ammattilaista viestinnän suunnitteluun ja oikeita kanavia sen perille menemiseen, mikä sekin vaatii rahaa, jota toimintarahassa ei ole. Pelkkä viestintävälineissä näkyminen ei haastavan teeman ja kohderyhmän vuoksi riitä, vaan asia on voitava innostavasti selittää, siitä on voitava avoimesti keskustella ja yhdessä ideoida sekä auttaa hakijaa kädestä pitäen. Tämä vaatii paljon matkustamista. Suomen suurimman Leader-ryhmän koko alueen kattaminen viestinnällä, innostamisella ja neuvonnalla aiheuttaa suuria matkakuluja, joita toimintarahalla ei voida kattaa. Aktivointitilaisuuksista pitää maksaa usein tilavuokraa ja tarjota kahvit, jotta juttu luistaisi. Tähän ei toimintarahan resurssit riitä. Lisäksi teemahanke aiheuttaa normaalia hanketta suurempia toimistokuluja kuten postituksia ja kopiointia. Näitä ei toimintarahassa ole voitu ottaa huomioon. 10 (10)
Rohkelikot -teemahanke, kehittäminen ja Tylypahka -teemahanke, investoinnit 7.1.2016 31.12.2017. Otsikko Lorem ipsum
Rohkelikot -teemahanke, kehittäminen ja Tylypahka -teemahanke, investoinnit 7.1.2016 31.12.2017 Otsikko Lorem ipsum Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Rohkelikot -teemahanke, kehittäminen Tylypahka -teemahanke,
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotMikä on teemahanke? Mitä teemahankkeella tavoitellaan? TEEMAHANKKEIDEN HAKUOHJEET
Mikä on teemahanke? Teemahanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman uusi tukimuoto. Hanketyyppi on tarkoitettu helpottamaan yhteisöjen mahdollisuuksia hyödyntää ohjelman rahoitusta paikallisessa
LisätiedotTEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit
TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus
LisätiedotLeader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi
Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten
LisätiedotSPIRIT OF INARI LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA
SPIRIT OF INARI 1.11.2018 LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA Johanna Liinamaa, toiminnanjohtaja Leader Pohjoisin Lappi ry LAPIN LEADER-RYHMÄT Lapin Leader-ryhmät Leader Peräpohjola (51) Simo, Keminmaa,
LisätiedotTeemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen
Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi
LisätiedotLeader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio
Lappi Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio Pohjoisimman Lapin Leader (PLL) Sodankylä, Inari, Utsjoki, Savukoski,
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotNUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI
NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen
LisätiedotRAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE
RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE 29.9.2010 Ilpo Lehtinen ja Kalevi Welling SISÄLTÖ 1. HAKIJA 3 2. TIIVISTELMÄ 3 3. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 3 4. HANKKEEN TOTEUTUSAIKA JA ORGANISOINTI 4 5. HANKKEEN TOIMIJAT JA
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotHyvinvoinnin virtaa Mikkelissä
Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Noormarkku
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään
LisätiedotPohjois-Satakunta Ikaalinen
Pohjois-Satakunta Ikaalinen 19.3.2015 41700 asukasta Satakunta 25 450 Pirkanmaa 16 250 Toiminta-alue Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden
Lisätiedot1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2
TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotLeader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry
Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten
Lisätiedotja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015
Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014
LisätiedotToimintasuunitelma ja talousarvio vuodelle 2019
Toimintasuunitelma ja talousarvio vuodelle 2019 - Maaseudun kehittämisen asiantuntija - Aktivoi, neuvoo ja opastaa - Rahoittaa paikallisia hankkeita - Tiedottaa mahdollisuuksista ja toiminnasta - Tekee
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotUUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!
LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotTukirahoitusinfo- ja keskusteluilta
Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, toiminnanjohtaja Siilinjärven kyläparlamentti 11.1.2018 Yrityskeskus Innocum SIILINJÄRVI Rahoituksen 4,6 M jakautuminen
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotPeräpohjolan kehitys ry
Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotTENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT
TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa
LisätiedotKYLÄTOIMIJAKOULUTUS Ruovesi Kaisa Vihinen/PoKo ry
KYLÄTOIMIJAKOULUTUS Ruovesi 24.5.2016 Kaisa Vihinen/PoKo ry PoKo ry:n Navigaattorikehittämisstrategia Paikalliseen kehittämistyöhön paikallisella harkinnalla Yhteisöjen hankkeet Yritysten tukeminen Työnjakoa
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos
LisätiedotPirityiset ry Sivu
Pirityiset ry Sivu 1 21.11.2016 Rahoitusta ja toimintaa vuodesta 1997 Hyvin olisi vaikka jokainen metsäperäläinen tarvinnut tontun taikka pirityisen, joka muutamilla isoisilla rikkailla tiedettiin olevan...
LisätiedotIhmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille
Ihmisen kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa?? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille 2 Ihmisen kokoisia loppuraportteja Loppuraportti on mahdollisuus Hankkeen
LisätiedotKustannusarvio: Koordinointi euroa, julkisen tuen osuus 100 % ( e) Alahankkeet euroa, julkisen tuen osuus 75 % (75.
HANKESUUNNITELMA HaPa teemahanke Tiivistelmä Nouseva Rannikkoseutu ry:n HAPA teemahanke kokoaa yhteen useita alahankkeita, joissa toteutetaan pieniä kone-/laite- ja kalustoinvestointeja. Tavoitteena on
LisätiedotNUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä
NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...
LisätiedotKEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net
KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät
LisätiedotMansikan teemahaut syksyllä 2015
Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn
LisätiedotOn rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
On rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Pienimuotoiset vesistönkunnostushankkeet Leader-tuen avulla Yleishyödyllinen kehittämishanke, tuki 80 % - Hankkeessa suunnitellaan vesistönkunnostustoimia
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
Lisätiedot48 16.06.2015 56 11.08.2015 90 11.11.2015 19 25.02.2016 Ideat kehiin - Inarin kylien esiselvityshankkeeseen osallistuminen/jatkoajan hakeminen/hankkeen tulokset 75/00.01.05.02/2016 NORD 48 Kehittämiskoordinaattori
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotKehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA
Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto
VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö
LisätiedotJulkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /
Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / 7.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Haasteet samanaikaisia Eläköityminen ja väestön vanheneminen Työvoimapula ja samaan aikaan
LisätiedotByströmin nuorten palvelut
Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
Lisätiedoton rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotNuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita
Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla
LisätiedotLapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015
Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015 Lapin Leaderit 4+1 Leader Peräpohjolan kehitys (PPK) Simo, Keminmaa, Kemi, Tervola, Rovaniemi ja Ranua Leader Outokaira
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2012
TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotLattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke
Lattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke Info 4.6.2018 Leader Varsin Hyvä Eeva Mettala-Willberg Infon ohjelma 1. Mikä ihmeen Leader? 2. Teemahanke ja hakuprosessi 3. Kysymyksiä ja ideointia Lisätietoja
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta
LisätiedotKumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio
Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotKylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!
Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotRAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE
RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotProjektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki
Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki 16 paikallista työkokousta Peruspalveluliikelaitos Jytan jäsenkunnissa: Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli Kokkolassa
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotHankeillat syksy Karkkila Lohja Salo Jaana Joutsen, hankeneuvoja, Ykkösakseli ry
Hankeillat syksy 2018 Karkkila 24.10.2018 Lohja 1.11.2018 Salo 9.11.2018 Jaana Joutsen, hankeneuvoja, Ykkösakseli ry Ykkösakseli ry Asukkaita maaseutualueella 140 000 Kaupunkialueiden asukkaat 17 000
LisätiedotLapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?
Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä
LisätiedotVetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto
Vetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto Kuopio 1.11.2017 Learning Cafe RYHMÄ 1 Miten toteutetaan ja johdetaan Pohjois-Savon vetovoiman lisäämistä niin, että edistetään osaavan työvoiman saatavuutta?
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus
TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,
LisätiedotJärjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet
Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Ilomantsi 17.11.2012 Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotta ry Taustaa Kuntatalouden tarve Kasvava palvelukysyntä ja niukkenet resurssit Kuntarakenneuudistus Pitkät
LisätiedotOsallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa
Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotLeader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015
Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta
LisätiedotGreen Care nyt ja tulevaisuudessa
Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet
LisätiedotDina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
LisätiedotYleishyödylliset investointihankkeet
Yleishyödylliset investointihankkeet Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 28.5.2015
LisätiedotMaaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotKustannusarvio: Koordinointi euroa, julkisen tuen osuus 100 % Alahankkeet euroa (suunnitelma), julkisen tuen osuus 80 %
HANKESUUNNITELMA RANNIKKOSEUDULLA TAPAHTUU teemahanke Tiivistelmä Nouseva Rannikkoseutu ry:n Rannikkoseudulla tapahtuu teemahanke kokoaa yhteen useita alahankkeita, joissa toteutetaan pienehköjä tapahtumiin
LisätiedotKehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015
Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N
LisätiedotLisää elämää kylille pienillä investoinneilla
Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla Tiedotustilaisuudet Karstun seuratalolla 9.8.2016 Salon kaupungintalolla 10.8.2016 Jaana Joutsen Teemahanke yleisesti Leader-ryhmän kehittämishanke, jossa
LisätiedotKunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo
Kevään 2018 ESR- ohjelmatilanne TL5 Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo 29.5.2018 TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotLeader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015
Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotTulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja
Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen Ohjelma Avaussanat Ville Nieminen, projektipäällikkö Kuntaliitto Hyvinvoinnin seuraava erä Paula Laine,
LisätiedotSote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II
Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta
LisätiedotPaikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020
Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa
LisätiedotGreen Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka
Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
Lisätiedot