TyEL-maksun alennus euroa / henkilö. Sijoitustoiminnan tuottoprosentit 2011

Transkriptio

1 OP-Eläkekassa 2011

2 OP-ELÄKEKASSAN VUOSIKERTOMUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Tuloslaskelma Tase Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot Taloudellista kehitystä koskevat tunnusluvut Sijoitusomaisuuden jakauma, tuotto- ja riskiluvut Tilintarkastuskertomus Taulukot TyEL-maksun alennus euroa / henkilö Sijoitustoiminnan tuottoprosentit 2011 Tämä ei ole jäljennös OP-Eläkekassan virallisesta tilinpäätöksestä, vaan suppeampi kuvaus tilikaudelta 2011.

3 OP-ELÄKEKASSA OP-ELÄKESÄÄTIÖ Toimitusjohtajan katsaus OP-Pohjola-ryhmän eläkelaitosten osalta vuotta 2011 voisi kuvailla paluuksi arkeen. Edellisen vuoden 60-vuotisjuhlat ja hallinnon uudistus ovat taakse jäänyttä elämää, samoin poikkeuksellisen hyvät sijoitustuotot. Eläkelaitosten uudistettu hallinto aloitti työnsä heti vuoden alussa kokoontumalla järjestäytymiskokoukseen Kokouksen yhteydessä järjestettiin uusille jäsenille koulutusta eläkelaitoksistamme ja työeläkejärjestelmästä. Vuoden alussa hallitus aloitti eläkelaitosten strategian päivittämisen. Kevään ja kesän aikana valmisteltu strategia hyväksyttiin lopullisesti hallituksen lokakuun kokouksessa. Yksi strategian valmistelussa esille nousseista uusista painopistealueista oli julkisuudessakin paljon keskustelua herättänyt työkyvyttömyyskustannusten alentaminen. Vaikka OP-Eläkekassan piirissä olevien työntekijöiden työkyvyttömyyskustannukset ovat selvästi alle koko maan keskiarvon, aiheutuu työkyvyttömyyseläkkeistä silti OP-Pohjola-ryhmälle vuosittain noin 9 miljoonan euron kustannukset. Jokainen euro, joka tässä säästetään, koituu lyhentämättömänä ryhmän työnantajien eduksi. Siksi on vain luontevaa. että ryhmän oma eläkelaitos pyrkii omalta osaltaan myötävaikuttamaan siihen, että mahdollisimman monille työkyvyttömyysuhan alla oleville löydetään ratkaisu, jolla nämä voisivat jatkaa työelämässä lakisääteiseen eläkeikään saakka. Strategiaa valmistellessa kävi myös hyvin selväksi se, että vaikuttavuutta on mahdollista saada vain, jos mahdolliset toimenpiteet tehdään ajoissa ja kohdennetusti. Tällöin keskeistä on työterveyshuollon ja eläkelaitoksen hyvä yhteistyö. Tässä suhteessa OP-Pohjola-ryhmä on sikäli hyvässä asemassa, että sillä kumpikin toiminto on omissa käsissä. Työeläkejärjestelmän vakavaraisuusuudistuksen osalta työryhmissä päästiin yhteisymmärrykseen mallista, jossa työeläkevakuutusyhtiöillä ja eläkekassoilla taseessa oleva vakuutusriskien puskuroimiseen tarkoitettu tasoitusvastuu rinnastetaan jatkossa toimintapääomaan. Uudistus kasvattaa työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta keskimäärin noin 5 %-yksiköllä ja eläkekassoilla noin 3 %-yksiköllä. Eläkekassoille ja eläkesäätiöille tuottohakuisen sijoitustoiminnan edellytykset turvataan lisämaksuvelvollisuudesta johdetulla lisäerällä. Työeläkelaitosten kilpailukysymyksiä pohdittiin STM:n Erkki Rajaniemen teemasta kirjoittamassa arviomuistiossa. Muistiossa keskityttiin keinoihin edistää työeläkeyhtiöiden välistä kilpailua. Kysymyksenasettelu oli rajattu koskemaan yhtiökohtaista hoitokustannusosaa ja työhyvinvointipalveluja ja niihin liittyvää sääntelyä. Eläkekassa- ja säätiölain uudistaminen aloitetaan hallitusohjelman velvoitteiden mukaisesti vuoden 2012 alusta. Eläkesäätiöiden ja -kassojen osalta kilpailukysymyksiin tullaan palaamaan tässä yhteydessä. Sijoitustoiminnan osalta vuotta 2011 voisi luonnehtia arvosanalla tyydyttävä. Eläkekassan sijoitustuotto (-2,9 %) oli kyllä hieman parempi kuin työeläkeyhtiöiden keskiarvo, mutta jossiteltavaakin jäi. Eläkelaitosten sijoitussuunnitelman linjaukset perustuivat melko pessimistiseen näkemykseen riskillisten omaisuusluokkien tuottomahdollisuuksista. Siitä huolimatta emme onnistuneet erottumaan eduksemme eläkesijoittajien tuottovertailussa. Odotuksia heikomman sijoitustuoton taustalla oli salkun taktisten painotusten ohella eläkelaitosten pitkän aikavälin sijoitusteemojen heikko suhteellinen tuotto. Varsinkin kehittyvien talouksien osake- ja velkakirjamarkkinoiden tuotot olivat pettymys. Toisaalta oli myös odotettavissa, että sijoitusteemojen lyhyen aikavälin tuottokehitys ei aina vastaa odotuksia. Sijoitusteemojen taloudelliset perusteet ovat edelleen vahvat, eikä niiden osuutta sijoitussalkusta ole tarkoituksenmukaista pienentää.

4 Eläkelaitostemme tavoitteena on harjoittaa pitkäjänteistä sijoituspolitiikkaa lyhyen aikavälin riskit tiedostaen. Tässä onnistumisen keskeisin edellytys on, että kaikki sijoitustoiminnassa mukana olevat ymmärtävät koko sijoitusomaisuutta koskevat tuottotavoitteet ja riskit. Vuoden lopulla sovittiin Pohjola Varainhoidon kanssa yhteistyön kehittämisestä vielä nykyistäkin kokonaisnaisvaltaisemmaksi. Tämä oli tärkeä askel matkalla kohti toimintamallia, jossa kaikkien sijoituspäätöksiä tekevien yhteisenä tavoitteena on eläkelaitosten koko sijoitusomaisuuden mahdollisimman hyvä tuotto. Sydämellinen kiitos henkilökunnalle, hallinnolle ja yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta! Toimitusjohtaja Erkko Ryynänen

5 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 OP- ELÄKEKASSAN TOIMINTA OP-Eläkekassan A-osasto hoitaa sen osakkaina olevien OP-Pohjola-ryhmän työnantajien henkilöstön lakisääteisen eläketurvan vakuuttamisen ja B-osasto hoitaa lisäeläketurvan, joka käsittää ennen TEL:n voimaantuloa eläkekassan hoidettavana olleen lisäeläketurvan. Vuoden 2011 lopussa eläkekassan toimintapiiriin kuului osakkaina 315 (325) työnantajaa, joista 205 (213) oli osuuspankkeja. Jäseniä eläkekassassa oli (11 148). Eläkekassan lukuja ei yhdistetä OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen. ELÄKEHALLINTO Eläkekassan uuden edustajiston neljävuotinen toimikausi alkoi vuoden alussa. Edustajiston järjestäytymiskokous pidettiin ja samassa yhteydessä järjestettiin edustajiston jäsenille koulutustilaisuus, jossa käytiin läpi eläkekassan toimintaa sekä työeläkejärjestelmää laajemminkin. Vuonna 2011 ei tullut merkittäviä muutoksia lakisääteisiin eläke-etuuksiin eikä eläkkeiden määräytymiseen. Työeläkeotteet postitettiin edellisten vuosien tapaan noin eläkekassan vakuutetulle ja yhteydenotot niiden johdosta pysyivät vähäisinä kuten aikaisempinakin vuosina. Saapuneet eläkehakemukset, samoin kuin arviolaskelmapyynnöt, on vuoden aikana pystytty käsittelemään tavoiteajassa. Toimintavuoden aikana annettiin 792 (835) eläkepäätöstä mukaan lukien uudet eläkepäätökset sekä eläkkeiden muutos-, maksu- ja hylkäyspäätökset. Lisäksi tehtiin 145 (142) arviolaskelmaa. Eläkekassan myöntämien uusien eläkepäätösten vähentyminen johtui lähinnä vanhuuseläkkeiden ja osaaikaeläkkeiden määrän vähentymisestä. Osa-aikaeläkkeiden määrän vähentyminen johtui siitä, että vuonna 2010 osa-aikaeläkkeeseen oikeuttava ikäraja nousi 58 vuodesta 60 vuoteen, joten vuonna 2011 ei tullut uutta eläkkeeseen oikeuttavaa ikäluokkaa. Myös uusia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna, 43 (51). Eläkekassa myönsi ammatillista kuntoutusta 18 (15) henkilölle. Useimmissa tapauksissa eläkekassa tuki työhön paluuta pitkän sairasloman jälkeen työkokeilun muodossa. Toimintavuoden alusta kaikkia eläkkeitä korotettiin työeläkeindeksin kohoamista vastaavasti noin 3,6 prosentilla. Eläkkeensaajia oli toimintavuoden päättyessä (6 438), joista 421 (440) sai myös eläkekassan B-osaston lisäeläkettä. VAKUUTUSMAKSU Eläkekassa peri vakuutusmaksuina A-osastoon 101,1 (94,4) miljoonaa euroa. Vakuutusmaksu perittiin 20,9 %:n mukaan (20,5) vuodelle 2011 arvioidusta TyEL-palkkasummasta. Yleinen TyEL-maksutaso vuonna 2011 oli 22,4 % (22,0). B-osastoon ei vakuutusmaksua peritty. ELÄKEMENOT, VASTUUNJAKOKORVAUKSET JA LAKISÄÄTEISET MAKSUT Lakisääteisten eläkkeiden eläkemenot olivat 101,2 (93,0) miljoonaa euroa. Eläkekassan B-osastosta maksettiin eläkkeitä ja avustuksia yhteensä noin (65 000) euroa. Vastuunjakokorvauksina TyEL - laitosten yhteisestä vastuunjaosta saatiin 2,6 (3,1) miljoonaa euroa. Lakisääteisinä maksuina eläkekassa suoritti osuutena Eläketurvakeskuksen kustannuksista 0,3 (0,4) miljoonaa euroa. VASTUUVELKA Eläkekassan vakuutustekninen vastuuvelka A-osastossa oli 907,4 (880,3) miljoonaa euroa. Vakuutusmaksuvastuuta vastuuvelasta oli 457,4 (460,1) miljoonaa euroa ja korvausvastuuta 368,6 (338,5)

6 miljoonaa euroa. Vastuuvelkaan sisältyy lisäksi lisävakuutusvastuuta 81,5 (81,7) miljoonaa euroa. Lisävakuutusvastuun määrä muodostaa osan eläkekassan toimintapääomista. ETK:n laskema arvio osaketuottokertoimesta vuodelta 2011 on -17,49 %. Koko vuoden tuottovaatimus olisi tällä arviolla 2,36 %. TyEL:in mukainen perustekorko oli vuoden 2011 tammi-kesäkuussa 4,50 % ja heinä-joulukuussa 4,75 %. Eläkekassan B-osaston eläkevastuu on laskettu käyttäen 3,5 (3,5) prosentin perustekorkoa. Osaston vakuutusmaksuvastuun ja korvausvastuun yhteismäärä oli 0,6 (0,6) miljoonaa euroa. Osaston eläkevastuut kohdistuvat vakuutuskantaan, joka on syntynyt ennen vuoden 1962 TEL-lainsäädännön voimaantuloa. Kummankin osaston vakuutustekninen vastuuvelka on täysin katettu. SIJOITUSTOIMINTA Sijoitusmarkkinoilla vuosi oli jälleen hyvin tapahtumarikas. Ensin Yhdysvalloissa käytiin repivä riitä maan velkaantumisesta, minkä seurauksena Standard & Poor's pudotti maan luottoluokituksen korkeimmasta AAA:sta AA luokkaan. Samaan aikaan Euroopan velkakriisi levisi Espanjaan ja Italiaan ja niiden korot nousivat voimakkaasti. Loppuvuonna luottamus markkinoilla alkoi palautua ja esimerkiksi Yhdysvaltojen osakemarkkinat palautuivat lähes vuoden alun tasoille oltuaan lokakuun alussa yli 10 % vuoden alun tasojen alapuolella. Korkomarkkinoilla ei nähty vastaavaa elpymistä ja esimerkiksi Saksan 10-v. korko oli vuoden lopussa noin prosenttiyksikön alempana kuin vuoden alussa. OP-Eläkekassan koko sijoitusomaisuuden käypä arvo oli vuoden lopussa 991,6 (1 023,6) miljoonaa euroa Sijoitustoiminnan tulos Sijoitusomaisuuden kirjanpidollinen nettotuotto oli 26,4 (68,6) miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden arvonalennuksia kirjattiin 21,8 (18,9 arvonalennusten palautuksia) miljoonaa euroa. Myyntivoittoja kirjattiin 164,8 (54,5) ja myyntitappioita 130,3 (22,9) miljoonaa euroa. Koko sijoitusomaisuuden markkinaehtoinen tuotto oli -2,9 % (12,8) %. Osakesijoitukset Osakemarkkinoilla vuosi oli hyvin epäyhtenäinen. Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla päästiin lopulta positiivisiin kokonaistuottoihin (indeksi euroissa +4,7 %), kun taas Euroopassa, Kehittyvissä talouksissa ja Suomessa tuotot jäivät vahvasti miinukselle (-8,1 %, -15,8 % ja -25%). Listattujen osakesijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta vuoden lopussa oli 17,2 (25,7 ) %. Osakesijoitusten markkinaehtoinen tuotto oli -19,5 % (24,7) % vertailuindeksin tuoton ollessa vastaavasti -12,9 (24,8) %. Eläkekassan tuottoja painoi erityisesti se, että osakesalkussa suurella painolla olevien Kehittyvien talouksien (29 %) ja Suomen (52 %) osakemarkkinat tuottivat huonosti. Korkosijoitukset Korkomarkkinoilla Euroopan velkakriisin laajeneminen Espanjaan ja Italiaan ajoi yrityslainojen ja eritoten pankkien liikkeeseen laskemien vakuudettomien lainojen hinnat voimakkaaseen laskuun. Vaikka tilanne rauhoittui hieman vuoden loppua kohti, jäi esimerkiksi eurooppalaisten pankkien luottoriskiä kuvaavan luottojohdannaisindeksikorin arvo lähes prosentti-yksikön korkeammalle tasolle kuin missä se oli finanssikriisin pahimpina päivinä. Korkosijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta oli vuoden lopussa 45,4 (34,8) % ja niiden markkinaehtoinen tuotto oli -1,5 (6,8) %. Vertailuindeksin tuotto oli 2,3 (7,6) %. Eläkekassan korkosijoitusten tuottoa painoi pankkien liikkeeseen laskemien jvk-lainojen hintojen lasku sekä hyvin alhainen korkoriski.

7 Kiinteistösijoitukset Transaktiomarkkinavolyymi vuonna 2011 jäi Kiinteistötalouden Instituutin (KTI) tiedon perusteella vuoden 2010 tasoa alhaisemmaksi, n. 1,8 mrd. euroon. Kaupankäynti valikoitui volyymi-mielessä vain ns. corekohteisiin; keskustasijainteihin tai uusiin/uudehkoihin pitkän ja vakaan kassavirran kohteisiin. Näissä kaupoissa toteutuneet tuottovaateet olivat hyvin "normaalien" markkinoiden kaltaisia. Tämän ilmiön kääntöpuoli oli se, että muita markkinoita ei varsinaisesti ollut. Markkinoiden ohuutta selitti myös se, että rahoittajat olivat alkuvuoden pienen positiivisen vireen jälkeen erittäin kriittisiä kiinteistökauppojen rahoittamiseen. Vuokratasot nousivat KTI:n raporttien mukaan Helsingin ydinkeskustan toimistotiloissa lievästi vuoden 2010 lopusta. Muiden toimistomarkkinoiden (pääkaupunkiseutu ja muu Suomi) osalta tällaista trendiä ei aineiston perusteella voi osoittaa. Kaupan tilojen vuokrakehitys oli niin ikään varsin maltillista, poikkeuksina lähinnä vahvat ja uudet kauppakeskukset ympäristöineen. Tuotannollisten ja varastotilojen osalta positiivista kehitystä oli nähtävissä Vantaan lentokentän ympäristössä. Helsingin keskustan toimistotilojen vajaakäyttöaste oli edelleen selvästi yli 10 %, tosin vajaakäyttö oli hieman vähentynyt vuoden takaisesta tilanteesta. Kiinteistöpääomarahastojen arvojen palautuminen jatkui vuoden 2011 aikana. Kiinteistösijoitusten markkina-arvoilla laskettu osuus OP-Eläkekassan sijoitusomaisuudesta oli 17,4 (23,7) % mukaan lukien sijoitukset kiinteistörahastoihin. OP-Eläkekassan kiinteistösijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2011 lopussa 172,3 (236,4) miljoonaa euroa. Asuntosijoitusten markkina-arvo oli 35,1 (109,2) miljoonaa euroa ja toimitilasijoitusten 67,6 (64,3) miljoonaa euroa. Epäsuorien kiinteistösijoitusten markkina-arvo oli 69,6 (53,5) miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana pääomia palautui pääasiassa asuntokohteiden ja metsien myynneistä 100,5 miljoonan euron arvosta. Uutta pääomaa sitoutui Helsingin Kalasataman asunto-rakennushankkeeseen ja epäsuoriin sijoituksiin 22,2 miljoonaa euroa. Asuntomyyntien taustalla oli kehitteillä olevat uudet kiinteistöhankkeet, joiden valmistuttua kiinteistöjen osuus sijoitussalkussa nousee selvästi nykyisestä. Vuoden lopussa asuinhuoneistojen vuokrausaste oli 98,3 % ja toimitilojen 82,1 %. Kiinteistösijoitusten vuoden 2011 toteutunut tuotto oli 13,1 (7,8) %. Vaihtoehtoiset sijoitukset Vaihtoehtoisiin sijoituksiin luetaan raaka-aine-, pääoma- ja hedge-rahasto -sijoitukset sekä strukturoidut sijoitukset, jotka erotettiin omaksi luokakseen vuoden 2010 alusta. Kokonaisuutena vaihtoehtoisten sijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2011 lopussa 13,5 (14,0) %. Pääomasijoitusrahastojen osuus sijoitusomaisuudesta oli 3,8 (2,6) %, hedge-rahastojen 4,4 (4,3) % ja strukturoitujen sijoitusten 3,3 (5,2) %. Vaihtoehtoisista sijoituksista parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 12,7 % ja strukturoidut sijoitukset 11 %. RISKIENHALLINTA Eläkekassan toiminnan tavoitteena on hoitaa lakisääteisen eläketurvan vakuuttaminen siten, että vuodesta toiseen vakuutusmaksutaso säilyy tasaisena ja alittaa työeläkejärjestelmän keskimääräisen maksutason. Toiminnan merkittävin riski liittyy siihen, että toteutunut sijoitusomaisuuden tuotto jäisi alle eläkejärjestelmän keskimääräisen toteutuneen sijoitustoiminnan tuoton. Riskin toteutuessa useampana vuotena peräkkäin tämä johtaisi vakuutusmaksutason korottamiseen. Sijoitustoiminnasta vastaa eläkekassan hallitus, joka hyväksyy eläkelaitokselle sen varojen sijoittamista koskevan sijoitussuunnitelman. Sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusomaisuudelle tuotto- ja riskitasot sekä tavoitejakauma, sen vaihteluvälit, vertailuindeksit sekä sijoitustoimintaan kohdistuvat muut rajoitukset. Eläkelaitoksen vastuullinen aktuaari laatii vuosittain ennusteen vastuuvelan ja eläkemenojen kehityksestä. Tämän pohjalta sijoitusomaisuuden allokaatiossa otetaan huomioon vastuuvelan luonteen asettamat vaatimukset sijoitustoiminnalle turvaavuuden, tuottavuuden ja likviditeetin osalta sekä eläkekassan

8 riskinkantokyky. Lisäksi huolehditaan lakisääteisen eläkevakuutuksen luonteen mukaisesti sijoitusten tarkoituksenmukaisesta hajauttamisesta. Sijoitustoiminnan tuottojen vuotuista vaihtelua vastaan tasoittavana elementtinä toimii toimintapääoma, johon sisältyy omana eränään myös lisävakuutusvastuu. Vuoden aikana eläkekassan toimintapääoman taso ylitti eläkejärjestelmän toimijoiden keskimääräisen toimintapääomatason. Sijoitussuunnitelman noudattamista valvotaan seuraamalla sijoitusomaisuuden toteutunutta allokaatiota ja sijoitustoimintaan kohdistuvia muita rajoituksia. Vakavaraisuustasosta, sijoitussuunnitelman ja muiden sääntöjen ja määräysten noudattamisesta raportoitiin säännöllisesti toimitusjohtajalle ja hallitukselle. HOITOKULUT JA HENKILÖSTÖ OP-Palvelut Oy on tuottanut taloushallintoon ja OP-Pohjola osk sijoitusten riskienhallintaan liittyvät palvelut. Liikekulut on kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti eläkelaitoksille. Likvidien arvopaperisijoitusten hoito on ulkoistettu Pohjola Varainhoidolle täydenvaltakirjan omaisuudenhoitosopimuksella. Myös muun omaisuuden osalta sijoituspäätösten valmistelu, rahaliikenne ja sijoituspäätösten toimeenpano on ulkoistettu Pohjola Varainhoidolle ja Pohjola Kiinteistösijoitukselle. Sijoitustoiminnan operatiivisesta hoitamisesta vastaa OP-Eläkekassan toimitusjohtaja. Eläkekassan eläkeyksikön henkilöstö hoitaa sekä OP-Eläkekassan että OP-Eläkesäätiön eläkehallinnon ja kulut jaetaan niiden kesken lähtökohtaisesti eläkkeensaajien ja vakuutettujen lukumäärien suhteessa. Eläkekassaan työsuhteessa oli vuoden 2011 lopussa 9 henkilöä. Eläkekassa noudattaa OP-Pohjola osk:n palkitsemis- ja kannustejärjestelmiä. Eläkekassan hoitokulut olivat 1,8 (1,9) miljoonaa euroa ja sijoitustoiminnan hoitokulut 1,3 (1,2) miljoonaa euroa. Toimintavuonna eläkekassa on käyttänyt Porasto Oy:n rekisteri-, laskenta-, aktuaari- ja vakuutusmatemaattisia palveluja sekä asiantuntijalääkäripalveluja. Eläkekassa omistaa Porasto Oy:n kanta- ja etuosakkeista noin 13 %. TALOUDELLINEN TULOS JA VAKAVARAISUUS Eläkekassan kirjanpidolliseksi tulokseksi muodostui lisävakuutusvastuun 0,2 miljoonan euron purkamisen jälkeen (22,2 miljoonan euron kartuttamisen) 0,0 (0,0) miljoonaa euroa. B-osaston tulos oli +0,028 (-0,021) miljoonaa euroa. Vakavaraisuutta koskevat luvut ovat laskettu A-osastolle vuoden 2008 lopulla voimaan tulleen poikkeuslain mukaan, joten ne eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukuihin. Toimintapääoman määrä vuoden lopussa oli 208,5 (261,3) miljoonaa euroa. Toimintapääomaan sisältyi arvostuseroja 69,6 (123,3) miljoonaa euroa ja omaa pääomaa sekä lisävakuutusvastuuta yhteensä 105,9 (106,1) miljoonaa euroa. Tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava määrä oli 33,0 (31,9) miljoonaa euroa. Eläkekassan vakavaraisuusraja oli 76,3 (90,0) miljoonaa euroa, vakavaraisuusaste oli 26,3 (34,1) % ja vakavaraisuusasema 2,7 (2,9). TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Sijoitusmarkkinoiden näkymiä varjostaa valtioiden säästöohjelmien ja pankkien tasesopeutuksen vuoksi alhaiseksi ennakoitu talouskasvu. Alhaiset kasvunäkymät ja keskuspankkien aktiiviset toimenpiteet ovat painaneet riskittömien jvk-lainojen korot tasolle, jossa niiden tuotto tulee lähivuosina jäämään hyvin alhaiseksi. Osakkeiden ja yrityslainojen tuottonäkymät ovat selvästi paremmat kuin riskittömien jvk-lainojen, mutta vastaavasti myös riskit ovat kasvaneet melkoisiksi. Myös markkinoiden keskinäinen riippuvuus on finanssikriisin jälkeen noussut mikä tarkoittaa sitä, että perinteinen riskien hajautus toimii jatkossa huonommin kuin mihin on historiallisesti totuttu. Eläkekassan sijoitussalkun rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että sen lähivuosien tuotto on positiivinen myös pitkäaikaisen taantuman olosuhteissa.

9 Keskustelu työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta tulee hyvin todennäköisesti lisääntymään vuoden 2012 puolella. Myös työhyvinvointi ja sitä kautta työkyvyttömyyseläkekustannuksiin vaikuttaminen on tärkeä kehityskohde. Eläkehakemusten lukumäärät tulevat edelleen kasvamaan suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Myös eläkekassan maksamat eläkkeet jatkavat tasaista kasvua tulevina vuosina. Eläkekassan tavoitteena on pitää vakuutusmaksutaso tasaisena ja vähintään 1,5 %-yksikköä alle yleisen TyEL-tason hyvän sijoitustoiminnan tuloksen sekä tasaisen eläkemenokehityksen avulla. HALLINTO Hallinnon kokoukset Edustajisto kokoontui kolme kertaa. Kokoukset pidettiin , ja Helsingissä. Ensimmäinen kokous oli uuden edustajiston järjestäytymiskokous pidetyssä kokouksessa edustajisto käsitteli vuoden 2010 tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden pidetyssä kokouksessa edustajisto käsitteli vuoden 2011 tulosarvion sekä sijoitustoiminnan suuntaviivat vuodelle 2012, hyväksyi sääntömuutoksen ja valitsi hallituksen jäsenet vuodelle Edustajiston tarkastusvaliokunta kokoontui ja Hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. ORGANISAATIO Henkilökunta Johto Erkko Ryynänen, toimitusjohtaja Maria Väisälä, johdon assistentti Eläkeyksikkö Elisa Rauhamaa, eläkehallintopäällikkö, toimitusjohtajan varahenkilö Satu Kaartinen, eläkekäsittelijä Ritva Kukkonen, eläkekäsittelijä Heli Lystilä, eläkekäsittelijä Arja Montonen, eläkekäsittelijä Minna Riihikanto, eläkekäsittelijä, eronnut Aija Telamo, eläkekäsittelijä Controller Jouni Mäkinen, OP-Palvelut Oy, taloushallintopalvelut Sähköpostiosoite: Vastuullinen aktuaari Tuula Lempiäinen SHV, Oy Porasto Ab Asiantuntijalääkäri Asiantuntijalääkäripalvelut on toimittanut Oy Porasto Ab. Tilintarkastajat Osakkaiden valitsemana tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Timo Nummi. Jäsenten valitsemana tilintarkastajana toimi KHT Eija Kauppi-Hakkarainen ja varatilintarkastajana KHT Juha- Pekka Mylén. Hallitus v.2011 Varsinaiset jäsenet Heikki Vitie, hallintojohtaja, puheenjohtaja, OP-Pohjola osk Tom Dahlström, strategiajohtaja, varapuheenjohtaja, OP-Pohjola osk Riitta Lampinen, rahoitusneuvoja, Oulun Osuuspankki Arja Minkkinen, pääluottamusmies, OP-Pohjola osk

10 Sirpa Pesonen, sijoitusneuvoja, Etelä-Karjalan Osuuspankki Jarmo Viitanen, toimitusjohtaja, Länsi-Uudenmaan Osuuspankki Henkilökohtaiset varajäsenet em. järjestyksessä Marja Tuokko, henkilöstöjohtaja, OP-Pohjola osk, ( saakka) Harri Luhtala, talousjohtaja, OP-Pohjola osk Marja-Leena Niskanen, asiakasneuvoja, Valkeakosken Osuuspankki Aija Heikkilä, tuoteasiantuntija, OP-Palvelut Oy Helena Veistola, rahoitusneuvoja, Helsingin Op Pankki Oyj Olli Näsi, toimitusjohtaja, Satakunnan Osuuspankki Edustajisto Työnantajien edustajat Päivi Huotari, toimitusjohtaja, Espoo, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Pankki Oyj, puheenjohtaja Merja Auvinen, toimitusjohtaja, Savonlinna, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Markus Johansson, maatalousyrittäjä, Porvoo, Sydkustens OP-förbund Raita Joutsensaari, maaseutusihteeri, Rääkkylä, Pohjois-Karjalan OP-liitto Timo Kangaspusu, maanviljelijä, Ruovesi, Pirkanmaan OP-liitto Päivi Kelkka, maatalousyrittäjä, Kouvola, Kaakkois-Suomen OP-liitto Kaarina Koski, toimitusjohtaja, Haapamäki, Keski-Suomen OP-liitto, eronnut Riitta Kulmala, palvelukeskusjohtaja, Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan OP-liitto Jouni Lintukorpi, optikkoyrittäjä, Kerava, Etelä-Suomen OP-liitto Liisa Peltonen, K-kauppias, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Teuvo Perätalo, toimitusjohtaja, Pudasjärvi, Pohjois-Pohjanmaan OP-liitto Jyrki Suoja, toimitusjohtaja, Pori, Satakunnan OP-liitto Työntekijöiden edustajat Paula Vedenoja, markkinointiassistentti, Raahe, Pohjois-Pohjanmaan OP-liitto, varapuheenjohtaja Tiina Autti, sovelluspäällikkö, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Irma Kaisla, lakiasiantuntija, Turku, Varsinais-Suomen OP-liitto Jarkko Kallio, kehityspäällikkö, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Jussi Kulmala, yhteyspäällikkö, Helsinki, Keskusyhteisökonserni ja Helsingin OP Inkeri Kuloharju, sijoituspäällikkö, Pori, Satakunnan OP-liitto Maarit Kuokkanen, yhteyspäällikkö, Kuopio, Pohjois-Savon OP-liitto Riitta Makkonen, maksuliikepäällikkö, Laihia, Österbottens OP-förbund Kirsi Oinonen, varainhoitaja, Kouvola, Kaakkois-Suomen OP-liitto Leena Ojala, rahoitusneuvoja, Joensuu, Pohjois-Karjalan OP-liitto Marjukka Perjala, palvelupäällikkö, Hausjärvi, Etelä-Suomen OP-liitto Tarja Vihanta, maksuliikeasiantuntija, Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan OP-liitto Edustajiston tarkastusvaliokunta Osakkaiden edustajat Kaarina Koski, puheenjohtaja, eronnut Markus Johansson Jäsenten edustajat Inkeri Kuloharju, varapuheenjohtaja Kirsi Oinonen Läsnäolo- ja puheoikeudella Päivi Huotari, edustajiston puheenjohtaja Paula Vedenoja, edustajiston varapuheenjohtaja

11 TyEL-maksun alennus euroa / henkilö Ilmarinen Eläke- Fennia Eläke- Tapiola Varma Etera OP- Eläkekassa Sijoitustoiminnan tuottoprosentit % 0 % -1 % -2 % -3 % -4 % -5 % OP-Eläkekassa Eläke-Fennia Varma Etera Eläke-Tapiola Ilmarinen

12 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Viite Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut , ,18 Sijoitustoiminnan tuotot , ,75 Sijoitusten arvonkorotukset 0,00 0,00 Korvauskulut Lakisääteisten eläkkeiden maksetut korvaukset , ,75 Lakisääteisten eläkkeiden korvausvastuun muutos , ,25 Muiden eläkkeiden maksetut korvaukset , ,37 Muiden eläkkeiden korvausvastuun muutos , , , ,37 Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet , ,41 Muut eläkkeet , , , ,41 Hoitokulut 4,5, , ,72 Sijoitustoiminnan kulut , ,48 Sijoitusten arvonkorotusten oikaisu , ,37 Vakuutustekninen tulos 1 771, ,58 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot 0,00 0,00 Ylijäämä (alijäämä) varsinaisesta toiminnasta 1 771, ,58 Tilinpäätössiirrot Poistoerot 0,00 0,00 Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot , ,58 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00

13 TASE VASTAAVAA Viite Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot ,00 0,00 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 9, , ,80 Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä , , , ,88 Sijoitukset osakkaana oleviin työnantajayrityksiin Osakkaana olevien työnantajayritysten osakkeet ja osuudet , ,74 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet 9, , ,94 Rahoitusmarkkinavälineet , , , , , ,53 Saamiset 12 Arvopaperikauppasaamiset , ,68 Annetut vakuudet johdannaisista ,00 0,00 Muut saamiset , , , ,11 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet 8 Koneet ja kalusto 1 536, ,00 Muut aineelliset hyödykkeet 3 780, ,00 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,17 Siirtosaamiset , , , ,35

14 VASTATTAVAA Oma pääoma 14 Vararahasto , ,36 Muut rahastot 2 747, ,45 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,31 Tilikauden ylijäämä 0, ,12 0, ,12 Vakuutustekninen vastuuvelka 16 Lakisääteiset eläkkeet Vakuutusmaksuvastuu , ,00 Korvausvastuu , ,00 Lisävakuutusvastuu , , , ,26 Muut eläkkeet Vakuutusmaksuvastuu 4 878, ,00 Korvausvastuu , , , , , ,26 Velat 17 Tilittämättömät verot , ,40 Arvopaperikauppavelat , ,05 Johdannaisten arvostusvelat ,45 0,00 Muut velat , , , ,79 Siirtovelat , , , ,35

15 Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot TOIMINTAPÄÄOMA oma pääoma lisävakuutusvastuu omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen erotus tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osa Toimintapääoman vähimmäismäärä -% 1) 1,00 % 1,00 % Vakavaraisuusaste -% 26,30 % 34,09 % (toimintapääoma / vakavaraisuuslaskennassa käytettävä vastuuvelka) Vakavaraisuusraja -% 9,63 % 11,74 % Vakuutuskassalain 83 b:n mukainen toimintapääoma esitettynä siten, että siihen ei sisälly tasausvastuusta toimintappomaan rinnastettavaa osaa Toimintapääoman vähimmäismäärä esitettynä ilman lain 853/2008 mukaisia väliaikaisia huojennuksia vuosille ) Vakavaraisuusaste 3) 21,25 % 28,72 % 1) Laskettuna lain 853/ :n mukaisena 2) 1/3 -osaa vakavaraisuusrajasta, missä vakavaraisuusrajan laskennassa käytettävä vastuuvelka lasketaan ennen lain 853/ :n 2 mukaista tasausvastuusta rinnastettavan osuuden vähentamistä 3) Toimintapääoma on vakuutuskassalain 83 b:n mukainen toimintapääoma siten, että siihen ei sisälly tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettavaa osaa.

16 Taloudellista kehitystä koskevat tunnusluvut Tiivistelmä tunnusluvuista Vuonna 2011 Vuonna 2010 Vuonna 2009 Vuonna 2008 Vuonna 2007 Vakuutusmaksutulo Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin tuotto sitoutuneelle pääomalle, % -2,87 % 12,75 % 10,77 % -17,74 % 5,00 % Liikevaihto Kokonaishoitokulut % liikevaihdosta 1,57 % 1,26 % 1,66 % -12,36 % 1,52 % Hoitokulut ilman työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja ja lakisääteisiä maksuja % TyEL-palkkasummasta 0,42 % 0,44 % 0,57 % 0,54 % 0,42 % Kokonaistulos Vastuuvelka Toimintapääoma % vastuuvelasta 26,30 % 34,09 % 27,00 % 22,47 % 39,45 % suhteessa vakavaraisuusrajaan 2,73 2,90 2,65 3,17 2,44 Tasoitusvastuu Tuloksen käyttö kannatusmaksujen alentamiseen (%) TyEL-palkkasummasta 0,90 % 0,62 % 0,42 % 0,00 % 0,91 % Eläkevarat TyEL - palkkasumma TyEL - vakuutuksia TyEL - vakuutettuja Eläkkeensaajia Sijoitustoiminnan tuotto vuosilta 2008 ja 2009 on liitteessä laskettu oikaisematta vuoden 2008 lopussa käytettyjen mallihintojen vaikutusta.

17 Sijoitusomaisuuden jakauma, tuotto- ja riskiluvut 2011 Jakauma *) Tuotot **) Riski Jak. NAV % VolatiliteettiMod. Duraatio Korkosijoitukset ,6 % -1,1 % Lainasaamiset 0 0,0 % Joukkovelkakirjalainat ,4 % -1,5 % 2,5 % 2,8 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ,2 % 2,2 % 0,9 % 0,0 Osakesijoitukset ,0 % -13,7 % Noteeratut osakkeet ,2 % -19,5 % 15,5 % Private equity sijoitukset ,8 % 12,7 % 7,2 % Noteeraamattomat sijoitukset 0 0,0 % Kiinteistösijoitukset ,7 % 13,0 % 5,1 % Suorat kiinteistösijoitukset ,4 % 16,4 % 6,9 % Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitusyhtiöt ,4 % 7,1 % 5,8 % Muut sijoitukset ,7 % 2,5 % Hedge-fund sijoitukset ,4 % 1,6 % 3,5 % Hyödyke sijoitukset ,0 % -9,1 % 14,3 % Muut sijoitukset ,3 % 11,0 % 14,5 % YHTEENSÄ ,0 % -2,9 % 5,2 % *) Riskienhallinnan jakaumassa on mukana kiinteistökohteiden ulkopuoliset lainat. **) Tuotot on taulukoissa ilmoitettu ilman kohdistamattomia kuluja Jakauma *) Tuotot **) Riski Jak. NAV % VolatiliteettiMod. Duraatio Korkosijoitukset ,1 % 6,5 % Lainasaamiset 0 0,0 % Joukkovelkakirjalainat ,8 % 6,8 % 2,7 % 4,3 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ,3 % 1,4 % 1,0 % 0,1 Osakesijoitukset ,3 % 23,5 % Noteeratut osakkeet ,7 % 24,7 % 16,0 % Private equity sijoitukset ,6 % 11,2 % Noteeraamattomat sijoitukset 0 0,0 % Kiinteistösijoitukset ,5 % 7,8 % 3,6 % Suorat kiinteistösijoitukset ,9 % 6,7 % 4,0 % Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitusyhtiöt ,6 % 11,1 % 7,8 % Muut sijoitukset ,2 % 19,4 % Hedge-fund sijoitukset ,3 % 2,8 % 5,0 % Hyödyke sijoitukset ,7 % 16,3 % 13,1 % Muut sijoitukset ,2 % 32,1 % 9,2 % YHTEENSÄ % 12,8 % 3,6 % *) Riskienhallinnan jakaumassa on mukana kiinteistökohteiden ulkopuoliset lainat. **) Tuotot on taulukoissa ilmoitettu ilman kohdistamattomia kuluja. Sijoitusomaisuuden herkkyysanalyysi 2011 Kanta Riskiparametri Muutos Vaikutus Joukkovelkakirjalainat ja korkorahastot Korko 1 %-yksikkö Osakkeet Markkina-arvo 10% -yksikköä Kiinteistöt Markkina-arvo 15% -yksikköä Kanta Riskiparametri Muutos Vaikutus Joukkovelkakirjalainat ja Korko 1 %-yksikkö korkorahastot Osakkeet Markkina-arvo 10% -yksikköä Kiinteistöt Markkina-arvo 15% -yksikköä

18 Markkinariskeistä sijoitusomaisuuteen kohdistuvat erityisesti arvonmuutosriski ja korkoriski. Sijoitukset hajautetaan tästä syystä tehokkaasti eri omaisuusluokkiin ja niiden sisällä eri sijoitusinstrumentteihin sekä maantieteellisesti että toimialoittain. Sijoitusomaisuuden riskitasoa mitataan toteutuneiden tuottojen keskihajonnalla. Lisäksi korkoriskiä mitataan erikseen modifioidulla duraatiolla. Vuoden lopussa korkosijoituksista 57,4 (85,7) % oli toteutettu rahastosijoituksina. Korkosijoitusten modifioitu duraatio oli 2,8 (4,3). Luottoriski Luottoluokitusjakauma AAA ,3 % ,4 % AA ,3 % ,7 % A ,8 % ,8 % BBB ,3 % ,9 % BB + tai alempi ,9 % ,0 % Not rated ,5 % ,2 % Yhteensä * % % Sisältää rahamarkkinasijoitukset ja talletukset, joukkolainat ja korkorahastot Sijoitustoiminnassa luottoriskiä hallitaan sijoitussuunnitelmassa määritellyillä rajoituksilla. Vuoden lopussa korkosijoituksista 89,2 (85,0) % oli sijoitettuna joukkolainoihin, joilla oli ns. Investment Grade -luottoluokitus eli vähintään S&P:n mukainen luottoluokitus BBB-. Likviditeettiriski Likviditeettiriski otetaan huomioon sijoitussalkun allokaatiojakauman rakenteessa. Eläkekassan vuosittain perittämät vakuutusmaksut riittävät jo yksistään kattamaan eläkemenoon liittyvän likviditeettitarpeen. Likviditeettitarpeita varten käytetään lähinnä rahamarkkinasijoituksia. Valuuttapositio USD SEK 0 0 JPY GBP Muut Yhteensä Valuuttapositio oli 8.2 prosenttia sijoitusomaisuudesta. Kokonaisnettovaluuttapositio oli 5.9 prosenttia sijoitusomaisuudesta.

19