SISÄLTÖ KUNTAYHTYMÄ TARJOAA SEURAAVIA PALVELUJA TARJOAMME RUOTSIN- KIELISIÄ PALVELUJA YKSITTÄISEN IHMISEN TARPEET HUOMIOIDEN. Asuminen.

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2015

2 SISÄLTÖ HALLINTO Kuntayhtymäjohtajan katsaus... 4 Luottamuselimet... 6 ERITYISHUOLTO Erityisneuvolat Lyhytaikaishoito Työ- ja päivätoiminta Oppilasasuntola Asumistoiminta OSALLISUUS Asiakasneuvostot Omaisneuvostot ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS Tutkimus, kuntoutus ja kriisihoito Kehitystyö MUUT PALVELUT Trojan nuorisopaja Pixne-klinikka Työklinikka TALOUS Talouskatsaus Avainluvut Investoinnit ja rahoitus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TARJOAMME RUOTSIN- KIELISIÄ PALVELUJA YKSITTÄISEN IHMISEN TARPEET HUOMIOIDEN. KUNTAYHTYMÄ TARJOAA SEURAAVIA PALVELUJA Asuminen Muuttovalmistelut Sosiaalihuoltolain mukainen työ Perhehoito Jalkautuvat asiantuntijapalvelut Osallisuuteen orientoituvat palvelut Työhön orientoituvat palvelut Päihdehuolto Tukipalvelut Autismiohjaus Lyhytaikaishoito Erityisneuvolatoiminta Tutkimus Kuntoutus Kriisihoito 2 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 3

3 HALLINTO HALLINTO KUNTAYHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖORGANISAATIO VUOSI 2015 oli kuntayhtymän 55. toimintavuosi. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin syyskuussa juhlaseminaari asiakkaille, henkilökunnalle ja muille kiinnostuneille. Seminaarin aiheena oli Osallistuvuus ja itsemäärääminen erityishuollossa. Tämän lisäksi järjestettiin pienimuotoisempia tempauksia eri seuduilla asiakkaiden iloksi. Vuosi ei tuonut vastauksia kysymykseen Kårkullan tulevaisuudesta. Joulukuussa kuntayhtymä oli kuultavana ruotsinkielisen uudistusryhmän kokouksessa. Uudistusryhmä koostuu Kuntaliiton ja kansankäräjien (Folktinget) asettamista edustajista. Kokouksessa korostettiin, miten tärkeää on, että Kårkulla samkommun -kuntayhtymä pysyy yhtenäisenä, sillä erityishuollon menestyksekäs toteuttaminen edellyttää tiettyä toiminnallista minimikokoa, jotta erityisosaaminen ja ruotsinkieliset palvelut pystyttäisiin turvaamaan vastaisuudessa. Kårkulla on myös toiminut aktiivisesti ja näkyvästi keskusteltaessa kansallisellakin tasolla edessä olevasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Syksyllä kuntayhtymämme kiersi koko toiminta-alueella tapaamassa virkamiehiä ja poliitikkoja ja keskusteltiin alueella toimivien päättäjien kanssa niistä odotuksista ja toivomuksista, joita Kårkullalle asetetaan. Kuntayhtymälle osoitettiin vankkaa tukea kaikilla toiminta-alueillamme. Päädyttiin toteamaan, että tarvitaan kansallisen tason toimija, joka kykenee antamaan palvelut ruotsin kielellä ja joka on riittävän suuri, jotta erityishuollon edellyttämä erityisosaaminen voitaisiin turvata ja jotta sitä voitaisiin kehittää edelleen. Vuoden aikana perustettiin asia- ja laatukysymysten yhteistyöelin tehtävänään lisätä yhteistyötä Asiantuntija- ja kehityskeskuksen ja linjaorganisaation välillä. Jäseniksi nimitettiin useiden erikois- ja toiminta-alojen edustajia, jotta tämä uusi yhteistyöelin edustaisi mahdollisimman kattavasti kuntayhtymän toiminnan eri sektoreita. Maakuntauudistus, johon sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus, on kaikkea muuta kuin selvä. Uudistus edellyttää n lakipykälän ja n. 250 lain säätämistä ja/tai uudistamista. Ensimmäiset uudistukseen liittyvät uudet säädökset saataneen lausuntokierrokselle kevään 2016 aikana ja lokakuussa 2016 on kokonaisuuden määrä olla valmis eduskuntakäsittelyä varten. Tammikuussa 2019 uudet mallit astuvat voimaan. Kårkulla samkommun -kuntayhtymän osalta tulevaisuus on hämärän peitossa. Kunnat toivovat, että kuntayhtymämme myös jatkossa on erityishuollon kansallisen tason toimija kahdesta syystä: tarvitaan tietty toiminnallinen volyymi erityishuollon osaamisen ylläpitämiseksi ja tarvitaan toimija joka takaa palvelut ruotsin kielellä. Kårkulla samkommun jatkaa aktiivisesti ponnistelujaan tavoitteena jatkaa kansallisena toimijana. Siksi meidän on selkeästi korostettava päättäjillemme, että asia edellyttää erillisratkaisua. SOFIA ULFSTEDT Kuntayhtymäjohtaja Asiantuntijatiimi Kehitystiimi ASIAN- TUNTIJA- JA KEHITYS- KESKUKSEN JOHTAJA Kliininen tiimi KUNTAYHTYMÄ- JOHTAJA ASIA- JA LAATUKYSYMYS- TEN YHTEISTYÖ- RYHMÄ TALOUS- JOHTAJA HENKILÖ- STÖPÄÄLLIKKÖ ALUE- PÄÄLLIKÖT Yksikköpäälliköt HALLINTO- SIHTEERI 4 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 5

4 HALLINTO HALLINTO LUOTTAMUSELIMET LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO VALTUUSTO on kuntayhtymän korkein päättävä elin. Jäsenkunnat valitsevat edustajansa valtuustoon neljän vuoden välein ruotsinkielisen asukasmäärän perusteella. Valtuustokauden ajaksi valtuusto valitsee tilintarkastuslautakunnan, hallituksen sekä alueelliset lautakunnat Uudellemaalle, Turunmaalle ja Pohjanmaalle. TILINTARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOONPANO VALTUUSTOKAUDELLE Vakituiset jäsenet Bo Grönholm, pj. Anita Tuominen, vpj. Hanna Järvinen Yngve Engblom Tapio Osala Kunta Espoo Turku Parainen Kemiönsaari Vaasa Valtuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta. Valtuustossa on 45 valtuutettua. Valtuusto kokoontui kahdesti vuonna HALLITUKSEN KOKOONPANO VALTUUSTOKAUDELLA Vakituiset jäsenet Veronica Hertzberg, pj. Bengt Kronqvist, vpj. Bengt Hartman Kari Hagfors Anita Spring Camilla Sandell Roger Eriksson Cornelius Colliander Brita Romsi Irja Bergholm Elina Kallio-Uljens Kunta Helsinki Pietarsaari Raasepori Loviisa Porvoo Turku Pedersöre Parainen Kirkkonummi Kirkkonummi Kristinankaupunki Alueelliset lautakunnat nimittävät asiakasneuvostot. Asiakasneuvostoihin valitaan jäsenet kuntayhtymän palveluja saavien asiakkaiden joukosta. Asiakasneuvostojen tärkein tehtävä on asiakkaiden päätäntävallan ja vaikutusvallan lisääminen itseään koskevissa asioissa. VAALILAUTA- KUNTA 5 jäsentä UUDENMAAN ALUEELLINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä VALTUUSTO 45 jäsentä HALLITUS 11 jäsentä TURUNMAAN ALUEELLINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä TILIN- TARKASTUS- LAUTAKUNTA 5 jäsentä POHJANMAAN ALUEELLINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä HALLITUKSEN tehtävä on johtaa kuntayhtymän hallintoa valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan. Hallitus kokoontui kymmenen kertaa vuonna ASIAKAS- NEUVOSTOT Länsi-, Keski- ja Itä-Uudellamaalla 7 jäsentä ASIAKAS- NEUVOSTOT Länsi- ja Itä-Turunmaalla 7 jäsentä ASIAKAS- NEUVOSTOT Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 7 jäsentä 6 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 7

5 HALLINTO HALLINTO KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNTIEN RUOTSINKIELISTEN ASUKKAIDEN LUKUMÄÄRÄT RUOTSIN- KIELISIÄ TARJOAMME JOKAISELLE MAHDOLLISUUDEN MIELEKKÄÄSEEN JA TURVALLISEEN ARKEEN RUOTSIN- KIELISIÄ 14,2 % 15,8 % ASUKASLUKU Porvoo Espoo Kauniainen Hanko Helsinki Inkoo Pietarsaari Kokkola Kaskinen Kemiönsaari Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Kruunupyy Kirkkonummi Lapinjärvi Luoto Lohja Loviisa Maalahti Myrskylä Uusikaarlepyy Närpiö Parainen Pedersöre Pyhtää Raasepori Sipoo Siuntio Vantaa Vaasa Vöyri Turku 8 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 9

6 HALLINTO HALLINTO ASIAKASMÄÄRÄT KUNNITTAIN VUONNA ASIAKKAIDEN ALUEITTAINEN MÄÄRÄ KOTIKUNNAN MUKAAN VUONNA TARJOAMME PALVELUJAMME SEURAAVILLA PAIKKAKUNNILLA Laitoshoito ja EUC (Asiantuntija- ja kehityskeskus) Päivätoiminta Asuminen (ryhmäasuminen, asuntoasuminen, tukiasuminen) Neuvontapalvelut Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Työklinikkatoiminta Päihdehuolto Parainen Porvoo, Hanko, Helsinki, Pietarsaari, Kokkola, Kemiönsaari, Mustasaari, Kristiinankaupunki, Uusikaarlepyy, Närpiö, Parainen, Pedersöre, Raasepori, Vaasa ja Turku Porvoo, Espoo, Kauniainen, Hanko, Helsinki, Pietarsaari, Kokkola, Kemiönsaari, Mustasaari, Kristiinankaupunki, Kirkkonummi, Luoto, Uusikaarlepyy, Närpiö, Parainen, Pedersöre, Raasepori, Sipoo, Vaasa ja Turku Porvoo, Pietarsaari, Helsinki, Närpiö, Parainen, Raasepori ja Vaasa Porvoo, Pietarsaari, Kemiönsaari, Korsnäs (Molpe) ja Parainen Pietarsaari (Vaasaan on sijoitettu työkonsulentti) Maalahti VUONNA 2015 LAITOSHOITOA SAANEET ASIAKKAAT Vuoden aikana laitoshoitoa saaneiden asiakkaiden kokonaismäärä Vuoden aikana kotiutettu Kuolleet Ikäluokka Laitoshoidossa v v v Totalt Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Turunmaa Länsi- Uusimaa Keski- Uusimaa Itä- Uusimaa KUNTAYHTYMÄN SUORITTEET lisääntyivät :llä vuonna 2015 verrattuna vuoteen Viiden viime vuoden suoritekehitys on ollut seuraava: 0 Porvoo Espoo Kauniainen Hanko Helsinki Inkoo Pietarsaari Kokkola Kaskinen Kemiönsaari Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Kruunupyy Kirkkonummi Lapinjärvi Luoto Lohja Loviisa Maalahti Myrskylä Uusikaarlepyy Närpiö Parainen Pedersöre Pyhtää Raasepori Sipoo Siuntio Vantaa Vaasa Vöyri Turku EI-JÄSENKUNTIEN ASIAKASMÄÄRÄT VUONNA ,83 % -0,51 % +0,08 % +8,59 % +5,43 % Ålands hälso- och sjukvårdsdiskrikt Ålands Omsorgsförbund Hyvinkää Kuusankoski Kouvola Piikkiö Riihimäki Rusko Kaarina Hämeenlinna Vihti 10 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 11

7 HALLINTO HALLINTO TYÖ- JA PÄIVÄ- TOIMINNASSA VALMISTETAAN TUOTTEITA MYYNTIIN. KUNTAYHTYMÄN ALUEEN ASIAKKAAT vuonna 2015 alueen ja iän mukaan Ikäluokka Alue Asiakkaat Uusimaa v Turunmaa 4 Pohjanmaa 37 Kaikki alueet yhteensä 58 Uusimaa v Turunmaa 21 Pohjanmaa 115 Kaikki alueet yhteensä 228 Uusimaa v Turunmaa 50 Pohjanmaa 245 Kaikki alueet yhteensä 568 Uusimaa v Turunmaa 55 Pohjanmaa 104 Kaikki alueet yhteensä 317 Uusimaa v Turunmaa 24 Pohjanmaa 32 Kaikki alueet yhteensä 147 Koko kuntayhtymä UUDET ASIAKKAAT, JOILLE LAADITTU ERITYISHUOLTO-OHJELMA VUONNA vuotta 8 17 vuotta vuotta 26 vuotta Länsi- Uusimaa Keski- Uusimaa Itä- Uusimaa Pohjois- Pohjanmaa Turunmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa 12 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 13

8 ERITYISHUOLTO ERITYISNEUVOLAT ERITYISNEUVOLA ON TÄRKEÄ TOIMIJA ASIAKKAAN JA OMAISTEN SEKÄ KUNTAYHTYMÄN VÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ. SPECIALOMSORG ERITYISHUOLTO KÅRKULLA SAMKOMMUN ylläpitää seitsemää erityisneuvolaa. Ne sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Raaseporissa, Helsingissä ja Porvoossa. Neuvolatiimeissä on psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja kuntoutusohjaajia. Neuvoloita hallinnoivat aluepäälliköt kuuluvat myös neuvolatiimiin. Pietarsaaren, Helsingin ja Porvoon neuvoloissa on myös tarjolla lääkäripalveluja. Vuoden 2015 aikana Porvoossa aloitti työnsä uusi kuntoutusohjaaja ja Porvoossa ja Helsingissä uusi konsultoiva lääkäri. Nämä lisäykset vahvistivat neuvolatoiminnan asiantuntijuutta. Närpiön ja Vaasan neuvoloita johti Keski-Pohjanmaan aluepäällikkö Etelä-Pohjanmaan aluepäällikön virkavapauden ajan Neuvoloiden eri ammattihenkilöiden toimenkuvat ja työnjako määritettiin osittain, mutta neuvoloiden suuntaviivojen määrittelytyö jatkuu edelleen. Neuvoloiden ja Asiantuntija- ja kehityskeskuksen (Expert- och utvecklingscentret, tästedes EUC) asiantuntijoiden ja terapeuttien välinen yhteis- ja tiimityö oli tiivistä. Useat heistä, mm. autismiohjaajat ja puheterapeutit, on sijoitettu neuvoloihin, mutta he tekevät laajasti työtään myös aluerajojen yli. Neuvolatiimi tarjoaa jalkautuvia palveluita ja työskentelee merkittäviltä osin kentällä riippuen asiakkaan tai yhteistyökumppanin tarpeista. Erityisneuvolat ovat keskeinen toimija kunnan, asiakkaan, omaisten ja muiden yhteistyötahojen välillä. Usein asiakas tai hänen omaisensa saa ensikosketuksen erityishuollon kanssa paikallisen neuvolan kautta. Neuvolat ovat myös kuluneen vuoden aikana palvelleet kaikenikäisiä kehitysvammaisia asiakkaita ja heidän omaisiaan. Palvelu koostuu ohjauksesta, neuvonnasta, tuesta, tukikeskusteluista, tiedon antamisesta, konsultaatioista, arvioinneista ja testauksista. Neuvoloiden keskeinen tapa toimia on verkostotyöskentely. Yhteistyöosapuolia ovat kunnat, yhteistyökumppanit, asiakkaat ja asiakkaiden omaiset. Yksilöllinen suunnitelma, jonka Kårkulla laatii omasta aloitteestaan ja joka toimii sisäisenä työkaluna asiakkaan hoidon toteuttamiseksi, on yhä useammin pohjana myös kuntien palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Yksilöllinen suunnitelma laaditaan verkostokokouksissa. Vuoden 2015 kattavia neuvontapalvelun tavoitteita oli parantaa neuvolapalvelujemme tunnettavuutta kunnissa ja muille yhteistyötahoille. Tätä työtä tehtiin eri toimintaalueilla pidetyissä lukemattomissa kokouksissa ja tapaamisissa. Vuonna 2015 kuntayhtymään saatiin markkinoija, joka työskenteli alueellisissa tiimeissä. Nämä tiimit markkinoivat mm. neuvoloiden palveluja ulkoisille yhteistyökumppaneille erilaisissa kokoontumisissa, tapahtumissa, tempauksissa ja rekrytointimessuilla. 14 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 15

9 ERITYISHUOLTO ERITYISHUOLTO LYHYTAIKAISHOITO VUONNA 2015 LYHYTAIKAISHOITOA SAANEET ASIAKKAAT Uusimaa Turunmaa Pohjanmaa LYHYTAIKAISHOIDOLLA TARKOITETAAN ennalta suunniteltua, lyhytaikaista asumista asumisyksikössä. Lyhytaikaishoidolla voidaan keventää omaishoitajan tilannetta, tarjota apua arkeen tai helpottaa vaikeaa perhetilannetta. Lyhytaikaishoito on toteutettu eri tavoin: se voi olla aamulla tai iltapäivällä toteutettua lyhytkestoista hoitoa, asumisharjoittelua tai kotipuolen hoitajien helpottamiseksi toteutettua hoitoa Kårkullan yksikössä tai perhehoidossa. Lyhytaikaishoitoyksiköt ovat kodinomaisia tiloja, joissa eri-ikäiset henkilöt voivat oleskella tai asua lyhyen tai pidemmänkin aikaa. Lyhytaikaishoitoa voidaan myös toteuttaa perhehoitona. Perhehoito mahdollistaa asiakkaalle osallistumisen perhe-elämään tiiviine ihmissuhteineen. Lyhytaikaishoitojen kesto vaihteli muutamasta tunnista viikkoihin kerrallaan riippuen henkilön tarpeista. Pisin aika on kuitenkin kolme kuukautta. Usein lyhytaikaishoitojaksot toistuivat säännöllisesti. Lyhytaikaishoitoa toteuttavissa yksiköissä asiakas saa asumisharjoittelua ja valmistautuu muuttamaan omaan kotiin. Vuonna 2015 lyhytaikaishoitoa annettiin kaikilla Kårkullan toiminta-alueilla, kaikkiaan 16:ssa eri toimintayksikössä. Lyhytaikaista hoitoa annettiin sekä Kårkullan omissa yksiköissä että perhehoitona, eniten Pohjois-Pohjanmaalla, vähiten Keski-Uudellamaalla. Kaikkiaan 179 henkilöä sai lyhytaikaishoitoa ja 24 henkilöä perhehoitoa vuonna Ikähaarukka oli 1 70 vuotta. Tavallisin ikähaarukka lyhytaikaishoitoa saaneiden joukossa oli 5 34 vuotta. Vuoden 2015 laatumittausten mukaan lyhytaikaishoito sai hyvät arvosanat. Omaiset olivat tyytyväisiä palveluun ja kohteluun. He olivat sitä mieltä, että heidän toiveensa hoidon ajankohdan ja keston suhteen oli otettu huomioon. Omaiset arvostivat erityisesti lyhytaikaishoidon turvallisuutta. Suunniteltaessa lyhytaikaishoitojaksoja haluttiin korostaa asiakkaan näkökulmaa, eli pyrittiin muovaamaan toimintaa lyhytaikaishoitojaksojen tarpeen ja kysynnän mukaan. LYHYTAIKAISHOITOA RYHMÄKODEISSA LYHYTAIKAIS- HOITO RYHMÄ- KODEISSA YHTEENSÄ 179 LYHYTAIKAIS- HOITO PERHE- HOIDOSSA YHTEENSÄ 24 LYHYTAIKAIS- HOITO YHTEENSÄ 203. LYHYTAIKAISHOITOA PERHEHOIDOSSA 0 6 v 7 17 v v v 0 6 v 7 17 v v 16 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 17

10 ERITYISHUOLTO TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA OTTEITA VUODEN TOIMINNASTA: Tammisaaren Dagtek-yksikkö Dagtek-yksikön toimintaan tuli merkittäviä muutoksia syksyllä 2014, jotka toteutettiin ja arvioitiin vuoden 2015 aikana. Toiminta jakautui kahteen eri yksikköön: Torget sekä Dagtek Konst & Hantverk (DaKoHa). Lisäksi lyhytaikaishoidon yksikössä toimi senioriryhmä neljänä päivänä viikossa. Torget-yksikössä pidettiin puusepänverstasta, alihankintaosastoa sekä toimintaa LO-ryhmälle. Toiminnan piirissä toimi myös sisäisen palvelutoiminnan yksikkö, joka T YÖ- JA PÄIVÄTOIMINTAA kutsutaan kuntayhtymässä Työelämään orientoituvaksi (ALO) ja Osallisuuteen orientoituvaksi (LO) päivätoiminnaksi. ALO-toimintaa ovat eri toiminnot, jotka tähtäävät työelämään, kuten sisäinen palvelutuotanto, esim. keittiö- ja siivoustyö, käsityö, käsitöiden myynti sekä alihankintatyöt. Toiminnan muoto vaihtelee jossain määrin paikkakunnittain. Niinpä Vaasassa on kehitetty Snigel-TV (Kårkullan etanalogon mukaan nimetty TV-toiminta) ja autopesupalvelu, Helsingissä kirppistoimintaa. ALO-toimintaa ovat myös ulkoistettu työtoiminta ja tuettu työ. LO-toiminta käsittää palveluja, jotka sopivat kehitykseltään vaikeavammaisille henkilöille, sekä sopeutettua toimintaa henkilöille joilla on autismikirjoon liittyvä tila. Kårkulla samkommunilla on toimintayksikköjä päivä- ja työtoimintaa varten 13 kunnassa. ALO- ja LO-toiminta on moni-ilmeistä ja se vaihteli jossain määrin kuntayhtymän eri toiminta-alueilla. ALO:n ja LO:n tavoitteena on taata asiakkaalle päivittäistä toimintaa sekä tarjota työtä, tekemistä ja erilaisia kehittäviä kokemuksia stimuloivassa ympäristössä sekä luoda mahdollisuus yhteisöllisyyteen. Toiminnan sisältö on sopusoinnussa henkilön omien kiinnostuksen kohteiden, tarpeiden ja toivomusten kanssa. Toiminnan lähtökohta on sosiaalipedagoginen, mikä tarkoittaa että annetaan tukea ja apua arjen toiminnoissa ja että yhdessä henkilön kanssa etsitään tapoja kommunikoinnin ja henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen mahdollistamiseksi ja jotta henkilö itse pystyy hallitsemaan elämäntilannettaan. Henkilön vaikuttamista ja hänen osallisuuttaan päätösten tekemiseen tuetaan. Toimintayksiköt tekivät yhteistyötä eri koulutuslaitosten kanssa monin tavoin. Yksikkömme vastaanottivat harjoittelijoita eri koulutusaloilta. Tällä tavoin monet henkilöt, joista aikanaan tulisi asiakkaitamme, saattoivat tutustua toimintaamme jo käydessään koulua. Yksiköt tekivät myös monimuotoista yhteistyötä aikuiskoulutuskurssien tiimoilta, joita kansalais- ja aikuisopistot sekä kansanopistot tarjosivat. Toimintavuoden aikana kokeiltiin aikuiskasvatusyhteistyötä Optima-koulun kanssa: asiakkaat kävivät yhden vuoden aikana aikuiskoulutuksessa muutamana päivänä viikossa ja olivat muun ajan mukana yksikön toiminnassa. Yhteistyö jatkui myös Västra Nylands folkhögskola -kansanopiston kanssa Open Minds kulttuurikoulutuksen merkeissä. Vuoden aikana toimittiin yhteistyössä FDUV:n kanssa atk-tukihenkilökoulutuksen saralla. Ryhmä erityishuollon huolehti määrätyistä siivous- ja keittiötoimista. Vuoden aikana järjestettiin kurssi atk-tukihenkilöille sekä useita atk-kursseja asiakkaille. Muut kurssit keskittyivät pääsääntöisesti fyysiseen toimintaan. Lähes kaikki DaKoHa:ssa toimivat asiakkaat ovat saaneet alan koulutuksen. Ensimmäisenä, omissa tiloissa vietetyn toimintavuoden aikana vakiintui uusi toimintamalli, jossa hyödynnetään neljää verstasta, joissa asiakkaat työskentelevät eri kokoonpanoissa ja eri aikoina. Kussakin verstaassa on oma, toimintaa koordinoiva vastuuhenkilö asiakkaita koulutettiin atk-tukihenkilöiksi toisille asiakkaille. Samalla henkilökunta sai koulutusta tukihenkilöiden tukemiseksi. Tämä koulutuspilotointi tehtiin Raaseporissa. Koulutusyhteistyö jatkuu myös muilla paikkakunnilla. Kårkulla teki yhteistyötä Vates-säätiön ruotsinkielisen projektin Aktivera resurser (Voimavarat liikkeelle) kanssa, ja monet kuntayhtymän yksiköt osallistuivat projektin koordinoimaan tempaukseen Job Shadow Day. Tuon Job Shadow Day -päivän aikana asiakkaamme tutustuivat unelma-ammattiinsa ja saattoivat seurata toimintaa tämän ammatin merkeissä koko päivän ajan. Keski-Uudellamaalla otettiin uudet toimitilat käyttöön ja osa kuntayhtymän toiminnoista siirtyi niihin. Pohjois-Pohjanmaalla suunniteltiin uutta rakennusta Uuteenkaarlepyyhyn. Kokkolassa ja Vaasassa suunniteltiin uusia tiloja, joiden arvellaan valmistuvan vuonna Raaseporin ja Pietarsaaren toimintayksiköt tarvitsevat lisätiloja koska asiakasmäärät ovat kasvaneet, ja toimintavuoden aikana selvitettiin eri tilavaihtoehtoja. Päivä- ja työtoimintaan ollaan suunnittelemassa merkittäviä lakimuutoksia. Nykyiset lait ehdotetaan korvattaviksi lailla sosiaalikuntouksesta henkilöille, joiden asema työmarkkinoilla on heikko sekä lailla vammaisuuden edellyttämistä erityispalveluista. Toimintavuoden aikana kuntayhtymässämme on paneuduttu lakiesityksiin ja pyritty ottamaan tuleva lainsäädäntö huomioon toiminnan suunnittelussa. (kangaspainanta ja huovutus, ompelu ja koruompelu, taide ja keramiikka, neulonta ja kangas/mattokudonta). Torstai oli vaihtopäivä, jolloin vastaanotimme vaihdokkaita verstaisiin Torget-yksiköstä ja osa DaKoHa:n käsityöntekijöistä siirtyi Torget-yksikköön. DaKoHa:n verkosto kasvoi merkittävästi, ja esim. kuusi asiakasta osallistui kesällä pidettyyn Kaarisilta Biennaaliin. Yhteistyö Västra Nylands folkhögskola kansanopiston kanssa jatkui Open Minds goes stage ryhmän toisen opintovuoden merkeissä PÄIVÄTOIMINTAAN OSALLISTUNEET ASIAKKAAT Turunmaa Pohjanmaa Uusimaa Turunmaa Pohjan- Uusimaa Turunmaa Pohjan- Uusimaa Turunmaa 0 17 v v maa v maa 65 v Uusimaa Päivätoimintaan osallistuneet asiakkaat 2015 Ulkoistetuissa työpaikoissa osa- tai kokoaikaisesti työskennelleet v (arvioidaan asiakkaiden kokonaismäärästä) SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN TYÖTOIMINTA YHTEENSÄ PALVELUTUOTANTO 2015 Turunmaa: Pohjanmaa: Uusimaa: Småland, Mocca Molpe IC, Intek Södis Yhteensä Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Työllistämistoimet (sosiaalihuoltol 27 d) Työtoimintaa vammaisille (sosiaalihuolol 27 e) Erityishuoltolain mukainen toiminta Yhteistyössä Työklinikan kanssa, ARJ LiA Molpe, työharjoittelu/kokeilu/intek Työharjoittelu mielenterveysasiakkaille/intek Yhteistyössä Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa Työharjoittelu Kuntouttava työtoiminta Palkkatuki Kieliharjoittelu Yhteensä YHTEENSÄ 92 Pohjanmaa ERITYISHUOLTO TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUVASSA (ALO) toiminnassa palveluja ja tuotteita tuotetaan omaehtoisesti. Voidaan myös toimia alihankkijoina tai tehdä muita yksilölle sopivia työtehtäviä. Työn lisäksi asiakkaille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua liikunnallisiin ja sivistyksellisiin toimiin, aikuiskoulutukseen ja sosiaaliseen harjoitteluun. Palvelu tapahtuu palveluyksiköissä tai ulkoistetun työtoiminnan työpaikoilla. OSALLISUUTEEN ORIENTOITUVASSA päivätoiminnassa (LO) asiakas osallistuu yksilöllisesti räätälöityihin työtehtäviin ja liikuntaharjoitteisiin. Hänelle tarjotaan kehittäviä kokemuksia virkistyksellisessä ympäristössä, joka luo edellytyksiä sosiaalisten yhteyksien luomiselle. Toiminta perustuu säännöllisyyteen ja tarkoin jäsenneltyyn toimintatapaan. Tämä luo asiakkaalle ympäristön, jossa on turvallista kommunikoida ja toimia yhdessä muiden kanssa. 18 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 19

11 ERITYISHUOLTO ERITYISHUOLTO OPPILASASUNTOLA ASUMISTOIMINTA KÅRKULLA SAMKOMMUN ylläpitää asuntolaa ainoastaan Paraisilla. Asuntola on yhteinen Optima-ammattiharjoittelukoulun kanssa. Opiskelijat asuvat asuntolassa kouluviikon ajan maanantaista perjantaihin. Asuntolassa asuvat nuoret voivat harjoitella erilaisia asumisen muotoja. Henkilökunta ja omaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden tuen ja tavoitteiden räätälöimiseksi. Tärkeää on, että opiskelijat voivat varttua aikuisiksi ja oppia olemaan yhdessä eri ihmisten kanssa ja toimimaan osana ryhmää. Asuntolatoiminnassa yhteistyö FDUV-yhdistyksen kanssa ja opiskelijoiden sopiva ajanviete ovat tärkeitä. Viimeisenä opiskeluvuotena valmistellaan opiskelijan paluuta kotikuntaan. Tavoitteena on, että opiskelija kevätlukukauden aikana saa selvyyden siitä, missä hän tulee asumaan ja työskentelemään opintojen päätyttyä. Vuonna 2015 asuntolassa asui kahdeksan vuotiasta opiskelijaa. Opiskelijoiden lukumäärä on kaksinkertaistunut asuntolatoiminnan aloitusvuodesta KÅRKULLA SAMKOMMUNIN asumistoiminnassa tarjotaan yksilöllisiä koteja henkilöille, jotka tarvitsevat tukea pärjätäkseen arjessa. Asuminen suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asiakkaan, omaisten ja kunnan edustajan kanssa. Asumisvaihtoehdot ovat itsenäinen tuettu asuminen asunnossa, asuminen ryhmäkodissa sekä asuminen asunnossa, joka sijaitsee lähellä Kårkullan tarjoamia tukipalveluja. Edelleen on mahdollista että asiakkaalle järjestetään asuminen perheessä tai laitoksessa. Myös muita, yksilöllisesti räätälöityjä asumisvaihtoehtoja voidaan harkita, esim. kimppa-asumista. Kårkulla samkommun tarjoaa asumispalveluja 20 kunnassa. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen, jonka mukaan laitosasumisesta luovutaan vuoteen 2020 mennessä. Tämä periaatepäätös sekä Kehas-ryhmän raportti vuodelta 2012 ohjaavat kuntayhtymän, eri alueiden asumispalvelutoimintaa. Näin ollen henkilöille, joiden avun tarve on merkittävä, on tarjottava mahdollisuus asua kotiseudullaan, mikä vuorostaan edellyttää, että uusia asumisyksiköitä on suunniteltava ja rakennettava koko kuntayhtymän toiminta-alueella. Siksi kartoitamme tarkoin yhdessä kuntien kanssa, mikä tarve on eri alueilla, jotta voimme vastata tuleviin tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Vuonna 2015 Kårkulla tarjosi asumispalveluja 629 henkilölle, eli lisäystä vuoteen 2014 verrattuna oli 16 henkilöä. Asunto- ja tukiasuminen kasvoi, ryhmäasuminen väheni. Vuoteen 2014 verrattuna Kårkullan hoitokodin laitosasujien lukumäärä on vähentynyt 7 henkilöllä. Heti vuoden alussa Sosiaali- ja terveysministeriön seurantaryhmä osallistui tilaisuuteen, jossa oli mukana omaisia, asiakkaita, kunnan sosiaalityöntekijöitä, kolmannen sektorin edustajia, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä keskustelemassa kuntayhtymän päivitetystä asumissuunnitelmasta. STM:n seurantaryhmä valitsi kaksi kuntayhtymämme asumismuotoa kansallisiksi hyvä käytäntö kohteiksi. Vuonna 2015 aloitettiin kahden uuden asumisyksikön rakennusurakat, toinen Närpiössä, toinen Pedersöressä. Molemmat kohteet saavat ARA-rahoitusta ja kunnat toimivat rakennuttajina. Kuntayhtymä pystyi osallistumaan aktiivisesti näiden yksiköiden suunnitteluun. Keski- ja Länsi-Uudellamaalla tarvitaan lisää asuntokapasiteettia ja näillä alueilla on etsitty aktiivisesti rakennuttajia ja sopivia tontteja. Asumispalvelun kehittämiseksi on myös ollut mahdollista hyödyntää tiloja ja asuntoja tavanomaisen asuntokannan joukossa ja tämä onkin lisännyt asumispaikkoja. Kuntayhtymässä aloitettiin muuttovalmennushanke asiakkaille ja omaisille, ja saimme tukea FDUV:n ja Kehitysvammaisten palvelusäätiön asiantuntijoilta. Muuttovalmennusta tarvitaan, jotta asiakas omaisineen voisi hahmottaa sen valtavan muutoksen, joka seuraa kun vammainen henkilö muuttaa kotoaan. Muuttajalta vaaditaan melkoisesti, jotta hän saisi käsityksen siitä, mitä oma koti merkitsee. Kuntayhtymän kaikilla toiminta-alueilla on seniorikodit, jotka palvelevat ikääntyviä kehitysvammaisia henkilöitä. Seniorikodeissa henkilökuntaa on jatkuvasti paikalla, ja niissä on saatavana sairaanhoitajan palvelut. Päiväsaikaan asukkaille on tarjolla erilaisia suunniteltuja aktiviteetteja. Tukiasumista kehitettiin edelleen kaikilla kuntayhtymän toiminta-alueilla niin, että henkilöt jotka eivät tarvitse tukea yöaikaan voivat asua omassa asunnossaan, jonne järjestetään asukkaan tarvitsemat tukipalvelut. Kuluneen vuoden aikana asumispalvelun sisältöä kehitettiin dokumentoimalla yksilöllisten laatutavoitteiden toteutumista. Olemme korostaneet asiakkaiden itsemääräämisoikeuksia ja tarkastelleet rajoittavia toimenpiteitä tarkkaan noudattaen kansallista linjaa, joka enteilee vammaisten oikeuksia koskevan YK:n päätöslauselman ratifioimista. ERI ASUMIS- MUOTOJA RYHMÄKOTI Liittyy laitosasumisen alasajoon ASUNTORYHMÄT ERILLISASUNNOT (yksiöt, kaksiot, kolmiot) Oma asunto, jossa myös yhteistilat Lähtökohtaisesti tavanomaiset asunnot 20 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 21

12 ERITYISHUOLTO ERITYISHUOLTO ASUMISVAIHTOEHDOT Asuminen maaseudulla Asuminen suurkaupungissa Asuminen pienemmässä kaupungissa Kerrostaloasuminen Rivitaloasuminen Omakotitaloasuminen ASUMISPALVELUA SAANEET ASIAKKAAT 2015 Uusimaa Turunmaa Ryhmäasuminen Pohjanmaa RYHMÄ- ASUMINEN YHTEENSÄ 357 ASUMIS- PALVELUT YHTEENSÄ 629 TUETTU ASUMINEN YHTEENSÄ 90 ASUNTO- ASUMINEN YHTEENSÄ 182 Asuntoasuminen 7 17 v v v 65 v Tuettu asuminen 7 17 v v v 65 v v v 65 v 22 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 23

13 OSALLISUUS OSALLISUUS ASIAKASNEUVOSTOT OMAISNEUVOSTOT vostojen tarkoitus on vaikuttaa Kårkulla samkommunin päätöksentekoon ja kuntayhtymän toiminnan sisältöön. Asiakasneuvostot ovat omiaan vahvistamaan asiakkaiden osallistumista toimintamme prosesseihin. Vuonna 2015 kaikki asiakasneuvostot kokoontuivat 3 4 kertaa. Kokousten asialistalla oli alueellisia ja koko kuntayhtymää koskevia asioita. Kaikilla toiminta-alueilla asiakasneuvostot pitivät ainakin yhden yhteisen kokouksen alueellisen lautakunnan kanssa. Lisäksi Uudenmaan KUNTAYHTYMÄSSÄ on kahdeksan asiakasneuvostoa, eli yksi kullakin toiminta-alueella Turunmaata lukuun ottamatta, jossa historiallisista syistä niitä on kaksi. Asiakasneuvostoissa on kuusi jäsentä. Viisi heistä on kuntayhtymän asiakkaita, joista yksi on puheenjohtaja. Sihteerinä toimii Kårkullan henkilökuntaan kuuluva jäsen. Vuonna 2015 asiakasneuvostojen toimintaa koordinoi Turunmaan aluepäällikkö/toiminnanjohtaja. Asiakasneukaikki kolme asiakasneuvostoa ja alueellinen lautakunta pitivät yhteisen kokouksen. Asiakasneuvostot tekivät aloitteen yhteisen suurkokouksen järjestämiseksi. Työryhmä otti suunnitellakseen suurkokouksen, joka toteutui syksyllä Kaikki asiakasneuvostot kokoontuivat Kårkullan hoitokotialueelle Paraisille, kahdeksi päiväksi heidän toiveidensa mukaan. Ohjelmassa oli seminaari, jonka aiheena oli itsemäärääminen ja osallistuvuus. VUONNA 2014 HYVÄKSYTTIIN Kårkullan omaisstrategia, jota oli edeltänyt vuosien työ omaisten osallistumisen kohentamiseksi. Kårkulla näkee omaisissa voimavaran, joka on omiaan auttamaan laadukkaan palvelun järjestymisessä asiakkaille. Omaisstrategian arvoperustat ovat avoin vuorovaikutus omaisten ja henkilökunnan välillä sekä toistemme tietotaidon arvostaminen. Kukin asiakas päättää itse millä tavoin omaiset ovat mukana. Yhteistyö on sitä parempaa mitä myönteisemmät asenteet ovat ja mitä paremmin tieto kulkee omaisille. Omaisten on tunnettava, että asiakas on hyvissä käsissä. Vuonna 2015 perustettiin omaisstrategian mukaisesti kuntayhtymän eri toiminta-alueilla omaisneuvostot. Tavoitteena on vaalia ja hyödyntää omaisten osaaminen ja kokemukset. Omaisneuvostojen toimintakaudeksi päätettiin Kukin aluepäällikkö toimi alueensa omaisneuvoston sihteerinä. Omaisneuvostoissa on viisi jäsentä. Jäsenet ovat eri-ikäisten ja eri tavoin vammautuneiden asiakkaiden sekä eri toimintamuodoissa mukana olevien asiakkaiden omaisia. Kaikki omaisneuvostot kokoontuivat 2 4 kertaa toimintavuoden aikana. Omaisneuvostoissa keskusteltiin yhteyshenkilöiden toimenkuvasta, yhteistyöstä, palautejärjestelmästä ja tiedonkulusta. Omaisneuvostot kävivät omaisstrategian toimintaohjelman läpi voidakseen arvioida, miten hyvin kullakin toiminta-alueella tavoitteet olivat toteutuneet. 24 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 25

14 ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS TUTKIMUS, KUNTOUTUS JA KRIISIHOITO TUTKIMUS Tutkimusjakso alkaa kokonaissuunnitelman laatimisella, jossa lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet. Yleensä tutkimusjakso kestää viikosta kahteen kuukauteen. KRIISIHOITO Kriisihoitoa on tarjolla akuutissa hoidon tarpeessa oleville 16 vuotta täyttäneille henkilöille. Yleensä kriisihoitojakso kestää viikosta kuuteen viikkoon. KUNTOUTUS Kuntoutusjakso kestää tavallisimmin n. 6 kuukautta. Jaksoa edeltää aina tutkimustai kriisijakso. ASIANTUNTIJA- JA KEHITYSKESKUS EUC tarjoaa tutkimuksia, kuntoutusta ja kriisihoitoa, jota varten on käytettävissä kuusipaikkainen tutkimusosasto, kuusipaikkainen kuntoutusosasto ja neljä asuntoa asumisharjoittelua varten. Tilat on sopeutettu vammaisille henkilöille sopiviksi ja yöpyminen tapahtuu omassa huoneessa, jossa on suihku ja WC. Hoidon keskiössä ovat pienimuotoisuus, jatkuvuus ja jäsennelty päiväohjelma. Myös päivätoimintaa järjestetään. TUTKIMUS Tutkimusjakso alkaa kokonaissuunnitelman laatimisella, jossa lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet. Jakso kestää yleensä viikosta kahteen kuukauteen. Jakson alussa pidetään sisäänkirjautumiskokous, jonka jälkeen lääkäri tutkii tulijan. Tämän jälkeen laaditaan yksilöllinen suunnitelma. Vuoden aikana tehtiin runsaasti somaattisia tutkimuksia, mm. laboratoriotutkimuksia, kuvantavia tutkimuksia (tietokone- ja magneettikuvauksia), EKG-, EEG- ja ENMG-tutkimuksia sekä erikoislääkärikonsultaatioita. KUNTOUTUS Kuntoutusjaksojen pituus oli yleensä 6 12 kuukautta, ja niitä edelsi aina tutkimus- tai kriisijakso. Kuntoutusjakson alussa laadittiin yksilöllinen tavoite jaksolle. Kuntoutuksen tavoite oli parhaan mahdollisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn palauttaminen. Tärkeä osa kuntoutusta oli sosiaalisten tilanteiden harjoitteleminen. Asiakkaille tarjottiin lisäksi apua asianmukaisten kommunikaatiota ja vahvuusalueita tukevien apuvälineiden ja muiden yksilöllisesti sovitettujen apuvälineiden käytössä. KRIISIHOITO Kriisihoitoa oli tarjolla akuutissa hoidon tarpeessa oleville, 16 vuotta täyttäneille henkilöille. Yleensä kriisihoidon kesto on viikosta kuuteen viikkoon. Hoidon kulmakivi oli laajamittainen asiakkaan kartoitus, josta vastasi moniammatillinen tiimi yhdessä asiakkaan oman verkoston kanssa. Kriisijakson aikana selvitettiin mahdolliset somaattiset, neurologiset ja psyykkiset sairaudet. Kriisihoidon toteuttaminen vaati usein lisähenkilöstöä. Kuntayhtymä ei vielä voi tarjota optimaalista kriisihoitoa niukkojen resurssien ja tilojen vuoksi. EUC:N PÄIVÄTOIMINTA EUC:n kuntouttava päivätoiminta oli uusi toimintamuoto, joka aloitettiin vuonna Helmikuussa palkattiin kaksi ohjaajaa yksikköön, joka on nimeltään Regnbågen. Kuntoutus- ja tutkimusosaston asiakkaat kävivät päivätoiminnoissa Regnbågen-yksikössä. Toimintaan sisältyi arviointeja ja kartoituksia mm. kommunikoinnin ja motorisen toiminnan osa-alueilla. Ohjaajat tekivät tiivistä yhteistyötä EUC:n asiantuntijatiimin kanssa. Kaikista kartoituksista laadittiin kirjallinen raportti. 26 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 27

15 ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS KEHITYSTYÖ ASIANTUNTIJUUS EXPERTIS OCH JA UTVECKLING KEHITYS IMO-PROJEKTI ICDP KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS VUODEN 2015 aikana Kårkulla samkommun osallistui kahden työntekijän voimin kansalliseen itsemääräämisoikeutta (IMO) koskevaan hankkeeseen. Kehitysvammaliitto hallinnoi tätä valtakunnallista hanketta, johon osallistui 17 eri organisaatiota Suomesta. Hankkeen tavoite oli toimia edeltävästi ennen itsemääräämisoikeutta koskevan lain voimaantuloa vuoden 2015 aikana. Näitä edeltäviä toimia olivat uuden lain tunteminen ja ymmärtäminen, sen soveltaminen käytäntöön, yhteneväisten menettelytapojen kehittäminen itsemääräämisen tueksi, rajoittavien toimien käyttö sekä henkilökunnan perehdytyksen kehittäminen. Hankkeen näkyvänä jälkenä oli tarkoitus julkaista kansallinen käsikirja vammaistyössä palveleville henkilöille. Hankkeen aikana kansallisen politiikan näyttämöllä tapahtui kaikenlaista ja itsemääräämislain voimaantuloa on siirretty. Sen sijaan nyt on tarkoitus uudistaa erityishuoltolakia niin, että siinä otetaan huomioon itsemääräämisoikeusasia ja rajoittavat toimet. Tällä ratkaisulla halutaan edistää vammaisia henkilöitä koskevan YK:n päätöslauselman ratifioimista. Hanketyö on jatkunut konkreettisella tasolla. Hankkeessa toimineet henkilöt ovat tiedottaneet toisiaan hyvistä ja toimivista käytänteistä, joita on syytä soveltaa päivittäisessä asiakas-, omais- ja henkilökuntatyössä, jotta itsemäärääminen tulee arjessa ilmi. Kårkulla samkommun esitti ICDP-ohjelman (International Child Development Program), josta on tarkoitus muodostua osa hankkeen tuottamasta käsikirjasta. ICDP (INTERNATIONAL CHILD DEVELOPMENT PROGRAM) Kannustava vuorovaikutus on terveyttä edistävä ohjelma, jossa keskitytään myönteiseen yhteistoimintaan. Ohjelman lähtökohtana ovat kunkin yksilön kehityskyky ja -edellytykset. Kannustavassa vuorovaikutuksessa korostetaan läheisten ja luotettavien suhteiden merkitystä ja halutaan herkistää ihmisiä kuuntelemaan tarkoin ja osoittamaan empatiaa ajatuksissa ja toimissa. Kannustavan vuorovaikutus -ohjelman tavoite on auttaa asiakkaiden hoitajia tiedostamaan millä tavoin he kohtaavat asiakkaansa ja auttaa heitä kehittämään entistä myönteisempi tapa kohdata muita ihmisiä ja itsekin tulla kohdatuksi. Kårkulla samkommun koulutti vuonna 2015 kaikkiaan 12 työntekijää ICDP-ohjelman mukaisesti. Koulutus oli räätälöity tarpeitamme vastaamaan ja siitä huolehti ICDP Suomi. Koulutustason 1 tarkoitus oli innostaa osallistujia ottamaan huomioon ja kehittämään erityishuoltoa tuottavien ja erityishuoltoa saavien henkilöiden välistä myönteistä yhteistoimintaa sekä kehittää osallistujien omaa mentaalisointi- ja empatiakykyä. Koulutustason 2 kattava tavoite oli tukea osallistujia heidän henkilökohtaisella kehityspolullaan kohti ICDP-ohjelman mukaista opasta. Koulutuksen aikana tulevat oppaat opastivat eri työryhmiä, ja heidät valtuutettiin johtamaan opasryhmiä. Koulutuksen tuloksena Kårkullalla on palveluksessaan valtuutettuja IC- DP-oppaita, jotka voivat levittää ICDP -kannustavaa vuorovaikutusta oman organisaation sisällä. Kaikille Kårkullan työntekijöille tullaan tarjoamaan kannustavaan vuorovaikutukseen tähtäävää opastusta. Ohjelma sopeutetaan juuri sille ryhmälle, jota ollaan ohjaamassa, jotta osallistujien omat kokemukset tulevat hyödynnetyiksi. ICDP:n nivomisella käytäntöön pyritään edelleen parantamaan asiakkaiden elämänlaatua sekä työntekijöiden työmotivaatiota ja työn iloa. Henkilöstön ja asiakkaiden yhteistoiminnan kohentamisella saavutetaan kaksi etua: toimintaan saadaan uusi laatumuuttuja ja työpaikan ilmapiiri käy kannustavaksi ja sen ilmapiiri myönteiseksi. LAATUJOHTAMISEN SERTIFIOINTI K ÅRKULLA SAMKOMMUNIN taloussuunnitelman mukaan tavoitteena on koko toiminnan ISO 9001: sertifiointi vuoden 2017 aikana. EUC vastaa sertifioinnin suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. ISO standardi perustuu toimintojen jatkuvan parantamisen filosofialle, ja se on oiva toiminnan, prosessien ja johtamisen kehittämisen työkalu. Sertifiointi kohentaa työntekijöiden osallistuvuutta, ja riskienhallinta paranee. ISO sertifikaatti on organisaation tehokkaan, järjestelmällisen ja asiakaslähtöisen toiminnan osoitus. ISO 9001 sertifiointi on laatutyöskentelyn pätevä todiste, tukee markkinointia ja parantaa organisaation kilpailuasemaa. Sertifiointityöskentelyn helpottamiseksi ja jäsentämiseksi olemme ottaneet käyttöön verkkotyökalun IMS (Integrated Management System). IMS on laatujohtamisen työkalu ja se tukee ISO 9001 standardin toimintoja. IMS on organisaatioiden kehittämiseen kehitetty verkkopohjainen ja helppokäyttöinen ohjelma. Sertifiointiprosessia varten perustetussa työryhmässä on moniammatillinen edustus. Näin ollen johtavia viranhaltijoita, kehittäjiä sekä muita työntekijöitä osallistui työryhmän työhön. Työryhmä laati useimmat prosessikuvaukset, tarkasti asiakirjoja, koosti toimintaa kuvaavia mittareita ja laati raportteja. Sisäisiä auditointeja valmisteltiin. Kun laatujohtamisjärjestelmä on otettu käyttöön, on aika aloittaa varisnainen sertifiointityö. ISO johtamisjärjestelmän tarkoitus on toimia arkisen työskentelyn apuna. Sen on määrä parantaa tehokkuutta ja kannattavuutta. Kun toiminta on sujuvaa, kaikkien työtyytyväisyys ja viihtyvyys paranevat. Valtuutettu, ulkopuolinen osapuoli vastaa toimivan laatujohtamisjärjestelmän sertifioinnista. Sertifioinnin voimassa pitäminen edellyttää vuosittaista tarkastusta. Näin taataan organisaation jatkuva kehittyminen. 28 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 29

16 MUUT PALVELUT MUUT PALVELUT TROJAN NUORISOPAJA MUUN MUASSA KIERRÄTYS KUULUU PAJAN TOIMINTA- TAPOIHIN. TURUSSA SIJAITSEVAN TROJAN nuorisopajan palkkalistoilla oli kaksi kokopäiväistä työntekijää koko vuoden ajan. Kaikkiaan 16 nuorta osallistui toimintaan pisimmillään kuuden kuukauden ajan. Työskentely nuorisopajassa on asiakaslähtöistä. Asiakkaiden omat mielenkiintoalueet ja toivomukset otetaan tarkoin huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa työskentelyä pajassa. Kullekin asiakkaalle laadittiin yksilöllinen suunnitelma. Yksilöllinen ohjaus on ollut keskeinen osa työskentelyä. Työskentelyjakson jälkeen on tarkoitus löytää asiakkaille opiskelu- tai työpaikka. Toiminnan muotoja olivat mm. käsityö, opiskelu, kuntoilu ym. Kierrätys kuuluu pajan toimintatapoihin. Pajatyöskentelyn lisäksi asiakkaat ja henkilöstö ylläpitivät myös muita aktiviteetteja. Painopistealueita olivat sosiaalinen harjoittelu, ja asiakkaat yhdessä henkilöstön kanssa panostivat aktiviteetteihin, jotka olivat omiaan tukemaan sosiaalisia taitoja. Osa asiakkaista työskenteli keittiössä. Trojan keittiössä valmistettiin ateriat Flätan-yksikköön sekä Trojan asiakkaille ja henkilöstölle. ETSIVÄ NUORISOTYÖ Kaksi kokopäivästä henkilöä etsi työtä 45 asiakkaalle. Useimmat näistä asiakkaista olivat alle 29-vuotiaita, ruotsinkielisiä henkilöitä. Etsivän nuorisotyön piirissä oli myös muutamia yli 29-vuotiaita sekä suomenkielisiä asiakkaita. Etsivän nuorisotyön asiakkaat tulivat toiminnan piiriin ETSIVÄN NUORISOTYÖN TAVOITTEENA ON MM. SYRJÄYTYMISEN MAHDOLLISIMMAN VARHAINEN EHKÄISEMINEN. pääasiassa peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyön kautta, mutta myös niin, että asiakkaat itse ottivat yhteyttä. Etsivän nuorisotyön verkoston yhteistyön piirissä oli toimintavuonna TE-toimisto, peruskoulut (etenkin St. Olofsskolan), toisen asteen oppilaitoksia (Turun ammatti-instituutti, Axxell, Katedralskolan) sekä Turun ja Varsinais-Suomen etsivän nuorisotyön työntekijöitä. Muita yhteistyökumppaneita olivat suomenruotsalaisten kulttuurikeskusten verkosto Luckan, informaatiokeskus ja nuorten kohtaamispaikka UngInfo, Folkhälsan, Ehyt r.y. sekä puolustusvoimat. Etsivät nuorisotyöntekijät tekivät säännöllisesti käyntejä yhteistyökouluihin, joissa opiskelijoille annettiin tietoa Trojan toiminnasta. He antoivat myös tietoa puolustusvoimien kutsunnoissa, joissa he olivat läsnä. Etsivän nuorisotyön tavoitteena oli syrjäytymisen ehkäiseminen jo varhain sekä palvelujärjestelmän ulkopuolelle joutuneiden nuorten tavoittaminen ja heidän tukeminen sopivan työn ja toiminnan löytymiseksi. Etsivän nuorisotyön tuloksena monet asiakkaat saivat palveluohjausta, jolla he hakeutuivat sopiviin tehtäviin, työhön tai opintojen pariin. Muutamat asiakkaat valitsivat oppisopimuskoulutuksen Turun oppisopimustoimintojen kautta, muutamat palasivat keskeytyneiden opintojen pariin, muutamat saivat palveluohjausta TE-toimiston kautta ja muutamat osallistuivat nuorisopaja Trojan toimintaan. Etsivän nuorisotyön toimintatapaan kuuluvat yksilölliset ratkaisut, jotka tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Etsivän nuorisotyöntekijät kävivät yhdessä asiakkaiden kanssa myös opintokäynneillä eri työpaikoilla ja kouluissa. 30 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 31

17 MUUT PALVELUT PIXNE-KLINIKKA MUUT PALVELUT MAALAHDESSA SIJAITSEVAN PÄIHDE- KLINIKKA PIXNEN keskeinen toimintatapa ovat 28 päivän mittaiset hoitokurssit päihdeasiakkaille. Hoito perustuu 12-vaiheiseen toipumisprosessiajatteluun yhdistettynä ratkaisukeskeiseen suhtautumiseen kuntoutettavaan yksilöön. Pixne-klinikassa tärkeä toimintatapa on kutsua ihmisiä koolle jakamaan kokemuksia ja tietoja. Hoidon sisältö kehittyy jatkuvasti. Neljästi vuoden aikana pidettiin seurantaviikonloput. Klinikka järjesti myös jälkihoitoa yksilö- ja ryhmäkeskusteluina. Omaisviikonloppuihin saattoivat myös asiakkaiden omaiset ja muut läheiset ihmiset osallistua. Omaisille tarjottiin myös avohoitokeskusteluja. Vaikuttaa siltä, että kunnat hyödyntävät yhä vähemmän laitoshoitoa päihdeasiakkaiden hoidossa ja tämä näkyi myös Pixne-klinikan toiminnassa vuonna Aikaisempaa harvempi kunta osallistui talouden perustana olevaan maksujärjestelmään, mikä heijastui tulopuolen alijäämänä. Uusien toimitilojen suunnittelu jatkui, mutta keskeneräisen sote-uudistuksen vuoksi toimenpiteisiin ei ole vielä ryhdytty.. TYÖKLINIKKA PIETARSAARESSA SIJAITSEVA työklinikka tuottaa ammatillisia kuntoutuspalveluja sekä ruotsinettä suomenkielillä. Vuodesta 2005 myös työhönvalmentajan palvelut tuetun työllistymisen menetelmän mukaisesti kuuluvat toiminnan piiriin. Palvelujen ostajia ovat Kela, työeläke- ja vakuutusyhtiöt, TE-toimisto sekä myös yksittäiset kunnat. Koska Kelan ja TE-toimiston välille solmitut sopimukset ovat määräaikaisia ja kilpailutuksen alaisia, toiminnan laajuus käy epävarmaksi. Vuonna 2015 oli merkille pantavaa, että Kelan kanssa solmittujen sopimusten määrä väheni vuoden 2014 kymmenestä vuoden 2015 kahteen. Toiminta piti siis sopeuttaa vähentyneeseen toimintaan, jonka vuoksi ei voitu jatkaa työsopimusta yhden määräaikaisen kuntoutusohjaajan kanssa. Myös muilta osin henkilöstö noudatti säästölinjaa. Kelan asiakkaat tulivat koko ruotsinkieliseltä rannikkoalueelta, mm. Tammisaaresta. Koska työkokeilu ja harjoittelu tapahtuvat aina asiakkaan kotiseudulla, oli tämä melkoinen haaste, sillä asiakkaamme tulivat koko rannikolta. Siksi työklinikka osti palveluja Tammisaaressa työskenteleviltä Kårkullan tuetun työn ohjaajilta, ja tämä järjestely toimi erinomaisesti. Työhönvalmentajan palveluja käytettiin saman verran kuin vuonna Työklinikan tulos vuonna 2015 oli taloudellisesti heikompi kuin vuonna 2014 vähentyneiden Kela-sopimusten vuoksi, mutta kokonaistulos ei jäänyt niin heikoksi kuin alkuun arvioitiin koko vuonna noudatetun säästölinjan ja vähentyneen henkilöstön ansiosta. Vuoden 2015 myönteisiä uutisia oli Työklinikan muutto uusiin tiloihin Folkhälsanhuset Östanlidiin. Koko henkilöstö on tyytyväinen viihtyisiin, rauhallisiin ja valoisiin uusiin tiloihin. Syksyä 2015 leimasivat keskustelut Työklinikan tulevaisuudesta. Härmän Kuntoutuksen ja Folkhälsanin kanssa käytiin neuvotteluja toiminnan mahdollisesta siirtämisestä yksityiselle palveluntuottajalle, jotta voitaisiin kilpailla tasavertaisesti muiden toimijoiden kanssa Kelan kanssa solmittavista ammatillisen kuntoutuksen sopimuksista. PÄIHDEHUOLLON TOTEUTUMA 2015 AVOHOITO- KESKUSTELUJA 82 TUNTIA PALVELUA SAANEIDEN ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ 115 OMAIS- KESKUSTELUJA 33 TUNTIA PERHETERAPIA- KESKUSTELUJA 12,5 TUNTIA JÄLKIHOITO- RYHMÄT 204 VIERAILUA PIXNE-KLINIKAN KÄYTTÖ 2015, HOITOVUOROKAUSIEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ TURUNMAA 106 UUSIMAA 196 AHVENAN- MAA 496 POHJANMAA HOITOVRK-LUKUMÄÄRÄ Jäsenkunnat Ei-jäsenkunnat 2,90 -järj. muk. Vuosi- Maksu- Vuosi- Maksumaksu sitoumukset maksu sitoumukset Pohjanmaa Uusimaa Turunmaa Ahvenanmaa Keski-Suomi Yhteensä KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 33

18 TALOUS EKONOMI TALOUSKATSAUS AVAINLUVUT KÅRKULLA SAMKOMMUNIN ulkoiset toimintatuotot vuonna 2015 olivat 53,6 miljoonaa euroa, kulut olivat 51,5 miljoonaa euroa. Toimintakate oli näin ollen 2 miljoonaa euroa, eli 1,79 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Rahoituserien nettotulos oli euroa negatiivinen kuten vuonna 2014, ja näin vuosikatteeksi muodostui 1,93 miljoonaa euroa ( euroa v. 2014). Kun vielä otetaan huomioon, että suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli euroa, oli vuoden 2015 taloudellinen tulos 1 miljoonaa euroa ylijäämäinen ( euroa v. 2014). Ylijäämä jakautui seuraavasti: erityishuolto 1,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, päihdehuolto euroa alijäämäinen ja työklinikkatoiminta euroa alijäämäinen. Koska vuoden 2014 alijäämä oli 0,75 miljoonaa euroa, kuntayhtymän hallitus hyväksyi kokouksessaan laajan, 15-kohtaisen talouden tasapainottamisohjelman, jonka tavoitteena oli kohentaa kuntayhtymän taloutta 0,85 miljoonalla eurolla. Tulos oli loppujen lopuksi 0,96 miljoonaa euroa, so euroa budjetoitua parempi. Tästä lankeaa suurkiitos koko henkilöstölle, sillä tulos muodostuu yksiköissä, ei hallituksen kokoushuoneessa eikä johtavien virkamiesten kirjoituspöytien äärellä! Useimmat asiantuntijat arvelevat, että Suomen talouskasvu jatkuu erittäin heikkona myös vuonna 2016, olkoonkin, että maamme talous koheni hieman vuonna Kaiken kaikkiaan kuntayhtymän on tulevina vuosina varauduttava toimintaympäristönsä nopeisiin muutoksiin, sillä kuntayhtymän omistajat edellyttävät, että kuntayhtymä toimii samojen talousrealiteettien mukaisesti kuin omistajakunnatkin. MAKSUVALMIUS Kassapäivien lukumäärä 1) 12,1 2,0 4,9 28,7 13,6 (365*kassavarat/kassamaksut) Current ratio 2) 0,44 0,30 0,34 0,68 0,46 Vaihtuvat vastaavat/lyhytaik. vieras pääoma Kassamaksut euroa/pv (Ulkoiset toiminnan kulut/365) OMAVARAISUUS Omavaraisuusaste 3) 0,36 0,33 0,36 0,35 0,40 (Omat pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero verovelalla vähennettynä)/ (Koko pääoma tehtyyn työhön perustuvat ennakkomaksut) Peruspääoman osuus pysyvistä vastaavista (%) 36,7 36,2 36,8 42,0 46,3 Velka-aste 0,64 0,67 0,64 0,65 0,60 (1-omavaraisuusaste) Suhteellinen velka-aste, % 33,15 34,67 33,55 36,08 28,83 100*(Vieras pääoma Saadut ennakot )/Käyttötulot KANNATTAVUUS Vuosikate (euro) Vuosikate (%) 4) 3,60 0,17 2,42 1,61-0, * Vuosikate/Liikevaihto Vuosikate suunnitelman mukaisista poistoista (%) INVESTOINNIT Sisäisen rahoituksen osuus investoinneista, % 314,5 5,9 31,6 23,3-6,5 100* Vuosikate/Oma hankintameno investoinneista Tulorahoituksen osuus pääomakustannuksista, % 181,1 3,4 28,5 0,8-6,0 100* Vuosikate/Oma hankintameno investoinneista + Annettujen lainojen nettolisäys + Lainojen lyhennykset TOIMINTA- KATE 2 M TOIMINNAN TUOTOT 53,6 M TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 M TOIMINNAN KULUT 51,5 M VUOSIKATE 1,9 M LAINOJEN HOITO Lainojen hoitokate 5) 3,8 0,2 2,6 1,7-0,4 (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainojen lyhennykset) Toiminnan ja investointien rahavirta 5 vuoden aikana 1) Alle 7 vrk = huono, 8 15 vrk = normaali, vrk = hyvä, yli 30 vrk = ylilikviditeetti 2) Alle 1 = heikko, 1 2 = tyydyttävä, yli 2 = hyvä 3) Mittaa sijoittajan (kunnan) ottamaa sijoitusriskiä jos toimija joutuu selvitystilaan. Korkea luku = pieni riski 4) Ilmoittaa osuuden liikevaihdosta, joka on käytettävissä poistoihin ja satunnaisiin eriin 5) Alle 1 = kuntayhtymän lainanhoitokyky on heikko, 1 2 = tyydyttävä, yli 2 = hyvä 34 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 35

19 TALOUS TULOSLASKELMA TALOUS INVESTOINNIT JA RAHOITUS KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMAN mukaan kuntayhtymän vuoden 2015 investoinnit oli suunniteltu 7,5 miljoonaan euroon, mutta vuodelta kirjattiin investointeja euron edestä. Investointikulujen rahoitusavustukseksi budjetoitiin euroa, mutta kuntayhtymä nosti rahoitusavustuksia euron edestä. Mittava investointibudjetti liittyi pääosin uudisrakentamiseen sekä merkittäviin perusparannushankkeisiin, joiden kokonaisbudjetti oli 4,8 miljoonaa euroa. Yhtäkään näistä hankkeista ei kuitenkaan aloitettu, koska toiminnan lähtökohdista oli vaikea laatia yksiselitteistä tilausta selkeine tarvemäärityksineen ja puitteineen. Kunnat eivät liioin ole ottaneet vastatakseen kuntayhtymän ajamien ARA-hankkeiden vuokratakuista. Vuoden 2015 investointibudjetin rahoittamiseksi suunniteltiin, että kuntayhtymä nostaa 5,78 miljoonaa euroa uutta budjettilainaa. Koska investointibudjettia ei voitu toteuttaa suunnitelman mukaisesti, kuntayhtymän ei tarvinnut nostaa uusia pitkäaikaisia lainoja vuonna Sen sijaan kuntayhtymä laski liikkeelle kuntatodistuksen 1 miljoonan euron edestä rahoittaakseen jo tehdyt investoinnit ja suunnitellut lainojen lyhennykset. Vuoden lopussa kuntayhtymän kassa (1,75 miljoonaa euroa) riittäisi 12,1 vuorokauden kassamaksuihin. Taloussuunnitelman rahoituslaskelman mukaan kuntayhtymän maksuvalmiuden odotettiin heikentyvän euroa vuonna 2015, mutta maksuvalmius itse asiassa koheni 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen, liikkeelle lasketun kuntatodistuksen ja poikkeuksellisen matalan korkotason vuoksi. TULOSLASKELMA , ulkoiset erät Tilinpäätös 2015 Budjetti 2015 %-vrt Tilinpäätös 2014 TOIMINNAN TULOT , ,2 % ,54 Myyntitulot , ,4 % ,52 Maksutuotot , ,3 % ,41 Tuet ja avustukset , ,5 % ,60 Muut toiminnan tulot , ,2 % ,01 TOIMINNAN KULUT , ,3 % ,20 Henkilöstökulut , ,0 % ,79 Palkat ja palkkiot , ,1 % ,57 Palkkojen sivukulut , ,5 % ,22 Ostopalvelut , ,1 % ,97 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,6 % ,37 Tuet , ,0 % ,90 Muut toiminnan kulut , ,2 % ,17 TOIMINTAKATE , ,2 % ,34 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,7 % ,78 Korkotuotot 4 892, ,4 % ,38 Muut rahoitustuotot , ,5 % ,12 Korkokustannukset , ,5 % ,49 Muut rahoituskustannukset , ,0 % ,79 VUOSIKATE , ,2 % ,56 POISTOT JA ARVONALENNUKSET , ,8 % ,96 Suunnitelman mukaiset poistot , ,8 % ,96 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,40 36 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 37

20 TALOUS RAHOITUSLASKELMA TASE TALOUS Tilinpäätös 2015 Tilinpäätös 2014 Toiminnan kassavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointikulut Investointien rahoitusosuudet Käyttöomaisuuden Myyntivoitto Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Kårkulla Fab (Kårkulla kiinteistö Oy) 0 0 Antolainasaamisen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen kassavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat TASETILIT Alkutase Muutos Lopputase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmat Vuokra-asuntojen peruskorjaukset Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Asiakassaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Aikaisempien tilikausien yli/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 AD, taitto Ritva Rähmönen, Zeeland Family Kuvat Kårkullas fotoarkiv, Shutterstock Paperi Multi offset Paino Oy FRAM ab KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 2015 KÅRKULLA VUOSIKERTOMUS 39